Staelliittimittausten ryömiminen oli syynä

arktisjäiden näennäiseen vähenemiseen.
Tästä johtuneekin se että jäät ovat vähenneet kiihtyvällä vauhdilla mediassa,
ja ovat kuitenkin keskimääräisissä arvoissa.
Tätähän ilmiselvää asiaa olen yrittänyt tuoda esille.

Nyt aihe on tutkittu.

http://tallbloke.wordpress.com/2012/04/17/jonathan-drake-could-instrumentation-drift-account-for-arctic-sea-ice-decline/#more-5907
980
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tuossa jutussahan vain arvellaan, veikataan, epäillään ja pohditaan, eli juuri sellaista toimintaa, mitä olet aina tiedeyhteisössä halveksinut. Mistä moinen mielenmuutos?

Missä ja milloin olet yrittänyt tuoda esille jäiden vähenemisen olevan näennäistä ja johtuvan satelliittimittausten ryömimisestä?

Arktisjäiden väheneminen ja oheneminen on toki havainnoitu ihan paikan päällä mittaamalla ja kairaamalla, mutta se ei oikeastaan kuulu tähän asiaan.

Äänestä
  • Älä viitsi kollimaattori heittää tuollaista puppua. Jos muutamassa kohdassa tuota valtavaa aluetta on satunnaisesti käyty poraamassa reikiä niin ei se kerro muuta jään määrästä kuin senhetkisen ja sen kyseinen paikan tilanteesta. Voit ihan itsekin esimerkiksi ensi talvena kokeilla kuinka tarkasti pystyt kertomaan paljonko jäätä on esimerkiksi Oulun edustalla poraamalla muutaman reijän vaikka Hangossa. Luulisi olevan helppoa onhan matka paljon lyhyempi kuin tuon jäämerellä. Ja siinä on vielä se helppous, että täällä ei jää liiku. Tuolla napa-alueella pahimmassa tapauksessa tänään porattu reikä voi olla huomenna jo 40 km päässä.

    Vaikka kävisit joka vuosi poraamassa reijän samaan kohtaa jäämerellä niin ei niitä voi verrata keskenään koska jäät liikkuvat ja kasautuvat eri paikkoihin.

    Äänestä

  • 4+8 kirjoitti:

    Älä viitsi kollimaattori heittää tuollaista puppua. Jos muutamassa kohdassa tuota valtavaa aluetta on satunnaisesti käyty poraamassa reikiä niin ei se kerro muuta jään määrästä kuin senhetkisen ja sen kyseinen paikan tilanteesta. Voit ihan itsekin esimerkiksi ensi talvena kokeilla kuinka tarkasti pystyt kertomaan paljonko jäätä on esimerkiksi Oulun edustalla poraamalla muutaman reijän vaikka Hangossa. Luulisi olevan helppoa onhan matka paljon lyhyempi kuin tuon jäämerellä. Ja siinä on vielä se helppous, että täällä ei jää liiku. Tuolla napa-alueella pahimmassa tapauksessa tänään porattu reikä voi olla huomenna jo 40 km päässä.

    Vaikka kävisit joka vuosi poraamassa reijän samaan kohtaa jäämerellä niin ei niitä voi verrata keskenään koska jäät liikkuvat ja kasautuvat eri paikkoihin.

    Voit toki ehdottaa parempaakin tapaa kalibroida satelliittien mitta-antureita vastaamaan todellisia arvoja.

    Äänestä

Minähän sanoin että limatolookit ovat 30 vuotta julkaisseet tietoja arktisjäiden
kiihtyvästä sulamisesta, ja ihme ja kumma, ne ovat nyt keskimääräisessä
laajuudessa.
Tämän voi tulkita vain kahdella tavalla, jompikumpi näkemys on väärä.
Eihän ne voi vähetä kiihtyvästi 30 vuotta, pysyen silti ennallaan.

Onko taas kovin vaikeata?

Äänestä
  • Eli nyt viittaat juuri niihin Jonathan Draken arvostelemiin satelliittimittausten tuloksiin, jotka osoittavat jäiden olevan mittausjakson keskimääräisessä laajuudessa. Uskotko satelliittimittausten tuloksiin vai et? Miksi hehkutat viimeaikaisia mittaustuloksia jos et luota niihin?

    Näköhavainnot, mittaukset ja kairaukset osoittavat satelliittimittausten paikkansapitävyyden varsin hyvin. Ilmastonmuutoksen kannalta olisin enemmän huolissani todetusta jäiden ohenemisesta ja vanhan jään osuuden romahtamisesta kuin jäiden laajuudesta sinänsä.

    Äänestä

Artikkelissahan juuri mainittiin että AMSR-E satelliitin mittaukset eivät kelpaa
NASA tiimille vertailukohdaksi, ja epäiltiin aienmpien satelliittien ratakorkeuden
hissukseen tapahtuvan laskemisen vaikuttaneen mittauksiin, semminkin kun
artikkelissa kritisoitiin että tätä tunnettua virhettä ei ole kalibroitu kokonaan pois.

Lukisit vaan sen artikkelin, aloitus ei ollut mikään provo.
Vai onko artikkeli ylivoimainen kyvyillesi.

Kertakaikkiaan tieteen pitää tapahtua juuri artikkelin kuvaamalla tavalla,
eli ristiriitaisille mittauksille pitää löytyä selitys.

Äänestä

Kyllähän noita kesäajan jäämääriä pystyy ihan valokuvistakin arvioimaan. Vai onko niin, että satelliittikameroiden ryömiminen on aiheuttanut sen, että jäät ovat muuttuneet kovasti saman väriksiksi kuin jäistä vapaat meret ja lämpötilatkin nousseet?

Kyllä niitä satelliittimittaus tuloksia pystyy verifioimaan monin menetelmin. Osaavat peräti arvioida virhemariginaalinkin suuruuden.

Tuolla vähän luotettavammasta lähteestä peräsin olevaa juttua noista sensoreista:
http://nsidc.org/arcticseaicenews/2009/02/

Ja sitten juttua niille, jotka eivät totuutta kestä:
www.akuankka.fi

Äänestä

No linkissäsihän juuri puhuttin satelliittien ryömimisestä, ei tosin ihan samasta mistä aloituksessa.

"Impact of the F15 sensor drift

On February 18, we reported that the F15 sensor malfunction started out having a negligible impact on computed ice extent, which gradually increased as the sensor degraded further."

Eihän se satelliitti mitään jään määrää mittaa vaan kohteen kirkkauslämpötilan
joka on ilmaistuna DC arvo josta sitten yritetään päätellä onko jäätä esim. alle 15% jotta se päätyy sulaksi alaarmiksi kettutyttömediaan.

Sanoisin sen olevan vähän tarkkaa hommaa, ja jos satelliittien rata muuttuu, muuttuvat tuloksetkin.

Siis tarkkaa nimenomaan arktiksella missä ei ole kovin yhtenäinen jääpeite, ainakaan kesäisin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Sähköteurastaja kirjoitti:

arktisjäiden näennäiseen vähenemiseen.
Tästä johtuneekin se että jäät ovat vähenneet kiihtyvällä vauhdilla mediassa,
ja ovat kuitenkin keskimääräisissä arvoissa.
Tätähän ilmiselvää asiaa olen yrittänyt tuoda esille.

Nyt aihe on tutkittu.

http://tallbloke.wordpress.com/2012/04/17/jonathan-drake-could-instrumentation-drift-account-for-arctic-sea-ice-decline/#more-5907

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu