Ateistisen tiedemiehen haastattelu

Mikä on Jaakobin ongelma?

Uskovat uskovat ja toisaalta tiedemiehet uskovat, että tiede ratkaisee kaikki ongelmat. Tämähän on uskovan näkökulmasta win-win. Kaikki uskovat.

Mitä muuta voit haluta? Että tiedemies ei uskoisi, että tiede tulevaisuudessa ratkaisisi kaikki ongelmat? Jaakobille ei mikään riitä ei edes tiedemiesten usko tieteeseen.

Miten kauheeta lässytystä.Tiede ei itsestäänselvästi ota kantaa eikä tee ennusteita muuten kuin jo olemassaolevan havainto-aineiston pohjalta.
Jaakobbi-rassukkaa huiputtavat edelleenkin jo tuhansia vuosia sitten kuolleet paimentolaisheimon shamaanit.

Vaikutta tutulta. Onko hän nimeltään Tekaistu von Keksitty?

Kantsiskohan sun Jaakob hommata parempaa luettavaa? Kokeile vaikka Douglas Adamsia, tuut paremmalle mielelle. :)

Malliesimerkki siitä, miksei koko "usko" sanaa oikein ilkeä enää käyttää. Sana on niin pahoin perseraiskattu maailman Jaakobien toimesta että pahaa tekee. Englanninkielessä homma tooimii paremmin, sanojen "faith" ja belief" ansiosta. Toinen vastaavalla tavalla sekopäiden pahoinpitelemä sana on "todistaa". Sitä nyt kuitenkin voi vielä käyttää jokapäiväisessä puhekielessäkin, toisin kuin sanaa "usko".

Jaakoppi on siirtynyt tolloilulinjalta pöllöilylinjalle.

Mitä sinä yrität todistaa keksimällä hölynpölyä?

Kysyjä: Uskotko Jumalan sytyttävän tulen tähän grilliin?

Uskovainen: Tietenkin!

Kysyjä: No miksi se ei syty, jotta voisimme grillata nämä makkarat?

Uskovainen: Jumala ei halua meidän syövän ja saada nitriiteistä syövän.

Kysyjä: Sytytän tulen siis itse. Uskotko makkaroiden grillaantuvan?

Uskovainen: En usko niin tapahtuvan ellei Herra halua.

Kysyjä: Herrahan minä olen vai mitä?

Uskovainen: Uskoisin niin rouva.

Jaakob, olet ehdottomasti palstan kuukauden JänkkäVajakki!!
Onnea.

>>Kysyjä: Ratkaiseeko tiede tulevaisuudessa kaikki ongelmat ?
>>Tiedemies: USKON niin!

Paitsi että tuskin kukaan tiedemies vastaisi noin.

Kylläkin tieteellisten tosiasioiden huomioon ottaminen johtaa usein vähempiin ongelmiin kuin niiden huomioon ottamisen laiminlyönti.

Sanaa usko voidaan käyttää useilla tavoilla kun sen merkitys ei ole ihan saman.

Uskolla voidaan tarkoittaa uskomista esim. jumalaan, joulupukkiin tai muuhun henkiseen asiaan joka on uskon asia.
Tässä tapauksessa uskova uskoo jumalaan tai vastaavaan ja on omasta mielestään täysin varma että uskon kohden on olemassa tai se pystyy tekemään mitä tahansa epäonnistumatta.

Uskolla voidaan myös ilmaista ihmisen todennäköisyys kantaa. Esim. järvenrantaaan on 2m. Joku kysyy voinko heittää tämän 2kg kiven veteen asti? Vastaaja voi sanoa: uskon että se on mahdollista.
Tässä tapauksessa usko ei ole uskon asia vaan tarkoittaa että vastaaja uskoo heittäjän saavan kiven veteen mutta ei ole asiasta täysin varma.

"Tiedemies: USKON niin!"


Tästäkin on jo monet kerrat puhuttu. Maallinen usko asioihin ei ole sama kuin uskonnollinen usko- Esim. Uskon että fanittamani jääkiekkojoukkue voittaa ensi kautena. Ei tarkoita että kyseessä olisi yliluonnolisuuteen pohjautuva asia. Kun tulokset puhuvat puolestaan. Miten joukkue treenaa, minkälainen yhteishenki heillä on, välineet jne.

Sketsi oli vanhahtava kuuloinen ja muutenkin huono.

Minun tuskin tarvitsee osoittaa kenellekään palstaa lukevalle ateistille joka on vaivautunut lukemaan tämän aloituksen että sketsin käyttäminen oman argumenttinsa pohjana ei välttämättä ole se kaikkein paras mahdollinen ratkaisu.
Huumoriin pyrkisvissä esityksissä kun on varsin yleistä käyttää varsin pitkälle vietyjä ja karjistettyjä olkiukkoja eikä yksinpuolinen esitys jossa kuvataan kahta vastakkaista puolta ole kovinkaan usein kovin realistinen kuvaus tilanteesta.

Tämän aloituksen perusteella olen kuitenkin itse tullut siihen tulokseen että joillekin uskonnollisille henkilöille on ylitsepääsemättömän vaikeaa tehdä eroa todellisuuden ja satiirin välillä.
Johtuen käytännössä siitä että heidän näkemyksensä todellisuudesta on satiiria niille jotka pyrkivät itseasiassa elämään ihan realistisessa todellisuudessa.

Koska tämä kuitenkin oli joissakinmäärin vakavasti esitetty aloitus, tai ainakin sellaiseksi esitetty, niin tässä muutama ihan pieni lisä huomautus.

Ensinnäkin tämä on osoitus siitä että vaikka monet uskonnolliset henkilöt pyrkivätkin sovittamaan oman vakaumuksensa niihin tosi seikkoihin joita tieteen avulla ollaan onnistuttu selvittämään, edelleen on olemassa hyvin äänekäs mutta pienehkö joukko ihmisiä joiden tarkoitus on yksinomaan tuhota tiede.
Tämä johtuen siitä että tiede on itseasiassa metodi joka tuottaa konkreettisia todisteita, kun uskonto sen sijaan tuottaa konkreettisesti ainoastaan uskoa mitä mahdottomimpiin ja mielettömimpiin asioihin.

Niin ikään tämä on ositus myös siitä että tämän kaltainen olkiukko, vaikka se onkin esitetty sketsinä, on sellainen jolle löytyy todellinen vastaavuus uskonnollisten henkilöiden keskuudesta.
Kukaan kun ei tietämänä mukaan ole koskaan esittänyt että tieteellinen todistus antaisi arvon jollekin asialle. Tiede kun ei anna arvoja millekään, se on yksinkertaisesti metodi jolla pyritään saavuttamaan ymmärrys todellisuudesta sellaisena kuin se on.
Arvot sen sijaan ovat jotakin jota me ihmiset omatoimisesti annamme asioille perusten meidän omaan ymmärrykseemme, käsityksiimme ja kokemuksiimme näistä asioista. Mikä tarkoittaa sitä ettei tietämyksellä jostakin asiasta ja arvolla jonka tuolle kyseiselle asialle antaa, ole mitään tekemistä keskenään.
Jolloin kukaan tuskin menisi sanomaan että uskonnollisten henkilöiden mielikuvituksen tuotoksilla ei ole mitään arvoa. Ne eivät ole todellisia, mutta arvo on jotakin joka näille uskomuksille annetaan niiden osalta jotka kyseisiä uskomuksia omaavat.
Kukaan uskonnoton henkilö jonka minä tunnen ei olisi niin ylimielinen ja egoistinen että menisi kertomaan jollekin toiselle mitä tämä voi pitää arvokkaana ja mitä ei.

Niin ikään kukaan joka harjoittaa itseasiassa tiedettä ei menisi sanomaan että tiede ratkaisee kaikki ongelmat. Tiede kun ei ole mikään olio joka itsenäisesti toimii ongelmien ratkaisijana, vaan tiede on metodi jota hyväksi käyttäen päädytään pragmaattisiin, käytännöllisiin, ratkaisuihin.
Se miten tätä metodia käyttää on kiinni niistä jotka hyödyntävät tieteellisen metodin aikaansaannoksia ja niinpä tiedettä voidaan aivan yhtä hyvin käyttää sekä ongelmien ratkaisemiseen että niiden muodostamiseen.

Siinäkin tapauksessa että oletettaisiin kyseisen esityksen pitävän täysin paikkansa, Tuo ei ole esitys kaksimielisestä logiikasta vaan uskonnollisten henkilöiden tavasta yksinkertaistaa ja pelkistää esitykset sellaiseen muotoon jotta niitä voidaan tulkita positiivisesti uskonnon näkökulmasta.
Suomenkielessä tämä onnistuu hyvin helposti koska usko ja usko ovat sama sana, vaikka niiden merkitys onkin eri.
Ensimmäisen usko sanan koskiessa luottamusta johonkin sellaiseen jonka todenperäisyydestä ei ole koskaan saavutettu minkäänlaisia todisteita ja jälkimmäinen usko koskien luottamusta siihen että jokin tapa ratkaista asioita jonka toimimisesta on todisteita tulee tulevaisuudessakin toimimaan.

Toisin sanoen uskonnollisissa esityksissä yleisesti yhdistetään nämä kaksi merkitystä jotta voidaan sanoa että uskonnollinen luottamus yliluonnolliseen ja tieteellinen luottamus tieteelliseen metodiin ovat saman arvoisia.
Ja mikäli kyse on yksinomaan uskosta, niin silloin tämä toki pätee.
Ongelma uskonnollisesta näkökulmasta katsottuna tässä on vain se että siinä missä tieteellinen metodi tuottaa todellisia ratkaisuja todellisiin ongelmiin, uskonnollinen metodi näyttää tuottavan ainoastaan kuvitteellisia ratkaisuja kuvitteellisiin ongelmiin.

Joten ei ole mitenkään kaksimielistä taikka epäloogista esittää uskovansa johonkin ja samalla kertaa hylätä jokin muu tapa uskoa johonkin toiseen asiaan.
Kysymys kun ei ole siitä uskooko johonkin, vaan siitä voiko osoittaa että uskomukset joita omaa ovat päteviä.

Jaakob lienee nettipappi ja yksinkertainen sellainen.

Sketsi:

-Joku: Uskotko Jaakob, että joku uskoo puheitasi.
- Jaakob: Uskon
-Piru: Niin minäkin uskon.