Moron kaikille viisaammille vaan. Tosiaan oon nyt tossa jonkun verran juossu rannetietokoneen kanssa ja netistä löytyy vähän ristiriitaista tietoa..
Eli sykealueet. Luin että 70-85% sykealueella voi treena hyvin 20-30 minuuttia. Itsellä sykealue näyttää 86% (170) ja vedän sen kanssa helposti 1½ lenkin ja keskitahti on 7.13min /km.
Onko sitten oma sykealue vaan niin korkea? Maksimialueen testailin ihan fyysisesti ja korkeemmalle ei mennyt kuin 202 :).
Kiitos ja kumarrus.
Eli sykealueet. Luin että 70-85% sykealueella voi treena hyvin 20-30 minuuttia. Itsellä sykealue näyttää 86% (170) ja vedän sen kanssa helposti 1½ lenkin ja keskitahti on 7.13min /km.
Onko sitten oma sykealue vaan niin korkea? Maksimialueen testailin ihan fyysisesti ja korkeemmalle ei mennyt kuin 202 :).
Kiitos ja kumarrus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noita prosenttuaalisia sykealueita lasketaan lähteestä riippuen kahdella eri tavalla:
1. Suoraan prosentteina maksimisykkeestä, esim 200 x 90% = 180
2. (Maksimi-lepo) x prosentit + lepo, esim (200-60) x 90% + 60 = 186
Tuosta keskivauhdista päätellen et ole paljoa juossut, joten suosittelen vauhdin tiputtamista niiin, että syke on maks. hiukan alle 160, esim 155.
Jos maksimisyke on 202 niin 170 on (lähes varmasti) VK-alueella, jossa pystyy kyllä lenkin vetämään. Mutta joka lenkillä se ei ole järkevää vaan pohjakunto rakennetaan PK-lenkeillä.
.
Hienoa jos jaksat juosta puolitoista tuntia! Ja aika kovilla tehoilla vieläpä. Tuossa yllä saamasi ohjeet pitävät täysin paikkaansa. Kevennä ja jopa lyhennä lenkkien kestoa noin tuntiin. Tuollaisen puolitoistatuntisen voit juosta esim. kerran viikossa mutta senkin vähän kevyemmin.
Koeta liikkua monipuolisemmin, niin peruskuntokin paranee ja syke ei niin nopeasti pomppaa "totutulle" toiminta-alueelleen...
Omia kokemuksiani:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3033330
Kiitos vastauksista. Hidastelen vähän tahtia ja onhan tuo tostakin jo parantunut. 165 keskisyke ja 5:54 oli pari päivää sitten... Mutta tosiaan, kuuntelen teidän neuvojanne ja opettelen oikeille tavoille.
KIITOS KAIKILLE!
Tottakai ikäkin vaikuttaa maksimisykkeeseen.
Huomioitava myös että jos sykemittarissa lukee maksimisyke 202, ei se välttämättä ole koko todellisuus. Täytyy huomioida sykevyön mahdollinen liikkuminen mikä voi aiheuttaa väärän tuloksen tai mitättömän pieni rytmihäiriö. Toki jos se jatkuvasti siinä pyörii niin sitten ihan uskottava.
Itse en nimittäin usko ainakaan omalta kohdaltani että saisin maksimisykkeen pelkästään juoksemalla. Pettää ennemmin lihakset kuin kunto.
Paljonko Leposyke on? Usein se kertoo paremmin kunnon kuin maksimisykkeet.
"Mitä alhaisemmalla sykkeellä juokset sen parempi kunto"
Maksimisyke on täysin yksilöllinen eikä sen korkeus tai mataluus kerro yhtään mitään kunnosta. Sitä ei käytännössä voi kauheasti treenillä muuttaa.
Maksimisyke alenee hiljalleen iän myötä. Itse väitän, että yleinen kaava 220 - ikä antaa monelle liian kovan alenemisvauhdin, 220 - ikä/2 antaa ainakin itselle aika hyvin oikean. Joillakin tuo 220 on vain aivan liian korkea lähtöarvona.
Maksimisykkeen voi onneksi aika helposti (tosin vähän tuskaa pitää kestää) mitata. Tähän on netissä löydettävissä aika hyviä menetelmiä.
Leposyke alenee oikeanlaisella treenillä, mutta tässäkin on perimällä aika paljon tekemistä.
Tuon viimeinen lause tarkoittaa sitä, että mitä matalammalla suhteellisella sykkeellä pystyt vakivauhtia juoksemaan, sitä paremmassa kunnossa olet.
Sykemittari on täydellisen turha tavalliselle kuntoilijalle. Sillä kuntoilijat oppivat vaan junnaamaan tasaisen tappavalla 70% sykkeen vauhdilla ja puurouttavat tekemisensä.
Olen sitä mieltä, että kunto nousee parhaiten juoksemalla kovaa. Sitä kovaa juoksemista on vain harjoiteltava riittävän kevyesti, eli ei liian pitkää matkaa huonolla kunnolla eikä liian kovaa. Aivan kaikkea ei tarvitse puristaa, vaan ehkä 90% tunteella. Palautuminen on tärkeää.
Jos näitä kehittäviä harjoituksia haluaa saada viikkoon mahtumaan muutaman, on mahdotonta juosta sen lisäksi useita kymmeniä kilometrejä 70% sykkeellä.
Tai siis onhan se tietenkin mahdollista juosta, ja sekin varmasti parantaa peruskuntoa, mutta se ei paranna juoksukuntoa, eli jalkojen toimintaa ja tehokkuutta tavoitejuoksuvauhdilla, vaan väsyttää niitä jolloin kehitystä ei tapahdu.
Hidastaisin vauhtia enemmän peruskuntotreenissä, jotta juoksulihasrasitus pysyy pienenä, tai sitten harjoittelisin muilla lajeilla. Peruskunto paranee kunhan vaan liikkuu ja se on tarpeellista, mutta nopeutta sillä ei luoda.
Sykemittariuskovat tuijottavat liikaa sykkeitä, ja unohtavat että juokseminen tapahtuu lihaksilla, joiden toiminnan kehittäminen on ensisijaisen tärkeää.