Dimensio 2/2012 –lehdessä on professori Kari Mielikäinen ( Metsäntutkimuslaitos) kirjoittama aivan erinomainen artikkeli:
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina.
Muutamia otteita artikkelista:
Mäntymegafossiilien löytöpaikat nykyisen metsärajan pohjoispuolella osoittavat Lapin olleen noin 6000 vuotta kauttaaltaan metsien peitossa. Kesien arvioidaan olleen tuolloin noin 2,6 astetta nykyistä lämpimämpiä.
Lämpökausi päättyi 1300-luvulla pikku jääkautena tunnettuun kylmään ajanjaksoon. Islanti ja Grönlanti autioituivat, mustasurma tappoi miljoonia ihmisiä ympäri Eurooppaa, ja toistuvat katovuodet vähensivät useaan otteeseen Suomen väkilukua.
Merkittävä havainto oli myös se, että puulustoista arvioidut lämpötilat ovat seuranneet auringon aktiivisuuden muutoksia usean vuosikymmenen viiveellä. Viiveen arvellaan aiheutuvan merten lämpökapasiteetista, joka toimii eräänlaisena puskurina ilmaston muutoksissa.
Kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin pohjautuvien ilmastoennustusteiden suurimmat heikkoudet ovat auringon ja merten syklisten pitkäaikaisvaikutusten puutteellinen käsittely sekä mallien hyvyyden arviointiin käytetyn ajanjakson lyhyys.
Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston pitkän ajan luontainen pääsuunta on ollut vähittäinen viileneminen kohti seuraavaa jääkautta.
Tärkein tieto ilmaston muutoksiin sopeutumisessa ovat paikallisilmastot – eivät maapallon keskiarvot.
http://i39.tinypic.com/okpu28.jpg
Jääkauden jälkeiset ilmaston muutokset ja niiden syyt puiden kertomina.
Muutamia otteita artikkelista:
Mäntymegafossiilien löytöpaikat nykyisen metsärajan pohjoispuolella osoittavat Lapin olleen noin 6000 vuotta kauttaaltaan metsien peitossa. Kesien arvioidaan olleen tuolloin noin 2,6 astetta nykyistä lämpimämpiä.
Lämpökausi päättyi 1300-luvulla pikku jääkautena tunnettuun kylmään ajanjaksoon. Islanti ja Grönlanti autioituivat, mustasurma tappoi miljoonia ihmisiä ympäri Eurooppaa, ja toistuvat katovuodet vähensivät useaan otteeseen Suomen väkilukua.
Merkittävä havainto oli myös se, että puulustoista arvioidut lämpötilat ovat seuranneet auringon aktiivisuuden muutoksia usean vuosikymmenen viiveellä. Viiveen arvellaan aiheutuvan merten lämpökapasiteetista, joka toimii eräänlaisena puskurina ilmaston muutoksissa.
Kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin pohjautuvien ilmastoennustusteiden suurimmat heikkoudet ovat auringon ja merten syklisten pitkäaikaisvaikutusten puutteellinen käsittely sekä mallien hyvyyden arviointiin käytetyn ajanjakson lyhyys.
Pohjoisen pallonpuoliskon ilmaston pitkän ajan luontainen pääsuunta on ollut vähittäinen viileneminen kohti seuraavaa jääkautta.
Tärkein tieto ilmaston muutoksiin sopeutumisessa ovat paikallisilmastot – eivät maapallon keskiarvot.
http://i39.tinypic.com/okpu28.jpg
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikä hitin Dimensio, ikinä kuullukkaan.
Tämäkö.
http://www.maol.fi/julkaisut/edimensio/vuosikerta-2012/
Sinänsä noi pitäisi julkasta jossain laajemmassa mediassa, mutta pitää oottaa
vielä kunnes kettutarhamedia nyljetään.
No eipä mitään uutta tietoa tuossakaan. Jokainen vähänkään asoista perillä oleva tuntee hyvin eri lämpökaudet eikä tietenkään sotke sitä osastoa ihmisen aiheuttamaan lämpenemiseen.
Kaikki alaan perehtyneet toki tuntevat puulustojen kehnouden ilmastoindikaattoreina, maa-ja metsätalouden ja lypsykonetieteen "tutkijoista" en tiedä. Ehkäpä heidän olisi paras keskittyä omaan alaansa lankkujen sahauksen mallittamiseen, suutari pysyköön lestissään.
Elä hitossa, Lappi metsän peitossa, eikä alarmisti huomioi tälläistä
kiusallista asiaa, vai onko öljyteollisuuden kätyrit käyneet salaa
viemässä vanhat puunrungot kairaan.
On siinä ollut rahtaaminen.
Eihän ne huomio mitään muutakaan.Elämähän koostuu vihreän langan lukemisesta ja lähikaupassa käynnistä.Eihän sitä polkupyörällä kauenmas...
Viimeksi kun minä kävin lapissa niin aika paljon tuolla puit kasvoi. Että ei sinne mitään vanhoja viedä tarvitse.
Niin, kyllähän täällä puuta riittää poisvietäväksikin.Ilmoista vielä ,aamulla -15-20 pakkasta ,päivä nollassa ,lunta metrin verran. Että semmonen "terminen" kevät on alkanut