Voidaanko ÄOn perusteella todella väittää, että henkilö A (180) on älykkäämpi kuin henkilö B (130)?
Olen huomannut, että älykkyys heilahtelee siten, että tyhmänä pidetty henkilö saattaa kuin salaman iskusta saada mahtavan älynväläyksen. Samoin älykkääksi leimattu henkilö voi saada uskomattoman tyhmiä ideoita.
Älykkyyttä usein verrataan urheilusuoritukseen. Sprintteri, joka juoksee 100 metriä keskimäärin aikaan 9,8, voittaa useimmiten keskiarvoaikaan 10,1 kykenevän kollegansa. Tämä vertaus ei mielestäni ole ihan validi. Älykkyyden suhteen tuntuu siltä, että tyhmä henkilö kykenee ohimennen olemaan yhtä älykäs kuin huomattavasti korkeamman ÄOn omaava henkilö. Eihän pikajuoksussa ole suinkaan mahdollista, että suomalainen sprintteri kykenisi yhtäkkiä Usain Boltin tasoisiin suorituksiin.
Yritän sanoa yksinkertaisesti sen, että ihmisaivot ovat niin mahdottoman monimutkainen elin, että kenen tahansa aivot voivat milloin vaan ylittää tai alittaa odotukset. Aivosolujen määrähän on käsittämätön, joten keskivertoälyn omaavan henkilönkin päässä jyllää potentiaalinen supertietokone, joka silloin tällöin saa suoritustehopiikkejä. Miten tällaiset tehopiikit sitten ilmenevät aivokemian tasolla? Jos joku tutkija tämän oivaltaa, niin kyse on vallankumouksesta neurotieteessä.
Olen huomannut, että älykkyys heilahtelee siten, että tyhmänä pidetty henkilö saattaa kuin salaman iskusta saada mahtavan älynväläyksen. Samoin älykkääksi leimattu henkilö voi saada uskomattoman tyhmiä ideoita.
Älykkyyttä usein verrataan urheilusuoritukseen. Sprintteri, joka juoksee 100 metriä keskimäärin aikaan 9,8, voittaa useimmiten keskiarvoaikaan 10,1 kykenevän kollegansa. Tämä vertaus ei mielestäni ole ihan validi. Älykkyyden suhteen tuntuu siltä, että tyhmä henkilö kykenee ohimennen olemaan yhtä älykäs kuin huomattavasti korkeamman ÄOn omaava henkilö. Eihän pikajuoksussa ole suinkaan mahdollista, että suomalainen sprintteri kykenisi yhtäkkiä Usain Boltin tasoisiin suorituksiin.
Yritän sanoa yksinkertaisesti sen, että ihmisaivot ovat niin mahdottoman monimutkainen elin, että kenen tahansa aivot voivat milloin vaan ylittää tai alittaa odotukset. Aivosolujen määrähän on käsittämätön, joten keskivertoälyn omaavan henkilönkin päässä jyllää potentiaalinen supertietokone, joka silloin tällöin saa suoritustehopiikkejä. Miten tällaiset tehopiikit sitten ilmenevät aivokemian tasolla? Jos joku tutkija tämän oivaltaa, niin kyse on vallankumouksesta neurotieteessä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Osuit todella naulan kantaan ja asian ytimeen. Juuri näin ajattelen itsekin ihmisen potentiaalista, joka on suurempi kuin moni meistä uskookaan. Olen todistanut sen omalla kokemuksella, joten tiedän mistä puhun.
"Olen huomannut, että älykkyys heilahtelee siten, että tyhmänä pidetty henkilö saattaa kuin salaman iskusta saada mahtavan älynväläyksen. Samoin älykkääksi leimattu henkilö voi saada uskomattoman tyhmiä ideoita."
Puhut ehkä enemmän luovuudesta kuin älykkyydestä. Esim. mensatesti mittaa ennen kaikkea loogista päättelykykyä, ja tuskin siinä heikosti menestyvä edes hetkellisesti pystyy huippusuorituksiin. Älykkäillä on usein omalaatuinen huumorintaju ja he voivat tosiaan saada tyhmiä ideoita.
Mtenkäs paljon eroa luovuudella ja loogisella päättelykyvyllä sitten lopulta on? Tiedän, että nämä ominaisuudet yleensä erotellaan toisistaan, mutta eivätkö ne kuitenkin ole molemmat älykkyyden osa-alueita. Jos tietäisimme kaiken aivoista, niin olisiko mahdollista muuttaa luovuus loogiseksi päättelykyvyksi? Millä aivokemian tasolla nämä ominaisuudet oikeasti eroavat?
Jos mietin tätä hieman itse. Loogisuus on mielestäni optimointia, yksinkertaistamista ja johdonmukaisuutta. Mitä sitten on luovuus? Pidän sitä itse impulsiivisena, monitasoisena ja tunteikkaana ominaisuutena, joka saattaa tuottaa uniikkeja näkökulmia? Luovuus harvoin tuottaa optimaalista ratkaisua yksittäiseen ongelmaan, mutta voi tuottaa ratkaisun, joka toimii laaja-alaisemmin moniin eri ongelmiin.
Äo on turhaa paskaa jolla ei ole mitään merkitystä oikeassa elämässä. Nämä "nerot " joilla on korkea äo ovat yleensä pelkkiä luusereita eivätkä tule saamaan mitään aikaiseksi elämässään.
Kiintoisa näkökulma, voisitko perustella.
Kyllä ÄO jotain merkitsee. Ne joilla on korkeampi ÄO ovat muita parempia ainakin yhdessä asiassa - nimittäin älykkyystestien ratkaisemisessa. Kyseisiä testejä taas käytetään joillain aloilla ammattiinvalintakriteereinä ja esimerkiksi monen valtion puolustusvoimat antaa niille oman arvonsa.
En ota kantaa siihen, mittaavatko ÄO-testit todellista älykkyyttä. On kuitenkin loogista ajatella, että nopeasti ajatteleva ja monimutkaisuutta hahmottava henkilö läpäisisi testit hyvin. Jos näitä ominaisuuksia sanotaan "älykkyydeksi", on kai järkevää väittää, että ÄO mittaa älykkyyttä. Sen lisäksi ÄO vai mitata lukuisia muitakin ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja luonteenlaatua. Joku joka pitää älykkyysosamäärää merkityksettömänä ei nimittäin jaksa keskittyä koko testiin ja saa siitä huonon tuloksen.
muuten viittaa ihan alunperin sotilaisiin. Eihän se nyt kovin fiksua olekaan kuolla ja tappaa siinä sivussa täysin viattomia "johtajan" rahakirstun ja vallan puolesta, vai kuinka? No, mutta what ever.
johtajasta. Demokratia ja tasa-arvohan ei toimi kuten pitäisi toimia. Sen kaikki hiukankin fiksummat tietävät.
Ilmeisesti aivan huipputuloksen ssaminen älykkystestissä vaatii aika paljon luovuuttakin, pelkkä looginen päättely ei riitä. Tein osoitteessa www.iqtest.dk olevan älykkyystestin. Siinä on 39 tehtävää, ja niistä 35 ensimmäistä meni järjestelmällisesti analysoiden suhteellisen helposti ja ilmeisen oikein. Loppuun neljään ei aika tahtonut riittää. Kun jälkeenpäin tarkastelin niitä, kaksi ratkesi pitkähkön pohtimisen jälkeen mutta kaksi muuta ei ole vieläkään kunnolla auennut.
Tuo väli on liian suuri, jotta kysymys olisi aiheellinen. Jos deviaatio 15 ja ÄO 180, puhutaan tapauksesta yksi miljoonasta, kun taas 130 tarkoittaa yksi 50. Puupääkin tajuaa, että näillä ihmisillä on järkyttävän suuri ero. Se tyhmempi ei varmasti ymmärrä juuri mitään mitä se älykkäämpi sanoo. Suomessahan moista ÄO-eroa ei voida edes mitata, mutta USA:ssa on myös testejä, jotka on tarkoitettu erottelemaan jopa poikkeukselliset älykkyystasot toisistaan.
ÄO 180 on neron. ÄO 130 on suhteellisen tavallinen talliaisen, tosin nopea älyltään. Hän ei kuitenkaan välttämättä omaa mitään kovin syvällistä tietoa asioista tyyliin Tuomas Enbuske. Neroja ei näe televisiossa keskusteluohjelmissa. He eivät välitä keskustella asioista, koska kukaan ei kuitenkaan osaa esittää mielenkiintoisia kysymyksiä saati ymmärtää heitä.
Nerolle nopeus on aika triviaali asia. Tärkeintä on tiedon syvällisyys. Nero kykenee sekä laaja-alaiseen ja yksityiskohtaiseen pohdintaan.
Hyvin älykäs ihminen on neron silmissä lapsen kaltainen. Hän kyllä osaa esittää fiksuja kysymyksiä, älyää pintapuolisesti asioita, mutta syvemmät yhteydet menevät kuitenkin ylitse. Eikä tälle asialle voi tehdä mitään: on asioita, joita vain nerot ymmärtävät eikä siinä preppaus auta mitään. Jos ihmiskunta siirtyisi yhtäkkiä 500 vuotta taaksepäin, olisi jälleen lähes jokaiselle ihmiselle yksinkertaisten perusasioidenkin ymmärtäminen tuskallisen vaikeaa: myös niille fiksuille. Hyvin harva todella ymmärtää, miksi esim. kännykät, mikrot ja muut vastaavat toimivat. He olisivat täydellisen avuttomia ilman niitä hyvin harvoja neroja, jotka jälleen loisivat teknologisen kulttuurin perusteet uudelleen.