Loistava selvitys

Yhteistyössä vahvimmilla ovat maat jotka kuuluvat EU:n ja Puolustusliitto Natoon.

Vihervasemmiston ajama puolustuksen alasajo tarkoittaa väistämättä yhteistyön tiivistämistä. Uskottava puolustus on säilytettävä ja yhteistyötä on tiivistettävä.

Sierlan raportti toteaa myös, että toteutuessaan NATO-jäsenyys tarkoittaisi NATO:n edellyttävän Suomelta noin 6000 sotilaan panosta irrotettavaksi NATO:n yhteisoperaatioihin Suomen rajojen ulkopuolella. Sierla myöntää, että tällaisia joukkoja Suomella ei ole.

Raportti on jo muutaman vuoden takainen, mutta sen tieto Suomen "ulkomaanjoukkojen" puutteellisuudesta on yhä totta. Suomella on tällä hetkellä rauhanturvatehtävissä alle 300 henkilöä. Määrä nousee vuoden 2012 loppuun jo noin 360:een, kun suomalaisia osallistuu taas Libanonin UNIFIL-operaatioon.

Mutta matkaa vaadittuun 6000 sotilaaseen siis todella on.

Sierlan raportti myöntää myös, että moisen osaston perustamisesta koituisi Suomelle välttämättä suuria kustannuksia - paitsi jos, raportti toteaa, tämän osaston voisi jollain tapaa koota vielä voimassa olevan yleisen asevelvollisuuden velvoitteiden pohjalta.

Laitetaanpa lähteetkin "loistavasta" viiden vuoden takaisesta raportista, jonka jälkeen maailma on tosin mennyt eteenpäin.


Suomelta vaadittavista ulkomaanjoukoista:

”Maavoimien rauhanajan vahvuudesta 40 prosenttia pitäisi olla sellaisia
joukkoja, jotka voidaan tarvittaessa perustamisensa jälkeen ryhmittää oman valtion ulkopuolelle.
Vastaavasti kahdeksan prosenttia maavoimien rauhan ajan vahvuudesta tulisi kyetä ryhmittämään ja
ylläpitämään kansainvälisissä, käytännössä kriisinhallintaoperaatioissa pitkiäkin aikoja. Ilma- ja merivoi-mille
ei ole asetettu vastaavia käytettävyyslukuja.
Suuntaa antavasti voidaan arvioida, että Naton laskentaperusteiden mukaan Suomen ulkomaanoperaa-tioihin
osallistumaan kykenevien maavoimien joukkojen tavoiteltu 40 prosentin määrä olisi noin 6
000 sotilasta ja ulkomailla kriisinhallintaoperaatioissa ylläpidettävien joukkojen määrä noin 1 200 sotilasta.
Käytettävissä olevien joukkojen osalta Suomelta edellytettäisiin siis noin prikaatitasoista joukkoa,
eli noin 6 000 sotilasta.”

(Suurlahettiläs Sierlan NATO-raportti, 21.12. 2007, s.29)

Sierlan raportti on vanhentunut.

Esimerkiksi suitsuttaessaan yleistä asevelvollisuutta Sierla saattoi vielä 2007 viitata myös muihin eurooppalaisiin yleisen asevelvollisuuden maihin.

Suomen kaltaista asevelvollisuutta on 2012 vain Kreikassa ja Turkissa. Mm. Ruotsi ja Saksa ovat luopuneet asevelvollisuudesta:


"Suuntaus on Euroopassa viime aikoina ollut kohti ammattiarmeijoita. Yhdeksällä Nato-maalla on edelleen asevelvollisuusjärjestelmä, eikä Nato edellytä siitä luopumista. Näistä maista Turkilla ja Kreikalla on laajuudeltaan Suomeen verrattava järjestelmä. Norjassa asevelvollisuutta suorittaa noin 38 prosenttia ikäluokan miehistä. Tanskalla, Saksalla ja Virolla asevelvollisuuden suorittavien osus on 10 - 20 prosenttia ikäluokasta. Liettua, Puola ja Bulgaria ovat tehneet päätöksen luopua asevelvollisuudesta. Kokemukset pitkäaikaista sitoutumista vaativista kriisinhallintaoperaatioista ovat paljastaneet ammattiarmeijoissa sellaisia heikkouksia, jotka näyttäisivät
vaimentaneen joitakin asevelvollisuusjärjestelmään kohdistuneita epäilyjä."

(s. 31)

Tupakka-askilla jatkettaisiin myös Sierlan (2007) mallissa:


"Kuten aikaisemmin jo todettiin, laskennallinen Naton Suomelle suosittelema tavoitetaso kriisinhallintaan ylläpidettävien joukkojen osalta olisi noin 1 200 henkilöä. Mikäli Suomi pyrkisi täysimääräisesti täyttämään tämän suosituksen, se maksaisi enemmän kuin Suomen panos tällä hetkellä. Erikoistuneiden kykyjen tai voimavarojen kuten varsinkin lentokoneiden tai helikopterien tarjoaminen operaatioiden tueksi aiheuttaisi niin ikään lisäkustannuksia.

On myös mahdollista, että jäsenenä Suomelta odotettaisiin ajoittain jonkin verran suurempaa panostusta Naton nopean toiminnan joukkoihin (NRF), kuin mikä saattaisi olla panoksemme, mikäli Suomi päättäisi osallistua NRF:ää täydentävään toimintaan kumppanimaana. Edellä arvioitiin käytettävissä olevien joukkojen osalta, että Suomelta edellytettäisiin maavoimista noin prikaatitasoista joukkoa eli noin 6 000 sotilasta. Tämä joukko perustettaisiin tarvittaessa. TÄSSÄ selvityksessä on ARVIOITU, että valmiuden ylläpitämisestä tältä osin EI aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia.

MIKÄLI palkatun henkilöstön osuutta nostettaisiin nykyisiin järjestelyihin verrattuna, olisivat kustannuksetkin korkeammat."

(s. 34-35)


Eli halvalla Suomi pääsee NATO-velvoitteistakin, JOS ei tarvitse palkata yhtään sotilaita lisää. Eli siis Suomen yleinen asevelvollisuus kattaa sotilastarpeet myös NATO:n osalta.

4.70 € / vrk.

Tupakka-aski.

Loistava budjetti "loistavassa raportissa":


”Nato on asettanut jäsenmailleen puolustusbudjettien tavoitteeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän tavoitteen saavutti tai ylitti vuonna 2006 vain kuusi Nato-maata. Suomen budjettiosuus on Naton soveltaman laskukaavan mukaan noin 1,4 prosenttia.”….

”Suomessa käytetyn laskutavan mukaan puolustusbudjettimme prosenttiosuus on 1,3.”

"Budjettitavoitteen tarkoituksena on varmistaa riittävät määrärahat jäsenmaiden puolustusvoimien uudistamiselle tehtävien ja sotilasteknologian kehitystä vastaavasti. Tällöin ratkaisevinta on se, kuinka täysipainoisesti kukin jäsenmaa kykenee osallistumaan Naton tehtäviin, ja tässä suhteessa Suomi olisi varsin hyvässä asemassa. Suomi myös panostaa keskimääräistä suuremman osan puolustusmenoistaan puolustuskykyänsä vahvistaviin MATERIAALIhankintoihin.”

(s.35)


Miten tuo pitäisi ymmärtää?

Fakta 1: NATO edellyttää Suomelta nykyistä enemmän sotilaita ulkomaanpalvelukseen.

Fakta 2: Suomi uskoo täyttävänsä tavoitteet puolustusbudjettia korottamatta.

Fakta 3: Sierlan raportissa korostetaan Suomen panostavan MATERIAALIHANKINTOIHIN (eikä siis varautuvan sotilasHENKILÖSTÖN menojen kasvuun).

Kysymys: Jos Suomi lupaa lähettää tuhansia sotilaita ulkomaille, mutta ei lupaa maksaa heille palkaa, MISTÄ HELKKARISTA NUO SOTILAAT TULEVAT?