Eiköhän ne puheet siitä vedenpaisumuksesta voisi lopettaa. Mitään kiihtyvää merenpinnan nousua ei ole näkyvissä.
Näin kertoo satelliittimittaus
http://sealevel.colorado.edu/files/2012_rel2/sl_ns_global.png Eli viime aikoina ei ole havaittu nousun kiihtyvän vaan päinvastoin hyytyvän.
Näin paikallistasolla http://tidesandcurrents.noaa.gov/sltrends/trends/060-351.png Helsinki ei ole siis hukkumassa koska merenpinta on ollut laskussa jo 1800 -luvulta lähtien.
Kun nuo sään ääri-ilmiöiden lisääntymisetkin on todettu huuhaaksi niin toivotaan, että ilmasto lämpenee niin meilläkin täällä Suomessa olisi mukavampi asua.
Näin kertoo satelliittimittaus
http://sealevel.colorado.edu/files/2012_rel2/sl_ns_global.png Eli viime aikoina ei ole havaittu nousun kiihtyvän vaan päinvastoin hyytyvän.
Näin paikallistasolla http://tidesandcurrents.noaa.gov/sltrends/trends/060-351.png Helsinki ei ole siis hukkumassa koska merenpinta on ollut laskussa jo 1800 -luvulta lähtien.
Kun nuo sään ääri-ilmiöiden lisääntymisetkin on todettu huuhaaksi niin toivotaan, että ilmasto lämpenee niin meilläkin täällä Suomessa olisi mukavampi asua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Napajäätiköt sulavat ennakoitua nopeammin ... Tutkimustulokset osoittavat samaa kuin monet aiemmatkin tulokset: merenpinta nousee nopeammin kuin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi vuonna 2007. ... IPCC arvioi vuonna 2007, että kaiken kaikkiaan merenpinta nousisi 59 senttiä 2100 mennessä. Tuolloin kuitenkin jo myönnettiin, ettei tietoa ollut riittävästi ja arvio oli alakantissa. ... Vuoden 2007 jälkeen moni tutkimusryhmä on arvioinut, että merenpinnan nousu metrillä tai kahdella on todennäköistä."
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2011/03/napajaatikot_sulavat_ennakoitua_nopeammin_2425806.html
Sinä se vaan jaksat linkata tuohon yli vuoden vanhaan ylen uutiseen.
Kun tuo satelliittimittauskäyrä kertoo, että viimeisen kuuden vuoden aikana merenpinta on noussut n. 10 mm niin eihän siitä tule kuin n. 1,5 mm vuodessa. Millä ihmeen jutulla saat sen väännettyä nopeammaksi?
On arvioitu ja arvailtu, mutta mitkään tosiseikat eivät noita arvailuja tue. Maailmanlaajuisesti merenpinnan nousu on niin pientä, että sitä ei kukaan huomaa muualta kuin tuosta satelliittikäyrästä. Suomessa merenpinta on laskussa. Sen voi itse kukin todeta pakenevasta rantaviivasta. Aikanaan Suomen rannikolle rakennetut linnoitukset ovat jo niin kaukana rannasta, että niistä ei ole enää näköyhteyttäkään merelle.
En mitenkään kykene uskomaan, että muka et tietäisi Suomen rannikoilla tapahtuvasta maanpinnan noususta. Siksi ihmettelen suuresti tuota postaustasi.
Totta kai tiedän maanpinnan noususta, jota tapahtuu myös muualla kuin Suomessa.
Itse asiassa tuo maankohoaminen voi osaltaan nostaa sitä merenpintaa. Nouseehan se maa myös siellä merien kohdalla.
Niinhän se on. 80-luvun maantiedon kirjassa kerrotaan, että 2000 vuoden kuluttua merenkurkku on jo kuiva ja perämerestä tulee järvi. Eikä tämä perämeren alue ole ainoa paikka maailmassa, missä meren pohja nousee.
Olen viettänyt paljon aikaa mökillä, joka on rakennettu 60-luvulla saareen ja ihan veden äärelle. Rakennustarvikkeet on tuotu jäitä pitkin talvella. Nykyisin sinne pääsee autolla ja rantaan on mökistä sata metriä matkaa...
No siinä on Helsingin tulvastategia, missä määräävänä tekijänä on
ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu.
Patovalleja rakennataan kymmenillä miljoonilla vuodessa.
Suopihan sitä ootella, mutta kuka maksaa pöljyyden.
http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2010-1.pdf
Paras että Varkaudessa tehdään samaa, vaikka se on lähe 100m
merenpinnan yläpuolella.
Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäät virtaavat jäävirtoina kiihtyvästi meriin. Grönlannissa noin 300 kuutiokilometriä vuodessa ja Etelämantereella voin 200 kuutiokilometriä. Grönlannin jäävirtaama vastaa noin yhtä milliä merenpinnassa.
Tosin lisävesi valuu painovoimamuutosten vuoksi toiselle puolelle maapalloa.
Virtaama on kymmenkertaistunut muutamassa kymmenessä vuodessa ja trendi jatkunee kiihtyvänä. Siis muutaman kymmenen vuoden kuluttua meriin valuu muutama tuhat kuutiokilometriä jäätä vuodessa ja merenpinnan nousu on tältäosin kiihtynyt senttiin vuodessa plus muut vaikutukset.
Lämmöt pohjoisella pallonpuoliskolla näyttävät lähteen taas nousuun huhtikuussa reilun vuoden jääkauden jälkeen:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/NH.Ts.txt
Kyllähän se on painovoima, joka panee ne jäätiköt virtaamaan. Mitä enemmän sataa lunta jäätikölle eli jäätikön massa kasvaa niin sitä kovemmin se virtaa reunoilla. Niin yksinkertaista se on. Ei siihen jäätikön virtaamiseen asteen osin keskilämpötilojen vaihtelulla ole mitään vaikutusta. Vai kuvitteletko tosiaan, että esimerkiksi Etelämantereen lyhyen parin kuukauden kesän aikana jolloin lämpötila on rannikolla lähellä nollaa, tuo asteen osien lämmön lisäys tunkeutuisi satoja metrejä paksun lumi ja jääkerroksen läpi sinne jäätikön alle sitä sulattamaan kun se ei edes sulata sitä lunta siitä jäätikön päältä.
Lämpimät (ja ilmaston lämpenemisen takia lämmenneet) merivirrat ovat suurin syy Antarktiksen jäiden hupenemiseen:
"Warm Ocean Currents Cause Majority of Ice Loss from Antarctica"
http://www.nasa.gov/topics/earth/features/currents-ice-loss.html
Outoa kun tuo "Majority of Ice Loss" ei näy merenpinnan nousuna. Ja miksiköhän tuo Etelämantereen merijää on jatkuvasti yli pitkäaikaisen keskiarvon. Luulisi sen "lämmenneen" merivirran sulattavan myös merijäätä eikä pelkästään niitä jäähyllyjä.
Maanpinnan kohoamisesta huolimatta, tutustu seuraaviin tilastoihin:
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
Sivu 26, kuva 2.2. Helsingissä mitatut vedenkorkeuden vuosimaksimit,
Vuosilta 1904 - 2010.
Ilmakehän lisääntynyt energia näkyy suoran kulmakertoimessa.
Epäilijän viimeiset huomiot johtuvat auringon ohimenevästä tilanteesta.
Sama on tilanne myös ylemmässä kuvassa 2.1.
Mannerjäätiköiden tuleva käyttäytyminen laajentaa epävarmuutta.
Pidempiaikainen tilasto kohoavastakin rannikosta osoittaa muutoksen suunnan.
Maankohoaminen tulee jatkumaan. Nuo ennusteet eli arvailut merenpinnan noususta perustuvat olettamukseen, että maapallon lämpötila tulee jatkuvasti nousemaan ja jäätiköt sulavat kiihtyvällä vauhdilla. Mikään havainto ei tue tällaista kehitystä. Lämpötila ei ole noussut viime vuosina, jäätiköiden sulaminen ei ole kiihtynyt eikä merenpinnnan nousu ole kiihtynyt. Jotain pitäisi ratkaisevasti muuttua, jotta tuollaiset metrin -kahden ennustuksen merenpinnan nousussa toteutuisivat. Mitään tällaista muutosta ei ole havaittavissa. Tiedätkö sinä, mikä tällainen äkillinen muutos voisi olla?
Aivan viime aikoinahan merenpinnan nousu on ollut rakettimaista. Selityksenä todennäköisin se, että ENSO on kääntynyt La Nina -kauden jälkeen neutraalin kautta El Ninoksi.
Varsin sitkeä, mutta ei niin kovin voimakas La Nina on todennäköisin syy myös merenpinnan nousukäyrällä näkyvälle kuopalle. Vertaa voimakkaan El Ninon tekemä kupru vuonna 1998.
Vähän vielä jäistä.
Jää on silleen plastinen neste, että se virtaa sitä sutjakammin, mitä lähempänä nolla-astetta se lämpötila on; ja toisinpäin jää supistuu ja kovettuu pakkasen kiristyessä. Olen muistelevinani vuosikymmenien takaa geofysiikan lumen ja jään fysiikan kurssilta käyrää, missä jään kovuus ohitti teräksen kovuuden jossakin kuudenkymmenen pakkas-asteen tuolla puole, ja sellainen ei enää kiihkeästi virtaile.
Mannerjäätiköiden jää muuttuu virtaavammaksi, kun jään lämpötila nousee.
Pitäisi vain löytää päteviä lämpötilalukemamuutoksia nimenomaan talvilämpötilojen osalta Grönlannin huipulta muutaman sadan vuoden ajalta.
Arktinen alue laajasti (25 napaa ympäröivää astetta leveyspiireissä) on vuoden keskilämpöisesti lämmennyt reilun sadan vuoden aikana kolmisen astetta. Talvilämmöt ovat nousseet huomattavasti enemmän.
Grönlannin laella lämpötilamuutos voisi olla jopa kymmenisen astetta talvisin.
Sitten vaan lämmönjohtumiskertoimia ja muita gradientteja peliin, että selviäisi, millä syvyydellä lämpeneminen on menossa jään sisässä.
Lämmön pikajohtumista jäätikön pohjalle edustavat "jäätikkökaivot", joissa kesäinen sulavesi nolla-asteisena syksyy jään läpi jäätikön pohjalle asti muutamissa sekunneissa ja toimii liukkaana voiteluaineena maan ja jäätikön välissä.
Lämpenevät merivirrat puolestaan sulattavat mereen päätyvien jäävirtojen alaosia ja irroittavat ne vuonojenjatko-osien pohjasta ja rinteistä.
Jos tuollainen kilometrin paksuinen jää makaa kalliolla niin mitä arvelet sen paineen olevan jään ja kallion välissä. Millähän konstilla se sulavesi työntyy sinne väliin liukasteeksi?
Kun jäätikön päällä on useita kymmeniä metrejä lunta niin ei se kilometrin paksu jäätikkö tiedä paljonko ilman lämpötila on. On aivan sama onko siellä ulkona -10 tai -50.
Entisaikoina säilöttiin jäitä maatiloilla maidon jäähdyttämistä varten sahajauhokerroksen alle missä ne säilyväit syksyyn asti. Nyt samalla tavoin paperitehtailla säilötään puuta pakkasessa tekolumen ja purun alle. Hyvin säilyy.