Ovatko hiekanjyvät käytännössä samaa tavaraa kuin pienet samankokoiset lasinpalaset? Vai esiintyykö jotain eroavaisuutta?
Lasi ja hiekka
mitkä erot
121755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei nyt ihan. Pitää olla kvartsihiekkaa, sellaista hieman läpinäkyvää.
Onko täysin samaa? Vai onko olomuodossa, taipumuksissa ja ominaisuuksissa yms. jotain eroja? (Kvartsihiekassa ja lasi"hiekassa")
Tarkoitan siis, kun lasihan valmistetaan mm. kvartsihiekasta jota siinä on suurin osa, niin senjälkeen kun kvartsihiekka (+ muut lasinvalmistus raaka-aineet) on jalostettu, poltettu lasiksi, niin onko valmis lasimateriaali koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan muuten yhä 100% samaa kuin luonnon kvartsihiekka, vai tapahtuuko lasinpolttotapahtumassa jotain muutoksia materiaaliin? En oikein osaa kunnolla esittää kysymystäni, toivottavasti tämä nyt kuitenkin onnistuu hieman paremmin.
Kun kyselyn tarkoitus ei selvinnyt, niin eipä sitä vastaamisellakaan niin suurta kiirettä ole. Esimerkiksi jos sattuisi olemaan joku koulutehtävä, näkisin hitaan vastaamisen ihan passeliksi, jos ei halua tehdä toisten koulutehtäviä.
Olennaisin ero lasin ja hiekan välillä on siinä, että jälkimmäinen on kiteinen aine, kun lasi ei ole. Alkuainekoostumus voisi ehkä olla jossain kivessä ihan samakin, yleensä ei sekään. Niinpä lasista tehty "hiekka" ei kaikissa hiekan käyttökohteissa ole kelvollista. Tiedäppä tuota, onko joku esim. tehnyt betonia jätelasimurskaa käyttäen ja kuinka se on toiminut?
Lasi on sulatettujen silikaattien jähmettyessä muodostunut amorfinen massa. Lasi on haurasta, kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä atomit eivät enää palaudu kiteiseen muotoon, vaan jähmettynyt massa jää lasiksi.
Amorfinen aine on kiinteän aineen toinen esiintymismuoto kiteisen aineen lisäksi. Amorfinen aine on kiinteää ainetta, jonka rakenneyksiköillä ei ole pitkän kantaman järjestystä tai rakenneyksiköillä ei ole tarkkaa järjestystä. Aineen amorfinen muoto voidaan saada muodostumaan, kun ainetta jäähdytetään nopeasti sen ollessa nestemäisessä olomuodossa. Lasilla ei ole selvää sulamispistettä. Lasin keskeisin ainesosa on kvartsi.
Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen koostumus. Pullot, purkit, ikkunalasi ja hehkulamput ovat alkalikalkkilasia eli soodalasia, jonka koostumus on piidioksidi, (SiO2) n. 70–75 % (kvartsihiekasta), natriumoksidi (Na2O) n. 10–15 % (soodasta) ja kalsiumoksidi, (CaO) n. 8–14 % (kalkkikivestä).
Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,2–2,0 mm. Yksittäistä raetta nimitetään tässä kokoluokassa hiekanjyväksi. Hiekan koostumus vaihtelee suuresti paikallisten kivilajien ja olosuhteiden mukaisesti. Suomessa hiekassa on yleensä yhtä paljon maasälpää ja kvartsia. Satakunnan hiekkakivialueella hiekka on kuitenkin melkein puhdasta kvartsia.
Suurin osa kivien maasälvistä on kiinteitä liuoksia.
Hiljattain graniitista tai gneissistä muodostuneet hiekan jyväset ovat kulmikkaita, mutta kauan vedessä tai tuulen mukana kulkeutuneen hiekan jyvät ovat pyöreitä. Rakennusteollisuus suosii kulmikasta hiekkaa muun muassa betoninvalmistuksessa.
Lasin pääasiallinen koostumus on siis kvartsihiekkaa, johon on lisätty pehmentäviä aineita”, niin lasin kovuus on alhaisempi kuin hiekan eli luokkaa 6-7 Mohsin asteikolla mitattaessa. Toisin sanoen kvartsihiekka ja hiekkaa kovemmat aineet naarmuttavat lasia ja lisäksi lasin on todettu naarmuttavan myös toisia laseja. Soodan kovuus Mohs:n asteikolla on 2.5, muovin 3.5, lasin 5-6, hiekka 7 ja alumiinioksidi 9.
Eli paljon on yhteistä.
Kiitos paljon !!
Esiintyykö muuten luonnossa lasia? Esim. tulivuorenpurkauksien sivutuotteena? Vai vaanko tätä lasin raaka-ainetta.
Vulkaanista alkuperää olevaa lasia kutsutaan obsidiaaniksi eli laavalasiksi. Sitä muodostuu geologisissa prosesseissa kvartsipitoisesta sulasta kiviaineksesta, magmasta. Obsidiaania voi syntyä vain silloin, kun laavana purkautuva kivisula jähmettyy niin vinhaa vauhtia, että se ei ehdi kiteytymään kiveksi. Koska laavalasi on useimmiten väriltään hyvin tummaa eikä se läpäise hyvin valoa, se ei vaikuta ”oikealta” lasilta. Sillä on kuitenkin ollut esihistoriallisella ajalla käyttöä erilaisten terien raaka-aineena, ja nykyään siitä valmistetaan muun muassa koruja ja taide-esineitä.
Obsidiaani ei ole ainoa luonnonlasi. Oman ryhmänsä muodostavat tektiitit, joita syntyy rajuissa meteori- ja asteroiditörmäyksissä, kun lämpötila nousee nopeasti hyvin korkeaksi. Näitä piipitoisia laseja on löydetty esimerkiksi Saksassa Baijerissa sijaitsevan Nördlinger Riesin kraatterilaaksosta. Siellä esiintyy muun muassa vihreää, läpinäkyvää ja selvästi uurteista moldaviittia, joka on suosittu korukivi.
Saharassa voi nähdä niin sanottua libyanlasia. Kyse on tektiittejä muistuttavista, usein läpikuultavista kellertävistä lasittumista.
(Tieteen Kuvalehti)
Vulkaanista lasia on mm. Obsidiaani, piikivi. Molemmilla on yllään pii lasi.
Nämä molemmat ovat piitä ja happea (SiO2).
Ensimmäinen on vulkaniitti ja toinen kivi, vaikka molemmat ovat piidioksidia.
Onko näillä eroja?
Kemiallinen koostumus on sama. Fyysinen rakenne on erilainen erilaisten jähmettymisolosuhteiden takia.
Mitenkähän englantilaiset, australialaiset & usa:laiset saa kierrätetyn lasin murskattua ja käsiteltyä tavalla, ettei murske ole enää terävää? Tarkoitan kierrätyslasista tehtyä " hiekkaa" mitä uutisen mukaan käyttävät Floridassa jollakin uimarannalla? ja toisaalla Britteinsaarilla maisemoinnissa käytetty murskattu kierrätyslasi. Miten he onnistuvat poistamaan lasimurskasta lasin terävyyden?
Mekaanisesti.
Hiomalla kappaleita tosiaan vastaan tai vaikkapa hiekan seassa pyörittämällä. Kyllä kulmat siitä pyöristyy.