Mihin menet, Kolarin lukio?
Pienten lukioiden oppilasmäärien pieneneminen on niiden kohtalonkysymys. Muonion lukio on päättänyt erikoistua hiihtovalmennukseen, Ylitornio tarjoaa houkuttimena jääkiekkovalmennusta ja Kittilän lukio on rakentanut profiiliaan Levin laskettelukeskuksen ympärille. Kukin näistä lukioista on päättänyt profiloitua omien alueellisten houkuttimiensa ympärille. Nyt myös Kolarissa on lähdetty tarjoamaan Ylläksen alueen matkailukeskukseen perustuvia houkuttimia oppilaille. Uusille oppilaille tarjotaan mm. ilmainen laskettelulippu Ylläkselle. Opiskelijoiden kannalta mielenkiintoinen CERN-projekti on ajettu alas. Uusien opettajien valinnassa keskeiselle sijalle on asetettu heidän valmiutensa johdatella oppilaita mäenlaskun salaisuuksiin. Mielestäni Kolarin lukion ei kuitenkaan kannattaisi ruveta kilpailemaan samoista oppilaista Levin alppilukion kanssa. Tämä on tuhoon tuomittu ajatus. Levin asema on nykyisellään sen verran vahva. Hyviä urheilullisia oppilaita ei riitä kaikkiin saman alueen oppilaitoksiin ja myös muille kuin ensisijaisesti urheilusta kiinnostuneille nuorille tulisi tarjota opiskelumahdollisuuksia. Mitään järkeä ei ole siinä, että kaikki läntisen Lapin lukiot erikoistuvat urheilulukioiksi. Omaa persoonallista identiteettiään oppilaitos ei voi kehittää naapureilta kopioimalla.
Kolarin seudulla (kuten myös Ruotsin puolella Pajalassa) on meneillään voimakas kaivosbuumi. Uusien kaivosten myötä alueelle on avautumassa runsaasti alan työpaikkoja. Parhaillaan ollaan käynnistämässä alan ammatillista koulutusta. Kaivosten myötä alueelle on muuttamassa paljon teknillisen alan ammateista toimeentulonsa saavaa väkeä. Myös lukion kannattaisi seurata aikaansa. Kaivosalalla ja sitä sivuavissa ammateissa toimivien henkilöiden lapset ovat usein kiinnostuneita samoista aloista kuin millä heidän vanhempansa työskentelevät. Vanhemmat haluaisivat kuitenkin usein kouluttaa lapsensa pitemmälle kuin itse ovat aikanaan opiskelleet. Näin heillä voisi olla turvattu tulevaisuus.
Perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla toimivan Kolarin lukion kannattaisi valita erikoispainotusalakseen oppilaiden valmentaminen nimenomaan teknillisen puolen yliopistollisiin ja korkeakouluopintoihin. Kolarin lukio voisi olla profiililtaan teknillisten alojen jatko-opintoihin valmistava yleissivistävä oppilaitos mutta samalla myös hyvä yleislukio. Profiloituminen tällä tavalla ei tarkoittaisi kilpailua ammatillisten oppilaitosten kanssa, vaan tavoitteena olisi nimenomaan oppilaiden kiinnostuksen herättäminen ja heidän valmentamisensa alan jatko-opintoihin. Tämä tapahtuisi mm. hyödyntämällä järjestelmällisesti teknillisten alojen sovellutusesimerkkejä matemaattisten luonnontieteiden opetuksessa. Iso merkitys olisi opiskelijoiden tietoteknisten valmiuksien kehittämisellä. Symbolisen laskennan tulo ylioppilaskirjoituksiin huomioitaisiin vahvasti opetuksessa. Ja vaikkapa sähkötekniikan ja elektroniikan perusteiden opetuksessa hyödynnettäisiin piirisimulaattoreiden kaltaisia helppokäyttöisiä mutta pitkälle kehittyneitä sovellusohjelmistoja.
Urheiluvalmennukseen ja matkailualan houkuttimiin keskittyvien lukioiden keskellä tällaiselle lukiolle olisi myös tilausta.
On valitettavaa, että Kolarin lukio on kuitenkin parhaillaan antautumassa toivottomaan kilpailuun Levin alppilukion kanssa.
Pienten lukioiden oppilasmäärien pieneneminen on niiden kohtalonkysymys. Muonion lukio on päättänyt erikoistua hiihtovalmennukseen, Ylitornio tarjoaa houkuttimena jääkiekkovalmennusta ja Kittilän lukio on rakentanut profiiliaan Levin laskettelukeskuksen ympärille. Kukin näistä lukioista on päättänyt profiloitua omien alueellisten houkuttimiensa ympärille. Nyt myös Kolarissa on lähdetty tarjoamaan Ylläksen alueen matkailukeskukseen perustuvia houkuttimia oppilaille. Uusille oppilaille tarjotaan mm. ilmainen laskettelulippu Ylläkselle. Opiskelijoiden kannalta mielenkiintoinen CERN-projekti on ajettu alas. Uusien opettajien valinnassa keskeiselle sijalle on asetettu heidän valmiutensa johdatella oppilaita mäenlaskun salaisuuksiin. Mielestäni Kolarin lukion ei kuitenkaan kannattaisi ruveta kilpailemaan samoista oppilaista Levin alppilukion kanssa. Tämä on tuhoon tuomittu ajatus. Levin asema on nykyisellään sen verran vahva. Hyviä urheilullisia oppilaita ei riitä kaikkiin saman alueen oppilaitoksiin ja myös muille kuin ensisijaisesti urheilusta kiinnostuneille nuorille tulisi tarjota opiskelumahdollisuuksia. Mitään järkeä ei ole siinä, että kaikki läntisen Lapin lukiot erikoistuvat urheilulukioiksi. Omaa persoonallista identiteettiään oppilaitos ei voi kehittää naapureilta kopioimalla.
Kolarin seudulla (kuten myös Ruotsin puolella Pajalassa) on meneillään voimakas kaivosbuumi. Uusien kaivosten myötä alueelle on avautumassa runsaasti alan työpaikkoja. Parhaillaan ollaan käynnistämässä alan ammatillista koulutusta. Kaivosten myötä alueelle on muuttamassa paljon teknillisen alan ammateista toimeentulonsa saavaa väkeä. Myös lukion kannattaisi seurata aikaansa. Kaivosalalla ja sitä sivuavissa ammateissa toimivien henkilöiden lapset ovat usein kiinnostuneita samoista aloista kuin millä heidän vanhempansa työskentelevät. Vanhemmat haluaisivat kuitenkin usein kouluttaa lapsensa pitemmälle kuin itse ovat aikanaan opiskelleet. Näin heillä voisi olla turvattu tulevaisuus.
Perinteisellä teollisuuspaikkakunnalla toimivan Kolarin lukion kannattaisi valita erikoispainotusalakseen oppilaiden valmentaminen nimenomaan teknillisen puolen yliopistollisiin ja korkeakouluopintoihin. Kolarin lukio voisi olla profiililtaan teknillisten alojen jatko-opintoihin valmistava yleissivistävä oppilaitos mutta samalla myös hyvä yleislukio. Profiloituminen tällä tavalla ei tarkoittaisi kilpailua ammatillisten oppilaitosten kanssa, vaan tavoitteena olisi nimenomaan oppilaiden kiinnostuksen herättäminen ja heidän valmentamisensa alan jatko-opintoihin. Tämä tapahtuisi mm. hyödyntämällä järjestelmällisesti teknillisten alojen sovellutusesimerkkejä matemaattisten luonnontieteiden opetuksessa. Iso merkitys olisi opiskelijoiden tietoteknisten valmiuksien kehittämisellä. Symbolisen laskennan tulo ylioppilaskirjoituksiin huomioitaisiin vahvasti opetuksessa. Ja vaikkapa sähkötekniikan ja elektroniikan perusteiden opetuksessa hyödynnettäisiin piirisimulaattoreiden kaltaisia helppokäyttöisiä mutta pitkälle kehittyneitä sovellusohjelmistoja.
Urheiluvalmennukseen ja matkailualan houkuttimiin keskittyvien lukioiden keskellä tällaiselle lukiolle olisi myös tilausta.
On valitettavaa, että Kolarin lukio on kuitenkin parhaillaan antautumassa toivottomaan kilpailuun Levin alppilukion kanssa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nythän voisi olla sopiva aika keskustella julkisesti paikallisten oppilaitosten linjavalinnoista. Ne kun näyttävät olevan täällä poliittisia kysymyksiä ja edessä ovat pian kuntavaalit. Toisaalta tällaiset keskustelut on koulujen työrauhan säilyttämiseksi hyvä käydä lukukausien ulkopuolella.
Mikähän tämäkin kirjoittaja luulee olevansa?
olet aivan oikeassa sinisalo kolari kuoleva kylä surkeaa
Jos nuihi ennusteisiin luottaa on väkimäärä kovasti ylöspäin.Uusi rakennusalan kauppa ,eiköhän kolarikin nouse suosta.Toivoma parasta, että lapissakin on asutusta tulevaisuudessa,joohan. Kirjottaa vähän pahaa ja paljon hyviä asioita siitä se lähtee
Mietinpä tässä vielä, ettei se kannettu vesi edelleenkään kaivossa pysy, eikä säkillä voi kantaa valoa tupaan.
Mutta juuri tästähän tässä on kysymys. Joku on vain saanut kuningasajatuksen, että rakennetaan koko oppilaitoksen identiteetti Ylläksen matkailullisen vetovoiman ympärille. Ja pois nyt alta risut ja männynkävyt! Ukko Samperin juna kulkee!
Kuinkahan lopulta käynee...?
niin se on matti,että harva se on profeetta omalamaalansa ollu.son naapurhin niin helppo mennä neuvomhan......kyllä siihen meistä kaikista on,että semmosta
Lukion uuden matikanopen esittely löytyy nyt Luoteis-Lapista:
http://www.luoteis-lappi.com/kasvokkain.html
Eiköhän se ole selvää, mihin täällä kannattaa panostaa!
http://www.levi.fi/fi/ruoka-viihde/tapahtumat/fis-alpine-ski-world-cup-levi-9.-11.11.2012.html
Kyllähän tuo matkailu nyt rulettaa ja kaivosala on huonossa maineessa Talvivaaran käsittämättömän huonosti suunniteltujen ja valmisteltujen prosessien takia.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaivosala, ja teollisuus yleensäkin, voisi työllistää paljon laajempia ihmisjoukkoja, tuotannon eri tasoisissa tehtävissä, kuin matkailu.
Matkailun tuotot kun kuitenkin menevät harvojen ihmisten taskuihin.
Kyllä naapurimaamme Ruotsinkin vauraus perustuu pitkälti nimenomaan Pohjois-Ruotsin kaivostoimintaan.