SB laki ja kuun lämpötila.

Yritän vielä selittää asiaa rau-ta-lan-ga-lla:

Oletetaan, että kuun pinta tai sen lähellä oleva kaasu ei johda lämpöä ensinkään, eikä myöskään sitä varastoi. Silloin SB lailla, oikeaoppisesti integroimalla ( eikä siis pelleilemällä ), laskettu keskilämpötila olisi alhaisempi kuin mitä se oikeasti on. Tämä on tieteellisesti triviaali fakta. Ei mitään SB lakia kumoavaa tässä, nolla, zero, nada, nothing.

kuumaa kuin kuubassa kirjoitti:

Yritän vielä selittää asiaa rau-ta-lan-ga-lla:

Oletetaan, että kuun pinta tai sen lähellä oleva kaasu ei johda lämpöä ensinkään, eikä myöskään sitä varastoi. Silloin SB lailla, oikeaoppisesti integroimalla ( eikä siis pelleilemällä ), laskettu keskilämpötila olisi alhaisempi kuin mitä se oikeasti on. Tämä on tieteellisesti triviaali fakta. Ei mitään SB lakia kumoavaa tässä, nolla, zero, nada, nothing.

Lue lisää

Kannattaisiko opetella tavaamaan ensin, ennen tuollaisia esimerkkejä?
Tuollainen osaamattomuuden osoittaminen ei lisää uskottavuuttasi.

"Kysymyshän on siintä että SB lain soveltaminen ja mittaukset tuottavat kuuhun eri lämpötilat."

Ja niin pitääkin olla. Et voi laskea lämpötilajakaumaltaan epätasaisen kappaleen keskilämpötilaa SB lailla, ellet tiedä tarkalleen muita kappaleen ominaisuuksia ja ota niitä laskuissa huomioon. Tämä on tieteellisesti triviaali asia, eikä siinä ole mitään mullistavaa. Siinä voi tulla helposti yli 100K heittoja...

Yli 100k kasvihuoneilmiö !!!! Joojoo. Ota taskulaskin käteen ja kokeile itse.

Siinähän se sama asia on selitetty, mitä minäkin selitin. Ja toimiihan se, kun sitä osaa käyttää. Ei se lämpötila, vaan se säteily.

Täytyy myöhemmin lukea, että onko tuo kokonaisuudessaan asiallinen vaiko ei. Siinähän oli kanssa todettu, että mitä se -18c / 255K on.

Mutta tosiaan, tarkemmissa laskemlmissa maapallo pitää jakaa pieniin tilkkuihin ja laskea ainakin yhden vuoden jakso. Siltä se vaikuttaa. Esimerkiksi eteläisellä pallonpuoliskolla kun tuota merta taitaapi olla enempi. Siksi globaali lämpötilakin taitaa vaihdella vuodenaikojen mukaan hieman.

Ja otetaan lainaus linkittämästäsi tekstistä: "So while a perfectly transparent atmosphere with no GHGs can reduce the amount of cooling that results from temperature swings, it cannot do more than reduce the cooling. There is a physical limit to how much it can warm the planet. At a maximum, if all the temperature swings were perfectly evened out, we can only get back to S-B temperature, not above it. This means that for example, a transparent atmosphere could not be responsible for the Earth’s current temperature, because the Earth’s temperature is well above the S-B theoretical temperature of ~ -18°C."

Eli mikset mene wuwtiin ja hauku tuota kirjoittajaa totaaliseksi ääliöksi?

En tiedä sinusta, mutta miksi kuvittelet että tuo olisi minulle niin kovin vaikeaa? Ohan se hauska fantasioida tuntemattomista ihmisistä vaikka mitä, mutta totuutta siinä on vain pieni hiven.

Maan ilmastojärjestelmä ( ilmekehä, maanpinta, meret ym ) tasoittavat maan lämpötilaa. Se selittää sen, että miksi kasvihuoneilmiön nykyisen vaikutuksen on arvioitu olevan "vain" reilut 30 astetta eikä esimerkiksi 58 astetta K.

Mutta sitä ihmettelen suuresti, että mitä niin kovin ristiriitaista tuossa on. Muuta kuin se, että joku ei osaa käyttää SB lakia oikein ja sillä tavoin saa jotain "ristiriitoja" esiin.

Mitäs sinä oikein olitkaan haastamassa virheelliseksi, Maan mitattua keskilämpötilaa vai Stefan-Boltzmannin lakia?

Tiedätkö, mikä S-B:n mukaisesti laskettu Maan keskilämpötila olisi jos Maan keskimääräinen albedo otetaan huomioon?

Tiedätkö, mikä Maan pinnan keskilämpötila on todellisuudessa?

Uskotko, että niin suuri virhe lämpimämpään suuntaan voitaisiin selittää joko virheellä Stefan-Boltzmannin laissa tai virheellisesti lasketussa Maan albedossa?

Jos ei, niin millä selität laskujen ja mittausten niin suuren eron?

Sinun linkittämässäsi höpöhöpö jutussa (tallbloke) viitattu http://www.diviner.ucla.edu/blog/?p=123 Diviner mittaa kuun säteilemää lämpösäteilyä. SB lakia hyödyntäen siitä saadaan lämpötila, mikä kerrotaan maailmalle. Ilman SB lakia ei Divinerin tuloksista voi laskea kuun lämpötilaa sen säteilemän IR säteilyn perusteella.

Divinerin antamiin mittaustuloksista ( 7 kanavaa IR säteilyn voimakkuuksia) saadaaan SB lailla laskettua kuun lämpötila.

Mutta linkittämässäsi jutussa väitettiin, että SB lain antama lämpötila ( Diviner ) jotenkin poikkeaisi SB lain antamasta lämpötilasta.

SB laissa oleva M kun täytyy mitata, jotta saadaan lämpötila T jssain pisteessä X ajanhetkenä t. Diviner mittaa suureen M pisteestä X, ajanhetkellä t, saadaampi laskettua lämpötila T.

Toki SB lakia voidaan hyödyntää osana muita fysiikan lakeja, mikäli halutaan esimerkiksi haarukoida se alue, missä lämpötila voi sen perusteella olla. Näin ollaan esimerkiksi arvioitu se -18c, mikä maanpinnan keskilämpötila voisi korkeimmillaan olla ilman kasvihuoneilmiötä. Todellinen lämpötila ilman kasvihuoneilmiötä voi hyvinkin olla alhaisempi. Kuunkin keskilämpötila kun on todistetusti alle -18c.

Kyse ei liene SB-lain kyseenalaistamisesta vaan siitä että joku tumpula on soveltanut sitä väärin. Numeerinen laskenta on paras vaihtoehto tähän tarkoitukseen, lisäksi pitää tuntea kuun pintamateriaalin spektriset ominaisuudet, huomioiden myös säteilyn tulokulma, lisäksi pitää tietää pintamateriaalin lämmönjohtavuus ja lämmönvarauskyky. Asian numeerinen mallintaminen ei kovin vaikeaa ole, toki työlästä.

SB laki kun ei tuota lämpötilaa. Olkiukot ehkä väittävät muuta, mutta tuskin todelliset ihmiset.

Siksi jos sillä yrittää laskea tarkan lämpötilan, epäonnistuu. Se vaan kertoo, että miten tietyn lämpöinen musta kappale säteilee. Tai harmaa kappale, mikäli tiedetään albedo. Se kertoo, millä nopeudella kappaleen pinta luovuttaa lämpöä säteilemällä..Esimerkiksi 255K lämpötilainen kappaleen pinta albedolla a luovuttaa niin ja niin paljon IR säteilyä.

Avaruudessa oleva kappale, kuten kuu luovuttaa ja vastaanottaa kokolailla kaiken lämmön säteilemällä. Tämän suhteen tuskin on epäselvyyksiä.

Mutta kuten todistin ( tieteellisesti triviaali asia ), niin kappaleen pinnan keskilämpötila itsessään ei määrää sitä, kuinka paljon kappaleen pinta kokonaisuudessaan säteilee. Täytyy tietää miten pinnan lämpötila on jakautunut, eli lämpötilat kaikista kohdista. Mikäli lämmönjohtavuus olisi ääretön, niin silloin kappale olisi koko ajan tasalämpöinen. Mutta näinhän ei ole. Kivi eristää kohtalaisen hyvin lämpöä.

Mutta kappaleen ( siis koko kappaleen ) lämmönjohtavuus ei myöskään ole nolla. Vaan jotain siltä väliltä. Ja kappale harvemmin on materiaaliltaan täysin homogeeninen, vaan esimerkiksi syvemmällä voi olla muita materiaaleja kuin pinnassa ( vähän niinkuin hauki on kala ) Ja maassa lämpöä siirtää myös meri sekä ilmakehä.

MIkäli SB lakia sekä Kirchoffin lakia soveltaa kuun kaltaiseen pinnaltaan kiinteään sekä ilmakehättömään taivaan kappaleeseen, niin olettamalla lämmönjohtavuuden olevan ääretön saadaan jokin maksimi keskilämpötila, esimerkiksi -18c. Mikäli taas oletetaan lämmönjohtavuuden olevan nolla, niin saadaan huomattavasti alhaisempi keskilämpötila, mutta todella korkeat maksimilämpötilat sekä matalat minimilämpötilat ( liki 0K ), kappaleen emittoiman lämpösäteilyn kokonaistehon ollessa sama. Ja totuus tietenkin on jossain siinä välissä, kun lämmönjohtavuus on nollan ja äärettömän välillä. Sen lisäksi planeetalla ( kuten maalla ) voi olla endotermistä lämpöä ( sisus sulaa laavaa), jota se vähitellen luovuttaa kappaleen pintaan. Tämäkin vaikuttaa lämpötilajakaumaan.

Nasa oli jollain menetelmällä veikannut kuun lämpötilaa. Ilmeisimmin olivat aliarvioineet lämmön siirtymisen voimakkuuden, jolloin keskilämpötila oli todellista alhaisempi. Ja olettamalla lämmönjohtumisen olevan ääretön, saadaan korkeampi keskilämpötila, luokkaa 255k. Ja kyllä tiedän ( ja muutkin, paitsi ehkä olkiukot tietätävät ) , että kappaleet ovat kolmiulotteisia ja lämpökin siirtyy kolmiulotteisesti.

Mutta kas kummaa. Tässä en näe ristiriitaisuuksia klimatologian kanssa. Ei vaikka joku niin yrittäisi väittää, tehtailemalla klimatologi olkiukkoja mielikuvituksellisine väitteineen. Palataan asiaan, mikäli joku todellinen ristiriitaisuus tulee esille.

ihmettelee* kirjoitti:

Kyse ei liene SB-lain kyseenalaistamisesta vaan siitä että joku tumpula on soveltanut sitä väärin. Numeerinen laskenta on paras vaihtoehto tähän tarkoitukseen, lisäksi pitää tuntea kuun pintamateriaalin spektriset ominaisuudet, huomioiden myös säteilyn tulokulma, lisäksi pitää tietää pintamateriaalin lämmönjohtavuus ja lämmönvarauskyky. Asian numeerinen mallintaminen ei kovin vaikeaa ole, toki työlästä.

Lue lisää

Tuola tavoinhan se pähkinänkuoressa on. Kuu lienee helpohko ( joskin edeleen työläs ) mallintaa, kun sillä ei ole ilmakehää. Mutta tietenkin jos esimerkiksi mainitsemasi materiaalin ominaisuudet on arvioitu väärin, niin tuloskin poikkeaa todellisuudesta riippuen siitä, mitä ja kuinka paljon on arvioitu väärin.

Ja mistäs sinä tiedät, millaiseen SB lain tulkintaan ilmatomallit perustuvat.... Ihanko oikeasti uskot, että ilmastomalleihin on laitettu 255K keskilämpötila, josta kaikki saa alkunsa. Ihan vapaastihan sitä saa unelmoida. Totta se ei ole.

Johan tuossa selitettiin, että on helppo "laskea" lämpötila väärin, koska SB laki määrittelee pinnan lämpötilan vain silloin kun tiedetään, mitä se musta kappale missäkin lämpösäteilee.. Jos kuun lämpötilaa halutaan laskea, auringon säteilyn perusteella, niin tuleekin kuvioihin muun muassa materiaaliin liittyviä suureita nimeltä ominaislämpökapasiteetti, lämmönjohtavuus, tiheys jne sekä niitä koskevat fysiikan lait. Ja tarkkuustasosta riippuen mm. auringon säteilyn vaihtelu. Mitä tarkemman arvion haluaa tehdä, sitä työläämpi on sen tekeminen.

www.ilmasto-opas.fi Siellä on pääpiirteittäin kuvattu, mitä ilmastomallit laskevat. Ilmastomalleja on monia, joten sitten täytyisi tutustua pintaa syvemmin niiihin.

"No voi helvata, kun SB laissa ei ole lauseketta..."
Eikä sen koommin mekaniikan toisessa peruslaissa ole lauseketta kahden eri materiaalin välisestä kitkakertoimesta, joka riippuu esimerkiksi materiaalin, vaikkapa kumin lämpötilasta, johon taas liittyy kumin ominaislämpökapasiteetti sekä etenkin auringonpaisteessa albedo ( formuloissa lämmittelevät gummeja ). Siitä huolimatta sen avulla voi laskea kiihtyvyyden, kun ensiksi on kyetty laskemaan kaikki vaikuttavat voimat. Mutta mokia voi tulla. Vaikka jos unohtaa, että kumi sulaa jossain lämpötilassa, tai unohtaa ilmanvastuksen yms...

SB laki on hyvä työkalu, kun halutaan tietää kuinka paljon jonkin tietyn lämpötilan omaava pinnan osa säteilee lämpösäteilyä. Sitä toki voidaan käyttää työkaluna muidenkin asioiden arvioimiseen, kuten myös mekaniikan toista peruslakia. Mutta silloin pitää toki ymmärtää kokonaisuus.

"Syynä tähän ei ole kasvihuoneilmiö, vaan SB lain väärintulkinta, ja se että kaasun tilanyhtälö perusfysiikasta on syrjäytetty kuvitteellisen takaisinsäteilyn
tieltä. "
Eikä ole, ainakaan ilmastomalleissa. ( www.ilmasto-opas.fi ). Ja voit toki näyttää, että missä ilmastomallissa SB lakia on käytetty väärin...

"Jossain on pahasti vikaa!!"
Niin tosiaan on. Pitäiskö ensin perehtyä fysiikan alkeisiin että voisi huomata missä sitä vikaa on?

"Tietysti mustan kappaleen säteilyn soveltaminen kaltaiseemme vesiplaneettaan on virheellinen"
Mitä tuokin tarkoittaa? Kyllä kai luonnonlait ovat samat kaikkialla, ja niitä voi soveltaa kaikkialla, pitää vaan tietää mitä tekee.

No tuossahan wikipedia esittää tieteenvastaisia väitteitä.

"Kasvihuonekaasut luovat luonnollisen kasvihuoneilmiön, jota ilman maan keskilämpötila olisi 20–30 °C kylmempi.[2][3] Ilman kasvihuoneilmiötä maa olisi elinkelvoton. Maan pintalämpötila olisi liian alhainen, jotta vettä voisi esiintyä laajalti nestemäisenä ja vesihöyrynä. Maan keskilämpötila on nykyisin noin 14,4 °C, mutta ilmasto lämpenee kasvihuoneilmiön voimistuessa ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena. Maan lisäksi Marsissa ja Venuksessa on kasvihuoneilmiö."

Tiede ei tunne kasvihuoneilmiötä, eika sitä ole tieteellisesti todistettu.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmiö

Mutta fysiikka tarjoaa selityksen, mutta ei kelpaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu