Lapsi ja ateismi

Linkkiä ei ole, koska uutinen on paperilehdessä, joka tänään tuli postissa. Ehkä se ilmestyy myöhemmin?

Kyse on siitä, että lapsi uskoo luonnostaan kaikkivoipaan ja muut toimijat tietävät kaiken. Kun hän kasvaa, hän huomaa ettei vanhemmat tai esim. opettajat olekaan niin tietäväisiä. Lapsi oppii vähitellen, että tuollainen on jossain.

Teologisen käsityksen hän oppii vasta vanhempana, kun pystyy ajattelemaan käsitteellisemmin. Vasta 10 ikävuoden jälkeen hän kykenee käsittämään kriittisen ja tieteellisen (evoluutio) mallin.

tuosta en tarkemmin tiedä, kuinka lapsi kytkee osan pois uskomuksistaan. Luulen (ja käytännön havaintojen kautta) se opetetaan lapselle – joulupukkia ei ole, noitia ei ole, kummituksia ei ole jne.

mummomuori kirjoitti:

Linkkiä ei ole, koska uutinen on paperilehdessä, joka tänään tuli postissa. Ehkä se ilmestyy myöhemmin?

Kyse on siitä, että lapsi uskoo luonnostaan kaikkivoipaan ja muut toimijat tietävät kaiken. Kun hän kasvaa, hän huomaa ettei vanhemmat tai esim. opettajat olekaan niin tietäväisiä. Lapsi oppii vähitellen, että tuollainen on jossain.

Teologisen käsityksen hän oppii vasta vanhempana, kun pystyy ajattelemaan käsitteellisemmin. Vasta 10 ikävuoden jälkeen hän kykenee käsittämään kriittisen ja tieteellisen (evoluutio) mallin.

tuosta en tarkemmin tiedä, kuinka lapsi kytkee osan pois uskomuksistaan. Luulen (ja käytännön havaintojen kautta) se opetetaan lapselle – joulupukkia ei ole, noitia ei ole, kummituksia ei ole jne.

Lue lisää

Miten niin lapsi kytkee pois osan uskomuksistaan? Ettei vain mummomuorin ajatus ole että lopputulema on että lapsi tietää yliluonnollisesti sen minkä mummomuorikin?:)

"Joulupukkia ei ole, noitia ei ole, kummituksia ei ole jne" Mummomuorihan ei noihin usko, eikö vain?

MUTTA monet aikuiset uskovat kummituksiin, käypä vaikka kummittelu-palstalla huviksesi. Samoin monet uskovat noitiin aikuisinakin, mm.Lapissa asuneet samanismin kannattajat, käypä vaikka muinaisuskonnot palstalla.

Joulupukista: kerran, kun olin n.10vuotias ja ateistin ja kiihkouskiksen tyttärenä tiesin ettei joulupukkia ole niin kävelin kotimatkan koulusta luokkakaverini kanssa. Muistan aina miten kiihkeästi, ja "järkisyihin"vedoten hän puolusti uskoaan joulupukkiin. Hän mm.selitti sitä että joulupukki kerkeää kaikkiin maailman paikkoihin tontuilla, joulupukin apureilla.

VAstaavanlainen älytön keskustelu jatkuu, teidän uskovien kanssa, joka sinäkin selvästi olet. Ja nyt yrität valjastaa tieteen omiin uskomuksiisi sopivaksi. Sehän ei käy.

Lueppas tuo:

http://www.onkosetotta.net/artikkeli/17

On järjetöntä miettiä ateismin ja lapsen suhdetta, sillä lapsilla ei ole vielä Jumalaa, jota pohtia. Kaikki joka liittyy Jumalaan he oppivat vanhemmiltaan. Jopa sanan:"Jumala".

mummomuori kirjoitti:

Linkkiä ei ole, koska uutinen on paperilehdessä, joka tänään tuli postissa. Ehkä se ilmestyy myöhemmin?

Kyse on siitä, että lapsi uskoo luonnostaan kaikkivoipaan ja muut toimijat tietävät kaiken. Kun hän kasvaa, hän huomaa ettei vanhemmat tai esim. opettajat olekaan niin tietäväisiä. Lapsi oppii vähitellen, että tuollainen on jossain.

Teologisen käsityksen hän oppii vasta vanhempana, kun pystyy ajattelemaan käsitteellisemmin. Vasta 10 ikävuoden jälkeen hän kykenee käsittämään kriittisen ja tieteellisen (evoluutio) mallin.

tuosta en tarkemmin tiedä, kuinka lapsi kytkee osan pois uskomuksistaan. Luulen (ja käytännön havaintojen kautta) se opetetaan lapselle – joulupukkia ei ole, noitia ei ole, kummituksia ei ole jne.

Lue lisää

"lapsi uskoo luonnostaan kaikkivoipaan ja muut toimijat tietävät kaiken", "huomaa ettei vanhemmat tai esim. opettajat olekaan niin tietäväisiä. Lapsi oppii vähitellen, että tuollainen on jossain"

Olisi kiva tietää, miten tuo on pystytty todentamaan ilman, että kyse olisi lapsesta, jolle kotona on opetettu jonkin kaikkivoipaisen hahmon olemassaoloa. Kuten sanoin, käytännössä se on ehkä mahdotonta, ettei lapsi jostain kuulisi uskonnollista puhetta ja siten oppisi uskonnollisia käsitteitä. Ne kun humisevat kaikkialla yhteiskunnassa. Opettajat esim. tulevat lapsen elämään vasta kouluvaiheessa ja silloinhan hän on ehtinyt jo moneen kertaan kuulla uskonnollisista asioista, viimeistään siis siellä koulussa.

Mutta jos kyse on pelkästään uskonnottomasta kodista, jossa näistä asioista ei puhuta mitään. Joulua vietetään ja lahjoja jaetaan, pääsiäisenä askarrellaan pääsiäisnoitia kahvipannuineen ja kissakin luudalle keikkumaan. Miten sellaisen lapsen luontainen uskonnollisuus todettaisiin? Ja siis tarkemmin, onko se todettu, että sellainenkin lapsi on luonnostaan uskonnollinen ja millä perustein siihen tulokseen on tultu?

vänkyrä... kirjoitti:

"lapsi uskoo luonnostaan kaikkivoipaan ja muut toimijat tietävät kaiken", "huomaa ettei vanhemmat tai esim. opettajat olekaan niin tietäväisiä. Lapsi oppii vähitellen, että tuollainen on jossain"

Olisi kiva tietää, miten tuo on pystytty todentamaan ilman, että kyse olisi lapsesta, jolle kotona on opetettu jonkin kaikkivoipaisen hahmon olemassaoloa. Kuten sanoin, käytännössä se on ehkä mahdotonta, ettei lapsi jostain kuulisi uskonnollista puhetta ja siten oppisi uskonnollisia käsitteitä. Ne kun humisevat kaikkialla yhteiskunnassa. Opettajat esim. tulevat lapsen elämään vasta kouluvaiheessa ja silloinhan hän on ehtinyt jo moneen kertaan kuulla uskonnollisista asioista, viimeistään siis siellä koulussa.

Mutta jos kyse on pelkästään uskonnottomasta kodista, jossa näistä asioista ei puhuta mitään. Joulua vietetään ja lahjoja jaetaan, pääsiäisenä askarrellaan pääsiäisnoitia kahvipannuineen ja kissakin luudalle keikkumaan. Miten sellaisen lapsen luontainen uskonnollisuus todettaisiin? Ja siis tarkemmin, onko se todettu, että sellainenkin lapsi on luonnostaan uskonnollinen ja millä perustein siihen tulokseen on tultu?

Lue lisää

Myös uskonnottomien ja ateistien lapset käyvät saman kehityksen läpi. Heille vain aletaan varhaisessa vaiheessa opettaa uskosta, ettei niin saa tehdä.

Vauva pitää vanhempiaan kaikkivoipana. Vauva ei edes tiedä olevansa erillinen olento. Vanhempien kaikkivoipaisuuuden illuusio alkaa kadota vasta vuosien myötä ja pikkuhiljaa. Tuon saman ajatuksen lapsi voi siirtää täysin vaivatta Jumalaan.

mummomuori kirjoitti:

Myös uskonnottomien ja ateistien lapset käyvät saman kehityksen läpi. Heille vain aletaan varhaisessa vaiheessa opettaa uskosta, ettei niin saa tehdä.

Vauva pitää vanhempiaan kaikkivoipana. Vauva ei edes tiedä olevansa erillinen olento. Vanhempien kaikkivoipaisuuuden illuusio alkaa kadota vasta vuosien myötä ja pikkuhiljaa. Tuon saman ajatuksen lapsi voi siirtää täysin vaivatta Jumalaan.

Lue lisää

"Myös uskonnottomien ja ateistien lapset käyvät saman kehityksen läpi"

Siis minkä kehityksen?

"Heille vain aletaan varhaisessa vaiheessa opettaa uskosta, ettei niin saa tehdä"

Niin mutta entä ne lapset, joiden kotona näistä asioista ei puhuta halaistua sanaa? Ei positiivisessa eikä negatiivisessa merkityksessä. Mistä heidän väitetty uskonnollisuutensa tulee, vai onko sitä sittenkään muuta kuin opittuna?

"Tuon saman ajatuksen lapsi voi siirtää täysin vaivatta Jumalaan"

Aivan varmasti, mutta sitä ennen hänen pitää oppia jostain, että on olemassa jokin jumalhahmo johon käsityksiään siirtää. Ja mistä hän se oppii opettamatta? Näitä perusteita yritän perätä sinulta.

Alempana puhuit Tuhkimosta "Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros". Mistä lapsi opettamatta tietää, että on olemassa väärinkohdeltuja prinsessoja, joihin uskomisesta hänen pitää luopua? Onko uskonnollisuuden lisäksi olemassa lapsissa myös "tuhkimollisuus", joka ilmenee synnynnäisesti?

vänkyrä... kirjoitti:

"Myös uskonnottomien ja ateistien lapset käyvät saman kehityksen läpi"

Siis minkä kehityksen?

"Heille vain aletaan varhaisessa vaiheessa opettaa uskosta, ettei niin saa tehdä"

Niin mutta entä ne lapset, joiden kotona näistä asioista ei puhuta halaistua sanaa? Ei positiivisessa eikä negatiivisessa merkityksessä. Mistä heidän väitetty uskonnollisuutensa tulee, vai onko sitä sittenkään muuta kuin opittuna?

"Tuon saman ajatuksen lapsi voi siirtää täysin vaivatta Jumalaan"

Aivan varmasti, mutta sitä ennen hänen pitää oppia jostain, että on olemassa jokin jumalhahmo johon käsityksiään siirtää. Ja mistä hän se oppii opettamatta? Näitä perusteita yritän perätä sinulta.

Alempana puhuit Tuhkimosta "Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros". Mistä lapsi opettamatta tietää, että on olemassa väärinkohdeltuja prinsessoja, joihin uskomisesta hänen pitää luopua? Onko uskonnollisuuden lisäksi olemassa lapsissa myös "tuhkimollisuus", joka ilmenee synnynnäisesti?

Lue lisää

Jos sinulle on vierasta lapsen kehityspsykologia, en voi mitään

Sinä et voi olla opettamatta lastasi. Voit toki pitää hänet tynnyrissä, mutta vain pienen ajan. Lapsi oppii paljon, myös sellaista mitä ei vanhemmat tietoisesti opeta. Vaikka ei puhuta, lapsi kokee ja tuntee paljon. Sitä vain voi vanhemmat kontrolloida niin paljon, kuin he ehkä uskovat.

Täytyy ihan kysyä, kuinka paljon olet ollut pienten lasten kanssa? Jos olet, oletko pannut merkille, mihin kaikkeen he uskovatkaan – eli pitävät totena? Onko 1 – 5 vuotiaan lapsen maailma yhtä konkreettinen kuin aikuisella?

mummomuori kirjoitti:

Myös uskonnottomien ja ateistien lapset käyvät saman kehityksen läpi. Heille vain aletaan varhaisessa vaiheessa opettaa uskosta, ettei niin saa tehdä.

Vauva pitää vanhempiaan kaikkivoipana. Vauva ei edes tiedä olevansa erillinen olento. Vanhempien kaikkivoipaisuuuden illuusio alkaa kadota vasta vuosien myötä ja pikkuhiljaa. Tuon saman ajatuksen lapsi voi siirtää täysin vaivatta Jumalaan.

Lue lisää

Vanhempani eivät koskaan sanoneet minulle, että Jumalaa ei ole olemassa tai että kristinusko ei olisi totta. He olivat ihan tavallisia kirkkoon kuuluvia tapakristittyjä. Lapsuudessani ei ollut yhtään avoimesti ateistista aikuista opettamassa minua pois jumaluskosta. Silti minusta tuli ateisti.

Jumalaan tai jumaliin uskominen lapsille luontaista. Mutta luontaista on myös kasvaa siitä pois, vaikka kukaan ei erityisesti kasvattaisikaan. Moni alkaa miettimään asioista, joihin on lapsena uskonut (ja joihin vanhemmat ehkä yhä vilpittömästi uskovat), ovatko ne totta. Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin.

mummomuori kirjoitti:

Jos sinulle on vierasta lapsen kehityspsykologia, en voi mitään

Sinä et voi olla opettamatta lastasi. Voit toki pitää hänet tynnyrissä, mutta vain pienen ajan. Lapsi oppii paljon, myös sellaista mitä ei vanhemmat tietoisesti opeta. Vaikka ei puhuta, lapsi kokee ja tuntee paljon. Sitä vain voi vanhemmat kontrolloida niin paljon, kuin he ehkä uskovat.

Täytyy ihan kysyä, kuinka paljon olet ollut pienten lasten kanssa? Jos olet, oletko pannut merkille, mihin kaikkeen he uskovatkaan – eli pitävät totena? Onko 1 – 5 vuotiaan lapsen maailma yhtä konkreettinen kuin aikuisella?

Lue lisää

Kirjoitat noin mutten silti tajua miten on mahdotonta erotella mitä lapsi on itse hoksannut ja mikä on ympäristöstä opittua?

mummomuori kirjoitti:

Jos sinulle on vierasta lapsen kehityspsykologia, en voi mitään

Sinä et voi olla opettamatta lastasi. Voit toki pitää hänet tynnyrissä, mutta vain pienen ajan. Lapsi oppii paljon, myös sellaista mitä ei vanhemmat tietoisesti opeta. Vaikka ei puhuta, lapsi kokee ja tuntee paljon. Sitä vain voi vanhemmat kontrolloida niin paljon, kuin he ehkä uskovat.

Täytyy ihan kysyä, kuinka paljon olet ollut pienten lasten kanssa? Jos olet, oletko pannut merkille, mihin kaikkeen he uskovatkaan – eli pitävät totena? Onko 1 – 5 vuotiaan lapsen maailma yhtä konkreettinen kuin aikuisella?

Lue lisää

"Sinä et voi olla opettamatta lastasi", "Lapsi oppii paljon, myös sellaista mitä ei vanhemmat tietoisesti opeta"

Juuri niin! Tätä olen yrittänyt sanoa! Joten miten ihmeessä voidaan niiden sinun tutkimustesi (sellaisiin kai viittaat?) perusteella sanoa, että lapsi olisi luonnostaan uskonnollinen eikä opetettuna (tietoisesti tai tiedostamatta)? Ihan mielellään kuulisin kommenttisi siihen, miten lapsen oletettu uskonnollisuus näkyy, jos kotona uskonnollisella puheella tai käytöksellä ei vaan ole mitään sijaa. Jos asiaa ei edes poisopeteta (mitä edellisessä vastauksessasi tarjosit), koska siihen ei ole tarvetta, koska uskonto ei millään tavalla kuulu perheen arkeen.

hah hah

herttainenhertta kirjoitti:

Vanhempani eivät koskaan sanoneet minulle, että Jumalaa ei ole olemassa tai että kristinusko ei olisi totta. He olivat ihan tavallisia kirkkoon kuuluvia tapakristittyjä. Lapsuudessani ei ollut yhtään avoimesti ateistista aikuista opettamassa minua pois jumaluskosta. Silti minusta tuli ateisti.

Jumalaan tai jumaliin uskominen lapsille luontaista. Mutta luontaista on myös kasvaa siitä pois, vaikka kukaan ei erityisesti kasvattaisikaan. Moni alkaa miettimään asioista, joihin on lapsena uskonut (ja joihin vanhemmat ehkä yhä vilpittömästi uskovat), ovatko ne totta. Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin.

Lue lisää

vai niin

herttainenhertta kirjoitti:

Vanhempani eivät koskaan sanoneet minulle, että Jumalaa ei ole olemassa tai että kristinusko ei olisi totta. He olivat ihan tavallisia kirkkoon kuuluvia tapakristittyjä. Lapsuudessani ei ollut yhtään avoimesti ateistista aikuista opettamassa minua pois jumaluskosta. Silti minusta tuli ateisti.

Jumalaan tai jumaliin uskominen lapsille luontaista. Mutta luontaista on myös kasvaa siitä pois, vaikka kukaan ei erityisesti kasvattaisikaan. Moni alkaa miettimään asioista, joihin on lapsena uskonut (ja joihin vanhemmat ehkä yhä vilpittömästi uskovat), ovatko ne totta. Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin.

Lue lisää

"Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin."

Se on älyllisen prosessin tulos, mutta älyllinen prosessoija viisastuu, jos ymmärtää kyseenalaistaa tuohon prosessiin syötetyt lähtöarvot.

Toisin sanoen, vaikka moni kuvittelee miten on aivan 'liian paksua' olettaa, että kaikilla tahoilla kristinuskoa ja sen ydinsanomaa vastaan hyökätään - enkä sellaista oletusta itsekään kenellekään kehota tarkastelujensa pohjaksi - mainitsen miten sellainen näkemys on kuitenkin raamatullinen.
Sitten voi eri aihepiireissä syventyä niihin perusväittämiin, joiden varassa on ateismin älyllistä puolta itse perustellut.

Jos ihminen ei uutta tietoa omaksuessaan olisi välillä kallellaan ajattelemaan ateismin paikkansapitävyyttä, tämä olisi kenties vakaumuksellinen uskossaan, mutta väärällä tavalla - ja siis fanaattisesti.
Mikäli ihminen ei tuon ateismiin johtaneen prosessinsa jälkeen milloinkaan enää altista itseänsä ja mahdollisesti luutuneita käsityksiänsä, hän ei sittenkään ole kovin paljoa oppinut - ja hänestä on tullut fanaatikko.
Silloin hän on mielestänsä oikeassa silloinkin kun hän on todistetusti väärässä.

edesa kirjoitti:

"Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin."

Se on älyllisen prosessin tulos, mutta älyllinen prosessoija viisastuu, jos ymmärtää kyseenalaistaa tuohon prosessiin syötetyt lähtöarvot.

Toisin sanoen, vaikka moni kuvittelee miten on aivan 'liian paksua' olettaa, että kaikilla tahoilla kristinuskoa ja sen ydinsanomaa vastaan hyökätään - enkä sellaista oletusta itsekään kenellekään kehota tarkastelujensa pohjaksi - mainitsen miten sellainen näkemys on kuitenkin raamatullinen.
Sitten voi eri aihepiireissä syventyä niihin perusväittämiin, joiden varassa on ateismin älyllistä puolta itse perustellut.

Jos ihminen ei uutta tietoa omaksuessaan olisi välillä kallellaan ajattelemaan ateismin paikkansapitävyyttä, tämä olisi kenties vakaumuksellinen uskossaan, mutta väärällä tavalla - ja siis fanaattisesti.
Mikäli ihminen ei tuon ateismiin johtaneen prosessinsa jälkeen milloinkaan enää altista itseänsä ja mahdollisesti luutuneita käsityksiänsä, hän ei sittenkään ole kovin paljoa oppinut - ja hänestä on tullut fanaatikko.
Silloin hän on mielestänsä oikeassa silloinkin kun hän on todistetusti väärässä.

Lue lisää

Juuri tämän oikean tiedon omaksumisen kautta Suomessakin on tullut kymmenistä ateisteista, jopa saarnamiehiä/ naisia, jotka ovat parhaimpia sielujen voittajia, toisista ateisteista.

On myöskin tiedettä nöyryyttäviä kuriositeettisia laitteita ja välineitä, joilla voidaan kiistattomasti osoittaa armolahjojenkin kautta tapahtuvia mm. jalan/ jalkojen, kasvuihmeitä tapaturmaisen parantamisen yhteydessä. Esimerkiksi murskautunut sääri, joka operointien jälkeen luuduttuaan jää 50 mm. toista jalkaa lyhyemmäksi parannetaan vaakatuolissa, joka alkaa näyttää 150 grammaa suurempaa painoa, kuin ennen tapahtumaa.

Toisenlaisessa tilanteessa mitataan ihmisen pituus/ paino, jonka jälkeen hänen jalka/ jalat kasvaa, tilanteesta riippuen 0-80 mm., jolloin pituus ja paino lisääntyvät, ja joko iskias tai skolioosi parantuvat, ja tukiliivit joutavat muistoksi.

Tällaiset parantumis ja ihmekokemukset riittävät useille todistusaineistoksi Jumalan olemassaolosta. Hgin yliopistokin tutki tätä alaraajojen pidentymistä kaavalla: "massa kertaa valon nopeus potenssiin kaksi."

Ihmeiden aika kirjoitti:

Juuri tämän oikean tiedon omaksumisen kautta Suomessakin on tullut kymmenistä ateisteista, jopa saarnamiehiä/ naisia, jotka ovat parhaimpia sielujen voittajia, toisista ateisteista.

On myöskin tiedettä nöyryyttäviä kuriositeettisia laitteita ja välineitä, joilla voidaan kiistattomasti osoittaa armolahjojenkin kautta tapahtuvia mm. jalan/ jalkojen, kasvuihmeitä tapaturmaisen parantamisen yhteydessä. Esimerkiksi murskautunut sääri, joka operointien jälkeen luuduttuaan jää 50 mm. toista jalkaa lyhyemmäksi parannetaan vaakatuolissa, joka alkaa näyttää 150 grammaa suurempaa painoa, kuin ennen tapahtumaa.

Toisenlaisessa tilanteessa mitataan ihmisen pituus/ paino, jonka jälkeen hänen jalka/ jalat kasvaa, tilanteesta riippuen 0-80 mm., jolloin pituus ja paino lisääntyvät, ja joko iskias tai skolioosi parantuvat, ja tukiliivit joutavat muistoksi.

Tällaiset parantumis ja ihmekokemukset riittävät useille todistusaineistoksi Jumalan olemassaolosta. Hgin yliopistokin tutki tätä alaraajojen pidentymistä kaavalla: "massa kertaa valon nopeus potenssiin kaksi."

Lue lisää

"On myöskin tiedettä nöyryyttäviä kuriositeettisia laitteita..."

Tiedettä ei voi nöyryyttää. Tiede ei ole mikään olento tai jumala, jolla on tunteet. Tiede ei halua mitään, sillä ei ole omia mielipiteitä eikä se yritä miellyttää ketään.

herttainenhertta kirjoitti:

Vanhempani eivät koskaan sanoneet minulle, että Jumalaa ei ole olemassa tai että kristinusko ei olisi totta. He olivat ihan tavallisia kirkkoon kuuluvia tapakristittyjä. Lapsuudessani ei ollut yhtään avoimesti ateistista aikuista opettamassa minua pois jumaluskosta. Silti minusta tuli ateisti.

Jumalaan tai jumaliin uskominen lapsille luontaista. Mutta luontaista on myös kasvaa siitä pois, vaikka kukaan ei erityisesti kasvattaisikaan. Moni alkaa miettimään asioista, joihin on lapsena uskonut (ja joihin vanhemmat ehkä yhä vilpittömästi uskovat), ovatko ne totta. Ja tämä pohdinta on johtanut monet meistä ateismiin.

Lue lisää

Itse olen kiihko-lestadiolaisesta kodista, ja silti olen ollut aivan lapsesta asti sitä mieltä, että kristinusko ei voi olla totta. Uskontoa tuputettiin urakalla, silti en ole uskonut koskaan.

Pidin koulussa opetettuja tarinoita Jeesuksesta samanlaisina satuina kuin kaikki muutkin keiju- ja tonttusadut. En voinut tajuta - enkä tajua vieläkään - miksi aikuiset ihmiset uskovat kristinuskoon.

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia ihmisistä, jotka eivät ympäristön painostuksesta huolimatta aivopeseydy. Onko jollakulla täällä tiedossa artikkeleita tästä aiheesta?

No, ne ateisti jotka uskovat että lapsi syntyy ateistina, tämä on huono uutinen.

Uskoa ei siis kasvateta, vaan ateismi kasvatetaan. Samoin tuo teologinen uskonto kasvatetaan – se lankeaa hyvään maaperään, oli se sitten mitä tahansa. Puhutaan siis vain uskosta, ei uskonnoista.

mummomuori kirjoitti:

No, ne ateisti jotka uskovat että lapsi syntyy ateistina, tämä on huono uutinen.

Uskoa ei siis kasvateta, vaan ateismi kasvatetaan. Samoin tuo teologinen uskonto kasvatetaan – se lankeaa hyvään maaperään, oli se sitten mitä tahansa. Puhutaan siis vain uskosta, ei uskonnoista.

Lue lisää

Kyllä lapset nimenomaan syntyvät ei-teisteinä. Turha väittää muuta.

Lapsilla on mielikuvitusta, eivätkä ihan pienet lapset ymmärrä mistä mikin asia johtuu. Siihen he etsivät syitä joistain toimijoista, jotka saavat tiettyjä asioita tapahtumaan.

Huvittavaa että lapset otetaan aseeksi jumaluuksien olemassaoloon.

zyrt kirjoitti:

Kyllä lapset nimenomaan syntyvät ei-teisteinä. Turha väittää muuta.

Lapsilla on mielikuvitusta, eivätkä ihan pienet lapset ymmärrä mistä mikin asia johtuu. Siihen he etsivät syitä joistain toimijoista, jotka saavat tiettyjä asioita tapahtumaan.

Huvittavaa että lapset otetaan aseeksi jumaluuksien olemassaoloon.

Lue lisää

Siis mielestäsi mielikuvitus on jotain vastemielistä, josta lapset tulee kasvattaa pois? Aika outo käsitys…

mummomuori kirjoitti:

Siis mielestäsi mielikuvitus on jotain vastemielistä, josta lapset tulee kasvattaa pois? Aika outo käsitys…

Älä laita sanoja suuhuni. En ole sanonut mielikuvitusta vastenmieliseksi, miksi niin väität?

Ihmisillä on mielikuvitusta, eihän muuten olisi taidetta minkäänlaista. Mutta se, että otetaan lapset aseeksi jumalien todistamiseksi, niin se on omituista.

zyrt kirjoitti:

Älä laita sanoja suuhuni. En ole sanonut mielikuvitusta vastenmieliseksi, miksi niin väität?

Ihmisillä on mielikuvitusta, eihän muuten olisi taidetta minkäänlaista. Mutta se, että otetaan lapset aseeksi jumalien todistamiseksi, niin se on omituista.

Lue lisää

Sinä teit oletuksen että olen laittanut lapset ”jumalien” oletuksen todistajiksi. En ole mistään muusta puhunut kuin siitä, että lapset luonnostaan uskovat.

Ellet kykene hyväksymään väitettä, älä siis väheksy sellaista, mitä itsekin arvostat – kuten mielikuvitusta. Se ei toimi ilmiön mitätöimisenä.

mummomuori kirjoitti:

Sinä teit oletuksen että olen laittanut lapset ”jumalien” oletuksen todistajiksi. En ole mistään muusta puhunut kuin siitä, että lapset luonnostaan uskovat.

Ellet kykene hyväksymään väitettä, älä siis väheksy sellaista, mitä itsekin arvostat – kuten mielikuvitusta. Se ei toimi ilmiön mitätöimisenä.

Lue lisää

"En ole mistään muusta puhunut kuin siitä, että lapset luonnostaan uskovat."

- Kirjoitit tuolla aiemmin, että lapset luonnostaan uskovat Jumalaan. Isolla jiillä. Ja siitä sinulla ei ole mitään todisteita. Sinä nimenomaan käytät lapsia todistaaksesi, että lapset uskovat sinun laillasi kristinuskon jumalaan.

Nimeomaan ateismiin tulee kasvattaa.

mummomuori kirjoitti:

Nimeomaan ateismiin tulee kasvattaa.

Omakohtaisen kokemukseni mukaan ei tarvitse. Kyllä ateistiksi päätyy sekulaarin ja uskonnollisen kasvatuksenkin kautta.

A10097 kirjoitti:

Omakohtaisen kokemukseni mukaan ei tarvitse. Kyllä ateistiksi päätyy sekulaarin ja uskonnollisen kasvatuksenkin kautta.

Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.

mummomuori kirjoitti:

Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.

Lue lisää

"
mummomuori
5.4.2012 17:05
0
Sulje
Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.
"

Ei pidä paikkaansa ainakaan oman pojan kohdalla. Hän on 7v ja alotti koulun syksyllä. Kummatkin miestä vanhemmista emme ole uskonnollisia. Pojalla ei ole ollut pienintäkään kiintoa uskontoon kohti. Sitä ei ole tarvinnut mitenkään erikseen "opettaa" vaan se on ihan luonnostaan. Nyt koulun myötä hän on alkanut uteliaana kyselemään "miksi jotkut uskovat jumaliin" tms. mikä johtaa juurensa kouolun et/uskonto opetuksesta.

Ja hyvä niin.

mummomuori kirjoitti:

Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.

Lue lisää

"Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta."

Tuollainen aivopesu on ehkä toimiva (vaikkakin paskamainen) tapa, mutta pointtini oli, ettei sitä tarvitse käyttää, jotta lapsesta kasvaisi ateistinen teini.

Vaikka kukaan ei kertoisi lapselle Jumalan olevan pelkkä mielikuvituksen tuote, niin lapsenusko voi hiipua olemattomiin maailmankuvan laajetessa. (Esimerkiksi minulle kävi niin.)

Lasten voi myös antaa aivan rauhassa kuunnella mummon juttuja Jeesuksesta ja Jumalasta, ja kertoa vain asiallisesti kysymysten tullessa, etteivät kaikki kuitenkaan jumaliin usko, eikä lapsi välttämättä koskaan ilmaise itse uskovansa Jumalaan (tapahtunut esimerkiksi omassa katraassa). Mitään jumalten kieltoa ei todellakaan tarvitse ilmaista, jotta nuinkin voi käydä.


"Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä."

Ymmärrys erilaisista uskomuksista ei tietenkään katoa terveen lapsen päästä, mutta lapsenusko voi kadota ilman varsinaista ateistiksi kasvattamista.

MrMorden kirjoitti:

"
mummomuori
5.4.2012 17:05
0
Sulje
Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.
"

Ei pidä paikkaansa ainakaan oman pojan kohdalla. Hän on 7v ja alotti koulun syksyllä. Kummatkin miestä vanhemmista emme ole uskonnollisia. Pojalla ei ole ollut pienintäkään kiintoa uskontoon kohti. Sitä ei ole tarvinnut mitenkään erikseen "opettaa" vaan se on ihan luonnostaan. Nyt koulun myötä hän on alkanut uteliaana kyselemään "miksi jotkut uskovat jumaliin" tms. mikä johtaa juurensa kouolun et/uskonto opetuksesta.

Ja hyvä niin.

Lue lisää

Koeta muistaa muutama kasvattajan sääntö

1 Lapsi ei kerro sinulle mitään sellaista, minkä hän arvioi suututtava, loukkaavan, tai aiheuttavan vahvan reaktion vanhemmissa. Totuuden siitä mitä lapsi tunsi tai ajatteli, saat kuulla kun hän on noin 25 -30v.

2 Lapsella ei ole tarkkaa käsitteellistä ajattelua, eli hän on voinut tuntea, kokea tai ajatella jotain, jolle hänellä ei ole samoja käsitteitä (sanoja) kuin aikuisilla.

3 Lapsesi lähestyy vasta nyt sitä käsitteellistä ajattelua mistä puhut. Aika hyvin olet kyennyt riisumaan lapsesi lapsen maailmasta. Siellähän kaikki tarinat, sadut ym. ovat täysin todellisia. Uskoiko lapsesi esim. siihen, että harakat varastelevat, petoeläimet vaanivat tarkoituksella ihmisiä tai pimeydessä oli olentoja, jotka halusivat kiusata lasta?

Monen vanhemman kokemuksen mukaan voit varautua siihen, että lapsi myöhemmin kertoo sinulle asioita, joiden olemassa olosta et nyt tiedä mitään.

A10097 kirjoitti:

"Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta."

Tuollainen aivopesu on ehkä toimiva (vaikkakin paskamainen) tapa, mutta pointtini oli, ettei sitä tarvitse käyttää, jotta lapsesta kasvaisi ateistinen teini.

Vaikka kukaan ei kertoisi lapselle Jumalan olevan pelkkä mielikuvituksen tuote, niin lapsenusko voi hiipua olemattomiin maailmankuvan laajetessa. (Esimerkiksi minulle kävi niin.)

Lasten voi myös antaa aivan rauhassa kuunnella mummon juttuja Jeesuksesta ja Jumalasta, ja kertoa vain asiallisesti kysymysten tullessa, etteivät kaikki kuitenkaan jumaliin usko, eikä lapsi välttämättä koskaan ilmaise itse uskovansa Jumalaan (tapahtunut esimerkiksi omassa katraassa). Mitään jumalten kieltoa ei todellakaan tarvitse ilmaista, jotta nuinkin voi käydä.


"Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä."

Ymmärrys erilaisista uskomuksista ei tietenkään katoa terveen lapsen päästä, mutta lapsenusko voi kadota ilman varsinaista ateistiksi kasvattamista.

Lue lisää

Juuri näin;
”…lapsenusko voi hiipua olemattomiin maailmankuvan laajetessa. (Esimerkiksi minulle kävi niin.)”
Näin tapahtuu koska lapsi kasvatetaan ”aikuisten” ”todellisuuteen”.

Se kuinka lapsen usko katoaa, on juuri kasvatuksen tulos. Lapsen usko voi kadota mm. turvallisuuden, onnistumisen tunteen tai vaikkapa pärjäämisen suhteen. Ei siis pelkästään uskon suhteen. Ikävä kyllä moni kyynistyy ja kutsuu sitä aikuisuudeksi. Se joka pystyy pitämään edes hippusen lapsen uskoa, päätyy ehkä positiivisempaan näkemykseen.

Oma katraani kasvoi varsin sekulaarisessa kasvatuksessa. Yksi uskoo omalla tavallaan, yksi epäilee mutta hakee ja yksi on selkeä ateisti. Pitää siis muistaa, ettei sitä lapsen uskoa myöskään lytätä!

mummomuori kirjoitti:

Koeta muistaa muutama kasvattajan sääntö

1 Lapsi ei kerro sinulle mitään sellaista, minkä hän arvioi suututtava, loukkaavan, tai aiheuttavan vahvan reaktion vanhemmissa. Totuuden siitä mitä lapsi tunsi tai ajatteli, saat kuulla kun hän on noin 25 -30v.

2 Lapsella ei ole tarkkaa käsitteellistä ajattelua, eli hän on voinut tuntea, kokea tai ajatella jotain, jolle hänellä ei ole samoja käsitteitä (sanoja) kuin aikuisilla.

3 Lapsesi lähestyy vasta nyt sitä käsitteellistä ajattelua mistä puhut. Aika hyvin olet kyennyt riisumaan lapsesi lapsen maailmasta. Siellähän kaikki tarinat, sadut ym. ovat täysin todellisia. Uskoiko lapsesi esim. siihen, että harakat varastelevat, petoeläimet vaanivat tarkoituksella ihmisiä tai pimeydessä oli olentoja, jotka halusivat kiusata lasta?

Monen vanhemman kokemuksen mukaan voit varautua siihen, että lapsi myöhemmin kertoo sinulle asioita, joiden olemassa olosta et nyt tiedä mitään.

Lue lisää

Mummomuorin kannattaa nyt vaan keskittyä juhlimaan sitä satukirjassa kerrottua juutalaisen miehen tappamista.

älä tapa kirjoitti:

Mummomuorin kannattaa nyt vaan keskittyä juhlimaan sitä satukirjassa kerrottua juutalaisen miehen tappamista.

Ja sinun ehkä tieteen eri teoriohin?

mummomuori kirjoitti:

Koeta muistaa muutama kasvattajan sääntö

1 Lapsi ei kerro sinulle mitään sellaista, minkä hän arvioi suututtava, loukkaavan, tai aiheuttavan vahvan reaktion vanhemmissa. Totuuden siitä mitä lapsi tunsi tai ajatteli, saat kuulla kun hän on noin 25 -30v.

2 Lapsella ei ole tarkkaa käsitteellistä ajattelua, eli hän on voinut tuntea, kokea tai ajatella jotain, jolle hänellä ei ole samoja käsitteitä (sanoja) kuin aikuisilla.

3 Lapsesi lähestyy vasta nyt sitä käsitteellistä ajattelua mistä puhut. Aika hyvin olet kyennyt riisumaan lapsesi lapsen maailmasta. Siellähän kaikki tarinat, sadut ym. ovat täysin todellisia. Uskoiko lapsesi esim. siihen, että harakat varastelevat, petoeläimet vaanivat tarkoituksella ihmisiä tai pimeydessä oli olentoja, jotka halusivat kiusata lasta?

Monen vanhemman kokemuksen mukaan voit varautua siihen, että lapsi myöhemmin kertoo sinulle asioita, joiden olemassa olosta et nyt tiedä mitään.

Lue lisää

Kohta 2 yleisesti:

Totta osaltaan. Mutta on aikuisen tulkintaa, että onko kyse lapsen "jumalapohdiskeluista" vai jostain ihan muusta. Ehkä kyse onkin esim. taiteesta? Jos lapselle sanoo, että tuossa on rummut (käsillä lyötävät), soita kokemuksesi meille, niin jotain siitä tullee. Jos taas antaa jumalakoneiston käytettäväksi, niin jokin muu lopputulos lienee luvassa. Eli voisiko olla kyse ilmaisutaidon puutteesta, johon aikuinen sitten antaa välineen?

mummomuori kirjoitti:

Ja sinun ehkä tieteen eri teoriohin?

Jos sinua uskontotiede kiinnostaa niin siitä vaan, mutta älä sitä ateistille tyrkytä, mummomuori.

Oletkos mummomuori kuullut koskaan uskonnonvapaudesta? Sinä et oikein sallisi muunlaisia uskonkäsityksiä kuin omanlaisesi.

mummomuori kirjoitti:

Juuri näin;
”…lapsenusko voi hiipua olemattomiin maailmankuvan laajetessa. (Esimerkiksi minulle kävi niin.)”
Näin tapahtuu koska lapsi kasvatetaan ”aikuisten” ”todellisuuteen”.

Se kuinka lapsen usko katoaa, on juuri kasvatuksen tulos. Lapsen usko voi kadota mm. turvallisuuden, onnistumisen tunteen tai vaikkapa pärjäämisen suhteen. Ei siis pelkästään uskon suhteen. Ikävä kyllä moni kyynistyy ja kutsuu sitä aikuisuudeksi. Se joka pystyy pitämään edes hippusen lapsen uskoa, päätyy ehkä positiivisempaan näkemykseen.

Oma katraani kasvoi varsin sekulaarisessa kasvatuksessa. Yksi uskoo omalla tavallaan, yksi epäilee mutta hakee ja yksi on selkeä ateisti. Pitää siis muistaa, ettei sitä lapsen uskoa myöskään lytätä!

Lue lisää

"Näin tapahtuu koska lapsi kasvatetaan ”aikuisten” ”todellisuuteen”."

Maailmankuvan laajentuminen on aivan normaalia, kun lapset siirtyvät nuoruuden kautta aikuisuuteen. En tajua mitä lisäarvoa asiaan antaa tuo aikuisten todellisuuteen kasvattamisen mainitseminen. Mutta kai sinä sillä jotain erityistä haet, kun on lainausmerkitkin koristeena. Tarkoitatko, ettei lasta tulisi kasvattaa todellisuuteen? Olisiko parempi tupsahtaa täysi-ikäiseksi tajuamatta aikuisten juttuja?

"Se kuinka lapsen usko katoaa, on juuri kasvatuksen tulos."

Eli kun samanlaisen kasvatuksen tuloksena yhdeltä nuorelta häipyy usko, ja toisella se vahvistuu, niin se on juuri ja nimenomaan kasvatuksen tulos. Aprillipäivänä ajatus olisi naurattanut.

mummomuori kirjoitti:

Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta. Niin kauan (ja ehkä vanhemmilta salaa?) hän uskoo että tuhkimo oli olemassa, oli olemassa myös Ikaros. Hän uskoo vaikka siihen, että vanhemmat näkevät salaperäisesti aina, mitä lapsi tekee.

Vaatii siis vuosien kasvatustyön, jotta nuo katoaa lapsen mielestä. Eivätkä ne kaikilta katoa, vaan alkavat tulla esiin, kun he itsenäistyvät.

Lue lisää

"Ateistiksi päädytään, kunhan lapselle toistuvasti sanotaan, mikä ei ole vanhempien mielestä totta."

Ei pidä paikkaansa.

Itseni lisäksi tiedän muitakin ihmisiä, jotka eivät ole uskonnollisesta perhetaustastaan huolimatta ole lapsuudestaan lähtien uskoneet Jumalaan tai kristinuskoon.

Minulle ei lestadiolaisperheen kakarana taatusti sanottu, että Jumala ei ole totta. :D

Et nyt oikein ymmärtänyt. Usko johonkin korkeampaan, kaikkivaltiaaseen Jumalaan on se ydin – olipa se sitten minkä uskonnon käsitys tahansa.

Uskon muodot lapsi oppii vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä aikuisilta. Uskonto siis antaa vain sen käytännön muodon, millä lapsi uskoaan alkaa toteuttaa. Vain siihen tulee kasvattaa, että lapsi oppii kieltämään nämä asiat itseltään, ja miettimään kriittisesti uskoa ylipäätään. Se onnistuu vasta kun tietty kypsyys on saavutettu!

mummomuori kirjoitti:

Et nyt oikein ymmärtänyt. Usko johonkin korkeampaan, kaikkivaltiaaseen Jumalaan on se ydin – olipa se sitten minkä uskonnon käsitys tahansa.

Uskon muodot lapsi oppii vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä aikuisilta. Uskonto siis antaa vain sen käytännön muodon, millä lapsi uskoaan alkaa toteuttaa. Vain siihen tulee kasvattaa, että lapsi oppii kieltämään nämä asiat itseltään, ja miettimään kriittisesti uskoa ylipäätään. Se onnistuu vasta kun tietty kypsyys on saavutettu!

Lue lisää

Mistä lapsi oppii sanan "Jumala"? Kyllä sen hänelle joku aikuinen opettaa. Niinkuin kaiken muunkin Jumalaan liittyvän.

Sitä ennen lapsella ei ole Jumalaa, ja on turhaa sitä häneen ympätä.

... kirjoitti:

Mistä lapsi oppii sanan "Jumala"? Kyllä sen hänelle joku aikuinen opettaa. Niinkuin kaiken muunkin Jumalaan liittyvän.

Sitä ennen lapsella ei ole Jumalaa, ja on turhaa sitä häneen ympätä.

Lue lisää

Onko sillä merkitystä, millä sanalla lapsi kuvaa? Hän käyttää termejä, joita osaa, sen mukaan, mikä hänen sanavarastonsa on. Voi se olla joku muukin.

mummomuori kirjoitti:

Onko sillä merkitystä, millä sanalla lapsi kuvaa? Hän käyttää termejä, joita osaa, sen mukaan, mikä hänen sanavarastonsa on. Voi se olla joku muukin.

Kyllähän yleensä hän joka lapselle opettaa sanan"Jumala", sen myöskin määrittää mikä se"Jumala"on.

Tämä ei ole mummomuori sinulle, tämä on lapsille.. Tärkeää tietoa esmuskosta ja .uskonnonvapaudesta, mitä se sana tarkoittaa.

http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista.uskonto/htm

Jos linkki ei toimi, kirjoitan sanat ja sanojen merkityksiä tähän ketjuun.

... kirjoitti:

Kyllähän yleensä hän joka lapselle opettaa sanan"Jumala", sen myöskin määrittää mikä se"Jumala"on.

Tämä ei ole mummomuori sinulle, tämä on lapsille.. Tärkeää tietoa esmuskosta ja .uskonnonvapaudesta, mitä se sana tarkoittaa.

http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/yleista.uskonto/htm

Jos linkki ei toimi, kirjoitan sanat ja sanojen merkityksiä tähän ketjuun.

Lue lisää

Sinä nyt siirrät omat käsityksesi sekä ymmärryksen termeistä lapsiin. Ei lapsilla ole tuota samaa ymmärrystä. Huomautan sen verran, että olen entinen ateisti ja lapseni ovat saaneet sekulaarin kasvatuksen.

Tiedän kyllä mitä on lapsenuskon murskaaminen. Ei mitään sellaista ole olemassa, mihin lapsi uskoo. Meillä se kääntyi omituisesti, lapset uskoivat vakaasti joulupukkiin ja käskivät minun olla hiljaa…

mummomuori kirjoitti:

Sinä nyt siirrät omat käsityksesi sekä ymmärryksen termeistä lapsiin. Ei lapsilla ole tuota samaa ymmärrystä. Huomautan sen verran, että olen entinen ateisti ja lapseni ovat saaneet sekulaarin kasvatuksen.

Tiedän kyllä mitä on lapsenuskon murskaaminen. Ei mitään sellaista ole olemassa, mihin lapsi uskoo. Meillä se kääntyi omituisesti, lapset uskoivat vakaasti joulupukkiin ja käskivät minun olla hiljaa…

Lue lisää

No ,kerrotaan heille tämä:

Uskovainen on ihminen, joka uskoo Jumalaan. Ateisti ei usko Jumalaan.

Vaikka suurin osa ihmisistä kuuluu kirkkoon, niin kaikkia ei uskonto kiinnosta. Esimerkiksi 76% aviopareista menee naimisiin kirkossa.

Kun ihmiset menevät kirkkoon, siellä puhuu pappi. Suomessa myös nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa. Ensimmäisen kerran Suomessa oli naispappeja v.1988.

Jos ihminen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, hän maksaa kirkollisveroa. Kirkollisvero on 1,5%tuloista.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tekee paljon lähetystyötä*eli kirkon lähetystyöntekijät tekevät työtä eri maissa ja samalla kertovat luterilaisesta uskonnosta ihmisille. Lähetystyötä on yli 40 maassa.

Suomessa on hyvin vähän ihmisiä, joiden uskonto eri kuin luterilaisuus.

Suomessa on esimerkiksi islamilaisia, juutalaisia, ja katolilaisia.

Esimerkiksi islaminuskoisia on noin 30 000 ja juutalaisia vain noin 1300 ja katolilaisia noin 10 000.

Ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon on noin 17%.

Koulut järjestävät luterilaisille ja ortodoksilapsille pakollista uskonnonopetusta. Ne lapset, jotka eivät kuulu kirkkoon tai kuuluvat johonkin toiseen uskontokuntaan, opiskelevat koulussa omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa*, joka sisältää esimerkiksi filosofian ja etiikan opetusta.

1.uskonnonvapaus=ihminen saa valita uskonnon.
2.kuulua kirkkoon=eri alueilla on omat srk:t joihin ihminen kuuluu jos hän on kirkon jäsen.
3.kaste=juhla, jossa lapsi saa nimen
4.liittyä kirkkoon=tulla kirkon jäseneksi
5.uskovainen=ihminen, joka uskoo Jumalaan
6.ateisti=ei usko Jumalaan
7.pappi=pastori
8.kirkollisvero=jos kuuluu kirkkoon täytyy maksaa kirkolle veroa eli veroa tuloista
9.tulot=raha, jonka saa elämiseen
10.lähetystyö=kirkko tekee työtä jossakin maassa ja puhuu samalla uskonnosta
11.uskonnonopetus=koulussa uskonto on yksi oppiaine
12.Elämänkatsomustieto=voi valita jos ei halua uskonnonopetusta.

... kirjoitti:

No ,kerrotaan heille tämä:

Uskovainen on ihminen, joka uskoo Jumalaan. Ateisti ei usko Jumalaan.

Vaikka suurin osa ihmisistä kuuluu kirkkoon, niin kaikkia ei uskonto kiinnosta. Esimerkiksi 76% aviopareista menee naimisiin kirkossa.

Kun ihmiset menevät kirkkoon, siellä puhuu pappi. Suomessa myös nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa. Ensimmäisen kerran Suomessa oli naispappeja v.1988.

Jos ihminen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, hän maksaa kirkollisveroa. Kirkollisvero on 1,5%tuloista.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tekee paljon lähetystyötä*eli kirkon lähetystyöntekijät tekevät työtä eri maissa ja samalla kertovat luterilaisesta uskonnosta ihmisille. Lähetystyötä on yli 40 maassa.

Suomessa on hyvin vähän ihmisiä, joiden uskonto eri kuin luterilaisuus.

Suomessa on esimerkiksi islamilaisia, juutalaisia, ja katolilaisia.

Esimerkiksi islaminuskoisia on noin 30 000 ja juutalaisia vain noin 1300 ja katolilaisia noin 10 000.

Ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon on noin 17%.

Koulut järjestävät luterilaisille ja ortodoksilapsille pakollista uskonnonopetusta. Ne lapset, jotka eivät kuulu kirkkoon tai kuuluvat johonkin toiseen uskontokuntaan, opiskelevat koulussa omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa*, joka sisältää esimerkiksi filosofian ja etiikan opetusta.

1.uskonnonvapaus=ihminen saa valita uskonnon.
2.kuulua kirkkoon=eri alueilla on omat srk:t joihin ihminen kuuluu jos hän on kirkon jäsen.
3.kaste=juhla, jossa lapsi saa nimen
4.liittyä kirkkoon=tulla kirkon jäseneksi
5.uskovainen=ihminen, joka uskoo Jumalaan
6.ateisti=ei usko Jumalaan
7.pappi=pastori
8.kirkollisvero=jos kuuluu kirkkoon täytyy maksaa kirkolle veroa eli veroa tuloista
9.tulot=raha, jonka saa elämiseen
10.lähetystyö=kirkko tekee työtä jossakin maassa ja puhuu samalla uskonnosta
11.uskonnonopetus=koulussa uskonto on yksi oppiaine
12.Elämänkatsomustieto=voi valita jos ei halua uskonnonopetusta.

Lue lisää

En voi kuin nauraa….

Lapseni kyllä osallistuivat aikansa uskonnon opetukseen. Kun halusivat lopettaa, se lopetettiin. Kun muikkuikäinen halisi rippikouluun, hän meni. Hänet kastettiin tuolloin. Sekulaarikasvatus opettaa kunnioittamaan myös uskoa ja uskontoja.
Kuinka sinä tuo opetat n. 1 -5 vuotiaalle? Oletatko heidän ymmärtävän sen ja kytkevän sen heidän omaan kokemus maailmaansa?

Melkoista tykitystä tuo on pienelle lapselle! Se kertoo sen, kuinka paljon lasta tulee kasvattaa pois siitä, mikä hänelle on luontaista.

mummomuori kirjoitti:

En voi kuin nauraa….

Lapseni kyllä osallistuivat aikansa uskonnon opetukseen. Kun halusivat lopettaa, se lopetettiin. Kun muikkuikäinen halisi rippikouluun, hän meni. Hänet kastettiin tuolloin. Sekulaarikasvatus opettaa kunnioittamaan myös uskoa ja uskontoja.
Kuinka sinä tuo opetat n. 1 -5 vuotiaalle? Oletatko heidän ymmärtävän sen ja kytkevän sen heidän omaan kokemus maailmaansa?

Melkoista tykitystä tuo on pienelle lapselle! Se kertoo sen, kuinka paljon lasta tulee kasvattaa pois siitä, mikä hänelle on luontaista.

Lue lisää

Ei 1-5 vuotias osaa noin paljon lukea. Ajattelin että jos palstalla sattuisi olemaan koululaisia.
Enpä tiedä onko lapselle luontaista uskoa, kuten tutkimuksessa väitettiin. Se pitäisi oikeastaan kysyä kulloiseltakin lapselta erikseen.

... kirjoitti:

Ei 1-5 vuotias osaa noin paljon lukea. Ajattelin että jos palstalla sattuisi olemaan koululaisia.
Enpä tiedä onko lapselle luontaista uskoa, kuten tutkimuksessa väitettiin. Se pitäisi oikeastaan kysyä kulloiseltakin lapselta erikseen.

Lue lisää

Eikö tuossa tutkimuksessa puhuttu lapsen luotaisesta uskosta?

mummomuori kirjoitti:

Eikö tuossa tutkimuksessa puhuttu lapsen luotaisesta uskosta?

Arvatenkin puhuttiin koska tutkimuksen on tehnyt uskontotieteiden dosentti. Ko.asiaa voisi tutkimuksen pohjalta pohjalta tutkia myös esim.kielten historian tutkijat, psykologit jne. ja tehdä kokeitaan, lopputulos voisi olla mielenkiintoinen, mutta tuskin sama kuin nyt.

http://fi.wikipedia.org/wiki/uskontotiede


Siellä on luetteloa muista uskontotieteiden asiantuntijoista, ehkä löydät lisää tutkimuksia, jotka tukevat omaa halua uskoa.

Ikävä kyllä saatat löytää jotain muutakin. Esm.Freud tutkii uskontoja neurooseina.

Nimenomaan sitä luontaista uskoa.

Yleensä muuten tiede ei tutki uskonnollisia väittämiä. Mutta minulla ei sitä vastaan ole vaikka tutkisivatkin.

mummomuori kirjoitti:

En voi kuin nauraa….

Lapseni kyllä osallistuivat aikansa uskonnon opetukseen. Kun halusivat lopettaa, se lopetettiin. Kun muikkuikäinen halisi rippikouluun, hän meni. Hänet kastettiin tuolloin. Sekulaarikasvatus opettaa kunnioittamaan myös uskoa ja uskontoja.
Kuinka sinä tuo opetat n. 1 -5 vuotiaalle? Oletatko heidän ymmärtävän sen ja kytkevän sen heidän omaan kokemus maailmaansa?

Melkoista tykitystä tuo on pienelle lapselle! Se kertoo sen, kuinka paljon lasta tulee kasvattaa pois siitä, mikä hänelle on luontaista.

Lue lisää

mummomuori

"Lapseni kyllä osallistuivat aikansa uskonnon opetukseen. Kun halusivat lopettaa, se lopetettiin."

- Kuuluivatko lapsesi kirkkoon? Jos kuuluivat, niin uskonnonopetus on pakollista, ei sitä noin vaan vaihdeta. Se vaati kirkosta eroamisen.

... kirjoitti:

Arvatenkin puhuttiin koska tutkimuksen on tehnyt uskontotieteiden dosentti. Ko.asiaa voisi tutkimuksen pohjalta pohjalta tutkia myös esim.kielten historian tutkijat, psykologit jne. ja tehdä kokeitaan, lopputulos voisi olla mielenkiintoinen, mutta tuskin sama kuin nyt.

http://fi.wikipedia.org/wiki/uskontotiede


Siellä on luetteloa muista uskontotieteiden asiantuntijoista, ehkä löydät lisää tutkimuksia, jotka tukevat omaa halua uskoa.

Ikävä kyllä saatat löytää jotain muutakin. Esm.Freud tutkii uskontoja neurooseina.

Nimenomaan sitä luontaista uskoa.

Yleensä muuten tiede ei tutki uskonnollisia väittämiä. Mutta minulla ei sitä vastaan ole vaikka tutkisivatkin.

Lue lisää

Joten tämä ei ole tiedettä ollenkaan?

”Kognitiivinen uskontotiede tutkii uskontoa inhimillisen tiedonkäsittelyn ongelmana. Kognitiivinen uskontotiede lähtee siitä olettamuksesta, että uskonto on inhimillistä tiedonkäsittelyä sekä yksilön mielessä että yksilöiden välisessä kommunikaatiossa. Kognitiotieteessä ihmisen ”ajattelun” ominaisuuksia pyritään mallintamaan hyödyntämällä hyvin erilaisia tutkimuksen traditioita, esimerkiksi neurotiedettä, kokeellista psykologiaa, evoluutiopsykologiaa, keinoälyn tutkimusta ja filosofiaa.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Mikä tästä tekee ”ei tiedettä”? Kognitiivisuus, neurologia, evoluutiopsykologia vai keinoäly? Johdonmukaisuuden vuoksi, tulisi nuokin tieteen suunnat laskea ”ei tieteellisiksi” ja niiden tutkimusten tulokset.

zyrt kirjoitti:

mummomuori

"Lapseni kyllä osallistuivat aikansa uskonnon opetukseen. Kun halusivat lopettaa, se lopetettiin."

- Kuuluivatko lapsesi kirkkoon? Jos kuuluivat, niin uskonnonopetus on pakollista, ei sitä noin vaan vaihdeta. Se vaati kirkosta eroamisen.

Lue lisää

Lapseni eivät kuuluneet kirkkoon, eikä heitä ole lapsina kastettu. Vanhin lapseni halusi rippikouluun ja hänet kastettiin siellä.

mummomuori kirjoitti:

Joten tämä ei ole tiedettä ollenkaan?

”Kognitiivinen uskontotiede tutkii uskontoa inhimillisen tiedonkäsittelyn ongelmana. Kognitiivinen uskontotiede lähtee siitä olettamuksesta, että uskonto on inhimillistä tiedonkäsittelyä sekä yksilön mielessä että yksilöiden välisessä kommunikaatiossa. Kognitiotieteessä ihmisen ”ajattelun” ominaisuuksia pyritään mallintamaan hyödyntämällä hyvin erilaisia tutkimuksen traditioita, esimerkiksi neurotiedettä, kokeellista psykologiaa, evoluutiopsykologiaa, keinoälyn tutkimusta ja filosofiaa.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Mikä tästä tekee ”ei tiedettä”? Kognitiivisuus, neurologia, evoluutiopsykologia vai keinoäly? Johdonmukaisuuden vuoksi, tulisi nuokin tieteen suunnat laskea ”ei tieteellisiksi” ja niiden tutkimusten tulokset.

Lue lisää

Olisi hyvä ymmärtää ero inhimillisen tiedonkäsittelyn ongelmien tutkimisessa ja esimerkiksi väitteen 'Jumala loi ihmisen ilman evoluutiota.' tutkimisessa (tutkimatta jättämisessä).

mummomuori kirjoitti:

Joten tämä ei ole tiedettä ollenkaan?

”Kognitiivinen uskontotiede tutkii uskontoa inhimillisen tiedonkäsittelyn ongelmana. Kognitiivinen uskontotiede lähtee siitä olettamuksesta, että uskonto on inhimillistä tiedonkäsittelyä sekä yksilön mielessä että yksilöiden välisessä kommunikaatiossa. Kognitiotieteessä ihmisen ”ajattelun” ominaisuuksia pyritään mallintamaan hyödyntämällä hyvin erilaisia tutkimuksen traditioita, esimerkiksi neurotiedettä, kokeellista psykologiaa, evoluutiopsykologiaa, keinoälyn tutkimusta ja filosofiaa.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Mikä tästä tekee ”ei tiedettä”? Kognitiivisuus, neurologia, evoluutiopsykologia vai keinoäly? Johdonmukaisuuden vuoksi, tulisi nuokin tieteen suunnat laskea ”ei tieteellisiksi” ja niiden tutkimusten tulokset.

Lue lisää

Annoin sinulle linkin jonka sinä annoit minulle takaisin. Kiva sentään että olit käynyt tutkimassa sitä. Kyllähän uskontotieteilijöiden piiristä näköjään löytyy aika monen alan asiantuntijaa.

Jos tutkimukseen tulisi mukaan esm.psykologi, joka ottaisi selvää kuka on opettanut kullekin lapselle sanan "Jumala", miten hän on selittänyt sanan: On opettaessaan kertonut oman käsityksensä. Esim."on tehnyt kaiken". Sitä sitten lapsi toistaa, tutkimuksessa. Nyt ei tiedä kun asialla oli vain yksi uskontotieteiden dosentti.

Oma lapseni kyseli väsyksiin asti kun oli lapsi"kumpi tuon on tehnyt, Jumala vai ihminen?" Esim.jos kyseessä oli ikkuna. Vastasin silloin"ihminen".

Hän oli tuolloin n.kolmevuotias. Hän ei tuon tutkimustuloksen vastaisesti uskonut omin päin, vaan minä opetin häntä. Nyt emme kumpikaan ole uskonasioihin päin... siis enään.

Mutta mun omakoht.kokemus on että lapset ei usko jos heitä ei opeteta.

Ensinnäkin se että kirjoitan sanan Jumala isolla, on arvojeni asia. Lue se pienellä kirjaimella jos haluat.

Tätä tutkimus asiaa sinun tulee ehkä pohtia tieteen tekijöiden kanssa? Se siis lienee etenkin joidenkin ateistien ongelma?

Jos tiede löytää jotain, mikä ei istu siihen omaan arvomaailmaan, onko kyse niistä ”rusinoiden” poimimisesta, eli otetaan vain sellaiset tulokset huomioon, mikä miellyttää itseä?

mummomuori kirjoitti:

Ensinnäkin se että kirjoitan sanan Jumala isolla, on arvojeni asia. Lue se pienellä kirjaimella jos haluat.

Tätä tutkimus asiaa sinun tulee ehkä pohtia tieteen tekijöiden kanssa? Se siis lienee etenkin joidenkin ateistien ongelma?

Jos tiede löytää jotain, mikä ei istu siihen omaan arvomaailmaan, onko kyse niistä ”rusinoiden” poimimisesta, eli otetaan vain sellaiset tulokset huomioon, mikä miellyttää itseä?

Lue lisää

Gloriana nosti esille ihan hyvia pointteja. Sinulta kovin ylimielistä olettaa, että jos joku ei suoraa päätä hehkuta tulosten ehdotonta oikeellisuutta siksi, että artikkelissa lukee "tiede", se on "sittenkin joidenkin ateistien ongelma".

Tunnustautuuko mummomuori nyt kuuluvansa sellaisiin uskovaisiin, joilla on ateisteista joku tietty lukkoon lyöty käsitys, tässä tapauksessa ns. tiedefundamentalisti. Jos ateisti ei kurluttamatta niele kaikkia maailman tutkimuksia, hänellä on tieteen kanssa rusinapullaongelma?

mummomuori kirjoitti:

Ensinnäkin se että kirjoitan sanan Jumala isolla, on arvojeni asia. Lue se pienellä kirjaimella jos haluat.

Tätä tutkimus asiaa sinun tulee ehkä pohtia tieteen tekijöiden kanssa? Se siis lienee etenkin joidenkin ateistien ongelma?

Jos tiede löytää jotain, mikä ei istu siihen omaan arvomaailmaan, onko kyse niistä ”rusinoiden” poimimisesta, eli otetaan vain sellaiset tulokset huomioon, mikä miellyttää itseä?

Lue lisää

Jos kirjoitat Jumalan isolla viittaat tiettyyn jumalaan. Tässä asiassa sellaiselle oletukseen hyppäämiselle ei ollut mitään perustetta.

"Tätä tutkimus asiaa sinun tulee ehkä pohtia tieteen tekijöiden kanssa? Se siis lienee etenkin joidenkin ateistien ongelma? "

Tutkimuksesta käy ilmi, että jumalidea istuu hyvin lasten päähän. Olen lukenut tutkimuksesta aiemminkin mutta koskaan en ole nähnyt perustetta hypätä oletukseen, että lapsety itse olisivat jumalidean keksineet. Sellaisen väittämiseen ei voi edes olla perustetta, sillä harvempi lapsi kasvaa tyhjiössä.

"Jos tiede löytää jotain, mikä ei istu siihen omaan arvomaailmaan, onko kyse niistä ”rusinoiden” poimimisesta, eli otetaan vain sellaiset tulokset huomioon, mikä miellyttää itseä? "

Itse yleensä yritän kuroa läpi toimittajien tekemät johtopäätökset ja tarkastella mitä tutkimus meille kertoo. On myöskin hyvä muistaa, että yksi tutkimus on yksi tutkimus, muista myös käydä läpi kritiikki, muut tutkimukset ja mahdolliset meta-analyysit aiheesta.

qsetus jatq kirjoitti:

Gloriana nosti esille ihan hyvia pointteja. Sinulta kovin ylimielistä olettaa, että jos joku ei suoraa päätä hehkuta tulosten ehdotonta oikeellisuutta siksi, että artikkelissa lukee "tiede", se on "sittenkin joidenkin ateistien ongelma".

Tunnustautuuko mummomuori nyt kuuluvansa sellaisiin uskovaisiin, joilla on ateisteista joku tietty lukkoon lyöty käsitys, tässä tapauksessa ns. tiedefundamentalisti. Jos ateisti ei kurluttamatta niele kaikkia maailman tutkimuksia, hänellä on tieteen kanssa rusinapullaongelma?

Lue lisää

Ei minulla ole mitään lukkoon lyötyä näkemystä ateisteista. Viittaan vain tälle palstalle kirjoittavista, enkä edes niistä kaikista. Olen huomannut että osa todella osaa ajatella, eli heille myös tieteen eri näkemykset ovat tuttuja. Osalle taas tiede on jotain, mihin he haluavat uskoa.

Se on aivan sama rusinapulla ongelma, mistä täällä jostain käsittämättömästä syystä ateistit syyttävät uskovia.

Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea. Tiede on ihmisen luomaa, ja etsii vielä monia vastauksia. Tämä toivoisin myös heidän ottavan huomioon, kun he perustelevat tieteellä näitä uskoon liittyviä asioita.

gloriana_demeter kirjoitti:

Jos kirjoitat Jumalan isolla viittaat tiettyyn jumalaan. Tässä asiassa sellaiselle oletukseen hyppäämiselle ei ollut mitään perustetta.

"Tätä tutkimus asiaa sinun tulee ehkä pohtia tieteen tekijöiden kanssa? Se siis lienee etenkin joidenkin ateistien ongelma? "

Tutkimuksesta käy ilmi, että jumalidea istuu hyvin lasten päähän. Olen lukenut tutkimuksesta aiemminkin mutta koskaan en ole nähnyt perustetta hypätä oletukseen, että lapsety itse olisivat jumalidean keksineet. Sellaisen väittämiseen ei voi edes olla perustetta, sillä harvempi lapsi kasvaa tyhjiössä.

"Jos tiede löytää jotain, mikä ei istu siihen omaan arvomaailmaan, onko kyse niistä ”rusinoiden” poimimisesta, eli otetaan vain sellaiset tulokset huomioon, mikä miellyttää itseä? "

Itse yleensä yritän kuroa läpi toimittajien tekemät johtopäätökset ja tarkastella mitä tutkimus meille kertoo. On myöskin hyvä muistaa, että yksi tutkimus on yksi tutkimus, muista myös käydä läpi kritiikki, muut tutkimukset ja mahdolliset meta-analyysit aiheesta.

Lue lisää

Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea. Tiede on ihmisen luomaa, ja etsii vielä monia vastauksia. Tämä toivoisin myös heidän ottavan huomioon, kun he perustelevat tieteellä näitä uskoon liittyviä asioita.

Ymmärräthän ett tuota samaa tieteen kritisointia tulee kestää silloinkin, kun ateisti itse puolustaa sillä näkemystään?
Muutoin pitäisi suhtautua näihin tieteen johtopäätöksiin vähän vähemmän ennakkoluuloisesti.

mummomuori kirjoitti:

Ei minulla ole mitään lukkoon lyötyä näkemystä ateisteista. Viittaan vain tälle palstalle kirjoittavista, enkä edes niistä kaikista. Olen huomannut että osa todella osaa ajatella, eli heille myös tieteen eri näkemykset ovat tuttuja. Osalle taas tiede on jotain, mihin he haluavat uskoa.

Se on aivan sama rusinapulla ongelma, mistä täällä jostain käsittämättömästä syystä ateistit syyttävät uskovia.

Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea. Tiede on ihmisen luomaa, ja etsii vielä monia vastauksia. Tämä toivoisin myös heidän ottavan huomioon, kun he perustelevat tieteellä näitä uskoon liittyviä asioita.

Lue lisää

'Se on aivan sama rusinapulla ongelma, mistä täällä jostain käsittämättömästä syystä ateistit syyttävät uskovia. '

Miksi se on käsittämätöntä?

qsetus jatq kirjoitti:

'Se on aivan sama rusinapulla ongelma, mistä täällä jostain käsittämättömästä syystä ateistit syyttävät uskovia. '

Miksi se on käsittämätöntä?

Sama ongelma on myös ateisteilla. Siksi.

mummomuori kirjoitti:

Sama ongelma on myös ateisteilla. Siksi.

Tekisikö tapahtumaa yhtään ymmärrettävämmäksi se, jos ateisti, jolla ei ole rusinapullaongelmaa, syyttää sellaisesta jotain uskovaista, jolla hänen mielestään on rusinapullaongelma? Vai täytyykö myös tällaisen ateistin käyttäytyä jollakin tietyllä tavalla, koska joku ateisti joskus jossain jotain? Yleistät niin helwetisti ettei tässä enää tiedä mistä mummo milloinkin höperehtii.

mummomuori kirjoitti:

Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea. Tiede on ihmisen luomaa, ja etsii vielä monia vastauksia. Tämä toivoisin myös heidän ottavan huomioon, kun he perustelevat tieteellä näitä uskoon liittyviä asioita.

Ymmärräthän ett tuota samaa tieteen kritisointia tulee kestää silloinkin, kun ateisti itse puolustaa sillä näkemystään?
Muutoin pitäisi suhtautua näihin tieteen johtopäätöksiin vähän vähemmän ennakkoluuloisesti.

Lue lisää

En ole kritisoinut tiedettä lainkaan, nimenomaan pitää ottaa selvää tieteellisestä metodista ja hoksata, että artikkeli tutkimuksesta saattaa olettaa enemmän kuin itse tutkimustuloksesta voi edes johtaa.

Tietenkään tiede ei tiedä kaikkea, tuskin koskaan tietää. Tiede on kuitenkin ainoa objektiivinen keinomme tutkia todellisuutta.

Ja kuten sanottu yksi tutkimus ei ole useimmiten tarpeeksi kattava informaation lähde. Siitä voi pohtia mutta yksi tutkimus on juuri sitä, se ei ole teoria.

gloriana_demeter kirjoitti:

En ole kritisoinut tiedettä lainkaan, nimenomaan pitää ottaa selvää tieteellisestä metodista ja hoksata, että artikkeli tutkimuksesta saattaa olettaa enemmän kuin itse tutkimustuloksesta voi edes johtaa.

Tietenkään tiede ei tiedä kaikkea, tuskin koskaan tietää. Tiede on kuitenkin ainoa objektiivinen keinomme tutkia todellisuutta.

Ja kuten sanottu yksi tutkimus ei ole useimmiten tarpeeksi kattava informaation lähde. Siitä voi pohtia mutta yksi tutkimus on juuri sitä, se ei ole teoria.

Lue lisää

Ei tietenkään se ole luotettavaa tietoa, ellei se tuo teidän näkemyksiänne, mutta jos se tukisi niin sehän olisi multtistava edistysaskel tieteen saralla.

uskotar kirjoitti:

Ei tietenkään se ole luotettavaa tietoa, ellei se tuo teidän näkemyksiänne, mutta jos se tukisi niin sehän olisi multtistava edistysaskel tieteen saralla.

Älä nyt jaksa.
Hienosti yhdistät taas valhetta yleistykseen. Tyylikästä tyylikästä.

Kaikki mitä kirjoitin pätee kaikkiin tutkimuksiin ja näin tulisi toimia jokaisen tutkimuksen kohdalla.

mummomuori kirjoitti:

Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea. Tiede on ihmisen luomaa, ja etsii vielä monia vastauksia. Tämä toivoisin myös heidän ottavan huomioon, kun he perustelevat tieteellä näitä uskoon liittyviä asioita.

Ymmärräthän ett tuota samaa tieteen kritisointia tulee kestää silloinkin, kun ateisti itse puolustaa sillä näkemystään?
Muutoin pitäisi suhtautua näihin tieteen johtopäätöksiin vähän vähemmän ennakkoluuloisesti.

Lue lisää

> Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea.

Olet siis usein kuvitellut että tiede voisi tietää kaiken.

Hokkus pokkus kirjoitti:

> Olen usein kyseenalaistanut sen, ettei tiede vain tiedä kaikkea.

Olet siis usein kuvitellut että tiede voisi tietää kaiken.

:D Tuo oli hauska...

Ehkä se voisi pitää paikkansa joidenkin tiedeuskovien kohdalla?

jumalan olemassa oloa ei voi päätellä älyllisesti, vaan älyttä, tässä on vissi ero. Tämäkin on tieteellisesti todistettu fakta.

faktatieto oy kirjoitti:

jumalan olemassa oloa ei voi päätellä älyllisesti, vaan älyttä, tässä on vissi ero. Tämäkin on tieteellisesti todistettu fakta.

"Vielä kyseenalaisemmaksi joutuu monien – ei kaikkien – ateistien ylpeys heidän henkilökohtaisesta älystään. Ainakin nettikeskustelun tasolla on näet erittäin yleistä syyttää kreationismia ja kaikkea "uskontoa" silkaksi typeryydeksi ."

Tästä olen huomannut että nykyateistit ovat luoneet jonkun oppinsa, mitä he eivät osaa kyseenalaistaa;

”Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta.”

Seuraa varmaan aivan sama kuin uskovien keskuudessa, tuollaisen tutkijan persoona asetetaan kyseenalaiseksi sekä kerrotaan sen kymmenen pahaa, miksi tuohonkaan tieteelliseen tulokseen ei voi uskoa. Me uskovat väännetään kättä taas Raamatun tulkinnoista.

Tästä olen aika vakuuttunut, kun vielä ottaa huomioon globaalin tilanteen;
”Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapsilla, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset.”

mummomuori kirjoitti:

Tästä olen huomannut että nykyateistit ovat luoneet jonkun oppinsa, mitä he eivät osaa kyseenalaistaa;

”Mainittakoon, että New Scientistin artikkelit on kirjoitettu eksplisiittisen ateistisesta katsomuksesta käsin: niiden leimaaminen uskonnolliseksi propagandaksi on siksi mahdotonta.”

Seuraa varmaan aivan sama kuin uskovien keskuudessa, tuollaisen tutkijan persoona asetetaan kyseenalaiseksi sekä kerrotaan sen kymmenen pahaa, miksi tuohonkaan tieteelliseen tulokseen ei voi uskoa. Me uskovat väännetään kättä taas Raamatun tulkinnoista.

Tästä olen aika vakuuttunut, kun vielä ottaa huomioon globaalin tilanteen;
”Erityisesti se johtaa toiseen tulokseen lapsilla, jotka ovat ehtineet omaksua ympäristöstään kulttuurisia vaikutteita vähemmän kuin aikuiset.”

Lue lisää

Edelleen kaikki tutkimukset eivät ole tieteellisiä, eikä yksi tutkimus kerro välttämättä vielä mitään, saati yksi artikkeli tutkimuksesta. Siksi pitää ottaa huomioon tutkimukseen kohdistunut vertaiskritiikki ja muut tutkimukset aiheesta.

Miksi sitten piraha -heimon ihmisten keskuuteen ei jumaluus ole misään vaiheessa asettunut?

Tuossa keskustelua aiheesta - minusta sopii sikäli hyvin että tuo kumoaa osaltaan ajatusta siitä, että jumalusko olisi se "oletustila" jossa sitten joko pysytään tai josta irtaannutaan.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10538068

Kuule, jos lainaat joltain sivulta tekstiä, älä sitä laita viiteen antajan sanomaksi, Kai nyt sen verta osaat?

mummomuori kirjoitti:

Kuule, jos lainaat joltain sivulta tekstiä, älä sitä laita viiteen antajan sanomaksi, Kai nyt sen verta osaat?

Jos kymi ei keltaisena kuupassa virtaa, niin lukija ymmärtää yhteyden.

Ymmärrän kyllä haluttomuutesi keskustella itse asiasta :) LOL :D

Nasse. kirjoitti:

Jos kymi ei keltaisena kuupassa virtaa, niin lukija ymmärtää yhteyden.

Ymmärrän kyllä haluttomuutesi keskustella itse asiasta :) LOL :D

Voi sinnuu! Ymmärrän kyllä että koetat ärsyttää. Ei se mitään. Luulen että ketjussa tulee kyllä vastauksia noihin sinua kiusaaviin juttuihin. Koeta kestää ja lue sen verran, kun jaksat?

Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä?

mummomuori kirjoitti:

Voi sinnuu! Ymmärrän kyllä että koetat ärsyttää. Ei se mitään. Luulen että ketjussa tulee kyllä vastauksia noihin sinua kiusaaviin juttuihin. Koeta kestää ja lue sen verran, kun jaksat?

Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä?

Lue lisää

En minä yritä ärsyttää. Jos ärsyynnyyt jo etukä'teen siitä että argumenttisi itse asian tiimoilta ei kestä lähempää tarkastelua ja tullaan kumoamaan, se on sinun ongelmasi.

Se ei kuitenkaan poista sitä että ns. "älyllinen keskustelusi" näyttäytyy oudossa valossa kun itse asian sijasta lähdet käymään pseudokeskustelua.

"Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä? "

En tässä ota kantaa avauksessasi viitattuun "tieteeseen" mutta muistuttaisin siitä että on olemassa kahdenlaista uskoa, toinen on taikausko (vrt. Jeesus on Jumala) ja toinen on tieteellinen usko ( vrt. hyppään 7. kerroksen parvekkeelta ja se hiukan kirpaisee).

Valitetaavasti, nimenomaan keskimääräistä hitaampien yksilöiden kannalta, molemmista käytetään samaa sanaa usko.

Englannin kielessä homma on helpompi, siinä selkeästi erottuu usko taikauskon kontektsisa ja usko normaalissa asiayhteydessä.

"Tiedä sitten kenen kommentti viimeinen kappale oli, Marko Hamilon vai sosiaalipsykologi Ara Norenzayan, mutta näin siinä väitetään: " Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan""

Käytännön kokemukset hihhuleista osoittavat että he nimeomaan lahkonsa ulkopuolisia kohtaan käyttäytyvät moraalittomammin kuin muut ihmiste.

Samoin Raamatussakin moneen otteeseen kerrotaan ketä saa hakata (kunhan ei kuole) ja kenet saa ottaa orjaksi ja mihin muut kuin luvattuk kansa joutuu.

Eli taikauskon kulmakivi nimenomaan opastaa kohtelemaan muita toisin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Nasse. kirjoitti:

"Tiedä sitten kenen kommentti viimeinen kappale oli, Marko Hamilon vai sosiaalipsykologi Ara Norenzayan, mutta näin siinä väitetään: " Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan""

Käytännön kokemukset hihhuleista osoittavat että he nimeomaan lahkonsa ulkopuolisia kohtaan käyttäytyvät moraalittomammin kuin muut ihmiste.

Samoin Raamatussakin moneen otteeseen kerrotaan ketä saa hakata (kunhan ei kuole) ja kenet saa ottaa orjaksi ja mihin muut kuin luvattuk kansa joutuu.

Eli taikauskon kulmakivi nimenomaan opastaa kohtelemaan muita toisin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Lue lisää

Samaa mieltä. Myönnän että se perustuu vain omiin kokemuksiini, mutta niitä uskovaisia joita olen tavannut ei muiden ihmisten auttaminen kiinnosta, jos ne ovat juurikin niitä muita.

Ei kukaan minun korvaani jahvea huuda kun autan jotain ihmistä. Kummallinen väite kaikenkaikkiaan.

Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä?

mummomuori kirjoitti:

Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä?

Mitä tarkoitat? Tarkoitatko tieteellä sitä, että tuossa artikkelissa joku evoluutiopsykologi sanoo lapsilla olevan jumalan muotoinen aukko?

zyrt kirjoitti:

Mitä tarkoitat? Tarkoitatko tieteellä sitä, että tuossa artikkelissa joku evoluutiopsykologi sanoo lapsilla olevan jumalan muotoinen aukko?

Niin – tuota – yleensä sitä kutsutaan tieteeksi kun tehdään tutkimuksia. Jos joku ateistinen tiedemies julkaisee omien tutkimustensa tuloksia, niin miksi sitä tulisi kutsua?

Se menee sitten jo omaan retoriikkansa, kun aletaan kyseenalaistaa tieteen tutkimusten tuloksia. Oliko se ”oikeaa” tiedettä vai ei? Oliko tieteen filosofia oikeaa vai ei? Oliko tutkimus tehty oikein vain ei? Oli tutkija oikeaa suuntaa edustava vai ei?

Eikö kuulosta aivan samalta, kun me uskovat keskustelemme Raamatusta? Joten jääköön se teidän keskinäiseen keskusteluun, mikä tiede on ”oikeaa” ja mikä ”väärää”.

"""Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan."""

Tuohon liittyen juolahti mieleen:

Suomen Kuvalehden numerossa 4/2012 oli juttua siitä, kuinka amerikkalaiset eivät luota ateistien toimivan yhtä moraalisesti kuin uskovaisten. Selityksenä esitetään, että ihmisten arvellaan käyttäytyvän paremmin, jos he uskovat olevansa tarkkailun alaisia.

Hauskaa artikkelissa oli maininta tutkimustuloksesta, jonka mukaan ihmiset, jotka olivat katsoneet videon jotakin vuosikatsausta lukevasta poliisipäälliköstä, suhtautuivat ateisteihin luottavaisemmin, kuin ihmiset, jotka olivat katsoneet neutraalin matkailuvideon. :-)

mummomuori kirjoitti:

Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä?

"Niin, näin se vain epäusko tulee tiedettäkin kohtaa, kun tulokset eivät miellytä? "

Näinhän se näyttää täällä palstoilla olevan ainakin ateistien osalta, mikä on tosi huvittavaa. Siitä huomaa miten kapeakatseinen näkemys asioihin heillä on.

mummomuori kirjoitti:

Niin – tuota – yleensä sitä kutsutaan tieteeksi kun tehdään tutkimuksia. Jos joku ateistinen tiedemies julkaisee omien tutkimustensa tuloksia, niin miksi sitä tulisi kutsua?

Se menee sitten jo omaan retoriikkansa, kun aletaan kyseenalaistaa tieteen tutkimusten tuloksia. Oliko se ”oikeaa” tiedettä vai ei? Oliko tieteen filosofia oikeaa vai ei? Oliko tutkimus tehty oikein vain ei? Oli tutkija oikeaa suuntaa edustava vai ei?

Eikö kuulosta aivan samalta, kun me uskovat keskustelemme Raamatusta? Joten jääköön se teidän keskinäiseen keskusteluun, mikä tiede on ”oikeaa” ja mikä ”väärää”.

Lue lisää

Tajuatko, että jos joku tiedemies sanoo, jotain se ei välttämättä perustu millekään tutkimukselle. Se että tutkimus tehdään ei tarkoita, että se on tieteellinen.
Tämän vuoksi haetaanpas vertaisarvionnin tulokset esiin ja tutkitaan mitä muita tutkimuksia aiheesta on. Mikä tässä on ongelma?

Edelleen toivoisin sinun vastaavan millä perusteella kuvittelet, että on mahdollista tutkia tätä asiaa kun kukaan ei elä tyhjiössä, vaan maailmassa jossa jumaliin uskotaan?
Varmasti lasten on helppo uskoa jumaliin mutta miten voidaan tutkia keksivätkö he sen itse vai adoptoivatko he vain jumalidean helposti?
Onhan myös selkeää, että lapset on helppo saada uskomaan myös joulupukkiin.

En ymmärrä miksi teet tästä ateisti ongelman kun minun ateismiini, ei ainakaan vaikuta se vaikka lapset syntyisivät jumaluskoisina. Minua vaan kiinnostaa se mikä on totta.

gloriana_demeter kirjoitti:

Tajuatko, että jos joku tiedemies sanoo, jotain se ei välttämättä perustu millekään tutkimukselle. Se että tutkimus tehdään ei tarkoita, että se on tieteellinen.
Tämän vuoksi haetaanpas vertaisarvionnin tulokset esiin ja tutkitaan mitä muita tutkimuksia aiheesta on. Mikä tässä on ongelma?

Edelleen toivoisin sinun vastaavan millä perusteella kuvittelet, että on mahdollista tutkia tätä asiaa kun kukaan ei elä tyhjiössä, vaan maailmassa jossa jumaliin uskotaan?
Varmasti lasten on helppo uskoa jumaliin mutta miten voidaan tutkia keksivätkö he sen itse vai adoptoivatko he vain jumalidean helposti?
Onhan myös selkeää, että lapset on helppo saada uskomaan myös joulupukkiin.

En ymmärrä miksi teet tästä ateisti ongelman kun minun ateismiini, ei ainakaan vaikuta se vaikka lapset syntyisivät jumaluskoisina. Minua vaan kiinnostaa se mikä on totta.

Lue lisää

ja mummomme on itse ateisti Allahin suhteen, hänet on ilmeisesti siihen erikseen opetettu ja kasvatettu :D

A10097 kirjoitti:

"""Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan."""

Tuohon liittyen juolahti mieleen:

Suomen Kuvalehden numerossa 4/2012 oli juttua siitä, kuinka amerikkalaiset eivät luota ateistien toimivan yhtä moraalisesti kuin uskovaisten. Selityksenä esitetään, että ihmisten arvellaan käyttäytyvän paremmin, jos he uskovat olevansa tarkkailun alaisia.

Hauskaa artikkelissa oli maininta tutkimustuloksesta, jonka mukaan ihmiset, jotka olivat katsoneet videon jotakin vuosikatsausta lukevasta poliisipäälliköstä, suhtautuivat ateisteihin luottavaisemmin, kuin ihmiset, jotka olivat katsoneet neutraalin matkailuvideon. :-)

Lue lisää

Tuo onkin mielenkiintoista. Onko se pohjimmiltaan moraalista, jos käyttäytyy hyvin tarkkailun alaisena? Mielestäni ennemminkin se on moraalista, että käyttäytyy hyvin, vaikka kukaan ei ole selän takana kyttäämässä, eikä rangaistus uhkaa.

Mutta pitäköön uskovaiset jumalansa, jos se estää heitä rikoksia tekemästä.

zyrt kirjoitti:

Tuo onkin mielenkiintoista. Onko se pohjimmiltaan moraalista, jos käyttäytyy hyvin tarkkailun alaisena? Mielestäni ennemminkin se on moraalista, että käyttäytyy hyvin, vaikka kukaan ei ole selän takana kyttäämässä, eikä rangaistus uhkaa.

Mutta pitäköön uskovaiset jumalansa, jos se estää heitä rikoksia tekemästä.

Lue lisää

"Mielestäni ennemminkin se on moraalista, että käyttäytyy hyvin, vaikka kukaan ei ole selän takana kyttäämässä, eikä rangaistus uhkaa."

Olen aivan samaa mieltä tuosta.

Tarkkaan ottaen siinä lehtijutussa ei sanota, että moraalikäsitykset vaihtelisivat sen mukaan luuleeko olevansa tarkkailun alla vai ei. Eikä sanota, että moraalikäsitysten noudattaminen vaihtelisi. Pointti oli, että _uskotaan_ ateistien vähemmän noudattavan hyvää moraalia. Ja sitten oli spekuloitu syytä.

Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin? Voi Darwinistakin sanoa, että se nyt vain oli yhden ihmisen teoria? Tai Newtonin jne.?

mummomuori kirjoitti:

Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin? Voi Darwinistakin sanoa, että se nyt vain oli yhden ihmisen teoria? Tai Newtonin jne.?

'Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin?'

Ei? Joku henkilö tai ryhmä tietysti ensimmäisenä tekee jonkin havainnon, mutta jos esimerkiksi Darwin on saanut kunnian evoluutioteorian isänä, ei se tarkoita etteikö hän olisi rakentanut edellisen tiedon päälle, tai ettei joku olisi tullut samankaltaisiin johtopäätöksiin aiemmin, samaan aikaan tai sen jälkeen. Mikä toki tapahtuikin, jos Darwinin elämästä olet koskaan lukenut.

Tiede on menetelmä. Tapa tutkia asioita. Ei mikään mikä perustuisi jonkin ihmisen sanomisiin tai tekemisiin.

qsetus jatq kirjoitti:

'Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin?'

Ei? Joku henkilö tai ryhmä tietysti ensimmäisenä tekee jonkin havainnon, mutta jos esimerkiksi Darwin on saanut kunnian evoluutioteorian isänä, ei se tarkoita etteikö hän olisi rakentanut edellisen tiedon päälle, tai ettei joku olisi tullut samankaltaisiin johtopäätöksiin aiemmin, samaan aikaan tai sen jälkeen. Mikä toki tapahtuikin, jos Darwinin elämästä olet koskaan lukenut.

Tiede on menetelmä. Tapa tutkia asioita. Ei mikään mikä perustuisi jonkin ihmisen sanomisiin tai tekemisiin.

Lue lisää

Aivan. Kuten nyt, on ollut teorioita joita on koeteltu ja tässä kyseessä oleva on yksi argumentti, ettei tuo teoria; kaikki lapset synny ateistina, pidäkään välttämättä paikkaansa. Tätähän se tiede on.

Eli alla oli monia teroita sekä sen kannattajia mutta nyt heidän tuloksensa kyseenalaistetaan. Miksi tämä on niin vaikeaa sietää?

mummomuori kirjoitti:

Aivan. Kuten nyt, on ollut teorioita joita on koeteltu ja tässä kyseessä oleva on yksi argumentti, ettei tuo teoria; kaikki lapset synny ateistina, pidäkään välttämättä paikkaansa. Tätähän se tiede on.

Eli alla oli monia teroita sekä sen kannattajia mutta nyt heidän tuloksensa kyseenalaistetaan. Miksi tämä on niin vaikeaa sietää?

Lue lisää

'Eli alla oli monia teroita sekä sen kannattajia mutta nyt heidän tuloksensa kyseenalaistetaan. Miksi tämä on niin vaikeaa sietää? '

En tiedä? Onko se vaikeaa sietää? Kenen mielestä? Miksi kirjoitat ikäänkuin tuloksien kyseenalaistaminen olisi väärin, ja siitä näytät johtavan päätelmäsi, että jos tuloksia kyseenalaistaa, henkilöllä on rusinapullaongelma. Olet sinä aika mainio!

mummomuori kirjoitti:

Aivan. Kuten nyt, on ollut teorioita joita on koeteltu ja tässä kyseessä oleva on yksi argumentti, ettei tuo teoria; kaikki lapset synny ateistina, pidäkään välttämättä paikkaansa. Tätähän se tiede on.

Eli alla oli monia teroita sekä sen kannattajia mutta nyt heidän tuloksensa kyseenalaistetaan. Miksi tämä on niin vaikeaa sietää?

Lue lisää

Huomasitko viestini ?

Sanoin sinulle että tiede ei tutki uskonnollisia väittämiä, paitsi joissain tapauksessa uskontotieteilijät:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskontotiede

Jos samaa asiaa saisivat tutkia kielitieteilijät, ja psykologit, ja sosiologit(alojen asiantuntijoita löytyy uskontotieteen tutkioiden joukossa.)niin tutkimuksen tulos muuttuisi.
Juurikin jos Freudin kuppikuntaa edustavat pääsisivät mukaan.

Oliko sinusta tuo tutkimus ihan todella tarpeeksi objektiivinen? Miten niin?

mummomuori kirjoitti:

Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin? Voi Darwinistakin sanoa, että se nyt vain oli yhden ihmisen teoria? Tai Newtonin jne.?

Kiitos mummonuori, tässä on jälleen yksi loistava esimerkki miksi Nasse jaksaa aina välillä lukea näitä hihhulipalstoja:

"Eikö tiedemaailma perustu näihin ”yhden” ihmisen teorioihin? Voi Darwinistakin sanoa, että se nyt vain oli yhden ihmisen teoria? Tai Newtonin jne.?"

Harvoin repeää niin pahaan huutonauruun kuin tässä.

No jos äiti on kertonut, että Jumala on kaikkia ihmisiä mahtavampi ja tietävämpi ja suojelee äitiäkin. Lapsi on nähnyt tai vaistonnut että äiti pitää Jumalaa tietävämpänä kuin itseään. Jos vaikka äiti lukee aina iltarukouksen yhdessä lapsen kanssa, niin siinä tilanteessa on se heitä molempia suurempi Jumala, jota he rukoilevat.

Jossain vaiheessa ihmiskunnan historiassa käytännössä jokainen ihminen piti maailmaa litteänä. Mitä se sinusta kertoi maailman muodosta?

herttainenhertta kirjoitti:

Jossain vaiheessa ihmiskunnan historiassa käytännössä jokainen ihminen piti maailmaa litteänä. Mitä se sinusta kertoi maailman muodosta?

Tätä tarkoitin, keskusteleminen itse argumenttivirheen kanssa:

"Häviävän pieni prosentti maailmasta ihmisistä on tai on ollut ateisteja. Joten eiköhän se nyt kerro jo asian ihan selvästi."

sci3ncense kirjoitti:

Tätä tarkoitin, keskusteleminen itse argumenttivirheen kanssa:

"Häviävän pieni prosentti maailmasta ihmisistä on tai on ollut ateisteja. Joten eiköhän se nyt kerro jo asian ihan selvästi."

Lue lisää

Itselläsi ja hertalla on tässä argumenttivirhe. "Et silleen" ei puhunut Jumalan olemassaolosta vaan ihmisten uskosta siihen.

Tai ketkä tai mikä,tai ei kysy ollenkaan.

Onpa taivaan ihme, että ateistit suhtautuvat kriittisesti ihmisten tekemisiin, eivätkä ota Jumalan sanana edes kaikkia tieteen tuloksia. Ja samalla ateistit hyväksyvät sen hyvin tunnetun asian, että lapsilla on mielikuvituskavereita, jotka osaavat tehdä asioita.

On tässä ihmettelemistä! (Vai onko?)

A10097 kirjoitti:

Onpa taivaan ihme, että ateistit suhtautuvat kriittisesti ihmisten tekemisiin, eivätkä ota Jumalan sanana edes kaikkia tieteen tuloksia. Ja samalla ateistit hyväksyvät sen hyvin tunnetun asian, että lapsilla on mielikuvituskavereita, jotka osaavat tehdä asioita.

On tässä ihmettelemistä! (Vai onko?)

Lue lisää

Hyvä että edes sinä tunnustit asian, vaikka pitkin hampain. Kyse ei ollut mistään mielikuvituskavereista, mutta se lienee yksi johdannainen tuosta lapsen uskosta?

Minusta tuntuu, että et tiedä, mitä vertaiskritiikki tarkoittaa. Sillä on aivan oma roolinsa tieteellisessä tutkimuksessa.

Lähdekritiikkiä taas tulisi harjoittaa aina, kun johtaa jotain uusia tutkimustuloksia. Näin tulisi tehdä erityisesti silloin, kun tutkimus vaikuttaa vahvistavan omia ennakkoasenteita. Minä en pysty arvioimaan siteeraamaasi tutkimusta, koska en tiedä siitä mitään muuta kuin mitä siitä olet kertonut. Mutta irvailusi tieteen Akilleen kantapäästä on hieman kohtuutonta, kun keskustelua on käyty siitä, kuinka luotettavia siteeraamasi tutkimuksen tulokset ovat.

Kukaan ei kiistä, etteikö tieteellinen tutkimus olisi altista inhimillisille virheille, ennakkoasenteille, huonosti asetetuille kysymyksille ja onnettomasti toteutetuille kokeille. Tieteen hienous - ja syy miksi se on osoittanut toimintansa niin kiistattomasti - on siinä, että se on itseään korjaava prosessi. Jos jokin tutkimus ei vaikuta hyvin tehdyltä ja tulokset epäilyttävät, voidaan miettiä, mikä meni pieleen, pyrkiä korjaamaan virheet ja saada taas hitusen luotettavampia tuloksia. Se, mitä kutsut tieteen Akilleen kantapääksi on itse asiassa sen suurin vahvuus.

Siitä lähtien, kun olen aktiivisesti seurannut uskontoaiheisia keskusteluja, olen saanut todeta, että tiede, jota olen luullut kaikkien ihmisten arvostavan suurena inhimillisenä projektina, jonka tulokset ovat kiistattomia, onkin monille vihan, epäluulon ja irvailun kohde. Osittain kyseessä lienee amerikkaista tuontitavaraa oleva retoriikka, jota sikäläinen kristillinen oikeisto viljelee. He eivät pidä tieteen tuloksista koskevat ne sitten evoluutiota, astrofysiikkaa, ilmastotiedettä tai historiaa, joten he pyrkivät heittämään epäilyksen varjon koko prosessin ylle. Osittain syynä saattaa olla se, että tiede yhdistetään ateismiin. Oli syy mikä tahansa, havainto on ollut yllättävä ja aika masentava.

Skeptikot, jollaisia monet ateistit ovat, suhtautuvat kriittisesti kohtaamiinsa väitteisiin, harjoittavat lähdekritiikkiä ja pyrkivät arvioimaan kaiken tiedon luotettavuutta. Tämä ei ole lainkaan ristiriidassa sen kanssa, että pidämme tiedettä parhaana ja ainoana prosessina, joka tuottaa luotettavaa tietoa. Se, että emme heti niele tarjoilemaasi raporttia lasten uskonnollisuudesta, ei tarkoita, että olisit paljastanut ateistien suuren sisäisen ristiriidan.

mummomuori kirjoitti:

Hyvä että edes sinä tunnustit asian, vaikka pitkin hampain. Kyse ei ollut mistään mielikuvituskavereista, mutta se lienee yksi johdannainen tuosta lapsen uskosta?

Ateistit tyypillisesti luulevat, että usko on uskomista joidenkin olentojen olemassaoloon ja niiden tekemisiin. He eivät tiedä, että tuo on vain johdannainen uskosta.

osuitpa ytimeen kirjoitti:

Ateistit tyypillisesti luulevat, että usko on uskomista joidenkin olentojen olemassaoloon ja niiden tekemisiin. He eivät tiedä, että tuo on vain johdannainen uskosta.

Ydin olisi ollut siinä, että lapsilla on monenlaisia (usein ihmishahmoisia) mielikuvituskavereita, eli he ovat kykeneväisiä projisoimaan kuvitellun persoonan mielukuvahahmoon, jota ei ole fyysisesti olemassa.

Ateistit ymmärtävät, ettei mielikuvituskavereiden aina tarvitse pohjautua jumaluskoon. Ateistit ymmärtävät myös, että toisinaan mielikuvituskaveri voi pohjautua jumaluskoon. Väitätkö aivan aikuisten oikeasti, että tuo jälkimmäinen ei tyypillisesti onnistu ateistilta?

A10097 (ek) kirjoitti:

Ydin olisi ollut siinä, että lapsilla on monenlaisia (usein ihmishahmoisia) mielikuvituskavereita, eli he ovat kykeneväisiä projisoimaan kuvitellun persoonan mielukuvahahmoon, jota ei ole fyysisesti olemassa.

Ateistit ymmärtävät, ettei mielikuvituskavereiden aina tarvitse pohjautua jumaluskoon. Ateistit ymmärtävät myös, että toisinaan mielikuvituskaveri voi pohjautua jumaluskoon. Väitätkö aivan aikuisten oikeasti, että tuo jälkimmäinen ei tyypillisesti onnistu ateistilta?

Lue lisää

Tämä on ihan totta. Mielikuvituskaverit lapsilla ovat yleisiä. Varsinkin sellaisilla lapsilla joilla ei ole sisaruksia eikä samanikäisiä leikkikavereita.

Sukulaispojalla oli pari vuotta tällainen mielikuvituskaveri, jonka kanssa hän jutteli ja leikki. Se loppui sitten siihen kun pikkuveli syntyi.

A10097 (ek) kirjoitti:

Ydin olisi ollut siinä, että lapsilla on monenlaisia (usein ihmishahmoisia) mielikuvituskavereita, eli he ovat kykeneväisiä projisoimaan kuvitellun persoonan mielukuvahahmoon, jota ei ole fyysisesti olemassa.

Ateistit ymmärtävät, ettei mielikuvituskavereiden aina tarvitse pohjautua jumaluskoon. Ateistit ymmärtävät myös, että toisinaan mielikuvituskaveri voi pohjautua jumaluskoon. Väitätkö aivan aikuisten oikeasti, että tuo jälkimmäinen ei tyypillisesti onnistu ateistilta?

Lue lisää

Lue, mitä mummomuori kirjoitti: "Kyse ei ollut mistään mielikuvituskavereista, mutta se lienee yksi johdannainen tuosta lapsen uskosta?"

edell. kirjoitti:

Lue, mitä mummomuori kirjoitti: "Kyse ei ollut mistään mielikuvituskavereista, mutta se lienee yksi johdannainen tuosta lapsen uskosta?"

Juuri tuolla tavalla mummomuori kirjoitti, vaikka minä juuri olin kirjoittanut siitä kuinka lapsilla on mielikuvituskavereita, enkä lainkaan ollut rajoittanut niitä kavereita uskontoon liittyviksi, enkä johtanut kavereihin liittyvää huomiota lapsen uskosta.

A10097 kirjoitti:

Juuri tuolla tavalla mummomuori kirjoitti, vaikka minä juuri olin kirjoittanut siitä kuinka lapsilla on mielikuvituskavereita, enkä lainkaan ollut rajoittanut niitä kavereita uskontoon liittyviksi, enkä johtanut kavereihin liittyvää huomiota lapsen uskosta.

Lue lisää

Yritä nyt ymmärtää, mitä tuo mummomourin lause tarkoittaa.

edell. kirjoitti:

Yritä nyt ymmärtää, mitä tuo mummomourin lause tarkoittaa.

Eikö se tarkoitakaan sitä, että mummomuorin mielestä jossain ei olisi kyse mielikuvituskavereista ja että mielikuvituskaveriajatus olisi hänen mielestään mahdollisesti johdettu lapsenuskoajatuksesta?

A10097 kirjoitti:

Eikö se tarkoitakaan sitä, että mummomuorin mielestä jossain ei olisi kyse mielikuvituskavereista ja että mielikuvituskaveriajatus olisi hänen mielestään mahdollisesti johdettu lapsenuskoajatuksesta?

Lue lisää

Olen ymmärtänyt tämän asian niin, että lapsi uskoo luonnostaan johonkin määrittelemättömään kaikkitietävään ja kaikkivoipaan, jolle uskonnot antavat sitten hahmon, Jumalan, Allahin ym., tai lapsi luo sille itse hahmon omassa mielessään.

Ensin on siis usko, ja se puetaan helpommin ymmärrettäväksi jonkin hahmon avulla.

Puhe mielikuvituskavereista ontuu, koska kyse ei ole kaverista, vaan kaiken yläpuolella olevasta.

edell. kirjoitti:

Olen ymmärtänyt tämän asian niin, että lapsi uskoo luonnostaan johonkin määrittelemättömään kaikkitietävään ja kaikkivoipaan, jolle uskonnot antavat sitten hahmon, Jumalan, Allahin ym., tai lapsi luo sille itse hahmon omassa mielessään.

Ensin on siis usko, ja se puetaan helpommin ymmärrettäväksi jonkin hahmon avulla.

Puhe mielikuvituskavereista ontuu, koska kyse ei ole kaverista, vaan kaiken yläpuolella olevasta.

Lue lisää

Kutsun yllä mielikuvituskavereiksi lapsen kuvittelemia persoonallisia hahmoja, joita ei ole oikeasti olemassa.

Lapselle voi olla liian abstraktia ajatella kaikkivaltiasta aineetonta henkeä, joka ei olisi persoonallinen hahmo. Siksi lapsi helposti ajattelee jumalallekin jonkinlaisen (esimerkiksi vanhemman mieshenkilön oloisen) hahmon. Joillakin aikuisillakin on kuulemma mielessään vastaava kuva Jumalasta.

A10097 kirjoitti:

Kutsun yllä mielikuvituskavereiksi lapsen kuvittelemia persoonallisia hahmoja, joita ei ole oikeasti olemassa.

Lapselle voi olla liian abstraktia ajatella kaikkivaltiasta aineetonta henkeä, joka ei olisi persoonallinen hahmo. Siksi lapsi helposti ajattelee jumalallekin jonkinlaisen (esimerkiksi vanhemman mieshenkilön oloisen) hahmon. Joillakin aikuisillakin on kuulemma mielessään vastaava kuva Jumalasta.

Lue lisää

Et nyt ymmärrä tämän asian ydintä. Ensin on usko. Sillä ei ole vielä selvää kohdetta. Se on vain tunne tai epämääräinen mielikuva jostain asiaintilasta. Jotta se muuttuisi ymmärrettävämmäksi, luodaan kuvitelmat.
Hyppäät suoraan noihin kuvitelmiin, oli ne sitten jonkinhahmoisia olentoja tai abstrakti henki. Sivuutat sen, mistä ne nousevat.

edell. kirjoitti:

Et nyt ymmärrä tämän asian ydintä. Ensin on usko. Sillä ei ole vielä selvää kohdetta. Se on vain tunne tai epämääräinen mielikuva jostain asiaintilasta. Jotta se muuttuisi ymmärrettävämmäksi, luodaan kuvitelmat.
Hyppäät suoraan noihin kuvitelmiin, oli ne sitten jonkinhahmoisia olentoja tai abstrakti henki. Sivuutat sen, mistä ne nousevat.

Lue lisää

"Et nyt ymmärrä tämän asian ydintä. Ensin on usko. Sillä ei ole vielä selvää kohdetta. Se on vain tunne tai epämääräinen mielikuva jostain asiaintilasta. Jotta se muuttuisi ymmärrettävämmäksi, luodaan kuvitelmat."

Tuo on kyllä aivan ymmärrettävä väite (jota tosin en allekirjoita).

"Hyppäät suoraan noihin kuvitelmiin, oli ne sitten jonkinhahmoisia olentoja tai abstrakti henki. Sivuutat sen, mistä ne nousevat."

Minulla ei ole tarvetta kuvitella, että ihmisellä olisi jumalusko ennen kuin hänellä on käsitteelistä ajattelua. Ajattelen, että lapsi oppii asioita havainnoimalla ympäristöään. Lapsi seuraa tapahtumia ja kykenee jossain vaihessa ajattelemaan niitä silloinkin, kun ne eivät tapahdu juuri silmien edessä. Pikku hiljaa lapsi kykenee myös ymmärtämään asioiden välisiä suhteita. Tuollaisen käsitteellisen pohdiskelun tuloksen syntyy ajatus, että jokin näkymätön tekee asioita, joita lapsi ei nähnyt tehtävän.

A10097 kirjoitti:

"Et nyt ymmärrä tämän asian ydintä. Ensin on usko. Sillä ei ole vielä selvää kohdetta. Se on vain tunne tai epämääräinen mielikuva jostain asiaintilasta. Jotta se muuttuisi ymmärrettävämmäksi, luodaan kuvitelmat."

Tuo on kyllä aivan ymmärrettävä väite (jota tosin en allekirjoita).

"Hyppäät suoraan noihin kuvitelmiin, oli ne sitten jonkinhahmoisia olentoja tai abstrakti henki. Sivuutat sen, mistä ne nousevat."

Minulla ei ole tarvetta kuvitella, että ihmisellä olisi jumalusko ennen kuin hänellä on käsitteelistä ajattelua. Ajattelen, että lapsi oppii asioita havainnoimalla ympäristöään. Lapsi seuraa tapahtumia ja kykenee jossain vaihessa ajattelemaan niitä silloinkin, kun ne eivät tapahdu juuri silmien edessä. Pikku hiljaa lapsi kykenee myös ymmärtämään asioiden välisiä suhteita. Tuollaisen käsitteellisen pohdiskelun tuloksen syntyy ajatus, että jokin näkymätön tekee asioita, joita lapsi ei nähnyt tehtävän.

Lue lisää

Ei siinä ole kysymys tapahtumisista ja tekemisistä, vaan kyvystä. Uskosta siihen, että jokin kykenee tietämään ja saamaan aikaan kaiken.

edell. kirjoitti:

Ei siinä ole kysymys tapahtumisista ja tekemisistä, vaan kyvystä. Uskosta siihen, että jokin kykenee tietämään ja saamaan aikaan kaiken.

Käsitteellinen ajattelu ei pelkillä kyvyillä kehity.

A10097 kirjoitti:

Käsitteellinen ajattelu ei pelkillä kyvyillä kehity.

Täh? Eihän tuossa ollut kyse lapsen kyvyistä, vaan lapsen uskosta johonkin kaikkitietävään ja kaikkikykenevään.

edell. kirjoitti:

Täh? Eihän tuossa ollut kyse lapsen kyvyistä, vaan lapsen uskosta johonkin kaikkitietävään ja kaikkikykenevään.

"""Ei siinä ole kysymys tapahtumisista ja tekemisistä, vaan kyvystä."""

Hmm...

herttainenhertta kirjoitti:

Minusta tuntuu, että et tiedä, mitä vertaiskritiikki tarkoittaa. Sillä on aivan oma roolinsa tieteellisessä tutkimuksessa.

Lähdekritiikkiä taas tulisi harjoittaa aina, kun johtaa jotain uusia tutkimustuloksia. Näin tulisi tehdä erityisesti silloin, kun tutkimus vaikuttaa vahvistavan omia ennakkoasenteita. Minä en pysty arvioimaan siteeraamaasi tutkimusta, koska en tiedä siitä mitään muuta kuin mitä siitä olet kertonut. Mutta irvailusi tieteen Akilleen kantapäästä on hieman kohtuutonta, kun keskustelua on käyty siitä, kuinka luotettavia siteeraamasi tutkimuksen tulokset ovat.

Kukaan ei kiistä, etteikö tieteellinen tutkimus olisi altista inhimillisille virheille, ennakkoasenteille, huonosti asetetuille kysymyksille ja onnettomasti toteutetuille kokeille. Tieteen hienous - ja syy miksi se on osoittanut toimintansa niin kiistattomasti - on siinä, että se on itseään korjaava prosessi. Jos jokin tutkimus ei vaikuta hyvin tehdyltä ja tulokset epäilyttävät, voidaan miettiä, mikä meni pieleen, pyrkiä korjaamaan virheet ja saada taas hitusen luotettavampia tuloksia. Se, mitä kutsut tieteen Akilleen kantapääksi on itse asiassa sen suurin vahvuus.

Siitä lähtien, kun olen aktiivisesti seurannut uskontoaiheisia keskusteluja, olen saanut todeta, että tiede, jota olen luullut kaikkien ihmisten arvostavan suurena inhimillisenä projektina, jonka tulokset ovat kiistattomia, onkin monille vihan, epäluulon ja irvailun kohde. Osittain kyseessä lienee amerikkaista tuontitavaraa oleva retoriikka, jota sikäläinen kristillinen oikeisto viljelee. He eivät pidä tieteen tuloksista koskevat ne sitten evoluutiota, astrofysiikkaa, ilmastotiedettä tai historiaa, joten he pyrkivät heittämään epäilyksen varjon koko prosessin ylle. Osittain syynä saattaa olla se, että tiede yhdistetään ateismiin. Oli syy mikä tahansa, havainto on ollut yllättävä ja aika masentava.

Skeptikot, jollaisia monet ateistit ovat, suhtautuvat kriittisesti kohtaamiinsa väitteisiin, harjoittavat lähdekritiikkiä ja pyrkivät arvioimaan kaiken tiedon luotettavuutta. Tämä ei ole lainkaan ristiriidassa sen kanssa, että pidämme tiedettä parhaana ja ainoana prosessina, joka tuottaa luotettavaa tietoa. Se, että emme heti niele tarjoilemaasi raporttia lasten uskonnollisuudesta, ei tarkoita, että olisit paljastanut ateistien suuren sisäisen ristiriidan.

Lue lisää

Aika hienosti johdatit aiheen ateisteihin.

Sen verran olen tieteeseen tutustunut, että toki tiedän kuinka se toimii. Samoin tiedän että tieteeseen kuuluu montaa erilaista näkemystä, jotka aina välillä riitelevät keskenään. Etenkin näin on ns. kovien ja ”pehmeiden” tieteiden välillä. En siis väheksy, enkä irvaile, vaan totean vain tuon tosia asian.

Tiedeuskovaisuus on puolestaan sitä, ettei osaa kyseenalaistaa mitään tuloksia. Uskoo sen, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja väheksyy sitä, mikä ei tunnu. Tällöin on pakko myös ottaa kantaa tieteen eri filosofioihin sekä metodeihin, (kuten uskontojen eri teologioihin), mitä niistä itse pitää luotettavimpana ja ”eniten” totena. Kun aletaan puida tieteen tuloksia, joudutaan väistämättä näihin keskusteluihin.

Olen siis itsekin joutunut määrittelemään nuo samat perusongelmat kun luen tieteestä. Koska en kuitenkaan ole tiedemies, eikä tämä tieteen palsta, en aina jaksa (viitsi, kehtaa) käydä jokaista tutkimusta sen tarkemmin läpi. Luotan tässä mm. alan asiantuntijoihin, kuten tiedetoimittajiin. Näin tekevät varmasti useimmat muutkin, sillä aivan samankaltaisia yleisiä siteerauksia käytetään niiden omien kannanottojen tukena.

Tiedeuskoon heikkous on se, jos ei ymmärrä sitä, että osa tieteen tuloksista on jatkuvassa muutostilassa, voi jymähtää pitämään ehdottomana totuutena jotain, joka olikin pelkkä välitulos. Oma maailmankatsomuksen tulee olla jatkuvassa muutostilassa aina sen mukaan, mihin suuntaan tutkimusten johtopäätöksen vievät. Tieteen sanastoon kuuluu (mielestäni niin itsestään selvästi, ettei siitä aina tarvitse erikseen mainita) sanat, voidaan tehdä johtopäätös, voidaan olettaa, tällä hetkellä saadun tiedon pohjalta, todennäköisyys, voidaan olettaa tai keskimäärin.

Hyvä ettette niele tätä tutkimuksen tulosta. Mutta miksi nielette sitten jonkun muun tutkimuksen tuloksen (että lapsi on synnynnäisesti ateisti) käymättä tuon tarkemmin noita tutkimustuloksia läpi? Eikö noihinkin tule kohdistaa aivan samaa kritiikkiä?

En yhdistä tiedettä ateismiin ikävä kyllä. Täällä vain ateistit niin mielellään haluaisivat omia sen itselleen.

mummomuori kirjoitti:

Aika hienosti johdatit aiheen ateisteihin.

Sen verran olen tieteeseen tutustunut, että toki tiedän kuinka se toimii. Samoin tiedän että tieteeseen kuuluu montaa erilaista näkemystä, jotka aina välillä riitelevät keskenään. Etenkin näin on ns. kovien ja ”pehmeiden” tieteiden välillä. En siis väheksy, enkä irvaile, vaan totean vain tuon tosia asian.

Tiedeuskovaisuus on puolestaan sitä, ettei osaa kyseenalaistaa mitään tuloksia. Uskoo sen, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja väheksyy sitä, mikä ei tunnu. Tällöin on pakko myös ottaa kantaa tieteen eri filosofioihin sekä metodeihin, (kuten uskontojen eri teologioihin), mitä niistä itse pitää luotettavimpana ja ”eniten” totena. Kun aletaan puida tieteen tuloksia, joudutaan väistämättä näihin keskusteluihin.

Olen siis itsekin joutunut määrittelemään nuo samat perusongelmat kun luen tieteestä. Koska en kuitenkaan ole tiedemies, eikä tämä tieteen palsta, en aina jaksa (viitsi, kehtaa) käydä jokaista tutkimusta sen tarkemmin läpi. Luotan tässä mm. alan asiantuntijoihin, kuten tiedetoimittajiin. Näin tekevät varmasti useimmat muutkin, sillä aivan samankaltaisia yleisiä siteerauksia käytetään niiden omien kannanottojen tukena.

Tiedeuskoon heikkous on se, jos ei ymmärrä sitä, että osa tieteen tuloksista on jatkuvassa muutostilassa, voi jymähtää pitämään ehdottomana totuutena jotain, joka olikin pelkkä välitulos. Oma maailmankatsomuksen tulee olla jatkuvassa muutostilassa aina sen mukaan, mihin suuntaan tutkimusten johtopäätöksen vievät. Tieteen sanastoon kuuluu (mielestäni niin itsestään selvästi, ettei siitä aina tarvitse erikseen mainita) sanat, voidaan tehdä johtopäätös, voidaan olettaa, tällä hetkellä saadun tiedon pohjalta, todennäköisyys, voidaan olettaa tai keskimäärin.

Hyvä ettette niele tätä tutkimuksen tulosta. Mutta miksi nielette sitten jonkun muun tutkimuksen tuloksen (että lapsi on synnynnäisesti ateisti) käymättä tuon tarkemmin noita tutkimustuloksia läpi? Eikö noihinkin tule kohdistaa aivan samaa kritiikkiä?

En yhdistä tiedettä ateismiin ikävä kyllä. Täällä vain ateistit niin mielellään haluaisivat omia sen itselleen.

Lue lisää

"Mutta miksi nielette sitten jonkun muun tutkimuksen tuloksen (että lapsi on synnynnäisesti ateisti) käymättä tuon tarkemmin noita tutkimustuloksia läpi?"

Olisi aika hupaisaa olettaa lapsen olevan syntyessään teisti eli uskovan johonkin persoonalliseen jumalaan. Onko tuosta tehty jotain tutkimustakin? Sekin olisi hupaisaa.

"En yhdistä tiedettä ateismiin ikävä kyllä. Täällä vain ateistit niin mielellään haluaisivat omia sen itselleen."

Olen havainnut päinvastaista. Uskovat usein vieroksuvat tiedettä, ja ateistit puolestaan koettavat usein promotoida sitä.

A10097 kirjoitti:

"Mutta miksi nielette sitten jonkun muun tutkimuksen tuloksen (että lapsi on synnynnäisesti ateisti) käymättä tuon tarkemmin noita tutkimustuloksia läpi?"

Olisi aika hupaisaa olettaa lapsen olevan syntyessään teisti eli uskovan johonkin persoonalliseen jumalaan. Onko tuosta tehty jotain tutkimustakin? Sekin olisi hupaisaa.

"En yhdistä tiedettä ateismiin ikävä kyllä. Täällä vain ateistit niin mielellään haluaisivat omia sen itselleen."

Olen havainnut päinvastaista. Uskovat usein vieroksuvat tiedettä, ja ateistit puolestaan koettavat usein promotoida sitä.

Lue lisää

Synnynnäisesti kai tarkoittaa sitä, että geeneissä on valmius tiettyyn toimintaan.

Uskovista vain fundamentalistit vieroksuvat tiedettä jossain määrin. Miksiköhän ateistit tarkoittavat useimmiten fundamentalisteja, kun puhuvat uskovista, vaikka fundiksia on kristityistä vain pieni vähemmistö? Siksikö, että avarammin ajattelevien kristittyjen ajattelutapa on ateistille liian monimutkainen ymmärrettäväksi?;)

"Tiede perustuu suurimalta osin oletuksiin ja johtopäätöksiin. Siksi se on aina kritisoitavissa ja kyseenalaistettavissa.

Tämä tutkimus siis oli juuri tuota vertaiskritiikkiä. "

- Voi hyvä luoja. Mummomuori ei näköjään tiedettä tunnistaisi vaikka se potkaisisi mummomuoria gluteus maximukseen...

.kaksijalkainen. kirjoitti:

Synnynnäisesti kai tarkoittaa sitä, että geeneissä on valmius tiettyyn toimintaan.

Uskovista vain fundamentalistit vieroksuvat tiedettä jossain määrin. Miksiköhän ateistit tarkoittavat useimmiten fundamentalisteja, kun puhuvat uskovista, vaikka fundiksia on kristityistä vain pieni vähemmistö? Siksikö, että avarammin ajattelevien kristittyjen ajattelutapa on ateistille liian monimutkainen ymmärrettäväksi?;)

Lue lisää

"Synnynnäisesti kai tarkoittaa sitä, että geeneissä on valmius tiettyyn toimintaan."

On hyvä erottaa toisitaan mihin on synnynnäisesti mahdollisuus ja mihin heti synnyttyään kykenee. Vaikka meillä on synnynnäinen mahdollisuus oppia puhumaan, emme puhu heti synnyttyämme.


"Miksiköhän ateistit tarkoittavat useimmiten fundamentalisteja, kun puhuvat uskovista, vaikka fundiksia on kristityistä vain pieni vähemmistö?"

Ateistit tuovat usein esille, että käsittävät sanat 'teisti' ja 'uskova' synonyymeinä, vaikka fundikset haluaisivat määritellä termin 'uskova' paljon kapeammin.

Tulin hutiloineeksi, kun kirjoitin, että uskovat usein vieroksuvat tiedettä. Olisi tietenkin pitänyt kirjoittaa, että uskovat tuovat usein esille tieteen vastaisia ajatuksia.

A10097 kirjoitti:

"Synnynnäisesti kai tarkoittaa sitä, että geeneissä on valmius tiettyyn toimintaan."

On hyvä erottaa toisitaan mihin on synnynnäisesti mahdollisuus ja mihin heti synnyttyään kykenee. Vaikka meillä on synnynnäinen mahdollisuus oppia puhumaan, emme puhu heti synnyttyämme.


"Miksiköhän ateistit tarkoittavat useimmiten fundamentalisteja, kun puhuvat uskovista, vaikka fundiksia on kristityistä vain pieni vähemmistö?"

Ateistit tuovat usein esille, että käsittävät sanat 'teisti' ja 'uskova' synonyymeinä, vaikka fundikset haluaisivat määritellä termin 'uskova' paljon kapeammin.

Tulin hutiloineeksi, kun kirjoitin, että uskovat usein vieroksuvat tiedettä. Olisi tietenkin pitänyt kirjoittaa, että uskovat tuovat usein esille tieteen vastaisia ajatuksia.

Lue lisää

Mihin terve vauva synnyttyään kykenee? Makaamaan, nukkumaan, itkemään, imemään, ulostamaan, aistimaan jotain tuntemuksillaan. Vain nuoko ovat ihmisellä synnynnäisiä ominaisuuksia?

Mitä tieteen vastaisia ajatuksia uskovat tuovat esille, jos ei oteta huomioon fundamentalisteja? Esimerkiksi väite, että Jumala on luonut maailman, ei ole tieteenvastainen. Tieteen dogmi ei ole, että kaikki on tapahtunut itsestään ja sattumalta. Se on vain ateistien dogmi. Tiede ei ota asiaan kantaa, koska sillä ei ole todisteita suuntaan eikä toiseen.

.kaksjalkainen. kirjoitti:

Mihin terve vauva synnyttyään kykenee? Makaamaan, nukkumaan, itkemään, imemään, ulostamaan, aistimaan jotain tuntemuksillaan. Vain nuoko ovat ihmisellä synnynnäisiä ominaisuuksia?

Mitä tieteen vastaisia ajatuksia uskovat tuovat esille, jos ei oteta huomioon fundamentalisteja? Esimerkiksi väite, että Jumala on luonut maailman, ei ole tieteenvastainen. Tieteen dogmi ei ole, että kaikki on tapahtunut itsestään ja sattumalta. Se on vain ateistien dogmi. Tiede ei ota asiaan kantaa, koska sillä ei ole todisteita suuntaan eikä toiseen.

Lue lisää

"Mihin terve vauva synnyttyään kykenee? Makaamaan, nukkumaan, itkemään, imemään, ulostamaan, aistimaan jotain tuntemuksillaan. Vain nuoko ovat ihmisellä synnynnäisiä ominaisuuksia?"

Alkaa ainakin talletella mielikuvia muistiin ja osaa peilata ihmisten ilmeitä. Voisin kuitenkin kuvitella, että käsitteellinen ajattelu vaatii hieman kypsyttelyä onnistuakseen.

"Mitä tieteen vastaisia ajatuksia uskovat tuovat esille, jos ei oteta huomioon fundamentalisteja?"

Toivottavasti huomasit, etten edellä mitenkään poislukenut fundiksia.
Vastaus kysymykseesi (tai ainakin hieman asiaan liittyvää pohdintaa) viesin lopussa.

"Esimerkiksi väite, että Jumala on luonut maailman, ei ole tieteenvastainen."

Niin. Se ei kuulu tieteen piiriin, koska tieteessä otetaan huomioon vain tekijät, joita voidaan tutkia ja loogiset päätelmät, joita havainnoista voidaan tehdä.

"Tieteen dogmi ei ole, että kaikki on tapahtunut itsestään ja sattumalta. Se on vain ateistien dogmi."

Ateismi on termi, joka kuvaa teistisen näkemyksen puutetta. Mainitsemasi 'dogmi' ei sisälly ateismiin, mutta varmaankin liki kaikki syntyjä syviä pohtivat ateistit hyväksyvät sen tieteellisen ajatuksen, että fyysisiin prosesseihin sisältyy käytännössä valtavasti satumanvaraisia tapahtumia.

"Tiede ei ota asiaan kantaa, koska sillä ei ole todisteita suuntaan eikä toiseen."

Tiede tunnustaa stokastiset prosessit, mutta ei yliluonnollista ohjaajaa. Kun uskova uskoo, että jokin yliluonnollinen tahtotila ohjaa vaikkapa tähtien ja niitä kiertävien planeettojen muodostumista maailmankaikkeudessa sekä elämän syntyä ja kehitystä, niin uskovan mielikuvat ovat ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa, koska uskova sijoittaa luonnollisiin prosesseihin ohjauksen, jota tiede ei tunnusta.

A10097 kirjoitti:

"Mutta miksi nielette sitten jonkun muun tutkimuksen tuloksen (että lapsi on synnynnäisesti ateisti) käymättä tuon tarkemmin noita tutkimustuloksia läpi?"

Olisi aika hupaisaa olettaa lapsen olevan syntyessään teisti eli uskovan johonkin persoonalliseen jumalaan. Onko tuosta tehty jotain tutkimustakin? Sekin olisi hupaisaa.

"En yhdistä tiedettä ateismiin ikävä kyllä. Täällä vain ateistit niin mielellään haluaisivat omia sen itselleen."

Olen havainnut päinvastaista. Uskovat usein vieroksuvat tiedettä, ja ateistit puolestaan koettavat usein promotoida sitä.

Lue lisää

No, kyllä ateistitkin tiedettä vieroksuvat – muistaen että ateistit ovat hyvin hajanainen ”joukko”. yhtä lailla on uskovia, jotka eivät vieroksu sitä millään tavalla.
Tuota, mihin siis perustat uskomuksesi siihen, että lapsi on luonnostaan ateisti? Kai sille joku tieteellinen näyttö pitäisi olla?

mummomuori kirjoitti:

No, kyllä ateistitkin tiedettä vieroksuvat – muistaen että ateistit ovat hyvin hajanainen ”joukko”. yhtä lailla on uskovia, jotka eivät vieroksu sitä millään tavalla.
Tuota, mihin siis perustat uskomuksesi siihen, että lapsi on luonnostaan ateisti? Kai sille joku tieteellinen näyttö pitäisi olla?

Lue lisää

"Tuota, mihin siis perustat uskomuksesi siihen, että lapsi on luonnostaan ateisti? Kai sille joku tieteellinen näyttö pitäisi olla?"

En usko ihmisellä olevan syntyessä käsitteellistä ajattelua, jonka varassa voisi rakentaa ajatuksen uskosta johonkin persoonalliseen jumalaan.

A10097 kirjoitti:

"Tuota, mihin siis perustat uskomuksesi siihen, että lapsi on luonnostaan ateisti? Kai sille joku tieteellinen näyttö pitäisi olla?"

En usko ihmisellä olevan syntyessä käsitteellistä ajattelua, jonka varassa voisi rakentaa ajatuksen uskosta johonkin persoonalliseen jumalaan.

Lue lisää

Huoh. Mitä sinä tarkoitat noilla sanoilla luonnostaan ja syntyessään? Ihmisellä ei ole syntyessään vielä paljon mitään.
Väität milloin sitä milloin tätä.

......... kirjoitti:

Huoh. Mitä sinä tarkoitat noilla sanoilla luonnostaan ja syntyessään? Ihmisellä ei ole syntyessään vielä paljon mitään.
Väität milloin sitä milloin tätä.

"Mitä sinä tarkoitat noilla sanoilla luonnostaan ja syntyessään?"

Käytän sanaa 'syntyessään', kuvaamaan lapsen kannalta hetkeä, jolloin hän siirtyy pois äitinsä kohdusta joko alatiesynnytyksen tai hätäsektion keinoin.

Käytän sanaa 'luonnostaan' kuvaamaan esimerkiksi sitä, kun jonkin oppii opettamattakin. (Esim: 'Vastasyntynyt oppii luonnostaan hengittämään ilmaa.')

Koska arvelen, että ihmettelet kuinka kummassa minä voin viitata syntymään vaikka mummomuori viittasi luonnostaan-juttuun, niin kerrottakoon hieman taustaa:
Olin juuri edellä kertonut mummomuorille millä perusteella ajattelen, että lapsi on synnynnäinen ateisti. (Tällä tavalla: Olisi aika hupaisaa olettaa lapsen olevan syntyessään teisti eli uskovan johonkin persoonalliseen jumalaan.) Ja sana 'synnynnäinen' oli mummomuorin käyttämä juuri sitä ennen.

"Väität milloin sitä milloin tätä."

Jos löydät ristiriidan, niin huomauta toki.

A10097 kirjoitti:

"Mitä sinä tarkoitat noilla sanoilla luonnostaan ja syntyessään?"

Käytän sanaa 'syntyessään', kuvaamaan lapsen kannalta hetkeä, jolloin hän siirtyy pois äitinsä kohdusta joko alatiesynnytyksen tai hätäsektion keinoin.

Käytän sanaa 'luonnostaan' kuvaamaan esimerkiksi sitä, kun jonkin oppii opettamattakin. (Esim: 'Vastasyntynyt oppii luonnostaan hengittämään ilmaa.')

Koska arvelen, että ihmettelet kuinka kummassa minä voin viitata syntymään vaikka mummomuori viittasi luonnostaan-juttuun, niin kerrottakoon hieman taustaa:
Olin juuri edellä kertonut mummomuorille millä perusteella ajattelen, että lapsi on synnynnäinen ateisti. (Tällä tavalla: Olisi aika hupaisaa olettaa lapsen olevan syntyessään teisti eli uskovan johonkin persoonalliseen jumalaan.) Ja sana 'synnynnäinen' oli mummomuorin käyttämä juuri sitä ennen.

"Väität milloin sitä milloin tätä."

Jos löydät ristiriidan, niin huomauta toki.

Lue lisää

Hmm. ymmärrän sanan synnynnäinen samoin kuin geeniperimässä oleva.

Mutta lapsi on jo aika paljon, kun hän irrottautuu äitinsä kohdusta. Hänellä on oma luonteensa, omat tapansa ja rytminsä. Synnytys on vain siirtymä, sillä lapsen kehitys jatkuu vielä useita kuukausia. Ihmisen ”pentu” syntyy siis varsin ”keskentekoisena”. Siksi ihmisen lapsi vaatii vanhempien turvaa niin pitkään.

Kielen oppiminen on yksi suuremmiosista ilmiöistä, jonka lapsi oppii. Kielellä on kuitenkin pohja, ja se on ajattelu. Ajattelun ei ole aina käsitteellistä (ei siis sanoilla ajattelemista) ja tämän prosessin lapsen tulee kyetä oppimaan – ensin käsitteellistää ajattelunsa sanoiksi, sitten oppia ilmaisemaan itseään sanoilla. Samaan aikaan myös lapsen usko on olemassa.

mummomuori kirjoitti:

Hmm. ymmärrän sanan synnynnäinen samoin kuin geeniperimässä oleva.

Mutta lapsi on jo aika paljon, kun hän irrottautuu äitinsä kohdusta. Hänellä on oma luonteensa, omat tapansa ja rytminsä. Synnytys on vain siirtymä, sillä lapsen kehitys jatkuu vielä useita kuukausia. Ihmisen ”pentu” syntyy siis varsin ”keskentekoisena”. Siksi ihmisen lapsi vaatii vanhempien turvaa niin pitkään.

Kielen oppiminen on yksi suuremmiosista ilmiöistä, jonka lapsi oppii. Kielellä on kuitenkin pohja, ja se on ajattelu. Ajattelun ei ole aina käsitteellistä (ei siis sanoilla ajattelemista) ja tämän prosessin lapsen tulee kyetä oppimaan – ensin käsitteellistää ajattelunsa sanoiksi, sitten oppia ilmaisemaan itseään sanoilla. Samaan aikaan myös lapsen usko on olemassa.

Lue lisää

Kun ihmettelet tai kritisoit sitä, että jotkut sanovat lasta synnynnäiseksi ateisti, niin kannattaa tajuta, että silloin viitataan siihen, ettei lapsi ole teisti heti syntymässään, ei siihen mihin hänellä on mahdollisuuksia myöhemmin.

Kaikista ei tarvitse tulla lapsena teistejä, viulisteja tai jalkapallisteja, vaikka lähes kaikki oppivatkin lapsena puhumaan.

A10097 kirjoitti:

Kun ihmettelet tai kritisoit sitä, että jotkut sanovat lasta synnynnäiseksi ateisti, niin kannattaa tajuta, että silloin viitataan siihen, ettei lapsi ole teisti heti syntymässään, ei siihen mihin hänellä on mahdollisuuksia myöhemmin.

Kaikista ei tarvitse tulla lapsena teistejä, viulisteja tai jalkapallisteja, vaikka lähes kaikki oppivatkin lapsena puhumaan.

Lue lisää

"ettei lapsi ole teisti heti syntymässään"

Voi hyvän tähen. Keksikää jokin älykkäämpi väite, sellainen, jonka voisi ottaa vakavammin. Ei kai kukaan täyspäinen väitä, että lapsella olisi syntyessään tietoinen jumalusko tai tietoinen usko mihinkään muuhunkaan.

Yleensäkin toivon vähän älykkäämpää otetta eikä turvautumista viulisteihin ja jalkapallisteihin ja muuhun vastaavanlaiseen.

...... kirjoitti:

"ettei lapsi ole teisti heti syntymässään"

Voi hyvän tähen. Keksikää jokin älykkäämpi väite, sellainen, jonka voisi ottaa vakavammin. Ei kai kukaan täyspäinen väitä, että lapsella olisi syntyessään tietoinen jumalusko tai tietoinen usko mihinkään muuhunkaan.

Yleensäkin toivon vähän älykkäämpää otetta eikä turvautumista viulisteihin ja jalkapallisteihin ja muuhun vastaavanlaiseen.

Lue lisää

"Keksikää jokin älykkäämpi väite, sellainen, jonka voisi ottaa vakavammin."

No juuri tähän keskustelun sivuojuonteeseen ei tule mieleen mitään korkealentoista. Jos sinulla on, niin annahan tulla.

"Ei kai kukaan täyspäinen väitä, että lapsella olisi syntyessään tietoinen jumalusko tai tietoinen usko mihinkään muuhunkaan."

Mummomuori nyt kuitenkin sattui kyselemään kuinka asiassa piilevä itsestäänselvyys voidaan niellä.

"Yleensäkin toivon vähän älykkäämpää otetta eikä turvautumista viulisteihin ja jalkapallisteihin ja muuhun vastaavanlaiseen."

Yksinkertaisessakin esimerkissä saattaa olla pointti piilossa.

A10097 kirjoitti:

Kun ihmettelet tai kritisoit sitä, että jotkut sanovat lasta synnynnäiseksi ateisti, niin kannattaa tajuta, että silloin viitataan siihen, ettei lapsi ole teisti heti syntymässään, ei siihen mihin hänellä on mahdollisuuksia myöhemmin.

Kaikista ei tarvitse tulla lapsena teistejä, viulisteja tai jalkapallisteja, vaikka lähes kaikki oppivatkin lapsena puhumaan.

Lue lisää

No juupa juu…
Totta on että lapsi ei opi puhumaan, jos hän ei kuule puhetta. Eikä hän opi kävelemään, jos ei tapaa ketään, joka kävelee kahdella jalalla. Jos haet vertausta : )

mummomuori kirjoitti:

No juupa juu…
Totta on että lapsi ei opi puhumaan, jos hän ei kuule puhetta. Eikä hän opi kävelemään, jos ei tapaa ketään, joka kävelee kahdella jalalla. Jos haet vertausta : )

Lue lisää

Päätit ilmeisesti lyödä lekkeriksi.

A10097 kirjoitti:

Päätit ilmeisesti lyödä lekkeriksi.

No vähän - tunnustan. En verrannut sitä mihinkään viulunsoittoon vaan mm. kielen kehittymiseen. Ja tottahan tuo kirjoittamani oli.

Jokaisella lapsella on siis valmius uskon kautta uskontoon. Se on, halusivat aikuiset hänen myös uskovan uskonnon mukaisesti tai ei.

Ehkä sinä et halua että tuollainen ominaisuus lapsella on? Jos sitä ei olisi, ei olisi koskaan ollutkaan mitään uskoa mihinkään eikä etenkään mitään uskontoja. Ne olisivat ehkä olleet vain poikkeuksia ja lapsia olisi todellakin täytynyt kasvattaa vuosikausia suljetussa yhteisössä, etteivät olisi saaneet luontaisia kimmokkeita muilta.

Näinhän vain ei ole!

mummomuori kirjoitti:

No vähän - tunnustan. En verrannut sitä mihinkään viulunsoittoon vaan mm. kielen kehittymiseen. Ja tottahan tuo kirjoittamani oli.

Jokaisella lapsella on siis valmius uskon kautta uskontoon. Se on, halusivat aikuiset hänen myös uskovan uskonnon mukaisesti tai ei.

Ehkä sinä et halua että tuollainen ominaisuus lapsella on? Jos sitä ei olisi, ei olisi koskaan ollutkaan mitään uskoa mihinkään eikä etenkään mitään uskontoja. Ne olisivat ehkä olleet vain poikkeuksia ja lapsia olisi todellakin täytynyt kasvattaa vuosikausia suljetussa yhteisössä, etteivät olisi saaneet luontaisia kimmokkeita muilta.

Näinhän vain ei ole!

Lue lisää

"Ja tottahan tuo kirjoittamani oli."

Kun oli synnynnäisyydestä juttelua, niin otit mukaan puhumaan oppimisen. Päättelin sinun haluavan rinnastaa keskenään ihmisen luontaiset valmiudet puheeseen ja teismiin. Itse rinnastaisin teismin valmiuksien suhteen mieluummin viulunsoittoon ja jalitsuun. Ne kun eivät kaikille iske. Nokitit kävelemään oppimisella, joka taas on sellainen jokapojan ja -tytön juttu. Puolestani rinnastukset voivat nyt olla. Jos pointti ei ole jo kirkas, niin pysyköön himmeänä.


"Ehkä sinä et halua että tuollainen ominaisuus lapsella on?"

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmisellä on jo lapsena kyky ja taipumus kuutioida ei-todellisia tekijöitä asioille. Arvelen, että tuo kyky on osoitus vilkkaasta mielestä, joka on monessa suhteessa ihmiselle hyödyllinen, ja jopa saattanut joskus osaltaan auttaa ihmissukuja säilymään.

Jaahas täällä on vittuiltu huomaamattani :D

Minä en ole varsinaisesti kyseenalaistanut tutkimusta, vaan sinun järjettömät johtopäätelmäsi.

"”On myöskin hyvä muistaa, että yksi tutkimus on yksi tutkimus, muista myös käydä läpi kritiikki, muut tutkimukset ja mahdolliset meta-analyysit aiheesta.”

Juuri näin, tämän kun aina kaikki muistaisivat. Tiede perustuu suurimalta osin oletuksiin ja johtopäätöksiin. Siksi se on aina kritisoitavissa ja kyseenalaistettavissa. "

Väärin muissa kohdin paitsi siinä, että tiede perustuu juurikin itsensä korjaavuudelle.

"”…pitää ottaa selvää tieteellisestä metodista ja hoksata, että artikkeli tutkimuksesta saattaa olettaa enemmän kuin itse tutkimustuloksesta voi edes johtaa.”

Tämä on se ikiaikainen kinastelu tieteen parissa; onko tutkimukset todella tehty ”oikein”? "

Hei idiootti, ymmärrätkö, että artikkeli tutkimuksesta ei ole tutkimus?
En tosin käsitä miksi pidät itsensä korjaavuutta huonona asiana...

"Kyllä minä tajua. Kun vielä jotkut ateistitkin tajuaisivat tuon saman. Tiede on ihmisen tekemään, ja tämän vuoksi se ei sisällä aina mitään lopullisia totuuksia. Kun tiede löytää yllättäen jotain, mikä ei sovi siihen omaan ajatteluun, se on helppoa mitätöidä ja hylätä ”väärin tutkittu”."

Näinhän hihhulit toimivatkin aina kun tiede ei sovi omaan maailmankuvaan. Minä taas en ole väittänyt tästä tutkimuksesta tuollaista, olen ainoastaan korjannut järjetömiä päätelmiäsi.
Pseudotiedettä kuitenkin tehdään, esim. Family research institute on siitä tunnettu.
Eikä yksi tutkimus ole mikään absoluuttinen varmuus mistään. Tarvitaan useita riippumattomia havaintoja ja vertaiskritiikkiä.

: ), edelleenkin lapsi kasvaa omaan kulttuurinsa, koska se siihen kasvatetaan. Suoliston toimintaa eli ylipäätään voi kasvattaa, kuin ehkä oppimalla käymään potalla…

mummomuori kirjoitti:

: ), edelleenkin lapsi kasvaa omaan kulttuurinsa, koska se siihen kasvatetaan. Suoliston toimintaa eli ylipäätään voi kasvattaa, kuin ehkä oppimalla käymään potalla…

"edelleenkin lapsi kasvaa omaan kulttuurinsa, koska se siihen kasvatetaan."

Eikös tuo ole vähän ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että jumalusko (osa omaa kulttuuria) olisi luontainen ominaisuus (kuten vaikkapa kyky pilkkoa maitosokeria)?

"Lähes kaikki lapset pystyvät juomaan maitoa ongelmitta, koska heillä on kyky pilkkoa laktoosia. Kyky normaalisti häipyy aikuisikään mennessä vaikkakin Suomessa suurella osalla aikuisistakin tuo kyky on tallella.
Laktoosi-intoleranssi on normaali kehityksen tulos, johon ei tarvitse kasvattaa."

Ihan sivuhuomautus, asiasta poiketen: laktoosi-intoleranssia sairastavat pystyvät juomaan ongelmitta raaka maitoa (eli käsittelemätöntä lehmänmaitoa). Tämä sairaus on kehittynyt samaa tahtia, kuin maitoa on alettu käsittelemään eri tavoin. Maidosta käsittelyn tuloksena poistuu kaikki luontaisesti "hyvät" bakteerit. Mitä enemmän mennään teollistamaan luontaisia tuotteita, sitä enemmän tulee myös erilaisia sairauksia esille. (toinen esim. vilja-allergiat)

Pihlajanmarja kirjoitti:

"Lähes kaikki lapset pystyvät juomaan maitoa ongelmitta, koska heillä on kyky pilkkoa laktoosia. Kyky normaalisti häipyy aikuisikään mennessä vaikkakin Suomessa suurella osalla aikuisistakin tuo kyky on tallella.
Laktoosi-intoleranssi on normaali kehityksen tulos, johon ei tarvitse kasvattaa."

Ihan sivuhuomautus, asiasta poiketen: laktoosi-intoleranssia sairastavat pystyvät juomaan ongelmitta raaka maitoa (eli käsittelemätöntä lehmänmaitoa). Tämä sairaus on kehittynyt samaa tahtia, kuin maitoa on alettu käsittelemään eri tavoin. Maidosta käsittelyn tuloksena poistuu kaikki luontaisesti "hyvät" bakteerit. Mitä enemmän mennään teollistamaan luontaisia tuotteita, sitä enemmän tulee myös erilaisia sairauksia esille. (toinen esim. vilja-allergiat)

Lue lisää

"Ihan sivuhuomautus, asiasta poiketen:"

Samalla linjalla: Käsittääkseni laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, eikä edes allergia, vaan aivan normaali ominaisuus imeväisiän jälkeen. Suhtaudun skeptisesti ajatukseen, että kyseisen ominaisuuden omaavan elimistö pystyisi pilkkomaan laktoosia, jos laktoosi sattuu olemaan käsittelemättömässä maidossa.

mummomuori kirjoitti:

: ), edelleenkin lapsi kasvaa omaan kulttuurinsa, koska se siihen kasvatetaan. Suoliston toimintaa eli ylipäätään voi kasvattaa, kuin ehkä oppimalla käymään potalla…

Mummeli, minuakin kiinnostaisi vastaus tähän. Kyselin sinulta viime viikolla aiheesta (ks. viesti 5.4.2012 20:09 tuolta kaukaa ylempää). Ketjussa aiemmin olit, nätisti sanottuna, hiukan epäillyt sekä yleistä tietämystäni lasten kehityksestä että kokemuksiani lapsista. Joten jos sinä - ilmeisen paremmalla tietämykselläsi varmaan noista molemmista - kertoisit miten erotetaan lapsen kasvatus ja olettamasi synnynnäinen ominaisuus tai taipumus uskoon? Siis se, minkä kuvasit ateisteille huonoksi uutiseksi aloitusviestissäsi.

Pariin otteeseen olet itsekin viitannut kasvatukseen, viimeksi edellisessä vastauksessasi A10097:lle. Joku jossain vaiheessa tätä pullataikinaksi levahtanutta keskustelua kommentoi, ettei lapset kasva umpiossa (tai jotain sinnepäin). Joten? Joko niiden tutkimusten, joihin näytät viittaavan tai ihan oman kokemuksesi perusteella - miten se kasvatus erotetaan ja miten ilmenee oletettu uskonnollisuus lapsessa silloinkin, kun uskonnolla ei ole hänen kodissaan mitään sijaa vaan hän kohtaa uskonnon ensimmäistä kertaa vaikka vasta kouluiässä.

vänkyrä... kirjoitti:

Mummeli, minuakin kiinnostaisi vastaus tähän. Kyselin sinulta viime viikolla aiheesta (ks. viesti 5.4.2012 20:09 tuolta kaukaa ylempää). Ketjussa aiemmin olit, nätisti sanottuna, hiukan epäillyt sekä yleistä tietämystäni lasten kehityksestä että kokemuksiani lapsista. Joten jos sinä - ilmeisen paremmalla tietämykselläsi varmaan noista molemmista - kertoisit miten erotetaan lapsen kasvatus ja olettamasi synnynnäinen ominaisuus tai taipumus uskoon? Siis se, minkä kuvasit ateisteille huonoksi uutiseksi aloitusviestissäsi.

Pariin otteeseen olet itsekin viitannut kasvatukseen, viimeksi edellisessä vastauksessasi A10097:lle. Joku jossain vaiheessa tätä pullataikinaksi levahtanutta keskustelua kommentoi, ettei lapset kasva umpiossa (tai jotain sinnepäin). Joten? Joko niiden tutkimusten, joihin näytät viittaavan tai ihan oman kokemuksesi perusteella - miten se kasvatus erotetaan ja miten ilmenee oletettu uskonnollisuus lapsessa silloinkin, kun uskonnolla ei ole hänen kodissaan mitään sijaa vaan hän kohtaa uskonnon ensimmäistä kertaa vaikka vasta kouluiässä.

Lue lisää

Huomaatko että nyt et puhu siitä, mitä aloitus koskee;

”…ja miten ilmenee oletettu uskonnollisuus lapsessa silloinkin, kun uskonnolla ei ole hänen kodissaan…”

Usko on perusta ja teologinen uskonto on se, joka kasvatetaan. Eli syntyipä lapsi missä päin maailmaa tahansa, hänellä on valmius mihin tahansa uskontoonkin.

Uskontoa lapsi kohtaa ympärillään koko ajan. Mitä enemmän hän oppii kieltä ja tapaa erilaisia ihmisiä, sitä enemmän hän saa virikkeitä sekä käsityksiä itselleen. Pian hän oppii senkin, mitä vanhemmat häneltä haluavat, eli hän alkaa muokata maailmankuvaan hiljalleen ensin siihen suuntaan, mistä hän saa hyväksyntää. Vaikka se olisikin hänen mielikuviensa vastaista.

Huomaat siis, etten tyrmää sitä, etteikö uskontoa kasvatettaisi. Toki. Vaikeampaa on vain kasvattaa lapsi siihen, ettei edes tuota uskoa saisi olla. Tuolloin lapsi voi siirtää tuon uskonsa johonkin muuhun, mikä on edes lähellä sitä. Se voi olla vaikka aate (ennakkoluulot, muut uskomukset jne.) , josta tulee enemmän uskon kuin tiedon asia. Se voi olla myöhemmin vaikka halu ”laajentaa tajuntaansa”, jotta voisi kohdata jotain, mikä on ollut sen uskon ytimessä.

Olen itse pyrkinyt kasvattaessani siihen, että lapsi saa etsiä sen oman uskon mukaista reittiä. En siis ole antanut valmista ratkaisua. Usko Jumalaan tulee, kun nuori itse vastaa kutsuun. Se on henkilökohtainen eikä sitä voi kasvattaa kenellekään.

mummomuori kirjoitti:

Huomaatko että nyt et puhu siitä, mitä aloitus koskee;

”…ja miten ilmenee oletettu uskonnollisuus lapsessa silloinkin, kun uskonnolla ei ole hänen kodissaan…”

Usko on perusta ja teologinen uskonto on se, joka kasvatetaan. Eli syntyipä lapsi missä päin maailmaa tahansa, hänellä on valmius mihin tahansa uskontoonkin.

Uskontoa lapsi kohtaa ympärillään koko ajan. Mitä enemmän hän oppii kieltä ja tapaa erilaisia ihmisiä, sitä enemmän hän saa virikkeitä sekä käsityksiä itselleen. Pian hän oppii senkin, mitä vanhemmat häneltä haluavat, eli hän alkaa muokata maailmankuvaan hiljalleen ensin siihen suuntaan, mistä hän saa hyväksyntää. Vaikka se olisikin hänen mielikuviensa vastaista.

Huomaat siis, etten tyrmää sitä, etteikö uskontoa kasvatettaisi. Toki. Vaikeampaa on vain kasvattaa lapsi siihen, ettei edes tuota uskoa saisi olla. Tuolloin lapsi voi siirtää tuon uskonsa johonkin muuhun, mikä on edes lähellä sitä. Se voi olla vaikka aate (ennakkoluulot, muut uskomukset jne.) , josta tulee enemmän uskon kuin tiedon asia. Se voi olla myöhemmin vaikka halu ”laajentaa tajuntaansa”, jotta voisi kohdata jotain, mikä on ollut sen uskon ytimessä.

Olen itse pyrkinyt kasvattaessani siihen, että lapsi saa etsiä sen oman uskon mukaista reittiä. En siis ole antanut valmista ratkaisua. Usko Jumalaan tulee, kun nuori itse vastaa kutsuun. Se on henkilökohtainen eikä sitä voi kasvattaa kenellekään.

Lue lisää

"Huomaatko että nyt et puhu siitä, mitä aloitus koskee"

Miten? Aloituksessa sanoit näin "On todettu että lapsen uskonnollisuus on luontaista ja synnynnäistä". Miten se eroaa siitä, mitä minä sanoin, siis miten puhuin jotenkin väärästä asiasta?

"Eli syntyipä lapsi missä päin maailmaa tahansa, hänellä on valmius mihin tahansa uskontoonkin"

Tämä on itsestäänselvää, eipä kai sitä kukaan ole kiistänyt - tosin kaikkia ketjun vastauksia en ole lukenut.

Myös kaikki se, mitä sanot kappaleessa "Uskontoa lapsi kohtaa..." on selvää. Paitsi erikoinen kommentti "Vaikka se olisikin hänen mielikuviensa vastaista". Viittaatko sillä lähtöajatukseesi, että uskonnollisuus on synnynnäistä ja jos lapsi kasvaa voimakkaan uskonnonvastaisessa kodissa, niin hän sen jotenkin tietäisi "geeneissään"?

"Vaikeampaa on vain kasvattaa lapsi siihen, ettei edes tuota uskoa saisi olla"

Mistä tämä tuli? Miten tämä liittyy aiheeseen? Ei uskonnottomuuden kasvattaminen ole sen vaikeampaa kuin uskonnollisuudenkaan, jos siihen erityisesti haluaa lapsensa kasvattaa. Mutta eihän se liity alkuperäiseen väitteeseesi uskonnollisuuden synnynnäisyydestä, vai mitä en nyt ymmärtänyt?

Mutta kokonaan jätit vastaamatta, mistä voimme päätellä, että uskonnollisuus avauksessa kertomallasi tavalla on lapselle synnynnäistä vs. kasvatettua. Minulla on siitä parin viestin (se aiempi ja toistona edellinen viestini) ajan roikkunut esimerkkikysymyskin eli se lapsi, jonka kodissa uskonnollisuudella ja uskonnollisella puheella ei ole mitään sijaa. Miksi minusta tuntuu, että väistelet itse aloittamaasi aihetta eli ihan kuin et pystyisi perustelemaan alkuperäistä väitettäsi synnynnäisyydestä - mutta et jostain syystä halua sitä myöntää?

vänkyrä... kirjoitti:

"Huomaatko että nyt et puhu siitä, mitä aloitus koskee"

Miten? Aloituksessa sanoit näin "On todettu että lapsen uskonnollisuus on luontaista ja synnynnäistä". Miten se eroaa siitä, mitä minä sanoin, siis miten puhuin jotenkin väärästä asiasta?

"Eli syntyipä lapsi missä päin maailmaa tahansa, hänellä on valmius mihin tahansa uskontoonkin"

Tämä on itsestäänselvää, eipä kai sitä kukaan ole kiistänyt - tosin kaikkia ketjun vastauksia en ole lukenut.

Myös kaikki se, mitä sanot kappaleessa "Uskontoa lapsi kohtaa..." on selvää. Paitsi erikoinen kommentti "Vaikka se olisikin hänen mielikuviensa vastaista". Viittaatko sillä lähtöajatukseesi, että uskonnollisuus on synnynnäistä ja jos lapsi kasvaa voimakkaan uskonnonvastaisessa kodissa, niin hän sen jotenkin tietäisi "geeneissään"?

"Vaikeampaa on vain kasvattaa lapsi siihen, ettei edes tuota uskoa saisi olla"

Mistä tämä tuli? Miten tämä liittyy aiheeseen? Ei uskonnottomuuden kasvattaminen ole sen vaikeampaa kuin uskonnollisuudenkaan, jos siihen erityisesti haluaa lapsensa kasvattaa. Mutta eihän se liity alkuperäiseen väitteeseesi uskonnollisuuden synnynnäisyydestä, vai mitä en nyt ymmärtänyt?

Mutta kokonaan jätit vastaamatta, mistä voimme päätellä, että uskonnollisuus avauksessa kertomallasi tavalla on lapselle synnynnäistä vs. kasvatettua. Minulla on siitä parin viestin (se aiempi ja toistona edellinen viestini) ajan roikkunut esimerkkikysymyskin eli se lapsi, jonka kodissa uskonnollisuudella ja uskonnollisella puheella ei ole mitään sijaa. Miksi minusta tuntuu, että väistelet itse aloittamaasi aihetta eli ihan kuin et pystyisi perustelemaan alkuperäistä väitettäsi synnynnäisyydestä - mutta et jostain syystä halua sitä myöntää?

Lue lisää

Minusta näyttää, ettet osaa erottaa uskoa ja uskontoa, mikä on aika tyypillistä ateisteille ja näkyy tässä ketjussakin.

...... kirjoitti:

Minusta näyttää, ettet osaa erottaa uskoa ja uskontoa, mikä on aika tyypillistä ateisteille ja näkyy tässä ketjussakin.

Näin taitaa olla. Kun ei ole halua ymmärtää, niin ei ole. Mitäs tuohon muuta voisi sanoa?

mummomuori kirjoitti:

Näin taitaa olla. Kun ei ole halua ymmärtää, niin ei ole. Mitäs tuohon muuta voisi sanoa?

Mummeli, tuo kommenttisi oli kyllä turhan vähättelevä, melkeinpä sanoisin, että ilkeämielinen. Ja voisit edes sen verran vaivautua, että vastaisit minulle itselleni, missä nyt olen ymmärtänyt pieleen, jos olen.

Muuten jää mielikuva, että olen vain esittänyt kysymyksen, johon teoriasi ei pure, ja olet siitä suorastaan hiukan - jälleen nätisti sanottuna - happamoitunut. Mutta et löydä perusteluita asiasi tueksi etkä halua myöntää, että teoriasi on savijaloilla. Olen yrittänyt puhua sinun käsitteilläsi sinun aloittamastasi aiheesta, mutta parhaasi mukaan sivuutat kommenttini kokonaan tai jos vastaat, puhut itse asian vierestä eli et vahingossakaan vastaa kysymykseen.

"Tietysti Jumalan sanan kertominen lapselle tapahtuu tavalla, jossa otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitys. "

Tällä tavalla on nimi: Iskostus.

"Jeesuksen raamatussa olevat sanat: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. "

Tällä on syy miksi nämä asiat opetetan mahdollisimman aikaisin. Ihminen muuten kyseenalaistaisi oppimansa ja tätä ei saa tapahtua. Helvetillä uhkailu otetaan mukaan jos iskostus ei ole täydellisesti toiminut.

Tässä muuten yksi käytännön esimerkki lähipiiristäni, joka osoittaa ettei se täysin päde kaikkiin ja riippuu myös tavasta, jolla jumalaa selitetään. Veljentyttäreni, taisi olla niihin aikoihin vähän alle 4-vuotias, kysyi vanhemmiltaan, että mikä se jumala oikein on. Hänelle selitettiin, että jumala on semmoinen olento, jonka olemassaoloon monet aikuiset uskovat, jota ei voi nähdä, joka tietää kaiken ja voi tehdä ihan mitä haluaa (on siis kaikkivoipa.) Tytön kommentti siihen oli: "Höh, eihän sellaista voi olla olemassa." Mutta jos vanhemmat olisivat olleet uskonnollisia ja kertoneet lapselle totuutena, että jumala on semmoinen hirmu kiltti Jeesus-niminen setä, joka asuu Taivaassa ja joka rakastaa sinuakin ihan hirveästi, niin varmaankin hän olisi siihen uskonut. Kyllä pikkulapset yleensä uskovat sen, mitä vanhemmat sanovat todeksi.

Täytyy sen verran korjata viestiäni, että näyttää Barret todellakin sanoneen lehtiartikkelissa uskovansa lasten omaksuvan spontaanisti jumalakäsityksen vaikkapa autiolla saarella. Luin pari vuotta sitten hänen erään kolumninsa, jossa en nähnyt niin pitkälle menevää tulkintaa.

Eipä ole taidettu löytää mitään alkuperäiskansoja, jotka olisi ateisteja.

eipä taida kirjoitti:

Eipä ole taidettu löytää mitään alkuperäiskansoja, jotka olisi ateisteja.

Entä sitten? Tuskin kukaan täällä on väittänyt, ettei uskonnollisuus olisi luonnollinen osa sosiaalisen ihmislajin käyttäytymistä.
Minä olen henkilökohtaisesti kritisoinut harppausta siitä, että lapsen mieleen sopii jumalmytologian, siihen että lapsi spontaanisti kehittäisi mielessään uskon jumaliin.
Joku voisi kertoa miten tuollaista on edes mahdollista tutkia kun käsittääkseni lapsen eivät elä tyhjiössä. Mikä siis on kulttuuria ja mikä biologiaa tässä tapauksessa?
Minun arveluni on, että suurimmalla osalla ihmisistä on taipumus antropomorfisoida luontoa ja se on se miksi joidenkin on niin helppo hyväksyä uskontojen mytologiat totena. Ei tarkoita, että me syntyisimme kaikki jumaluskoisina, sillä siitä ei ole nähdäkseni mitään näyttöä.

eipä taida kirjoitti:

Eipä ole taidettu löytää mitään alkuperäiskansoja, jotka olisi ateisteja.

eipä taida
8.4.2012 19:45

>>>Eipä ole taidettu löytää mitään alkuperäiskansoja, jotka olisi ateisteja.

gloriana_demeter kirjoitti:

Entä sitten? Tuskin kukaan täällä on väittänyt, ettei uskonnollisuus olisi luonnollinen osa sosiaalisen ihmislajin käyttäytymistä.
Minä olen henkilökohtaisesti kritisoinut harppausta siitä, että lapsen mieleen sopii jumalmytologian, siihen että lapsi spontaanisti kehittäisi mielessään uskon jumaliin.
Joku voisi kertoa miten tuollaista on edes mahdollista tutkia kun käsittääkseni lapsen eivät elä tyhjiössä. Mikä siis on kulttuuria ja mikä biologiaa tässä tapauksessa?
Minun arveluni on, että suurimmalla osalla ihmisistä on taipumus antropomorfisoida luontoa ja se on se miksi joidenkin on niin helppo hyväksyä uskontojen mytologiat totena. Ei tarkoita, että me syntyisimme kaikki jumaluskoisina, sillä siitä ei ole nähdäkseni mitään näyttöä.

Lue lisää

Uskovat mielestäni osin tarkoitushakuisesti ymmärtävät ihmisen luontaisen taikauskoisuuden tarkoittavan jotain oman raamattutulkintansa kokoista Jumalaa, jota varten ihmisen persoonassa on taipumus "uskonnollisuuteen". Samaa taikauskoa uskoipa sitten johonkin raamatun jumalaversioon, tai viidakossa vuorenhenkeen. Tuollainen epärationaalisuus on ihmiselle ominaista. Eihän analyyttiseen ajatteluun kykene kuin pieni osa ihmisistä.

gloriana_demeter kirjoitti:

Entä sitten? Tuskin kukaan täällä on väittänyt, ettei uskonnollisuus olisi luonnollinen osa sosiaalisen ihmislajin käyttäytymistä.
Minä olen henkilökohtaisesti kritisoinut harppausta siitä, että lapsen mieleen sopii jumalmytologian, siihen että lapsi spontaanisti kehittäisi mielessään uskon jumaliin.
Joku voisi kertoa miten tuollaista on edes mahdollista tutkia kun käsittääkseni lapsen eivät elä tyhjiössä. Mikä siis on kulttuuria ja mikä biologiaa tässä tapauksessa?
Minun arveluni on, että suurimmalla osalla ihmisistä on taipumus antropomorfisoida luontoa ja se on se miksi joidenkin on niin helppo hyväksyä uskontojen mytologiat totena. Ei tarkoita, että me syntyisimme kaikki jumaluskoisina, sillä siitä ei ole nähdäkseni mitään näyttöä.

Lue lisää

Tuota, vaikka käytät hieno termiä,

”Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin. Ihmisenkaltaistaminen on yleistä monissa uskonnoissa.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antropomorfismi

Niin se ei poista sitä, että lapsi voi syntyä jumaluskoisena – riippuen siitä, kuinka hän liittää sitä merkitsevät sanat tuohon ominaisuuteensa.

"Oppiiko lapsi kyvyn uskoa vai opetetaanko lapsi siihen? "

Voisiko olla niin, että on myötäsyntyinen kyky, jonka varassa lapsi voi kehittää omia uskomuksia ja omaksua toisten tarjoamia?

"Vai opetetaanko lasta suuntaamaan tuo usko johonkin tiettyyn, normien mukaiseen malliin? "

Tuota totisesti tehdään.

A10097 kirjoitti:

"Oppiiko lapsi kyvyn uskoa vai opetetaanko lapsi siihen? "

Voisiko olla niin, että on myötäsyntyinen kyky, jonka varassa lapsi voi kehittää omia uskomuksia ja omaksua toisten tarjoamia?

"Vai opetetaanko lasta suuntaamaan tuo usko johonkin tiettyyn, normien mukaiseen malliin? "

Tuota totisesti tehdään.

Lue lisää

Hmm, näinpä. Samaa voisi kai sanoa kielen oppimisesta. Lapsella on jokaiselle kielelle valmius, kuten äänteet jne. Hän myös oppii eri kielien logiikan hyvin helposti. Kun lapsi kasvaa, tuo valmius alkaa hiipua.

Niin, emmekö me suuntaa tuolloin myös lapsen kielen ja sanojen oppimista niiden normien mukaan, jossa elämme?

Ateistit vain joutuvat tekemään vähän enemmän tuota kasvatustyötä, jotta koko suuntaaminen saadaan sammumaan jotenkin. Kun lapsi kasvaa, kasvatustyö helpottuu – ehkä. Voi olla että johonkin tuo kaipuu suunnataan joskus myöhemmin.

mummomuori kirjoitti:

Hmm, näinpä. Samaa voisi kai sanoa kielen oppimisesta. Lapsella on jokaiselle kielelle valmius, kuten äänteet jne. Hän myös oppii eri kielien logiikan hyvin helposti. Kun lapsi kasvaa, tuo valmius alkaa hiipua.

Niin, emmekö me suuntaa tuolloin myös lapsen kielen ja sanojen oppimista niiden normien mukaan, jossa elämme?

Ateistit vain joutuvat tekemään vähän enemmän tuota kasvatustyötä, jotta koko suuntaaminen saadaan sammumaan jotenkin. Kun lapsi kasvaa, kasvatustyö helpottuu – ehkä. Voi olla että johonkin tuo kaipuu suunnataan joskus myöhemmin.

Lue lisää

"Niin, emmekö me suuntaa tuolloin myös lapsen kielen ja sanojen oppimista niiden normien mukaan, jossa elämme?"

Totta kai.

"Ateistit vain joutuvat tekemään vähän enemmän tuota kasvatustyötä, jotta koko suuntaaminen saadaan sammumaan jotenkin."

Ei kai tuossa ole sellainenkin oletus, että ateisteilla olisi jokin erityinen syy kasvattaa lapsistaan ateisteja?

Ilmeisesti edelleen oletat, että kun lapsilla on valmius kasvaa teisteiksi, niin kaikista lapsista tulisi teistejä, ellei toisin väkipakolla kasvateta. Todellisuus nyt kuitenkin näyttää muunlaiselta. Aivan neutraalilla kasvatuksella ja myös uskontomyönteisellä kasvatuksella lapsista kasvaa usein nuoria, jotka eivät usko jumaliin.

A10097 kirjoitti:

"Niin, emmekö me suuntaa tuolloin myös lapsen kielen ja sanojen oppimista niiden normien mukaan, jossa elämme?"

Totta kai.

"Ateistit vain joutuvat tekemään vähän enemmän tuota kasvatustyötä, jotta koko suuntaaminen saadaan sammumaan jotenkin."

Ei kai tuossa ole sellainenkin oletus, että ateisteilla olisi jokin erityinen syy kasvattaa lapsistaan ateisteja?

Ilmeisesti edelleen oletat, että kun lapsilla on valmius kasvaa teisteiksi, niin kaikista lapsista tulisi teistejä, ellei toisin väkipakolla kasvateta. Todellisuus nyt kuitenkin näyttää muunlaiselta. Aivan neutraalilla kasvatuksella ja myös uskontomyönteisellä kasvatuksella lapsista kasvaa usein nuoria, jotka eivät usko jumaliin.

Lue lisää

Eikö ateisteilla ole sitten syytä kasvattaa lapsiaan samaan arvomaailmaan jossa itse elävät? Kasvatus ei ole koskaan neutraalia – eli lasta ei voi kasvattaa täydellisessä arvotyhjiössä. Eikä lasta saa niin kasvattaa, sillä lapsi joutuu ahdistavaan tilanteeseen, koska ei vielä kykene tekemään tuollaisia valintoja.

Kun puhun lapsista, tarkoitan sillä ikävuosi 0 -7 vuotta, tuota vanhemmat ovat jo siirtymässä laajemmalle alueelle. 7 – 12 v alkaa olla irrottautumista vanhemmista ja murrosikä on irrottautumista auktoriteeteista ja itsenäistymisen aikaa. Silloin nuori kokeilee vaihtoehtoja, silloin hän on siihen kypsä. Tuolloin annettu kasvatus / opetus / ohjaus toimii aivan toisin. Vasta lähempänä 20 vuotta se oma elämänkatsomus alkaa vahvistua ja n. 30 vuotiaana se voidaan katsoa olevan jo pysyvä. Itse tosin väitän että 40 -50 vuotiaana olemme valmiita irrottautumaan siitä ”sisäisestä vanhemmasta” jota pakkaamme raahata mukanamme.

Teistinen maailmakatsomus on luontevampaa valita, jos on saanut elää tuon lapsuusvaiheen ilman sen kieltämistä, että lapsi saa olla myös vähemmän rationaalinen. Se on yhtä ahdas ja tiukka kuin äärifundamentalistinen katsomus.

mummomuori kirjoitti:

Eikö ateisteilla ole sitten syytä kasvattaa lapsiaan samaan arvomaailmaan jossa itse elävät? Kasvatus ei ole koskaan neutraalia – eli lasta ei voi kasvattaa täydellisessä arvotyhjiössä. Eikä lasta saa niin kasvattaa, sillä lapsi joutuu ahdistavaan tilanteeseen, koska ei vielä kykene tekemään tuollaisia valintoja.

Kun puhun lapsista, tarkoitan sillä ikävuosi 0 -7 vuotta, tuota vanhemmat ovat jo siirtymässä laajemmalle alueelle. 7 – 12 v alkaa olla irrottautumista vanhemmista ja murrosikä on irrottautumista auktoriteeteista ja itsenäistymisen aikaa. Silloin nuori kokeilee vaihtoehtoja, silloin hän on siihen kypsä. Tuolloin annettu kasvatus / opetus / ohjaus toimii aivan toisin. Vasta lähempänä 20 vuotta se oma elämänkatsomus alkaa vahvistua ja n. 30 vuotiaana se voidaan katsoa olevan jo pysyvä. Itse tosin väitän että 40 -50 vuotiaana olemme valmiita irrottautumaan siitä ”sisäisestä vanhemmasta” jota pakkaamme raahata mukanamme.

Teistinen maailmakatsomus on luontevampaa valita, jos on saanut elää tuon lapsuusvaiheen ilman sen kieltämistä, että lapsi saa olla myös vähemmän rationaalinen. Se on yhtä ahdas ja tiukka kuin äärifundamentalistinen katsomus.

Lue lisää

"Eikö ateisteilla ole sitten syytä kasvattaa lapsiaan samaan arvomaailmaan jossa itse elävät?"

Totta kai useimmat kasvattavat lapsensa oman arvomaailmansa pohjalta. Ateisteilla kuten teisteilläkin on tietenkin hyvin rikas arvomaailma. Ja ateistin arvomaailma on hyvin pitkälti yhteneväinen teistin arvomaailman kanssa. Ateistin arvomaailmasta sattuu vain puuttumaan jumalusko. Silloin kasvatus tuon komponentin kohdalta voi olla täysin neutraali.

Jo sekin, että useimmat ateistit maassamme kuuluvat kirkkoon ja liittävät lapsensakin sen jäseniksi, kertoo useimpien ateistien puuttuvasta tarpeesta leipoa lapsistaan tieten tahtoen ateisteja.


"Teistinen maailmakatsomus on luontevampaa valita, jos on saanut elää tuon lapsuusvaiheen ilman sen kieltämistä, että lapsi saa olla myös vähemmän rationaalinen. Se on yhtä ahdas ja tiukka kuin äärifundamentalistinen katsomus."

Et varmaankaan sentään tarkoittanut, että teistinen maailmakatsomus on yhtä ahdas ja tiukka kuin äärifundamentalistinen katsomus. :-)

En allekirjoita mutkat oikovaa lausumaasi tuosta luontevuudesta. Vaikka kaikki irrationaalisuus sallitaan, niin lapsi voi luontevasti elellä myös ilman vakaumuksellista ajatusta persoonallisesta jumalasta.

Luomuteistille ei tarvitsisi opettaa.

Mukavia nämä monipuoliset nämykset.

Kannattaa opettaa lapselle myös se tieto, että Taivaallinen Isä ei aina auta, vaikka kuinka pyytäisi. Otetaan vaikka se tapaus, jossa lapsen toinen silmä sokeutui ja sokeana pysyi lapsen rukoilusta huolimatta. Lapsenusko lähti eikä tullut takaisin.

33 kirjoitti:

Kannattaa opettaa lapselle myös se tieto, että Taivaallinen Isä ei aina auta, vaikka kuinka pyytäisi. Otetaan vaikka se tapaus, jossa lapsen toinen silmä sokeutui ja sokeana pysyi lapsen rukoilusta huolimatta. Lapsenusko lähti eikä tullut takaisin.

Lue lisää

33
10.4.2012 12:

>>>Kannattaa opettaa lapselle myös se tieto, että Taivaallinen Isä ei aina auta, vaikka kuinka pyytäisi.

33 kirjoitti:

Kannattaa opettaa lapselle myös se tieto, että Taivaallinen Isä ei aina auta, vaikka kuinka pyytäisi. Otetaan vaikka se tapaus, jossa lapsen toinen silmä sokeutui ja sokeana pysyi lapsen rukoilusta huolimatta. Lapsenusko lähti eikä tullut takaisin.

Lue lisää

Kyllä, tässä olet oikeassa. Jo lapselle tulee opettaa, ettei se mitä itse tahtoo (tai isä/äiti tahtoo) ole sama asia kuin mitä Jumala tahtoo.

Kiitoksia vain, kävin lukemassa.

En tiedä onko tämä nyt sitä vertaisarviointia kun toimittajat arvioivat toisiaan?

”Marko Hamilo esittää ajatuksen … uutena ja käänteentekevänä…”. Kuitenkin toimittaja perustelee tämän väittämänsä ”Nyt eletään englanninkielisessä tiedekirjallisuudessa jo vastareaktion aikaa.” näin; ”New Scientist -lehti esitteli maaliskuisessa Jumala-teemanumerossaan kirjallisuutta, joka kyseenalaistaa monien uusateistien…”

Eli blogin kirjoittaja biologi Tiina Raevaara arvioi näiden toimittajien ymmärrystä Barretin tekemiä tutkimuksia kohtaan. Tosin blogissa olevan kuvauksen mukaan Raevaara ”tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.” Mutta sopinee tähän keskusteluun mainiosti.

Toisin kuin täällä jotkut ateistit, Raevaara ei kyseenalaista uskotontiedettä; ”Kognitiivinen uskontotiede on jo pitkään tarjonnut pohjaa uskonnollisuudelle ja yliluonnollisille uskomuksille ihmismielen toiminnasta.” Hän siteeraa psykologi Benjamin Beit-Hallahmin kokoamia tutkimuksia ateisteista (joihin sivumennen sanoen olisi kiva tutustua);

”…uskonnollisiin ihmisiin verrattuna ateistit ovat osoittautuneet vähemmän autoritaarisiksi ja vaikeammin taivuteltavissa oleviksi, vähemmän dogmaattisiksi sekä vähemmän ennakkoluuloisiksi. He ovat suvaitsevaisia, lainkuuliaisia, myötätuntoisia, tunnollisia ja korkeasti koulutettuja.”

Ovatko siis ateisti yhteiskunnan eliittiä eli kermaa? Onko tuo elitismin tavoite, että näin pääsee valtaan päättämään ”tyhmempien” puolesta heidän asioistaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elitismi

Tarina päättyy, ”… on hämmentävää, kuinka moni muuten normaalisti kehittyvä lapsi jää kokonaan ilman tätä luonnollista taitoa…”. Näinhän ei ole, ja tämän olen jo perustellut aiemmin.

mummomuori kirjoitti:

Kiitoksia vain, kävin lukemassa.

En tiedä onko tämä nyt sitä vertaisarviointia kun toimittajat arvioivat toisiaan?

”Marko Hamilo esittää ajatuksen … uutena ja käänteentekevänä…”. Kuitenkin toimittaja perustelee tämän väittämänsä ”Nyt eletään englanninkielisessä tiedekirjallisuudessa jo vastareaktion aikaa.” näin; ”New Scientist -lehti esitteli maaliskuisessa Jumala-teemanumerossaan kirjallisuutta, joka kyseenalaistaa monien uusateistien…”

Eli blogin kirjoittaja biologi Tiina Raevaara arvioi näiden toimittajien ymmärrystä Barretin tekemiä tutkimuksia kohtaan. Tosin blogissa olevan kuvauksen mukaan Raevaara ”tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.” Mutta sopinee tähän keskusteluun mainiosti.

Toisin kuin täällä jotkut ateistit, Raevaara ei kyseenalaista uskotontiedettä; ”Kognitiivinen uskontotiede on jo pitkään tarjonnut pohjaa uskonnollisuudelle ja yliluonnollisille uskomuksille ihmismielen toiminnasta.” Hän siteeraa psykologi Benjamin Beit-Hallahmin kokoamia tutkimuksia ateisteista (joihin sivumennen sanoen olisi kiva tutustua);

”…uskonnollisiin ihmisiin verrattuna ateistit ovat osoittautuneet vähemmän autoritaarisiksi ja vaikeammin taivuteltavissa oleviksi, vähemmän dogmaattisiksi sekä vähemmän ennakkoluuloisiksi. He ovat suvaitsevaisia, lainkuuliaisia, myötätuntoisia, tunnollisia ja korkeasti koulutettuja.”

Ovatko siis ateisti yhteiskunnan eliittiä eli kermaa? Onko tuo elitismin tavoite, että näin pääsee valtaan päättämään ”tyhmempien” puolesta heidän asioistaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elitismi

Tarina päättyy, ”… on hämmentävää, kuinka moni muuten normaalisti kehittyvä lapsi jää kokonaan ilman tätä luonnollista taitoa…”. Näinhän ei ole, ja tämän olen jo perustellut aiemmin.

Lue lisää

"Toisin kuin täällä jotkut ateistit, Raevaara ei kyseenalaista uskotontiedettä; "

Kuka kyseenalaistaa uskontojen tutkimuksen? (Ethän vain sekoita keskenään uskontojen tieteellistä tutkimista siihen toteamukseen, että jumaluskomukset eivät ole havaintoja, joiden varaan esimerkiksi luonnontieteellistä tutkimusta ei voida perustaa?)


"Ovatko siis ateisti yhteiskunnan eliittiä eli kermaa?"

Jos nyt ateistit keskimäärin pärjäävät hiukan teistejä paremmin joissain asioissa, niin se on vielä kaukana siitä että joka-atte olisi kermaa. Toisaalta monella alueella eliittiin päätyy enemmän ateisteja kuin mitä heitä on populaatiossa keskimäärin.


"Näinhän ei ole, ja tämän olen jo perustellut aiemmin."

Olet väittänyt jotakin ja koettanut perustella sitä. Kuitenkin ainakin minä näen, että olet tehnyt turhan suoraviivaisia päätelmiä.

On aivan totta, että lasten taipumus uskoa kuvitteelliin tekijöihin auttaa heitä hyväksymään teistiset näkemykset. Tuo taipumus ei kuitenkaan väistämättä johda heitä teistiseen uskoon ilman ulkopuolisia vaikutteita. Eikä teistisen uskon poisjäänti lapsen kohdalla välttämättä vaadi aktiivista uskonvastaista kasvatusta.

A10097 kirjoitti:

"Toisin kuin täällä jotkut ateistit, Raevaara ei kyseenalaista uskotontiedettä; "

Kuka kyseenalaistaa uskontojen tutkimuksen? (Ethän vain sekoita keskenään uskontojen tieteellistä tutkimista siihen toteamukseen, että jumaluskomukset eivät ole havaintoja, joiden varaan esimerkiksi luonnontieteellistä tutkimusta ei voida perustaa?)


"Ovatko siis ateisti yhteiskunnan eliittiä eli kermaa?"

Jos nyt ateistit keskimäärin pärjäävät hiukan teistejä paremmin joissain asioissa, niin se on vielä kaukana siitä että joka-atte olisi kermaa. Toisaalta monella alueella eliittiin päätyy enemmän ateisteja kuin mitä heitä on populaatiossa keskimäärin.


"Näinhän ei ole, ja tämän olen jo perustellut aiemmin."

Olet väittänyt jotakin ja koettanut perustella sitä. Kuitenkin ainakin minä näen, että olet tehnyt turhan suoraviivaisia päätelmiä.

On aivan totta, että lasten taipumus uskoa kuvitteelliin tekijöihin auttaa heitä hyväksymään teistiset näkemykset. Tuo taipumus ei kuitenkaan väistämättä johda heitä teistiseen uskoon ilman ulkopuolisia vaikutteita. Eikä teistisen uskon poisjäänti lapsen kohdalla välttämättä vaadi aktiivista uskonvastaista kasvatusta.

Lue lisää

Lueppa tämän ketjun alusta – kyllä vain kyseenalaistettiin.

No, itse en pidä ateisteja sen kummempina kuin uskoviakaan, en älykkyyden, lahjakkuuden kuin muunkaan paremmuuden suhteen. Ihmisiä yhtä kaikki ollaan.

Mutta nuo perustelut kuulostavat aika lailla samalta, kuin markkinauskonnot; Liity meihin, saat paremman elämän, rahaa ja vaikutusvaltaa. Pelkään vain pahin, että ateismista on tulossa tuollaista eliittihommaa, koska aivan samankaltaisia karismaattisia persoonia nousee esiin. Alkaa olla ”hienoa” kuulua tuohon joukkoon – vain siksi että se on hienoa. Enkä väitä että kaikki ateistit noin ajattelee, oletan että he ovat nuoria ja eivät tunne kovin hyvin historiallisia taustojakaan.

Juuri noin, teistinen uskonto on se joka kasvatetaan. Uskonto on ihmisien luoma järjestelmä, jonka kautta hän uskoaan toteuttaa. No, teistiseen uskontoon ei tarvita sitä vastustavaa kasvatusta, mutta ehkä siihen uskonvastaiseen kyllä.

mummomuori kirjoitti:

Lueppa tämän ketjun alusta – kyllä vain kyseenalaistettiin.

No, itse en pidä ateisteja sen kummempina kuin uskoviakaan, en älykkyyden, lahjakkuuden kuin muunkaan paremmuuden suhteen. Ihmisiä yhtä kaikki ollaan.

Mutta nuo perustelut kuulostavat aika lailla samalta, kuin markkinauskonnot; Liity meihin, saat paremman elämän, rahaa ja vaikutusvaltaa. Pelkään vain pahin, että ateismista on tulossa tuollaista eliittihommaa, koska aivan samankaltaisia karismaattisia persoonia nousee esiin. Alkaa olla ”hienoa” kuulua tuohon joukkoon – vain siksi että se on hienoa. Enkä väitä että kaikki ateistit noin ajattelee, oletan että he ovat nuoria ja eivät tunne kovin hyvin historiallisia taustojakaan.

Juuri noin, teistinen uskonto on se joka kasvatetaan. Uskonto on ihmisien luoma järjestelmä, jonka kautta hän uskoaan toteuttaa. No, teistiseen uskontoon ei tarvita sitä vastustavaa kasvatusta, mutta ehkä siihen uskonvastaiseen kyllä.

Lue lisää

"Lueppa tämän ketjun alusta – kyllä vain kyseenalaistettiin."

Missä viestissä?

A10097 kirjoitti:

"Lueppa tämän ketjun alusta – kyllä vain kyseenalaistettiin."

Missä viestissä?

Tässäpä nämä;
Nimimerkki ”...” 5.4.2012 19:22
”Nasse.” 5.4.2012 20:44 ja ”ikäväkyllä” 5.4.2012 19:41 terhakalla kommentilla; ”Jos sinua uskontotiede kiinnostaa niin siitä vaan, mutta älä sitä ateistille tyrkytä, mummomuori.”

mummomuori kirjoitti:

Tässäpä nämä;
Nimimerkki ”...” 5.4.2012 19:22
”Nasse.” 5.4.2012 20:44 ja ”ikäväkyllä” 5.4.2012 19:41 terhakalla kommentilla; ”Jos sinua uskontotiede kiinnostaa niin siitä vaan, mutta älä sitä ateistille tyrkytä, mummomuori.”

Lue lisää

”...” 5.4.2012 19:22 kertoo, ettei tiede tutki uskonnollisia väittämiä. Tuohan tarkoittaa sitä, ettei tutkita väitteitä, joiden todenperäisyyttä ei voida testata havaintojen / todisteiden puuttuessa. Käsittääkseni uskontotiedekään ei sellaisia väitteitä voi mitenkään tutkia.

”Nasse.” 5.4.2012 20:44 huomauttaa, että on vinha ero siinä uskotaanko mielikuvitusasioihin vai tutkittavissa oleviin asioihin.

”ikäväkyllä” 5.4.2012 19:41 tuo esille oman kantansa, ettei uskontotiedettä tulisi tyrkyttää ateisteille.

Mikään nuista ei käsittääkseni millään muotoa kyseenalaista uskontotiedettä sinänsä.

Huonosti neuvoo Raamattu. Paremmin neuvoisi "maalaisjärki": antakaa lasten olla menemättä Jeesuksen luo ja estäkää heitä jos menevät!!!

Oikaisin vähän. Menemättä Suomen Kuvalehden artikkeliin ja sen väitteisiin, menin tuosta linkistäsi katsomaan mitä sieltä löytyi.

Kirjoitetun tekstin osalta sieltä löytyi blogituubaa, siis pelkkää mielipidettä, jonka varaan ei varmasti voi mitään asiallista uutista kirjoittaa, mutta myös pari kuvaajaa.

Mummomuori kirjoitti aloituksessaan

"Uskonomaksuminen on lapselle yhtä luontaista kuin kielen ja kävelemään oppiminen. Tämän havainnon on tehnyt Justin Barret."

Sinun linkkaamastasi blogista ei Justin Barretista näkynyt sanaakaan, joten ehkäpä olet tapasi mukaan kuutamolla siitä mistä keskustellaan.

pässitutka kirjoitti:

Oikaisin vähän. Menemättä Suomen Kuvalehden artikkeliin ja sen väitteisiin, menin tuosta linkistäsi katsomaan mitä sieltä löytyi.

Kirjoitetun tekstin osalta sieltä löytyi blogituubaa, siis pelkkää mielipidettä, jonka varaan ei varmasti voi mitään asiallista uutista kirjoittaa, mutta myös pari kuvaajaa.

Mummomuori kirjoitti aloituksessaan

"Uskonomaksuminen on lapselle yhtä luontaista kuin kielen ja kävelemään oppiminen. Tämän havainnon on tehnyt Justin Barret."

Sinun linkkaamastasi blogista ei Justin Barretista näkynyt sanaakaan, joten ehkäpä olet tapasi mukaan kuutamolla siitä mistä keskustellaan.

Lue lisää

"Sinun linkkaamastasi blogista ei Justin Barretista näkynyt sanaakaan, joten ehkäpä olet tapasi mukaan kuutamolla siitä mistä keskustellaan. "
- Haloo? Käytä tutkaasi ja katso peiiin.

Ehkä et huomannut LINKKEJÄ sivulla? :p

goddeloos kirjoitti:

"Sinun linkkaamastasi blogista ei Justin Barretista näkynyt sanaakaan, joten ehkäpä olet tapasi mukaan kuutamolla siitä mistä keskustellaan. "
- Haloo? Käytä tutkaasi ja katso peiiin.

Ehkä et huomannut LINKKEJÄ sivulla? :p

Lue lisää

Olet siis löytänyt blogin, joka tukee mielipiteitäsi.


Seuraava!

pässitutka kirjoitti:

Olet siis löytänyt blogin, joka tukee mielipiteitäsi.


Seuraava!

"Olet siis löytänyt blogin, joka tukee mielipiteitäsi."
- Missä noin kirjoitin?