Kauan sitten joltain poliittisesti epäkorrektilta henkilöltä on tullut tosiasian ja hypoteesin yhdistelmä:
Tosiasia: Pää on ihmisen ruumiinosista eniten lämpöä kuluttava elin.
Tosiasia: Kuumassa ympäristössä, kuten tropiikissa, on yleensä enemmän tummempia kuin vaaleampia. Syy on se, että evoluutio suosii tässä tapauksessa tummuutta.
Hypoteesi: Kuumassa ympäristössä on energiatasapainon kannalta suosiollisempaa olla pienipäinen ja siten pieniaivoinen; siis siksi vaaleammat ovat melko systemaattisesti älykkäämpiä kuin tummemmat. Yksi konkreettinen esimerkki: Israelissakin vaalea askenaasijuutalaisväestö on monella saralla johtavassa asemassa, vaikka siellä on paljon myös tummempia juutalaisia.
Kysymys: onko tässä mitään perää, vai jyräävätkö kulttuurilliset seikat tämän yli?
Onko älykkyys rotujen kannalta vain pelkkä sosiaalinen konstruktio?
Tosiasia: Pää on ihmisen ruumiinosista eniten lämpöä kuluttava elin.
Tosiasia: Kuumassa ympäristössä, kuten tropiikissa, on yleensä enemmän tummempia kuin vaaleampia. Syy on se, että evoluutio suosii tässä tapauksessa tummuutta.
Hypoteesi: Kuumassa ympäristössä on energiatasapainon kannalta suosiollisempaa olla pienipäinen ja siten pieniaivoinen; siis siksi vaaleammat ovat melko systemaattisesti älykkäämpiä kuin tummemmat. Yksi konkreettinen esimerkki: Israelissakin vaalea askenaasijuutalaisväestö on monella saralla johtavassa asemassa, vaikka siellä on paljon myös tummempia juutalaisia.
Kysymys: onko tässä mitään perää, vai jyräävätkö kulttuurilliset seikat tämän yli?
Onko älykkyys rotujen kannalta vain pelkkä sosiaalinen konstruktio?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onko päiden kokoja eri rotujen välillä vertailtu? Määräävämpää on aivojen poimuttuneisuus. Onko sitä rotujen välillä tutkittu? Älykkyys on tosi paljon sosiaalinen ja kulttuurillinen konstruktio, mutta ei pelkästään sitä; tämä on henkilökohtainen mielipiteeni.
Mielenkiintoinen kysymys. Kun nobelisti James D. Watson puhui asiasta pari vuotta sitten, syntyi taas pieni meteli. Asian tutkiminenkin on siinä mielessä ongelma, että jos tällanen riippuvuus nyt todetaan (monet tutkimukset viittaavat siihen) ja selitetään, niin pelätään että se antaa lisäpotkua rasismille. Avoimen tieteentekemisen kannalta huonompi juttu...
Toisaalta itse älykkyystestejä voi aina krisisoida. On väitetty, että ne kuvaavat lähinnä sopeutumista länsimaiseen nykymaailmaan. Jos on näin, tuloksia ei suoraan voi yleistää tarkoittamaan älykkyyttä, koska hyvin erilaisesta kulttuurista tulevilta on vaadittu hyvin erilaisia valmiuksia menestymiseen. Tässä tulevat nämä kulttuurilliset seikat.
Voin hyvin kuvitella, että esim. kuviopäättelytestissä kulttuurierot näkyvät nimenomaan huonommin menestyvässä päässä, sillä alkukantaisemmissa oloissa elävä ei ole tottunut ajettelemaan käsitteellisesti. Mutta luulisin että siellä paremmin menestyvässä päässä ei kulttuurierojen pitäisi niinkään näkyä. Jos on älykäs kaveri, hän kyllä nopeasti oivaltaa testin idean. Siten pelkät kulttuurierot saattavat aiheuttaa eroja keskimääräisen ÄOhon ja sen hajontaan, mutta ei välttämättä huippupäähän.