Kuntien yhdistämisessä piilee vaaroja:
Valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto tuntevat hyvin kuntaliitoksiin liittyvän varojen piilottamisriskin. Sitä kutsutaan ”lopunajan tuhlaukseksi”. Rovaniemi näytti tässä esimerkkiä viisi vuotta sitten.
'Lopunajan tuhlauksessa' kunta joko tuhlaa ennen yhdistymistä varansa oman kunnan alueen investointeihin tai lopettaa investoinnit ja elinkeinojen kehittämisen ja siirtää säästyneet varat uuden kunnan ulottumattomiin, säätiöön. Nopeimpia tapoja kerätä säätiölle varoja on myydä kunnan omaisuutta. Myyntikohteista halutuimpia ovat energiayhtiöt.
Rovaniemen maalaiskunta näytti mallia rahojen säätiöimisestä ennen yhdistymistään Rovaniemen kaupungin kanssa vuonna 2006. Maalaiskunta perusti Kylien Kehittämissäätiön, johon siirrettiin maalaiskunnan kehittämisrahat ja tilinkauden ylijäämät noin 10 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi maalaiskunnan valtuusto teki juuri ennen yhdistymistä, lokakuussa 2005, erikoisen 8 miljoonan euron lahjoituksen säätiölle. Tämä lahjoitus siirtyi yhdistymisen jälkeen velaksi uudelle kaupungille. Tätä velkaa kaupunki lyhentää säätiölle 500 000 euroa vuodessa. Velkapääoma oli vuoden 2011 lopussa 5 miljoonaa euroa.
Kylien Kehittämissäätiön osakepääomaksi saatiin näin 18 miljoonaa euroa, jonka tuotto on vuosittain noin 500 000 euroa. Säätiön säännöt velvoittavat jakamaan sijoitetun pääoman Rovaniemen kylien kehittämiseen, toisin sanoen entisen maalaiskunnan alueelle.
Säätiön perustamisen taustalla oli maalaiskunnan haluttomuus ja kaupungin halu yhdistyä. Maalaiskunnan päättäjille oli tärkeää, että vanha kaupunki ei pääse hyötymään maalaiskunnan varoista ja niinpä yhdistymisen aikoihin maalaiskunnan kirstu oli tyhjä. Sen sijaan entisen Rovaniemen kaupungin myötäjäiset uudelle kaupungille oli 37 miljoonan euron kehittämismäärärahat.
Mikäli Suomen kuntakentässä otetaan laajemmin Rovaniemien yhdistymisestä mallia, voi uusilla suurkunnilla olla vaikeuksia rahoittaa alkuvaiheen lisääntyneet menot. Kuten Rovaniemellä, jossa kuntaveroprosentti on noussut viidessä vuodessa19 prosentista 20 prosenttiin ja valtuutetut väittävät vanhan kuntajaon näkyvän edelleen kaupungin päätöksenteossa.
Yle Lappi / Tapio Räihä
Valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto tuntevat hyvin kuntaliitoksiin liittyvän varojen piilottamisriskin. Sitä kutsutaan ”lopunajan tuhlaukseksi”. Rovaniemi näytti tässä esimerkkiä viisi vuotta sitten.
'Lopunajan tuhlauksessa' kunta joko tuhlaa ennen yhdistymistä varansa oman kunnan alueen investointeihin tai lopettaa investoinnit ja elinkeinojen kehittämisen ja siirtää säästyneet varat uuden kunnan ulottumattomiin, säätiöön. Nopeimpia tapoja kerätä säätiölle varoja on myydä kunnan omaisuutta. Myyntikohteista halutuimpia ovat energiayhtiöt.
Rovaniemen maalaiskunta näytti mallia rahojen säätiöimisestä ennen yhdistymistään Rovaniemen kaupungin kanssa vuonna 2006. Maalaiskunta perusti Kylien Kehittämissäätiön, johon siirrettiin maalaiskunnan kehittämisrahat ja tilinkauden ylijäämät noin 10 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi maalaiskunnan valtuusto teki juuri ennen yhdistymistä, lokakuussa 2005, erikoisen 8 miljoonan euron lahjoituksen säätiölle. Tämä lahjoitus siirtyi yhdistymisen jälkeen velaksi uudelle kaupungille. Tätä velkaa kaupunki lyhentää säätiölle 500 000 euroa vuodessa. Velkapääoma oli vuoden 2011 lopussa 5 miljoonaa euroa.
Kylien Kehittämissäätiön osakepääomaksi saatiin näin 18 miljoonaa euroa, jonka tuotto on vuosittain noin 500 000 euroa. Säätiön säännöt velvoittavat jakamaan sijoitetun pääoman Rovaniemen kylien kehittämiseen, toisin sanoen entisen maalaiskunnan alueelle.
Säätiön perustamisen taustalla oli maalaiskunnan haluttomuus ja kaupungin halu yhdistyä. Maalaiskunnan päättäjille oli tärkeää, että vanha kaupunki ei pääse hyötymään maalaiskunnan varoista ja niinpä yhdistymisen aikoihin maalaiskunnan kirstu oli tyhjä. Sen sijaan entisen Rovaniemen kaupungin myötäjäiset uudelle kaupungille oli 37 miljoonan euron kehittämismäärärahat.
Mikäli Suomen kuntakentässä otetaan laajemmin Rovaniemien yhdistymisestä mallia, voi uusilla suurkunnilla olla vaikeuksia rahoittaa alkuvaiheen lisääntyneet menot. Kuten Rovaniemellä, jossa kuntaveroprosentti on noussut viidessä vuodessa19 prosentista 20 prosenttiin ja valtuutetut väittävät vanhan kuntajaon näkyvän edelleen kaupungin päätöksenteossa.
Yle Lappi / Tapio Räihä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kemijärvellä on nyt niin tolikoja päättäjiä että tuollainen menisi heittämällä läpi, eikä kukaan kyseenalaistais tapahtunutta, kun eivät ymmärrä!
Kuntalakien uuvistus poistaa kunnanjohtajien ja työtekijöitten suojan pittää työpaikkansa. Siitä tulee valtava säästö. Itä-lapinki nykyisistä kuntatyöpaikoista häipyy yhistymisen myötä satoja turhanpäiväisiä virkoja. Katainen -Urpilainen osaavat hommansa. Vain hoiturit ja lääkärit pitävät työpaikkansa . Opet ja rehtorit vähenee ihan oikeesti kolomanneksella.Eipä oo ennää kestävyysvajetta kunnissa.
"
Katainen virittää hirvittävää eläkepommia
Pääministeri Jyrki Katainen onnistuu todennäköisesti siinä, missä ex-pääministeri Matti Vanhanen ei. Vanhanen keksi muutama talvi takaperin hiihdellessään Rukan lumilla, että eläkeikää pitäisi nostaa.
Äläkkä oli hirveä, eikä Vanhasen idea mennyt läpi.
Nyt Jyrki Katainen lähestyy eläköitymisiän nostoa paljon juonikkaammalla tavalla.
Kataisen johtama hallitus aikoo yhdistää Suomen kuntia. Kuntien yhdistämistä seuraa kaksi asiaa: kuntien työntekijät saavat viiden vuoden irtisanomissuojan ja heidän palkkansa nousevat, koska palkat harmonisoidaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuret ikäluokat saavat viiden vuoden jatkoajan, jolloin heitä ei irtisanota ja palkka nousee. Suuret ikäluokat ovat nyt siinä iässä, että moni heistä pystyy nauttimaan täysin rinnoin työuran pidentämiseen tarkoitetusta eläkkeen superkarttumasta.
Kun nämä superkarttumia keränneet jäävät viiden vuoden kuluttua eläkkeelle, eläkemenot kasvavat hurjasti.
Kataisen hallitus puuhaa nyt kultaista kädenpuristusta suurille ikäluokille, ja se voi käydä kamalan kalliiksi muille."
http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen virittaa hirvittavaa elakepommia/a2087350
Ei Katainen oo tyhymä. Vuorenvarmasti 5-vuoden työtakuuseen tulee muutos lakeihin. Kolmasosa kunnan eläteistä lentää pihalle.Kunnanjohtajan suoja poistuu myös.Näin tekee kykypuolue Kokoomus. Siellä hallitaan myös matematiikka.
Kutosen matikka ja muita talousneroja.
http://www.youtube.com/watch?v=jyVhTpWOS14
No siellähän saarisellällä on ollu viisaita päättäjiä...on kataiset ja tubit hiihtelemässä et kyllä me osataan...tyhjän to....jia