Fotoneilla ( valon "sotureilla" ) on sellainen tapa ettei kaveria jätetä.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit kontrolloivat toistensa paikkaa ja saavat toisensa työntymään kiihtyvällä vauhdilla samaan suuntaan samassa suhteessa kuin laajenevat.
Fotoneihin kohdistuu jatkuva ulkoinen paine / työntävä voima koska niihin työntyy ulkoapäin pienempiä tihentymiä jotka ovat peräisin muista fotoneista.
Ulkoapäin työntyvät pienemmät tihentymät työntyvät fotonin keskustaan ja matkan aikana vuorovaikutus fotonissa olevan asian kanssa ja näin fotonin keskustaan kohdistuu koko ajan paine.
vauhti hidastuu, kunnes pysähtyminen fotonin keskustaan jossa puristuminen tiheäksi, niin että aikaisemmin keskustaan työntynyt asia syrjäytetään / työnnetään pois päin fotonin keskustasta jne.
Näin kaikista laajenevista fotoneista työntyy koko ajan ulos pieniä tihentymiä jotka törmäävät jossakin vaiheessa tosiin laajeneviin fotoneihin.
Vastaan tulevat laajenevat fotonit saavat fotonien laajenemisen kiihtymään ja näin samaan suuntaan työntyvien laajenevien fotonien vuorovaikutus kiihtyy / voimistuu ja näin vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin laajeneminen kiihtyy.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit eivät jätä kaveria.
Eikä yksikään laajeneva fotoni kykene jättäytymään "kyydistä".
Jos vauhti jostakin syystä hidastusi vähänkin, osuisi samaan suuntaan työntyvistä fotoneista peräisin olevat pienemmät tihentymät nopeammin / voimakkaammin fotonin takaosaan kuin etuosaan ja näin vauhti kiihtyisi samaksi kuin muidenkin samaan suuntaan työntyvien fotoneiden.
Näin valo venyy eli yleisesti punasiirtyy, niin että valon yleinen punasiirtymä on eri asia kuin valon dopplerin punasiirtymä.
vanhan valon voi olettaa myös yleisesti sinisiirtyvän eli pakkautuvan tiheämmäksi, jolloin aikaisempi valon venyminen eli yleinen punasiirtymä osittain häviää valosta, mutta kuitenkin niin päin että vanha valo edelleen havaitaan yleisesti punasiirtyneenä.
Vastaan työntyvä valo siis voisi saada vanhan valon hidastamaan vauhtiansa.
Uudet fotonit voisivat absorboida mukaansa vanhoista fotoneista peräisin olevaa pientä sälää ja näin vanhojen fotoneiden kyky työntää toisiansa pois päin toisistansa heikkenisi. vanhoilla fotoneilla olisi kuitenkin edelleen sisäinen paine ja kun ulkoinen paine heikkenisi, ne jatkaessaan laajenemistaan, lähestyisivät toisiansa, liikkumatta tosiansa kohti.
ja kaikki tämä eteenpäin työntyvän liikkeen aikana.
.
Ps. Voiko avaruudessa liikkuvan valonnopeuden mitata?
jos, niin miten se tehdään?
.
On helppo mitata valonnopeus kun lähettää itse valon liikkeelle, jolloin tietää milloin se lähtee, mutta miten avaruudessa liikkuvan valon nopeus on mitattu, jos on?
.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit kontrolloivat toistensa paikkaa ja saavat toisensa työntymään kiihtyvällä vauhdilla samaan suuntaan samassa suhteessa kuin laajenevat.
Fotoneihin kohdistuu jatkuva ulkoinen paine / työntävä voima koska niihin työntyy ulkoapäin pienempiä tihentymiä jotka ovat peräisin muista fotoneista.
Ulkoapäin työntyvät pienemmät tihentymät työntyvät fotonin keskustaan ja matkan aikana vuorovaikutus fotonissa olevan asian kanssa ja näin fotonin keskustaan kohdistuu koko ajan paine.
vauhti hidastuu, kunnes pysähtyminen fotonin keskustaan jossa puristuminen tiheäksi, niin että aikaisemmin keskustaan työntynyt asia syrjäytetään / työnnetään pois päin fotonin keskustasta jne.
Näin kaikista laajenevista fotoneista työntyy koko ajan ulos pieniä tihentymiä jotka törmäävät jossakin vaiheessa tosiin laajeneviin fotoneihin.
Vastaan tulevat laajenevat fotonit saavat fotonien laajenemisen kiihtymään ja näin samaan suuntaan työntyvien laajenevien fotonien vuorovaikutus kiihtyy / voimistuu ja näin vauhti kiihtyy samassa suhteessa kuin laajeneminen kiihtyy.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit eivät jätä kaveria.
Eikä yksikään laajeneva fotoni kykene jättäytymään "kyydistä".
Jos vauhti jostakin syystä hidastusi vähänkin, osuisi samaan suuntaan työntyvistä fotoneista peräisin olevat pienemmät tihentymät nopeammin / voimakkaammin fotonin takaosaan kuin etuosaan ja näin vauhti kiihtyisi samaksi kuin muidenkin samaan suuntaan työntyvien fotoneiden.
Näin valo venyy eli yleisesti punasiirtyy, niin että valon yleinen punasiirtymä on eri asia kuin valon dopplerin punasiirtymä.
vanhan valon voi olettaa myös yleisesti sinisiirtyvän eli pakkautuvan tiheämmäksi, jolloin aikaisempi valon venyminen eli yleinen punasiirtymä osittain häviää valosta, mutta kuitenkin niin päin että vanha valo edelleen havaitaan yleisesti punasiirtyneenä.
Vastaan työntyvä valo siis voisi saada vanhan valon hidastamaan vauhtiansa.
Uudet fotonit voisivat absorboida mukaansa vanhoista fotoneista peräisin olevaa pientä sälää ja näin vanhojen fotoneiden kyky työntää toisiansa pois päin toisistansa heikkenisi. vanhoilla fotoneilla olisi kuitenkin edelleen sisäinen paine ja kun ulkoinen paine heikkenisi, ne jatkaessaan laajenemistaan, lähestyisivät toisiansa, liikkumatta tosiansa kohti.
ja kaikki tämä eteenpäin työntyvän liikkeen aikana.
.
Ps. Voiko avaruudessa liikkuvan valonnopeuden mitata?
jos, niin miten se tehdään?
.
On helppo mitata valonnopeus kun lähettää itse valon liikkeelle, jolloin tietää milloin se lähtee, mutta miten avaruudessa liikkuvan valon nopeus on mitattu, jos on?
.
Vastaukset 36
Vanhimmat
"Samaan suuntaan työntyvät fotonit kontrolloivat toistensa paikkaa ja saavat toisensa työntymään kiihtyvällä vauhdilla samaan suuntaan samassa suhteessa kuin laajenevat."
Fotonit eivät vuorovaikuta keskenään eivätkä kiihdytä. Valon nopeus tyhjiössä on aina vakio.
Jaarittelet taas kymmeniä kertoja kumottuja aivopierujasi.
Valon yleinen punasiirtymä on dopplersiirtymää ja johtuu avaruuden laajenemisesta. Idiootti.
Dopplerin punasiirtymä ei johdu mistään muusta kuin siitä että kaksi kohdetta liikkuvat suhteessa toisiinsa siten että loittonevat ja silloin on kyse dopplerin punasiirtymästä ja silloin kun halutaan keskustella valon yleisestä punasiirtymästä, kaikki ymmärtävät heti että nyt on kyse erilaisesta valon punasiirtymästä kuin dopplerin punasiirtymäss.
1. Dopplerin punasiirtymä
ja sitten on toisenlainen
2. valon yleinen punasiirtymä
ja juuri siksi kaksi erillaista nimeä valon punasiirtymille, koska kyseessä on kaksi erilaista valon punasiirtymää, heh heh.
.
"kaikki ymmärtävät heti että nyt on kyse erilaisesta valon punasiirtymästä kuin dopplerin punasiirtymäss."
Hae yksikin toinen vähänkin fysiikkaa lukenut, joka "ymmärtää", että yleinen punasiirtymä on eri asia kuin dopplersiirtymä. Olet itse ihan yksinäsi ne "kaikki". Yleinen punasiirtymä johtuu avaruuden laajenemisesta, joka saa emitoivan ja havainnoivan kohteen välimatkan muuttumaan aivan samoin kuin kohteet olisivat liikkeessä avaruuden suhteen.
"a juuri siksi kaksi erillaista nimeä valon punasiirtymille" Ja kukahan noin on kertonut? Väitteesi on tyhmä. Olet 100 % varmasti väärässä. Yleinen punasiirtymä = dopplersiitymä. heh heh.
Ei pidä paikkaansa. Valon yleinen punasiirtymä on tasan tarkkaan dopplersiirtymää, kuten sinulle on usein kerrottu. Astronomiassa käytetään termiä "yleinen punasiirtymä", koska valon spektrin siirtyminen punaiseen suuntaan on avaruudessa vallitseva avaruuden laajenemisen takia.
Milso valehtelet? Vai onko muistisi niin lyhyt, ettet muka muista, että tämä on sinulle selitetty useammin kuin yhden kerran? Ei OSP valehtelemalla(kaan) parane.
"Hae yksikin toinen vähänkin fysiikkaa lukenut, joka "ymmärtää", että yleinen punasiirtymä on eri asia kuin dopplersiirtymä. Olet itse ihan yksinäsi ne "kaikki"."
Ainakin vielä vuonna 1979 Suomessa oli jopa yksi tähtitieteen dosentti, Toivo Jaakkola, joka vähintäänkin kyseenalaisti asian, samoin kuin monet muutkin yleisen suhteellisuusteorian tulokset ja nykyisen kosmologian vakiintuneet käsitykset, ellei suorastaan väittänyt niitä vastaan. Hänen mukaansa havainnot ovat kiistanalaisia ja tukevat käsitystä, että kaukaisten galaksien punasiirtymät eivät johdu Dopplerin ilmiöstä, vaan "punasiirtymän voimakkuuden kasvaminen materiatiheyden funktiona viittaa siihen, että se aiheutuu fotonien vuorovaikutuksesta joko tietyn väliaineen tai gravitaatiokentän kanssa".
Niin hän ainakin kirjoitti artikkelissaan "Einstein ja kosmologian nykyvaihe", joka julkaistiin Einsteinin 100-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1979 ilmestyneessä useiden tutkijoiden artikkeleja sisältäneessä kirjassa Albert Einstein, tutkija ja ihminen.
Samassa artikkelissaan Jaakkola kyseenalaisti kosmologisten havaintojen perusteella myös muun muassa avaruuden epäeuklisuuden eli kaareutumisen ja kirjoitti, että kysymys on ilmiöstä, joka yhtä hyvin voitaisiin tulkita vain valonsäteen kaareutumiseksi.
Niin ainakin vielä vuonna 1979. Silloinkin hän oli mielipiteineen yksin ainakin sen kirjan kirjoittajien joukossa. Miten nyt - ovatko uudet havainnot sen jälkeen tehneet asian vielä varmemmaksi ja karsineet pois viimeisetkin epäilykset siitä, että kysymys tosiaan on Dopplerin ilmiöstä, avaruuden laajenemisesta?
(P.S. Jaakkola ei ainakaan tuossa artikkelissa ollut kovinkaan pitkälle kehittänyt vaihtoehtoisia teorioita, ainoastaan osoitti heikkouksia vallitsevissa käsityksissä. Mutta mikään hänen artikkelissaan ei vähimmässäkään määrin viittaa ainakaan siihen, että edes hän olisi Savorisen tapaan aikonut selittää gravitaation sillä, että kaikki kappaleet laajensivat. Kuten täällä on jo moneen kertaan osoitettu, moinen hypoteesi on ristiriidassa muun muassa impulssimomentin säilymislain kanssa, ja se ainakin kuuluu niihin peruslakeihin, joita edes hän ei kyseenalaistanut.)
Tuosta on yli kolmekymmentä vuotta ja sinä aikana suhtis on varmistunut monillakin testeillä.
Tieteelle on ominaista, että vallitsevia teorioita haastetaan. Muutenhan tiede ei kehittyisi. Vaikka en olekaan tutustunut Toivo Jaakkolan julkaisuihin, niin uskallan suurella varmuudella väittää, että teoria on nykyään jo joko todistettu vääräksi tai mielenkiinnottomana vaiettu kuoliaaksi. Näinhän usein käy, eikä se johdu välttämättä edes teorian selvistä heikkouksista, vaan todistusvoiman puutteesta.
"Monien muiden suhtiksen tuloksien kyseenalaistaminen" ei välttämättä ole meriitti, jos ei tutkijalta löydy todellista näyttöä asialle. Tiede toki on vapaata. Opettaahan Jyväskylän yliopistollakin eräs bilsan luennoitsija bilsan luentojen ohessa ihan omaa kosmologiaansa. Ei ole tainnut juurikaan saada ammattipiireissä vastakaikua.
Nykyään avaruuden laajenemisen epäilemiseen ei esimerkiksi Syksy Räsäsen mukaan ole mitään järjellistä perustetta. Hän on sentään erikoistunut avaruuden suurten rakenteiden vaikutukseen avaruuden muotoutumisessa, joten mainitsemasi asiat ovat hänen tutkimustyönsä ytimessä ja hänen jos kenen luulisi tuntevan nykytilanteen.
"On helppo mitata valonnopeus kun lähettää itse valon liikkeelle, jolloin tietää milloin se lähtee, mutta miten avaruudessa liikkuvan valon nopeus on mitattu, jos on?"
Vanhin keino on: Jupiterin kuiden pimennysten avulla. Sen sai likimain määritetyksi jo Rømer vuonna 1679, ja se olikin ensimmäinen keino, jolla valon nopeus ylipäänsä saatiin mitatuksi. Jupiterin kuut joutuvat joka kierroksella Jupiterin varjoon, mutta kun pimennyksiä seurattiin Maasta käsin kaukoputkella, aika kahden pimennyksen välillä ei ollutkaan aina yhtä pitkä. Syyksi osoittautui, että ne ikään kuin viivästyivät silloin, kun etäisyys Jupiterista Maahan on pisimmillään, koska valo kulkee silloin pidemmän matkan ensin Auringosta Jupiteriin ja sitten sieltä Maahan.
Jupiterin etäisyys Auringosta, tai pikemminkin sen ja Maan vastaavan etäisyyden suhde, pystyttiin kyllä määrittämään sen havaittujen liikkeiden avulla. Ja myös Auringon ja Maan etäisyys oli jotenkuten pystytty määrittämään geometrisesti tarkkailemalla Auringon sijaintia taivaalla eri puolilta maapalloa katsottuna.
Kiitos viestistäsi. Se oli valaiseva ja olin ilmeisesti tuota jo aikaisemmin kysynytkin ja siihen saman vastauksen saanutkin.
No, onnelliset ihmiset ovat huonomuistisia, eikun siis huonomuistiset ovat onnellisia tai siis, mitenkäs se nyt olikaan...
.
Ei, vaan se parhaiten nauraa, jolla on parhaat lääkkeet!
PS. Voisit välillä syödä niitä omiasi...
Katsokaapa mitä viisaat ovat sanoneet ennen minua.
Liikemäärän säilymislaki
"Liikemäärää koskee yksi luonnon säilymislaeista, ja se on suora seuraus Newtonin III laista eli voiman ja vastavoiman laista. Havaintojen mukaan systeemin liikemäärä säilyy vakiona, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia.[5] Tätä säilymistä sovelletaan laskuissa usein esimerkiksi kahden kappaleen törmäyksiin: kappaleiden liikemäärien summa ennen ja jälkeen törmäyksen on sama. Liikemäärän säilymislaki on kestänyt erinomaisesti testausta ja sen soveltaminen johti neutriinon löytämiseen. Wolfgang Pauli esitti nimittäin 1930 vastoin Niels Bohrin kantaa, että liikemäärä säilyy myös beetahajoamisessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liikem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4
.
Kun maailmankaikkeudella ei ole ulkopuolta, on siinä nyt oleva liike ollut aina olemassa ja tulee aina olemaan olemassa!
Liike ei voi hävitä, koska maailmankaikkeudella ei ole ulkopuolta josta joku voima voisi vaikuttaa jo olemassa olevaan liikkeeseen ja siksi liike ei lopu koskaan!
Minua ennen on jo ymmärretty ettei energia voi hävitä, mutta koska energia = Työ = liike, niin silloin myös liikkeen häviämättömyyslaki pitää paikkansa!
Tästä taas päästään siihen että ikuinen konkreettisesti olemassa oleva asia jota voidaan kutsua vaikkapa energiaksi, kykenee kierrättämään itseänsä yhden yksinkertaisen periaateen mukaisesti, ilman että olisi olemassa sellaisia käsitteitä kuin vetävä voima / kaareutuva avaruus, laajeneva avaruus tai ylimääräisiä tilaulottuvuuksia!
Avaruus on ei yhtään mitään ja siksi se ei muutu millään tavalla!
Laajeneva avaruus ja kaareutuva avaruus ovat vain ihmisen keksimiä jumalia joilla selitellään havaintoja joita ei ymmärretty ja osattu selittää yhden yksinkertaisen periaatteen mukaisesti!
Energia = Työ = Liike = Työntävää voimaa = Kyky kohdistaa ulkoinen paine tiheisiin kohteisiin = Tihemmäksi puristuvaa asiaa = Energiaa = Kyky tehdä työtä = Kyky työntyä auki vähemän tiheäksi asiaksi kun joku muu työntää alueelle jossa siihen kohdistuu pienempi ulkoinen paine = Liikettä joka ei lopu koskaan!
Liike siis saadaan aina talteen 100 %:sesti! Maailmankaikkeudella ei ole ulkopuolta ja siksi liike ei voi hävitä maailmankaikkeudesta minnekään! Nyt olemassa oleva liike on aina ollut olemassa, eikä se lopu koskaan. Ikuinen konkreettisesti olemassa oleva asia kierrättää itse itseänsä ikuisesti ikuisessa ja äärettömässä avaruudessa, joka on ei yhtään mitään, yhden yksinkertaisen periaatteen mukaisesti!
.
Energia = Työ = Liike = Työntävää voimaa = Kyky kohdistaa ulkoinen paine tiheisiin kohteisiin ( joiden sisään työntyvät tihentymät välittävät työntävän voiman kohteessa olevaan asiaan, niin että niiden oma vauhti samalla hidastuu, kunnes ne pysähtyvät kohteen keskustaan ja syrjäyttävät / työntävät sinne aikaisemmin työntyneen asian ja siellä tiheämmäksi puristuneen asian pois pän kyseisen kohteen keskusta ) = tihemmäksi puristuvaa asiaa = Energiaa = Kyky tehdä työtä = Kyky työntyä auki vähemän tiheäksi asiaksi kun joku muu työntää alueelle jossa siihen kohdistuu pienempi ulkoinen paine = Liikettä joka ei lopu koskaan!
.
Postaat kolmannen kerran samat virheet palstalle. Massapostaus on vastoin palstan sääntöjä puupää.
Olet lisäksi ymmärtänyt liikemäärän säilymisen lain väärin.
Bannit loppuivat, vai?
Ilmeisesti avohoitojakso alkoi taas?
OSP "teorian" mukaan "tihentymät" reagoivat vain jonkun määrätyn hiukkasen tai atomin ytimen kanssa , esim. fotonista lähtevät "tihentymät" reagoivat vain fotonien kanssa ja kaasumaisista aineista lähtevät "tihentymät" reagoivat vain kaasumaisten aineiden ytimien kanssa. Mutta koska kuitenkin puhut kaikista "tihentyminä", eli tämä "tihentymä" on aina samanlainen määrittelemätön asia, niin mistä tämä "tihentymä" tietää että sen pitää juuri reagoida esim. fotonin kanssa mutta ei kaasumaisen aineen atomin ytimen kanssa? Onko tämä "tihentymä" joku tietoinen olio?
Voihan fotonit kulkea rinnakkainkin.. kuinkas he sitten.. pitävät kädestä toisiaan??
Väitteesi mukaan et voi kääntää osaa valonsateestä muualle peilin avulla, koska he ovat pareja. minä voin.. enkös ole hyvä:DD
Jos voit, kuinka se peili osuu juuri siihen kohtaa että parit,, joka ikinen pari menee kiltisti samaan suuntaan,, ja toiset parit jatkavat suoraan.. ennemmin tai myöhemmin tulee pari josta toinen JOUTUU kääntymään ja toinen ei..
Kaikenlaisia väitteitä sinulla!!
Fotoni ei kimpoa peilistä kuten biljardipallot kimpoavat biljardipöydän valleista, heh heh!
fotoni työntyy atomin ydintä kohti ja kohtaa sieltä vastaan työntyviä pienempiä tihentymiä aaltoina ja kun tällainen aalto vuorovaikuttaa ydintä kohti työntyvän fotonin kanssa, siitä yhdistyy uusi fotoni jossa olevan asian vauhti oli kiihtynyt jo hyvän aikaa pois päin laajenevan atomin ytimestä!
vai luulitko että fotoni lähtee yks kaks liikkeelle valonnopeudella hokkus pokkus, heh heh!
luuletko todellakin että fotonit olisivat biljardipallomaisia kohteita jotka kimpilevat aineesta kuten biljardipallon biljardipöydän valleista, pahvi?
.
fotoni tihentymä = fotoni
=> tihentymä = 0
Vittu, mitä paskaa!!!
http://www.kerrolisaa.com/images/kiinnostaa.jpg
"vai luulitko että fotoni lähtee yks kaks liikkeelle valonnopeudella hokkus pokkus, heh heh!"
Ei, vaan tiedän. Sen tietävät kaikki asiaa vähänkin ymmärtävät. Et tietenkään sinä. Älli ei riitä.
Juu näin tapahtuu.
miksi fotoni ei kimpoa noen pinnasta(mustasta) samalla tavalla se törmää pienempiin tiheentymiin.
Oletko muuten ajatellut törttö, se peilistä kimmonnut valo on siis uutta?? miksi siinä voi olla sama punasiirtymä kuin suorassa valossa, joka on vanhaa.
Mistä siis johtuukaa punasiirtymä? ei se ainakaan valon iästä johdu :D muutenkin väität että ikuinen asia kierrättää koko ajan itseään, kuinka siis on vanhaa valoa, kun se teoriasi mukaan uusiutuu?
Siinä sitä on taas savorisella selittämistä.
Oletko pitänyt niitä luentoja,, olisi kiva kuunnella yksi luentosi, missä seuraavaksi?
Ymmärrättekö ettette osaa selittää näitä asioita?
1. Miten vetävä voima syntyy, toimii ja välittyy
2. Miten avaruus muka kaareutuu
3. Miten avaruus muka laajenee
4. Miten avaruus syntyi ja alkoi laajenemaan inflaationomaisesti.
5. Millaisia ylimääräiset tilaulottuvuudet ovat
6. paljon muutakin ihmeellistä teidän teorianne sisältävät, kuten esim. se miten atomin ydin muka kontrolloi elektroneja tai miten gluoni törmäämällä toiseen kvarkkiin, saa sen pysymään sen kvarkin lähellä josta gluoni itse oli peräisin. Miten gluoni sen tekee? pysähtyy toisen kvarkin viereen ja pyytää sitä pysymään toisen kvarkin lähellä vai miten, jos saa kysyä?
Ps. Eikö olekin mielenkiintoista että ylimääräisiin tilaulottuvuuksiin uskovat kuvailevat niiden olevan käpertyneinä 3 d avaruudessa? OSP mallin konkreettisesti olemassa oleva asia on käpertyneenä tiheästi ja aikoinaan se oli paljon tiheämmin käpertyneenä ja se työntyy koko ajan auki vähemmän tiheäksi sekä isossa, että pienessä mittakaavassa ja kaikki tuo tapahtuu avaruudessa joka on ei yhtään mitään!
.
1. Siinä on sellaisia tihentymiä, jotka toimivat yhdessä ja samalla ne myös välittää toisistaan.
2. Avaruus muka kaareutuu vasemmalta oikealle kuusta katsottuna oikeaan.
3. Avaruus muka laajenee ulospäin laajenevan tihentymän sisään.
4. Avaruus syntyi keskiviikkona klo 7.36 paikallista aikaa. Myös silloin Kreikka oli taloudellisissa vaikeuksissa, joten inflaatio oli todella kova.
5. Osa on pitkäkarvaisia ja osa sileäkarvaisia (täysin karvattomat ovat todella harvinaisia).
6. Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää ja kummastuttaa pientä Savorista....
Siinä sinulle OSP mallin mukaiset vastaukset. Näin helppoa se tieteen tekeminen on (OSP:ssä)!
Vastausten perustelut saat lääkäriltäsi, kun käyt uusimassa reseptisi.
Ps. Jutuissasi ei ole järjen hiventäkään, niiden punainen lanka on mennyt aikoja sitten poikki (jos sellaista on ikinä ollutkaan).
Sadasko kerta?
Sinulle on vastattu vaikka kuinka monesti, mutta arvon saapas ei ymmärrä...ei ymmärrä.
Se ei silti ole syy jankuttaa samaa asiaa kuin idiootti.
Ikuinen ja ääretön 3 D avaruus ja konkreettisesti olemassa oleva ikuinen asia joka voi olla tiheämmin käpertyneenä ja voi työntyä auki vähemmän tiheäksi, kun ulkoinen paine sallii sen työntyä auki vähemmän tiheäksi ja se taas saa aikaiseksi eteenpäin työntyvän liikkeen, kunnes se työntyy eteenpäin työntyvän liikkeen takia alueelle johon siihen kohdistuu taas kova ulkoinen paine joka käpertää sen taas tiheämmäksi, niin että sitä ennen se itse on ollut kohdistamassa tuon alueen keskustaa kohti työntävää voimaa eli on omalta osaltansa ollut ylläpitämässä ulkoista painetta siihen mikä työntyi tuon alueen keskustaan ennen sitä, kunnes itse pysähtyy tuolle alueelle ja syrjäyttää sinne aikaisemmin työntyneen pois päin tuon alueen keskustasta ja tieteysti sinne sen perästä työntyvä asia on ollut puristamassa sitä itseään tiheämmäksi, kunnes se syrjäyttää sen pois päin tuon tiheän alueen keskustasta jne!
Ja Kaiken tämän kolmiulotteinen ihminen kykenee ymmärtämään ilman ihmisen keksimiä jumalia umalauta!
Mutta hei, ainahan te voitte itsekin yrittää kertoa jonkun loogisen syyn sille miiten ja miksi kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa oli kauan aikaa sitten äärimmäisen tiheäksi käpertyneenä!!
vai riittääkö teille että käsiä heilutelleen kerrotte jostakin maagisesta kaiken alusta ja sanotte ettei ole mielekästä pohtia mitä oli ennen kaiken alkua, mitä???
Se se vasta tieteellistä on, heh!
.
Sama taas ties monessako aloituksessa. Olet sekaisin kuin salaman raiskaama uuniluuta. Luuletko tosiaan, että paska muuttuu jankkaamalla kullaksi?
Ja tässä sama paska korsoksi:
Fotoneil ( valon tiätsä "sotureilla" ) niinku on sellainen vittu tapa ettei totanoin kaveria jätetä.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit kontrolloivat toistensa vittu paikkaa ja tiätsä saavat toisensa työntymään kiihtyvällä niinku vauhdil samaan suuntaan samas suhtees kuin vittu laajenevat.
Fotoneihin kohdistuu jatkuva ulkoinen totanoin paine / työntävä voima vittu koska niihin tiätsä työntyy ulkoapäin niinku pienempiä tihentymiä jotka vittu ovat totanoin peräisin muist fotoneista.
Ulkoapäin työntyvät pienemmät tihentymät työntyvät fotonin vittu keskustaan ja tiätsä matkan niinku aikana vuorovaikutus fotonis olevan vittu asian kans ja näin fotonin keskustaan kohdistuu totanoin koko ajan vittu paine.
vauhti hidastuu, tiätsä kunnes pysähtyminen fotonin keskustaan niinku jos puristuminen tiheäxi, vittu niin että aikaisemmin keskustaan totanoin työntynyt asia syrjäytetään / vittu työnnetään pois päin fotonin keskustast jne.
Näin kaikist laajenevist fotoneist työntyy koko ajan tiätsä ulos pieniä niinku tihentymiä jotka vittu törmäävät jossakin totanoin vaihees tosiin laajeneviin vittu fotoneihin.
Vastaan tulevat laajenevat fotonit saavat fotonien tiätsä laajenemisen kiihtymään niinku ja vittu näin samaan suuntaan totanoin työntyvien laajenevien fotonien vuorovaikutus vittu kiihtyy / tiätsä voimistuu ja niinku näin vauhti vittu kiihtyy samas suhtees kuin totanoin laajeneminen kiihtyy.
Samaan suuntaan työntyvät fotonit vittu eivät jätä tiätsä kaveria.
Eikä yxikään laajeneva fotoni niinku kykene jättäytymään vittu "kyydistä".
Jos vauhti jostakin syystä totanoin hidastus vähänkin, osuis samaan vittu suuntaan työntyvistä tiätsä fotoneist peräisin olevat pienemmät tihentymät niinku nopeammin / vittu voimakkaammin fotonin totanoin takaosaan kuin vittu etuosaan ja tiätsä näin niinku vauhti kiihtyis samax kuin vittu muidenkin samaan totanoin suuntaan työntyvien fotoneiden.
Näin valo venyy vittu eli tiätsä yleisesti punasiirtyy, niinku niin että vittu valon yleinen punasiirtymä on totanoin eri asia kuin vittu valon tiätsä dopplerin punasiirtymä.
vanhan valon voi niinku olettaa vittu myös yleisesti totanoin sinisiirtyvän eli vittu pakkautuvan tiheämmäxi, jolloin aikaisempi tiätsä valon venyminen eli niinku yleinen vittu punasiirtymä osittain totanoin häviää valosta, mutta kuitenkin niin päin vittu että vanha valo edelleen tiätsä havaitaan yleisesti niinku punasiirtyneenä.
Vastaan työntyvä valo vittu siis totanoin vois saada vanhan vittu valon hidastamaan vauhtiansa.
Uudet fotonit voisivat tiätsä absorboida mukaansa vanhoist fotoneist peräisin niinku olevaa pientä vittu sälää totanoin ja näin vanhojen vittu fotoneiden kyky työntää toisiansa pois päin tiätsä toisistansa heikkenisi. niinku vanhoil fotoneil vittu olis kuitenkin edelleen totanoin sisäinen paine vittu ja tiätsä kun ulkoinen paine niinku heikkenisi, ne vittu jatkaessaan laajenemistaan, lähestyisivät toisiansa, totanoin liikkumatta tosiansa kohti.
ja kaikki vittu tämä tiätsä eteenpäin niinku työntyvän liikkeen aikana.
.
Ps. Voiko avaruudes liikkuvan vittu valonnopeuden totanoin mitata?
jos, niin miten se vittu tehdään?
.
On helppo mitata valonnopeus tiätsä kun lähettää niinku ize valon vittu liikkeelle, jolloin tietää milloin totanoin se lähtee, vittu mutta miten tiätsä avaruudes liikkuvan valon niinku nopeus on vittu mitattu, jos totanoin on?
.
vittu
Nyt siinä oli jo jotain sisältöäkin, vittu!
Ps. Voiko avaruudessa liikkuvan valonnopeuden mitata?
jos, niin miten se tehdään?
Lamppu lähettää sädeen pyörivään peiliin, josta valo osuu aikanaan kiinteään peiliin peilin pyöriessä josta valo kimpoaa takaisin kohti pyörivää peiliä, mutta valon kulkiessa aikansa pyörivä peili ennättää kääntyä hieman lisää jolloin valo ei osukkaan enää lähtöpisteeseen. Tiedettäessä matka jonka valo kulki ja peilin kulmanopeus, voidaan valon nopeus laskea. Simppeliä kun osaa you know.
Jopa tavallinen ihminen voi toistaa kokeen, se on helppo tehdä myös avaruudessa.
Jos lampusta lähtevän valon nopeus voidaankin mitata ja Jupiterin kuista heijjastuneen Auringon valonn liikenopeus on saatu mitattua, niin miten mitataan sellaisen valon liikenopeus joka on peräisin vaikkapa 10 miljardia valovuotta kaukana olevasta galaksista?
C = 1/ neliöjuuri myy0 x Eeta 0. Poikkeamia ei ole havaittu.
Yleensä otaksutaan, että fysiikan lait pätevät kaikkialla. Mitään poikkeusta tästäkään oletuksesta ei ole havaittu.
Sen 10 miljardia vuotta vanhan valon säde voidaan laittaa kulkemaan samaan pyörivään peiliin..
Katsoo sitten spectrin tai nopeuden..ihan sama
Onkohan joku tehnyt kokeen miljardeja vuosia vanhalla valonsäteellä ja todistanut tieteellisesti että avaruudessa liikkuva miljardeja vuosia vanha valo liikkuu samalla nopeudella kuin uusi lampusta lähtevä valo? Jos on, niin löytyisikö linkkiä missä ja miten koe on suoritettu?
Ei ole huomattu eri-ikäisten valojen nopeuseroja.
Yli miljardin vuotta sitten lähtenyttä valoa on vaikea tihrustaa kun se ei näy kuin pitkissä valotuksissa.
Tuoreempia valoja tutkittaessa ei ole huomattu vanhenemista ja eipä teoriakaan ennusta sitä.
Valo ei vanhene kun aika ei kulu liikuttaessa valonnopeudella.
Eli eri superjoukon galaksin tähdistä tulevan valon liikenopeutta ei tiedetä?
Kuitenkin tiedetään että valon yleinen punasiirtymä tulee esille vasta superjoukkojen etäisyyksillä.
Olisi aiheellista saada selville onko sieltä asti tulevan valon liikenopeus sama kuin lampusta lähtevän vaon.
Siis jos halutaan asioihin tieteellinen varmuus, you know!
Tottahan se tiedetään. Kun sieltä tulevaa valoa mitataan, on sillä täsmälleen sama nopeus kuin läheltä tulleella. Et kai kuvittele, ettei sellaisia mittauksia olisi tehty? Aivan äärirajoita ei kyetä mittaamaan, mutta energisimpien kohteiden säteilyä voidaan mitata melkoisen kaukaa.
Ajatus siitä, että valo joka suunnassa universumia kulkisi kauempana eri nopeudellaa ja mukauttaisi nopeutensa maapallolle tullessaan joksikin muuksi, on jo melkoisen naurettava. Occamin partaveisti raakaa moiset älyttömyydet.
Tieteellinen varmuus siis on. You know !
"Kuitenkin tiedetään että valon yleinen punasiirtymä tulee esille vasta superjoukkojen etäisyyksillä."
Punasiirtymä tulee jo paljon lähempää esille. esim andromedan valo on sinisiirtynyttä, ja se on lähin kokonainen galaksi. Eron huomaa jo naapuri galakseissa, ei tarvi mennä superjoukkoihin saakka.
Ei kai muuten tiedettäisikään minne päin galaksit ovat liikkeessä meidän suhteen