Kolmioleivät

Kerrosvoileipä - sandwich - syntyi Englannissa 1700-luvulla, jolloin eli Sandwichin jaarli John Montagu. Tarinan mukaan kyseinen jaarli korttia pelatessaan nälän yllättäessä pyysi hovimestari tuomaan hiukopalaa ja jotta sormet eivät rasvaantuisi ja tuhraisi kortteja, lättäsi kaksi voikkaria päällekkäin ja haukkasi ilman, että suurempaa vahinko pääsi syntymään. Antoi siinä samalla nimensä kerrosvoikkarille.

Nerokkaan keksinnön leikata kerrosvoileipä kulmittain kahteen osaan pyrkii omimaan itselleen jenkkiläinen miestenkerho Saratogasta, vuodelta 1894. Kyseinen Morissey's Club House liitti kolmioleipään nimen Club Sandwich - klubileipä. Koska samainen kerho pyrkii myös omimaan kunnian perunalastuista, suhtaudun tarinaan melko skeptisesti. Nimi voi olla sieltä kotoisin, mutta leipä ei.

Englannissa on maailman sivu tarjottu iltapäiväteellä ohuita kurkkuvoileipiä, jotka on leikattu kolmion muotoon. Näistä ei Morissey's Club House liene koskaan kuullut mitään.

Ei alkuperäistä kolmioleipää eikä sandwichia paahdeta mitenkään. Tällaisia paahtoversioita löytyy kyllä monia Ranskasta ja Saksasta jo melkoisen ajan takaa.

Miksi sitten kolmioleipä maistuu paremmalta kuin neliöleipä? Jaa-a.... olisikohan syynä se, että kolmioleipään on helpompi saada täytettä aivan reunoihin asti kun siitä yleensä leikataan kuori pois. Lienee sitä myös helpompi haukata suippo pää edellä.

Karvakolmiossa kuuluu olla karvoja. Siihen muna sopii mainiosti.