Inertial Measurement Unit
The IMU was gimbaled on three axes. The innermost stable member, a 6 inch beryllium cube, had three gyroscopes and three accelerometers mounted in it. Feedback loops including the resolvers used signals from the gyroscopes to control motors at each axis. This servo system kept the stable member fixed with respect to inertial space. The IMU was derived from the guidance system developed by Draper for the Polaris missile.
Inertial guidance systems are not perfect and Apollo system drifted about one milliradian per hour. Thus it was necessary to "realign" the inertial platform periodically by sighting on stars.
Optical unit
The CM had a fixed sextant the AOT, which could measure angles between stars, and Earth or Moon landmarks and planetary horizon. The unit included a scanning telescope for star sightings, and could be used to determine position and orientation in space. In contrast, the LM had an Alignment Optical Telescope, and could only determine the craft's orientation. The outer element of the AOT was a sun-shielded prism that could be rotated to one of three fixed positions relative to the LM, in order to cover a large portion of the lunar sky. When rotated, the AOT's position was readable by the AGC; by pointing the reticule at several different stars, the computer could determine the craft's orientation.
Software
The onboard guidance software used a Kalman filter to merge new data with past position measurements to produce an optimal position estimate for the spacecraft. The key information was a coordinate transformation between the IMU stable member and the two reference coordinate systems, one centered on Earth and one centered on the Moon. In the argot of the Apollo program this matrix was known as REFSMMAT (for "Reference to a Stable Member Matrix").
The IMU was gimbaled on three axes. The innermost stable member, a 6 inch beryllium cube, had three gyroscopes and three accelerometers mounted in it. Feedback loops including the resolvers used signals from the gyroscopes to control motors at each axis. This servo system kept the stable member fixed with respect to inertial space. The IMU was derived from the guidance system developed by Draper for the Polaris missile.
Inertial guidance systems are not perfect and Apollo system drifted about one milliradian per hour. Thus it was necessary to "realign" the inertial platform periodically by sighting on stars.
Optical unit
The CM had a fixed sextant the AOT, which could measure angles between stars, and Earth or Moon landmarks and planetary horizon. The unit included a scanning telescope for star sightings, and could be used to determine position and orientation in space. In contrast, the LM had an Alignment Optical Telescope, and could only determine the craft's orientation. The outer element of the AOT was a sun-shielded prism that could be rotated to one of three fixed positions relative to the LM, in order to cover a large portion of the lunar sky. When rotated, the AOT's position was readable by the AGC; by pointing the reticule at several different stars, the computer could determine the craft's orientation.
Software
The onboard guidance software used a Kalman filter to merge new data with past position measurements to produce an optimal position estimate for the spacecraft. The key information was a coordinate transformation between the IMU stable member and the two reference coordinate systems, one centered on Earth and one centered on the Moon. In the argot of the Apollo program this matrix was known as REFSMMAT (for "Reference to a Stable Member Matrix").
Vastaukset 6
Vanhimmat
Inertia mittauslaite
IMU oli gimbaled kolmella akselilla.Sisin vakaa jäsen, 6 tuuman beryllium kuutio, oli kolme gyroskoopit ja kolme kiihtyvyysmittaria asentaa sitä. Takaisinkytkennät lukien resolverit käytetty signaalit gyroskoopit ohjaamaan moottoria kussakin akselilla. Tämä servo järjestelmä säilytetään vakaana jäsen kiinnitetty suhteessa inertia-avaruuteen.IMU on saatu ohjeet kehittämä Draper on Polaris ohjus.
Inertia ohjausjärjestelmät eivät ole täydellisiä ja Apollo järjestelmä ajautui noin milliradian tunnissa. Niinpä oli tarpeen "uudelleensuuntaus" inertiaan alusta ajoittain tarkkailuksi tähtiä.
Optinen yksikkö
CM oli kiinteä Sextant AOT, joka voisi mitata kulmia välillä tähtiä ja Maan tai Kuun maamerkit ja planeetan horisonttiin.Yksikkö mukana skannauksen kaukoputki tähti havainnoista, ja voidaan käyttää määrittämään sijainti ja suunta avaruudessa. Sen sijaan, LM oli Tasaus Optical Telescope, ja voi vain määrittää aluksen suunnan.Ulompi osa AOT oli aurinko-suojattua prisma, joka voi olla kierretty yhteen kolmesta kiinteisiin asentoihin suhteessa LM, jotta kattavat suuren osan kuun ilmatila. Kun kääntää, AOT asema oli luettavissa AGC, osoittamalla reticule useissa eri tähdet, tietokone voi määrittää aluksen suunnan.
ohjelmisto
Laivalla ohjeet käytetty ohjelmisto Kalman-suodatin yhdistää uusia tietoja aiemmin kantaa mittaukset tuottamaan optimaalinen sijainti arvio avaruusalus.Keskeiset tiedot olivat koordinaattimuunnoksessa välillä IMU vakaa jäsen ja kaksi vertailukohtaa koordinaatistoa, joista toinen keskittyy maapallolla ja toinen keskittyy Moon. Kun salakieli Apollo-ohjelman tämän matriisin tunnettiin REFSMMAT (for "Viittaus Stable jäsen Matrix").
Jos nopeasti haluat, niin 100 euroa voisi olla sopiva hinta. Jos haluat asiallisen käännöksen, tilaat työn pätevältä kääntäjältä ja kerrot tietysti kontekstin asiallisesti.
Halpaa roskaa toki saat vaikka ilmaiseksi ihan itsekin, ”Google Kääntäjä” tai koulussa ihan Englantia lukenut serkunpoika vaan töihin! Ja maailmassa on jopa firmoja jotka tekevät halvalla sentasoisia käännöksiä. Plus Avuliaita Aatuja jotka puolestasi syöttävät tekstin Google Kääntäjälle ja postaavat tuloksen tänne, sotkettuaan siinä välissä jotain.
Miten Englantia luetaan?
Se onkin vaativaa, lähes yhtä vaativaa kuin Ironian ymmärtäminen.
Kumpi parempi. Yllä oleva (Google) vai alla (Bing)? Kannattaa aina silloin tällöin kokeilla ja katsoa, mikä on taso tänään.
Inertiaalista mittayksikkö
IMU oli gimbaled kolme akseleilla. Sisin vakaa jäsen 6 tuumaa beryllium-kuutioon oli kolmen gyroskooppeja ja kolmen kiihdytysmittaria asennettava se. Takaisinkytkentäpiireihin, mukaan lukien resolvers käyttää signaaleja gyroskooppeja moottorit on kunkin akselin. Servo-järjestelmä säilyttää kiinteä-inertiaalista tilaa vakaa jäsen. IMU, jotka on saatu kehittämä Draper Polaris-ohjusten Ohjainjärjestelmä.
Inertial järjestelmiä ei ole täydellinen, ja Apollo järjestelmän kovaan paineeseen, noin yhden milliradian / tunti. Näin ollen oli "kohdistaminen" inertial-platform säännöllisesti mukaan tarkkailukertomuksen tähteä.
Optinen yksikkö
CM oli kiinteä Sekstantti AOT, joka voisi mitata tähteä, ja maan tai Moon maamerkkejä ja planeetta horisontissa väliset kulmat. Yksikön sisältyy skannaamisen kaukoputki tähden valvontakertomusten ja voitaisiin selvittää, sijainti ja suuntaus avaruudessa. Sitä vastoin LM oli tasaus optinen kaukoputken ja voinut määrittää vain veneet suunta. AOT Ulkoinen elementin oli aurinko välttynyt prism, joka voitaisiin kiertää yhteen kolme kiinteää kannat LM, suuri osa kuun ilmatilan kattamaan. Kun kierrettyä AOT: n kanta on luettavissa AGC; osoittamalla reticule useita eri tähteä, tietokone voi määrittää veneet suunta.
Ohjelmisto
Junan ohjaus-ohjelmisto käyttää Kalman-suodin yhdistää uusi tietoja ja aikaisempien kannan mittaukset on tuottaa avaruusaluksen optimaalisen kanta-arvio. Avaimen tiedot oli Koordinaatti muuntamiseen välillä yhden maan päällä keskitetty ja yksi keskitetty Kuuhun IMU vakaa jäsen ja kaksi viite-järjestelmiä. Apollo-ohjelman argot, tähän matriisiin tunnettiin nimellä REFSMMAT ("viite-vakaa jäsen matriisin") osalta.
Tee se mulle ilmaiseksi :) Se ei ole vaikeaa ole teille.
Olen kiitollinen ja ikionnellinen, saat plussan, jopa toisen kun mulla on toinen selain ;D