täydellisesti

Ei tietenkään voi. Voi kyllä vaatia täydellistä osaamista; esimerkiksi työpaikkailmoituksissa, jotka on kirjoitettu virheitä vilisevällä suomella, vaaditaan usein hakijoilta täydellistä suomen osaamista. :-)

On kyllä todistuksia kielen täydellisestä taidosta, ja asiasta on jopa lainsäädäntöä. Silloin ei kuitenkaan tarkoiteta täydellistä osaamista, koska täydellinen osaaminen ei ole mahdollista. (Asiasta on helppo vakuuttua omalta osaltaan vaikkapa lukemalla Nykysuomen sanakirjaa, kunnes tulee vastaan uppo-outo sana.) Oikeudellisesti ”täydellinen taito” tarkoittaa sellaista osaamista, joka on kieltä ensikielenään (äidinkielenään) puhuvalla akateemisen tai puoliakateemisen koulutuksen saaneella henkilöllä. Tämä ilmenee epäsuorasti esimerkiksi seuraavasta säädöksestä:
”Tutkintolautakunnan antamaa todistusta suomen tai ruotsin kielen täydellisestä hallitsemisesta ei vaadita henkilöltä siinä kielessä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa kypsyysnäytteen.”
( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870442 )

Englanti on vieraista kielistä suomalaisille kaikkein helpoin, koska sitä näkee ja lukee paljon ja sen käyttöä voi muutenkin harjoittaa runsaasti. Kieltä opitaan käyttämällä sitä. Alkuun pääsy voi olla vaikeaa, mutta koulussa se on jo hoidettu.

Ylioppilastutkinnon englannin kokeen suorittaminen osoittaa lähinnä sitä, että on istuttu koulussa eikä ole haluttu lyödä kaikkea ihan läskiksi. Korkeammat arvosanat kertovat jotain enemmän, mutta eivät kovin paljoa.

Ajatus kielen täydellisestä osaamisesta on absurdi. Kielen täydellinen hallinta lienee mahdottomuus, sillä kukaan ei osaa edes äidinkieltään täydellisesti. Kaikki tekevät kielivirheitä - myös äidinkielellään.

Keskustelun pohjaksi pitäisi toki ensin määritellä, mitä täydellinen kielitaito oikeastaan on. Ensinnäkin kielitaito voidaan jakaa useaan osa-alueeseen, kuten vaikkapa koulumaailmasta voi päätellä: kuullunymmärtäminen, tekstinymmärtäminen, tekstin tuottaminen, puheen tuottaminen. Lisäksi kielessä on aina valtavasti variaatiota, joten täydellinen kielenosaaja osaisi sitten varmaankin käyttää kaikkia kielen eri variantteja ja kutakin vieläpä "täydellisesti". Harva, jos kukaan, kuitenkaan osaa esimerkiksi äidinkielensä eri murteita saati sitten vieraan kielen eri variantteja. Lisäksi kussakin kielessä on sisällä niin sanottuja erikoiskieliä, ammattikieliä, kielen eri rekisterejä (tilanne- ja asiakohtaista kielenkäyttöä) ynnä muita variantteja, jotka eroavat tavallisesta yleiskielestä. Vaikka toki yleis- ja erikoiskielten ja kielen varianttien taustalla oleva kielen syvin rakenne on hyvin pitkälti yhtenäinen. Eli kärjistetysti: kuivakkaa yleiskieltä puhuva 60-kymppinen ja letkeää teinislangia puhuva 15-vuotias kyllä ymmärtävät toinen toistaan ja myös mukauttavat omaa kielenkäyttöään suhteessa toiseen (ns. kielen akkomodaatioteoria).

Lyhyesti: kieltä ei voi osata täydellisesti, mutta kieltä voi osata hyvin.

Eräs hyvän kielitaidon tekijä on mielestäni juuri tuo kyky mukauttaa omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaan. Kaikki mukauttavat kielenkäyttöään, mutta jotkut ovat siinä nähtävästi parempia kuin toiset ja siksi myös oppivat kieliä muita paremmin.

Hakija julistaa tyhmyyttään, jos kehuu osaavansa jotain kieltä täydellisesti. Jos osaa kieltä sujuvasti työkielenä, se on jo paljon vakuuttavammin määritelty.

Englanti on mielestäni hyvin helppo kieli jo siksi, että pohjan opiskeltuaan (kouluenglanti) kielitaitoa voi kartuttaa koko ajan, koska kieli on kaikkialla läsnä. Se vaatii vain aktiivista (ehkä uteliasta) asennetta.

Kielten opiskelu on nykyään helpompaa, koska luettavaa ja kuultavaa löytyy internetistä mielin määrin.