Suomi työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa
Suomalaiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla paljon muihin eurooppalaisiin verrattuna. Muita työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa ovat Itävalta ja Norja.
Kiusaamiselle otolliset olosuhteet syntyvät, kun työ on huonosti organisoitua, keskustelukulttuuri puuttuu, työyhteisö on hierarkkinen, syntipukkeja etsitään jatkuvasti tai kun työntekijät ovat stressaantuneita.
Noin 140 000 suomalaista kokee kiusaamista työpaikoilla. Yleisintä kiusaaminen on kunnissa, seurakunnissa ja muissa hierarkkisissa organisaatioissa. Kiusaaminen lisää sairauslomia, ennenaikaistaa eläköitymistä sekä heikentää työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnin laiminlyönnin kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 30 miljardia euroa vuodessa.
Tampereen yliopiston professori Marja-Liisa Manka nostaa kiusaamisen syyksi työn heikon organisoinnin.
Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on velvollisuus tarttua kiusaamiseen ja häirintään.
– Kaikista paras konsti on se, että työpaikoille laaditaan säännöt siitä, mikä on kiusaamista ja sen jälkeen nämä pelisäännöt pitää tietysti ottaa käyttöön, sanoo Manka.
(MTV3)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/suomi-tyopaikkakiusaamisen-karkimaita-euroopassa/2012/01/1486830
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa
Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa, sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan.
Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä.
Suomalaiset ovat sekä eurooppalaisten väkivaltatilastojen että työpaikkakiusaamisen kärjessä, kertoo ylitarkastaja Olavi Parvikko Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.
- Ne kulkevat kohtalaisen paljon käsi kädessä. Voi syntyä tällaista väkivaltakulttuuria, väkivaltaan suhtautumisen tai huonon kohtelun kulttuuria, selittää Parvikko.
Kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa Karkeasti ottaen suomalaiset tulevat kaksi kertaa enemmän työpaikkakiusaamisen kohteiksi kuin muissa Euroopan maissa. EU 27 -tilaston mukaan Suomen jälkeen eniten työpaikkakiusaamista on Hollannissa, Irlannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Työpaikkakiusaamisen lukemat muissa Pohjoismaissa ovat selvästi Suomea pienemmät, esimerkiksi Ruotsissa vain neljännes Suomen luvuista. - Ruotsissa on tilannetta pystytty parantamaan erittäin merkitsevästi, Suomessa ei lainkaan, Olavi Parvikko harmittelee. Uudet tilastot jouluksi
Myös Tilastokeskuksessa on ihmetelty, miksi Suomi johtaa esimerkiksi muita Pohjoismaita.
- Ruotsissa kiusaamiskeskustelua on käyty hyvin pitkään, silti heillä tulee pienempiä lukemia kuin Suomessa, sanoo Tilastokeskuksen dosentti Anna-Maija Lehto.
Uusin kotimainen selvitys valmistuu Tilastokeskukselta jouluksi. Sen mukaan työpaikkakiusaaminen on Suomessa kasvussa. Naisia kiusaavat työkaverit, miehiä esimiehet, joitakin ryhmiä kuten opettajia myös asiakkaat eli koululaiset.
Kiusaaminen on tyypillistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa. Näillä aloilla kiusataan myös tasapuolisesti miehiä. Dosentti Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta sanoo, että kiusaamista on aloilla, joissa on kiire, suuria muutoksia ja työpaikka on epävarma.
- Esimerkiksi kiireellä ja työpaineilla on yhteys työpaikkakiusaamiseen, Lehto kertoo.
Olavi Parvikon mukaan monella suomalaisella työpaikalla on luotu hyvän kohtelun pelisäännöt, joiden ideana on ehkäistä työpaikkakiusaamista. Pelisäännöistä huolimatta kohennusta ei ole juuri tapahtunut.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/09/suomi_on_tyopaikkakiusaamisen_karkimaa_320619.html
Suomalaiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla paljon muihin eurooppalaisiin verrattuna. Muita työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa ovat Itävalta ja Norja.
Kiusaamiselle otolliset olosuhteet syntyvät, kun työ on huonosti organisoitua, keskustelukulttuuri puuttuu, työyhteisö on hierarkkinen, syntipukkeja etsitään jatkuvasti tai kun työntekijät ovat stressaantuneita.
Noin 140 000 suomalaista kokee kiusaamista työpaikoilla. Yleisintä kiusaaminen on kunnissa, seurakunnissa ja muissa hierarkkisissa organisaatioissa. Kiusaaminen lisää sairauslomia, ennenaikaistaa eläköitymistä sekä heikentää työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnin laiminlyönnin kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat lähes 30 miljardia euroa vuodessa.
Tampereen yliopiston professori Marja-Liisa Manka nostaa kiusaamisen syyksi työn heikon organisoinnin.
Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on velvollisuus tarttua kiusaamiseen ja häirintään.
– Kaikista paras konsti on se, että työpaikoille laaditaan säännöt siitä, mikä on kiusaamista ja sen jälkeen nämä pelisäännöt pitää tietysti ottaa käyttöön, sanoo Manka.
(MTV3)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/suomi-tyopaikkakiusaamisen-karkimaita-euroopassa/2012/01/1486830
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaa
Suomessa työpaikkakiusaamista tapahtuu enemmän kuin muissa EU-maissa, sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan.
Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikoilla. Naisia kiusataan enemmän kuin miehiä.
Suomalaiset ovat sekä eurooppalaisten väkivaltatilastojen että työpaikkakiusaamisen kärjessä, kertoo ylitarkastaja Olavi Parvikko Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta.
- Ne kulkevat kohtalaisen paljon käsi kädessä. Voi syntyä tällaista väkivaltakulttuuria, väkivaltaan suhtautumisen tai huonon kohtelun kulttuuria, selittää Parvikko.
Kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa Karkeasti ottaen suomalaiset tulevat kaksi kertaa enemmän työpaikkakiusaamisen kohteiksi kuin muissa Euroopan maissa. EU 27 -tilaston mukaan Suomen jälkeen eniten työpaikkakiusaamista on Hollannissa, Irlannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Työpaikkakiusaamisen lukemat muissa Pohjoismaissa ovat selvästi Suomea pienemmät, esimerkiksi Ruotsissa vain neljännes Suomen luvuista. - Ruotsissa on tilannetta pystytty parantamaan erittäin merkitsevästi, Suomessa ei lainkaan, Olavi Parvikko harmittelee. Uudet tilastot jouluksi
Myös Tilastokeskuksessa on ihmetelty, miksi Suomi johtaa esimerkiksi muita Pohjoismaita.
- Ruotsissa kiusaamiskeskustelua on käyty hyvin pitkään, silti heillä tulee pienempiä lukemia kuin Suomessa, sanoo Tilastokeskuksen dosentti Anna-Maija Lehto.
Uusin kotimainen selvitys valmistuu Tilastokeskukselta jouluksi. Sen mukaan työpaikkakiusaaminen on Suomessa kasvussa. Naisia kiusaavat työkaverit, miehiä esimiehet, joitakin ryhmiä kuten opettajia myös asiakkaat eli koululaiset.
Kiusaaminen on tyypillistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa. Näillä aloilla kiusataan myös tasapuolisesti miehiä. Dosentti Anna-Maija Lehto Tilastokeskuksesta sanoo, että kiusaamista on aloilla, joissa on kiire, suuria muutoksia ja työpaikka on epävarma.
- Esimerkiksi kiireellä ja työpaineilla on yhteys työpaikkakiusaamiseen, Lehto kertoo.
Olavi Parvikon mukaan monella suomalaisella työpaikalla on luotu hyvän kohtelun pelisäännöt, joiden ideana on ehkäistä työpaikkakiusaamista. Pelisäännöistä huolimatta kohennusta ei ole juuri tapahtunut.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/09/suomi_on_tyopaikkakiusaamisen_karkimaa_320619.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minkäs sille voi, ongelmainen kansa..... huonoitsetuntoisia, pohjolan oloista masentuneita suurimman osan vuotta, kateellisia kuin mitkä, kadehtivat jopa toistensa sairauksia tyyliin "tuokin lusmu pääsi jo sairaseläkkeelle", mykkäkoulu kyllä osataan, samoin piruilu, mutta positiiviseen henkeen vaikeiden asioiden esille ottaminen on täysin mahdoton ajatuksenakaan. Pistetään menemään hartiat kyyryssä myrtynyt ilme kasvoilla päin tuiskuja ja tulipalopakkasia, vaikeahan sitä on repiä mistään hyvää oloa......kesää voi ootella.......ja kun sen aika koittaa...se onkin jo ohi. Ja kun itsellä on niiin paha olla, asiat ratkaistaan varmistamalla, että muillakin on vähintään yhtä paha olla.
Elämme yhä hierarkisesssa junttikulttuurissa, jossa jokainen pelkää olevansa toista huonompi. Pitää yrittää osoittaa olevansa ja osaavansa jotakin. Suosittu keino oman maineen kohentamiseksi on todistaa toisen huonommuus. Tämä vitsaus vaivaa kaikkia kansankerroksia asemaan katsomatta.
Itsetuntemus, itsetunto, toisten arvostaminen, erilaisuuden suvaitseminen ja yhteisöllisyys eivät ole suomalaisten vahvoja lajeja. Näihin asioihin pitäisi jo lastenkasvatuksessa kiinnittää huomiota. Ei kuitenkaan sillä tavoin kuin viime vuosikymmeninä, jolloin on kasvatettu pikku prinssejä ja prinsessoita, joita vaivaavat omahyväisyys ja itsekkyys, koska itsetunto on ontto.
Myös aikuisten käytökseen pitäisi voida työelämässä puuttua ja antaaa konkreettista ohjausta parempaan. Nykyiset pelisääntökampanjat eivät riitä. Niille lähinnä nauretaan. Esimiehet itse näyttävät tässäkin asiassa huonoa esimerkkiä. Ongelmia ei ole terveellistä nostaa keskustelluun, koska meillä ei ole keskustelemisen kulttuuria. Emme osaa puhua asioista, vaan syyttelemme. Ja sitten kun pitäsisi oikeasti puhua henkilön aiheuttamasta ongelmasta, sitä ei tehdä. Miten tällaisen ikiaikaisen perinteen saisi katkaistuksi? Ongelma on hiljalleen tiedostettu. Nyt sitä pitäisi ryhtyä korjaamaan.