Mitä miettisitte sellaisesta, että olette koko elämänne ajatelleet että tämä henkilö tässä on isäni isä - eli minun isoisäni. Tuo lempeä, kiltti, ryppyinen ja viisas mies. Olette viettäneet aikaa, kokeneet asioita, eläneet elämää.. Paljon hyviä muistoja ja jännittäviä kalastusreissuja lapsena, jne. Maukkaita perheillallisia nautittu "mummolassa" vuosien ajan.
Sitten kuulettekin, että oma isänne on piilotellut salaisuutta, mistä ei olla periaatteessa koskaan puhuttu - vain kaksi ihmistä koko suvussa on sen tiennyt.. Ja vuosikymmeniä siitä ollaan oltu hiljaa ja yritetty unohtaa.
Nimittäin isäni isä, ei olekaan isäni biologinen isä. Eli, rakas isoisäni (nyt jo edesmennyt) ei olekaan minua oikea, biologinen isoisäni.
Isäni ei ole vieläkään kertonut tästä minulle - sain muita reittejä pitkin tietää tänään.. Vähän ihmetyttää, ja vähän on pettynytkin fiilis. Mulla ja isällä on muutenkin viimeiset 6-7 vuotta ollut tosi hankalaa aikaa, toimeen tuleminen on joskus vaikeaa, hän on menneisyydessä satuttanut minua ja siskoani.. Ja hänen elämänsä on vain aika sotku.. Eli välimme eivät ole mitä parhaimmat.
Olen 29-vuotias, eikä isäni ole koskaan kertonut minulle, että hänen isänsä ei ollutkaan hänen biologinen isänsä.. Eikä siis myöskään minun biologinen pappani. Muita reittejä pitkin pitää se kuulla..
Mies, isäni isä, onkin joku muu.. Joku jota en edes tunne. Enkä tiedä miltä hän näyttää. Tai mikä hänen nimensä on. Hassua ajatella, että olen polveutunut miehestä, jonka nimeä en tiedä..
Ymmärrän, että tämä on saattanut olla paha paikka isälleni. Totta kai.. Oma äiti kävi vieraissa, ja tuli raskaaksi. Eli avioliiton ulkopuolinen suhde kyseessä. Mutta avioliittoa kuitenkin jatkettiin, pettämisestä riippumatta.. Ja elettiin, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.. Ja sitten syntyi isäni - jolla oli biologinen isä, ja isä, joka hänet kasvatti. Mutta miksi tästä ei olla kerrottu edes omille lapsille..?
Mitä ajatuksia herättää teissä?
Itselläni vähän hämmentynyt fiilis.
"Pappani" ei olekaan isoisäni - isäni on valehdellut..
6
331
Vastaukset
- ymmärtää hämmennykse
Papaksi kutsumasi ainakin oli loistotyyppi, kuten kerrot itsekin ja tuskin muummosi oli pappaa pahempi. Jos he keskenään ovat isäsi syntymän selvittäneet, tyydy siihen tietoon eli oletukseen. Teitä lapsenlapsia he ovat kohdelleet kuitenkin hyvin molemmat, se on tärkeintä heiltä.
Älä kanna isäsi elämän sotkuja taakkanas, aikuisena miehenä hän vastaa niistä. Onnea välienne parantamiseen, se pitäisi saada kuntoon. - MV
Kerroit itse kirjoituksesi alussa ne syyt, miksi asialla ei tarvitse olla mitään väliä. Isoisäsi on se sama isoisäsä tuosta "salaisuudesta" huolimatta.
Kun asia ei tunnu olevan ongelma muillekaan suvussasi, niin miksi se olisi sinulle?
Oma isäni ei ole biologinen isäni, mutta se on vain pieni muotoseikka, joka ei vaikuta elämäämme mitenkään. Olemme siitä huolimatta isä ja poika. Oma poikani puolestaan on 7-vuotias. Hänelle kerroimme asian oikean laidan muutama vuosi sitten, ihan vaan siksi ettei tulisi sitten myöhemmän tuollaista yllätystä. - äpärätyttö
Ymmärrän hyvin tuntemuksesi. Itse olin hyvin hämmentynyt, kun sain tietää ettei isäni olekkaan oikea isäni.
On kurjaa, ettei useimmatkaan ihmiset tajua, ettei se ole mikään pikku juttu kun kuulee tuollaista. Usein käsketään vain hiljaa tyytymään, mutta se ei ole mahdollista. Ei ole helppoa se, ettei tiedä mistä on lähtöisin. Ei tunne omaa vanhempaansa. - AnKaP
Ymmärrän hyvin pettymisen tunteen. Ihmiset helposti vähättelee tällaista mikä ei helpota asiaa. Sain jo 2002 tietää että mulla ja isoveljelläni on eri isät. Pahin juttu oli silloin juuri se pettymisen tunne vuosikymmenien valehtelusta, mut kun pöly laskeutui (meni vuosi pari) olen kyl uskonut siihen että sosiaalinen isoisä/isä-hahmo eli se joka käytännössä on ollut arjessa mukana painaa enemmän kuin biologinen. Kerron kuviot lapsilleni kunhan kasvavat.
- 7+19
Meillä on juuri tämä miettimis vaihe menossa että kerrotaanko lapselle että hänen isänsä ei oikeasti ole hänen isänsä. Ja ollaan monesti mietitty mitä jos lapsen äiti pamauttaa tämän asian lapselle. Suuri suruhan siitä tulee mutta minkä ikäsenä teidän mielestä lapselle voi asian kertoa?? Meidän täyttää ensi kuussa 10 vuotta.. Emme halua satuttaa lasta mutta sitten jos emme kerro niin hän saattaa suuttua vanhempana aika paljonkin.
- äpärätyttö
Tuo on vaikea kysymys. Aina olisi melkein parempi, kun ei tietäisi ollenkaan, mutta jos on vaara että joku kertoo, niin silloin on parempi kuulla se omilta vanhemmiltaan. En kyllä itse kertoisi tuossa iässä olevalle lapselle. Muutenkin kohta alkaa murkkuikä painamaan päälle..Odottakaa, että tulee täysi-ikäiseksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Missä kokoomuksen naiset?
Hähmäistä ukkotarinaa kuultu koko viikonloppu. Kukaan ei ole kokoomuksessa edes yrittänyt pitää naisten puolta. Jopa13040Finland is now Petter place
Audin B-ryhmän ralliautolla saatiin kansa voimaan hyvin. Kiitos kokoomus huumoripläjäyksestä.52089Ilman Stadia Suomessa ei olisi kunnon lihajalosteita
HK, Helsingin makkaratehdas, Votkin, mitä näitä nyt onkaan. Böndellä ei ole kunnollisia jalostajia.1121712Huomasitko? Tidjan Ban tyttöystävä paljastui - Tuttu kohutusta rakkausrealitystä
Ban tyttöystävä on Kolmiodraama-realityn Heidi Kytö. Ba ja Kytö kertoivat maaliskuussa 2026 somessa, että he ovat seurus91031Vilpitön totuudenetsiä löytää totuuden kasteesta.
Nykyaikana on niin paljon tietoa saatavilla että vilpitön totuudenetsiä löytää totuuden myös kristillisestä kasteesta. R450972Alkuperäinen Jeesuksen antama kastekäsky on Matteuksen evankeliumissa
Matt.28:16-20 16 Ja ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän menn100904- 35734
- 66665
- 47635
- 33612