Ihmisten suhde tieteeseen, tiedemiehiin ja koulutukseen on alkanut kieroutua täysin väärään suuntaan. Tuntuu, että useiden ihmisten päässä elää ajatus: jos sinulla on korkeakoulututkinto, olet hyödytön tyhjäpää. Kaikkein pahin kritiikki kohdistuu kaikkein korkeimmin koulutettuihin ihmisiin - tohtorit, professorit ja arvostetut tutkijat ovat hyödyttömiä yhteiskunnan elättejä. Miksi on näin?
Yksi mahdollinen selitys on median antama virheellinen kuva tieteestä ja sen teosta. Media kyllä jaksaa muistuttaa meitä "tutkimuksista", jotka todistavat hengittämättä jättämisen olevan kuolettavaa. Näiden varjoon jää massoittain oikeasti hyödyllistä tutkimusta, jota tehdään tälläkin hetkelle sairauksien voittamiseksi ja uusien energiamuotojen luomiseksi. Mitään mullistavaa uutta teknologiaa ei olisi mahdollista luoda ilman korkeaa koulutusta. Jotta lääkärit ja diplomi-insinöörit saisivat tarvitsemansa koulutuksen, tarvitaan myös näitä "tyhjäpää" professoreja, joilla on tarvittava tietotaito koulutuksen järjestämiseen.
Toinen mahdollinen selitys löytyy perisuomalaisesta kateudesta. Korkeasti koulutetut sijoittuvat yhteiskunnan hierarkiassa korkeampiin asemiin kuin alhaisemman koulutuksen omaavat. Heidän palkkansa ovat keskimäärin suuremmat ja edunvalvonta hyvin järjestettyä. Kuitenkin, täytyy muistaa, että on useita tutkijoita, jotka joutuvat kamppailemaan apurahoista niukkojen varojensa kanssa. Pelkkä korkea koulutus ei takaa elämässä menestymistä. On työttömiä tohtoreita ja sellaisia, jotka putoavat työelämän ulkopuolelle firman henkilöstövähennysten yhteydessä - koulutuksesta riippumatta.
Kaikkia korkeasti koulutettuja yhdistää kuitenkin yksi asia, joka on omiaan lietsomaan kateutta. He ovat menestyneet koulussa riittävän hyvin. Tämä taas antaa syyn tarrautua pieneenkin tyhmään virheeseen - hän on akateemikko, ei hän noin voi tehdä! Näin voidaan sitten näytellä marttyyriä - jos tuokin menestyi koulussa, olisin minäkin menestynyt, koska olen älykkäämpi kuin hän ja opettajani oli typerys. Tästä on pieni matka yleistykseen, jossa kaikki korkeasti koulutetut leimataan hyödyttömiksi tyhjäpäiksi.
Miksikö näin ei sitten saisi olla? Opiskelen itse eräässä korkeakoulussa ja minua ainakin loukkaavat kyseiset puheet. Ensinnäkään en näe niille mitään perusteita, ja toiseksi kyse on ihmisryhmien välisestä vihanlietsonnasta, jossa luodaan kaksi luokkaa: "kouluttamaton alaluokka" ja "koulutettu yläluokka". Asiat ovat kuitenkin harvoin niin mustavalkoisia kuin edellä mainitsemani kahtiajako olettaa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, KORKEA KOULUTUS EI TAKAA MENESTYSTÄ MILLÄÄN ALALLA, EIKÄ VARSINKAAN ELÄMÄSSÄ. Näin, vaikka koulutuksesta onkin hyötyä monissa asioissa. Sen lisäksi, että kyseiset puheet ovat hyvien tapojen vastaisia, ne ovat myös suorastaan vaarallisia. Lietsotaan jännitteitä ihmisryhmien välille ja vielä sellaisella tavalla, että toinen osapuoli edustaa yhteiskunnassa vähemmistöä. Korkeasti koulutetun väestöosan suuruus ei nimittäin ole puolet vaan paljon vähemmän.
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-03-15_001.html
Lisäksi korkeatasoinen tiede vaatii korkeaa koulutusta, joten koulutuksen leimaaminen negatiiviseksi vaikuttaa haitallisesti tieteen edistykseen ja ohjaa kehitystä taantumuksen suuntaan.
Koulumenestys ja toisen korkeampi koulutus eivät ole syitä olla katkera tai kateellinen. Tunnen monia henkilöitä, jotka ovat pärjänneet itseäni paremmin ja saaneet arvostusta menestyksellään. Ajattelen heistä näin: he ovat hienoja ihmisiä, joilta minulla on paljon opittavaa. Lisäksi, yhteiskunta pyörii yhteisvoimin - jos toisella menee hyvin, se hyödyttää myös muita pitkällä aikavälillä. SIIS UNOHTAKAA SE ******** KAHTIAJAKO!!!
Yksi mahdollinen selitys on median antama virheellinen kuva tieteestä ja sen teosta. Media kyllä jaksaa muistuttaa meitä "tutkimuksista", jotka todistavat hengittämättä jättämisen olevan kuolettavaa. Näiden varjoon jää massoittain oikeasti hyödyllistä tutkimusta, jota tehdään tälläkin hetkelle sairauksien voittamiseksi ja uusien energiamuotojen luomiseksi. Mitään mullistavaa uutta teknologiaa ei olisi mahdollista luoda ilman korkeaa koulutusta. Jotta lääkärit ja diplomi-insinöörit saisivat tarvitsemansa koulutuksen, tarvitaan myös näitä "tyhjäpää" professoreja, joilla on tarvittava tietotaito koulutuksen järjestämiseen.
Toinen mahdollinen selitys löytyy perisuomalaisesta kateudesta. Korkeasti koulutetut sijoittuvat yhteiskunnan hierarkiassa korkeampiin asemiin kuin alhaisemman koulutuksen omaavat. Heidän palkkansa ovat keskimäärin suuremmat ja edunvalvonta hyvin järjestettyä. Kuitenkin, täytyy muistaa, että on useita tutkijoita, jotka joutuvat kamppailemaan apurahoista niukkojen varojensa kanssa. Pelkkä korkea koulutus ei takaa elämässä menestymistä. On työttömiä tohtoreita ja sellaisia, jotka putoavat työelämän ulkopuolelle firman henkilöstövähennysten yhteydessä - koulutuksesta riippumatta.
Kaikkia korkeasti koulutettuja yhdistää kuitenkin yksi asia, joka on omiaan lietsomaan kateutta. He ovat menestyneet koulussa riittävän hyvin. Tämä taas antaa syyn tarrautua pieneenkin tyhmään virheeseen - hän on akateemikko, ei hän noin voi tehdä! Näin voidaan sitten näytellä marttyyriä - jos tuokin menestyi koulussa, olisin minäkin menestynyt, koska olen älykkäämpi kuin hän ja opettajani oli typerys. Tästä on pieni matka yleistykseen, jossa kaikki korkeasti koulutetut leimataan hyödyttömiksi tyhjäpäiksi.
Miksikö näin ei sitten saisi olla? Opiskelen itse eräässä korkeakoulussa ja minua ainakin loukkaavat kyseiset puheet. Ensinnäkään en näe niille mitään perusteita, ja toiseksi kyse on ihmisryhmien välisestä vihanlietsonnasta, jossa luodaan kaksi luokkaa: "kouluttamaton alaluokka" ja "koulutettu yläluokka". Asiat ovat kuitenkin harvoin niin mustavalkoisia kuin edellä mainitsemani kahtiajako olettaa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, KORKEA KOULUTUS EI TAKAA MENESTYSTÄ MILLÄÄN ALALLA, EIKÄ VARSINKAAN ELÄMÄSSÄ. Näin, vaikka koulutuksesta onkin hyötyä monissa asioissa. Sen lisäksi, että kyseiset puheet ovat hyvien tapojen vastaisia, ne ovat myös suorastaan vaarallisia. Lietsotaan jännitteitä ihmisryhmien välille ja vielä sellaisella tavalla, että toinen osapuoli edustaa yhteiskunnassa vähemmistöä. Korkeasti koulutetun väestöosan suuruus ei nimittäin ole puolet vaan paljon vähemmän.
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2012-03-15_001.html
Lisäksi korkeatasoinen tiede vaatii korkeaa koulutusta, joten koulutuksen leimaaminen negatiiviseksi vaikuttaa haitallisesti tieteen edistykseen ja ohjaa kehitystä taantumuksen suuntaan.
Koulumenestys ja toisen korkeampi koulutus eivät ole syitä olla katkera tai kateellinen. Tunnen monia henkilöitä, jotka ovat pärjänneet itseäni paremmin ja saaneet arvostusta menestyksellään. Ajattelen heistä näin: he ovat hienoja ihmisiä, joilta minulla on paljon opittavaa. Lisäksi, yhteiskunta pyörii yhteisvoimin - jos toisella menee hyvin, se hyödyttää myös muita pitkällä aikavälillä. SIIS UNOHTAKAA SE ******** KAHTIAJAKO!!!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lääketiede lienee poikkeus: sitä varmaankin arvostetaan. Auttaisiko tieteiden popularisointi -- ns. tavallisten ihmisten osallistuttaminen, muutenkin kuin tutkimuskohteina?
Taitaapi asia olla nimenomaan päinvastoin. Äskettäin muistaakseni New York Timesissa oli juttu siitä, miten juuri arvostetuissa lääketieteellisissä tiedejulkaisuissa kuten New England Journal of Medicine on viime vuosina julkaistu yhä enemmän puppututkimuksia joita joudutaan jälkeenpäin peruuttamaan ja näiden määrä vain kasvaa. Eli nimenomaan lääketiede on vetämässä mattoa tieteen uskottavuuden alta. Syiksi lueteltiin mm. vähenevä tutkimusrahoitus, jatko-opiskelijoille asetetut julkaisupaineet, sekä vilpillisten tutkijoiden suosiminen tiedepiireissä (jos teet vilppiä, saat valtavasti julkaisuviitteitä ja meriittiä kun muut todistelevat tutkimustasi pupuksi - toisaalta rehellistä tutkimusta tekevillä on sitäkin vaikeampaa saada tutkimuksensa julkaistua koska ne eivät tue julkaistua aikoinaan sensaatiomaista vilppitutkimusta ja jälkeenpäin ne katsotaan vanhentuneiksi).
Tärkein syy on se että professorit, korkeastikoulutetut ja muut akateemiset eivät edusta tiedettä, vaan omaa pierureikäänsä jonka he yrittävät naamioida tieteeksi hienoilla termeillä
Esimerkiksi AMK:ssa on korkeampi tieteellisen tutkimuksen taso kuin yliopistoissa
AMK:ssa ei harjoiteta mitään tieteellistä tutkimusta arvoisa tiedemies. AMK ei ole tiedekorkeakoulu eikä oikeastaan korkeakoulu laikaan vaan entinen teku. Tekun käyneenä silti yhtään termiä väheksymättä. AMK taas on terminä turhaa hännännostoa, koska opiskelijamateriaalin taso on aina vaan laskenut.
AMK.ssa tehdään tutkimusta, ja myös sovelletaan ja opetetaan tiedettä. Yliopistolaitos voidaan lakkauttaa koska sen tutkimus on turhaa ja kallista, ja heidän palvelujaan ei tarvita.
siinä säästyy rahaa kun yliopistot lakkautetaan, ja vain AMK jää jäljelle sillä AMK on parempi
Yliopisto = epätieteellinen
AMK = paras
Suositan viimeistään nyt ammattiapua, kun et vuosienkaan kuluessa pääse siitä traumastasi, kun jäit yliopiston ovien ulkopuolelle.
Älä höpötä. Näytähän nyt muutama tieteellinen julkaisu, joita AMK:ssa on tehty. Insinöörin lopputyö ei todellakaan ole sellainen. AMK on sama kuin vanha teku, ja sieltä valmistuu keskiasteen työnjohtajia ja se siitä. Kyllä niitäkin tarvitaan, mutta tieteen tekeminen on siltä porukalta hyvin kaukana.
Epäilen, että AMK:n ovetkin on vedetty kiinnin nenän edestä. Sen verran kaukana opiskelumaailman arkitodellisuudseta tuo hemppa seilaa.
Toiset tuottaa tutkimuspapereita ja toiset patentteja yrityksille.
Enpä ole kuullut yhdenkään amk:n patenttisalkusta. Ai niin, patentithan lahjoitetaan ilmaiseksi yrityksille, jos nyt jotakin patentoitavaa satutaan joskus harvoin keksimään!
Mikä on tarkoitus perä opiskella korkeakoulussa.
Jos tyyli on hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala.
menee opetus hukkaan..
Jos opiskellaan pitkälle ja jäädään sitten tavis töihin on mielestäni hieman epäonnistuttu..
Minusta "korkeasti" opiskelevilla pitäisi joku tavoite, miksi he ovat opiskelemssa jotakin suurempaa, mitä AMK ei tarjoa.
Itse teen asioita joita tuskin olisi missään pystynyt opiskelemaan, mutta minua ei koskaan ole AMK ja yliopistot kiinnostaneet. Käytännön miehiä siis.
Useimmmilla suomalaisilla on aivan virheellinen käsitys demokratiasta, kansanvallasta.
Todellisuudessa herrojen arvovalta tuhoaa demokraattisen kehityksen. Toisin on asianlaita muun muassa Venäjällä, Kiinassa, Pohjois-Koreassa jne.
Oikeaa tiedettä tehdään vain yksityisissä yliopistoissa.
Tämä jäi nyt hieman epäselväksi. Tarkoitatko yliopistojen tilaustutkimuksia vai niitä harvoja yksityisiä yliopistoja, joilla takanaan niin paljon omaisuutta, että ne voivat osin tutkia aivan mitä haluavat?
Tosin haluaisin kuulla myös määritelmäsi siitä, mikä on "oikeaa tiedettä".
Ihmistä vaivaa Aatamin tauti joka kulkee psykologisena perintönä sukupolvesta toiseen
Aatamintaudin tartutti ihmiseen materiasta syntynyt ajatus tietämättää, kun se loi henkiselle alueelle egon sielun, ja ajatus joutui sen vangiksi
Niinkauan kun ajatus ei ole vapaa egosta, niin ihminen pysyy henkisesti tässä pysähtyneisyyden tilassa, jonka uskonnot, aatteet ja filosofia haluavat ikuistaa, voidakseen hallita ihmismieltä ikuisesti
Mutta mikä vaivaa tiedettä? Tiede on erkaantunut kansalaisten tarpeista. Tieteestä on tullut itsetarkoitus joka ei palvele kansalaisten tarpeita eikä puhuttele heitä. Tiede ei enää tuota ratkaisuja arkipäivän ongelmiin.
Olisi tietysti ollut hyvä, jos olisit viitsinyt perustella tuota mielipidettäsi. Vaikka sinä et ymmärtäisikään, miten jonkin alan tutkimus vie käytäntöä eteenpäin, niin alan asiantuntija ymmärtää.
Aivan uusissa asioissa ei kukaan voi varmaksi sanoa, onko tuloksella käytännön merkitystä. Merkittävimmät tulokset ovat aina olleet aikalaisille täysin tarpeettomia. Tuskin kukaan aikonaan tarvitsi Maxwellin yhtälöitä tai Einsteinin suhteellisuusteoriaa tai ymmärsi niillä olevan koskaan mitään käytännön merkitystä.