Mikä on valkoisen valon aallonpituus?

Juu kaikki tuo on tuttua tietoa, olis pitänyt hiukka tarkentaa. Jos tehtävässä kerrotaan että w0 on 2,24 keV niin pystyykö valkoinen valo irrottamaan elektroneja kyseisestä aineesta. Tiedän miten lasketaan, ajattelin vain että pitääkö käyttää mitä lukua valkoisen valon aallonpituudelle, 500nm siitä keskivaiheilta?

19 kirjoitti:

Juu kaikki tuo on tuttua tietoa, olis pitänyt hiukka tarkentaa. Jos tehtävässä kerrotaan että w0 on 2,24 keV niin pystyykö valkoinen valo irrottamaan elektroneja kyseisestä aineesta. Tiedän miten lasketaan, ajattelin vain että pitääkö käyttää mitä lukua valkoisen valon aallonpituudelle, 500nm siitä keskivaiheilta?

Lue lisää

Eli siis kyse valosähköisestä ilmiöstä. Mutta tuota laskuissa käytettävää lambdaa vain tiedustelisin.

19 kirjoitti:

Eli siis kyse valosähköisestä ilmiöstä. Mutta tuota laskuissa käytettävää lambdaa vain tiedustelisin.

"Tiedän miten lasketaan, ajattelin vain että pitääkö käyttää mitä lukua valkoisen valon aallonpituudelle, 500nm siitä keskivaiheilta?"

Ei tietenkään! Jos sinulle annetaan viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen euron setelit, ja kysytään, voitko maksaa vain yhdellä niistä 15 euron ostokset, otatko yhtä lailla setelin "siitä keskivaiheilta" ja vastaa et, koska et voi maksaa 15 euron ostosta kympillä?

Valkoinen valo sisältää KAIKKIA aallonpituuksia väliltä n. 400-700 nm. Eli jos irroittaminen onnistuu edes yhdellä tälle välille kuuluvalla aallonpituuden arvolla, se onnistuu myös valkoisella valolla. Jos luet kirjastasi hiukan asiasta, huomannet, että valosähköisen ilmiön toteutumiseksi fotoni vaatii energiaa. Toisaalta E = hf => E ~ f ja c = λf => f ~ 1/λ => E ~ 1/λ. Eli halutaan mahdollisimman *pieni* aallonpituus, jolloin 1/λ on mahdollisimman suuri.

Suomeksi testaat, onnistuuko lyhytaaltoisimmalla näkyvällä valolla. Jos, niin onnistuu myös valkoisella valolla.

3+16 kirjoitti:

"Tiedän miten lasketaan, ajattelin vain että pitääkö käyttää mitä lukua valkoisen valon aallonpituudelle, 500nm siitä keskivaiheilta?"

Ei tietenkään! Jos sinulle annetaan viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen euron setelit, ja kysytään, voitko maksaa vain yhdellä niistä 15 euron ostokset, otatko yhtä lailla setelin "siitä keskivaiheilta" ja vastaa et, koska et voi maksaa 15 euron ostosta kympillä?

Valkoinen valo sisältää KAIKKIA aallonpituuksia väliltä n. 400-700 nm. Eli jos irroittaminen onnistuu edes yhdellä tälle välille kuuluvalla aallonpituuden arvolla, se onnistuu myös valkoisella valolla. Jos luet kirjastasi hiukan asiasta, huomannet, että valosähköisen ilmiön toteutumiseksi fotoni vaatii energiaa. Toisaalta E = hf => E ~ f ja c = λf => f ~ 1/λ => E ~ 1/λ. Eli halutaan mahdollisimman *pieni* aallonpituus, jolloin 1/λ on mahdollisimman suuri.

Suomeksi testaat, onnistuuko lyhytaaltoisimmalla näkyvällä valolla. Jos, niin onnistuu myös valkoisella valolla.

Lue lisää

:D kunnon ripitystä

"Maailman kaikki värit voidaan ilmaista kolmen luvun koodilla! "

Eninnäkään tietokoneen näyttö ei pysty näyttämään kaikkia värejä. Toiseksi tuo perustuu normaaliin ihmisnäköön. On ihmisiä, joilla on normaalia tarkempi värinäkö (suunnilleen värisokeuden vastakohta) muista eläimistä puhumattakaan.

okaro kirjoitti:

"Maailman kaikki värit voidaan ilmaista kolmen luvun koodilla! "

Eninnäkään tietokoneen näyttö ei pysty näyttämään kaikkia värejä. Toiseksi tuo perustuu normaaliin ihmisnäköön. On ihmisiä, joilla on normaalia tarkempi värinäkö (suunnilleen värisokeuden vastakohta) muista eläimistä puhumattakaan.

Lue lisää

Valkoinen valo saadaan signaalianalyysillä: jos spatiaalitason signaali on täysin satunnaista tai edes korreloimatonta, sen tehospektri eli autokorrelaatiofunktion Fourier-muunnos on tasainen. Eli tämä saadaan helposti siten, että autokorrelaatiofunktio on impulsiivinen Diracin delta-funktio. Loppu on laskentoa.