Auttakaa ymmärtämään miehen käytöstä

Suurempaa hämmennystä herättää jos aikuinen ihminen uskoo sellaiseen roskaan kuin horoskoopit. Vai miksi katsoit aiheelliseksi mainita ne..?

Mies ei myöskään suostu enää menemään eräisiin vuosittaisiin sukujuhliinsa, ja minusta tuntuu että se johtuu siitä, että sovimme tuolloin seuraavan kerran sinne tullessamme, että olisimme kihloissa... ja näin ei valitettavasti käynytkään, enkä tiedä käykö ikinä. Olen kyllästynyt tappeluun ja haudannut suruni asiasta syvälle sisimpääni, ja päättänyt etten itse enää ota asiaa esille - hänen vuokseen.
Mies kuitenkin ehdotti viime ystävänpäivänä, että kaiverruttaisimme nimemme tähän nykytrendien mukaiseen rakkauslukkoon, ja niin teimmekin. Lukko on nyt kiinnitetty erääseen kotikaupunkimme siltaan. Tunsin sekaista ilon riemua tästä ja mietin, tarkoittiko hän että olisi ehkä valmiimpi kohtaamaan kihlautumistoiveeni sitten kuitenkin? Päätin silti olla puhumatta asiasta.
Olemme usein puhuneet myös perheen perustamisesta. Välillä mies saattaa sanoa jopa oman äitinsä kuullen, ettei halua omia lapsia koskaan (mielestäni tämä on todella lapsellista). Sitten hän saattaakin sanoa heti seuraavana päivänä, että kun hänellä sitten ON lapsia, niin... Mitä ihmettä tästäkin pitäisi ajatella? Mielestäni mies on julma puhuessaan tähän sävyyn. Viimeksi hän sanoi isäni kuullen, että ehkäpä me adoptoimmekin lapsen vaikka Afrikasta... (isälleni lapsenlapset ovat kaikki kaikessa, sillä minä olen hänen ainoa lapsensa). Minä sanoin tähän että älä unta näe... Enempää emme puhuneet aiheesta ja se oli vähän vitsikkääseen sävyyn sanottua, mutta kuitenkin. En tiedä, mitä hän haluaa.
Yksi asia on latistuneet seksihalut... Mikä omasta puolestani johtuu ajoittaisesta riitelystämme, joka usein koskee juurikin tulevaisuuttamme. En koe enää oloani kovin turvalliseksi, koska en ymmärrä, mitä mies haluaa. Ennen meillä oli värikäs seksielämä, jossa oli mielikuvitustakin välillä mukana. Ja sitä oli enemmän kuin nykyään. Meillä oli myös paljon enemmän läheisyyttä ennen. Nykyään mies saattaa jopa sanoa, etten saisi koskea häneen :( Ja välillä hän sitten haluaakin että kosketaan. Minä en ikinä sano hänelle, ettei minua saisi koskettaa. Jos halaan häntä kesken päivän, hän ei halaa edes takaisin, on vain olevinaan kauhean kiireinen ja jatkaa matkaansa. Emme enää suutele - vain pussaamme nopeasti. Joskus kuitenkin, kun meillä sitten sattuu olemaan kiihkeää seksiä, mies antautuukin todellisille suudelmille ja katsoo oikein syvälle silmiini ja herkistyy muutenkin. Mutta tätä on valitettavan harvoin.

Ennen mies ilmoitti aina kun lähti omille teillenssä (eli baariin). Nykyään hän ei ilmoita mitään, ei tekstaa tai jätä lappua. Olen sanonut, että senkus menet, mutta ilmoita mihin menet. Luotan ettei mies petä, hän on kuitenkin aina rehellinen, kertoo jopa unensa jos niissä on ollut joku toinen nainen, heh. Minua moinen käytös suututtaa - ihan kuin hän haluaisi pitää minua varpaillaan tahallaan.
Riidellessämme mies uhkaa minua usein eroamisella. Tätä on jatkunut pari viimeistä vuotta (meillä ei ole usein tällaisia riitoja, sanoisin että kerran/3kktta, mutta kuitenkin). Riitamme ovat aina samanlaisia -> minä suutun jostain, mitä hän on sanonut -> kysyn, miksi hän sanoi niin kuin sanoi, mitä olen hänelle tehnyt -> hän saattaa vastata joko ettei tiedä, tai että koska ei tiedä haluaako olla kanssani (mies pitää tässä taas minua jotenkin varpaillaan mielestäni) -> uhkaa lopulta että erotaan sitten :/ Aamulla ei kuitenkaan enää haluakaan erota, vaan tulee halaamaan ja pyytää anteeksi. Ja kaikki on muka taas hyvin.

Tästä muuten sai varmaan sen käsityksen, että itse kaipaisin huumaa. Mutta siitä ei ole kyse, kaipaan varmuutta, läheisyyttä. Ihmetyttää miten sama ihminen on samassa suhteessa muuttunut jotenkin niin erilaiseksi... ennen hän ei koskaan ollut mulle inhottava tai piikikäs, mitä nykyään.

Sun tarvitsis olla erittäin voimakastahtoinen nainen. Teet itsestäsi kaikenlisäksi tyhmän näköisen kun roikut tuollaisessa paskassa kiinni. Sulla on mahdollisuus valita, ei valittaa.

Jotakin tulee mieleen kirjoituksestas, niin vastailempa.
Itse luulen seurustelleeni jonkinasteisen naisnarsistin kanssa ja minulla on tällä hetkellä vaikeaa kiintyä yhtään kenenkään, tosin saattaa olla, että sopivaa vain ei ole vielä osunut kohdalle. Erostani on noin puol vuotta.
Saattaapi olla, että kumppanillasi on tosiaan aiemmasta suhteesta jonkinnäköiset traumat, jota vielä käy läpi, joka aiheuttaa pelkoa kiintyä sinuun.
Toisaalta taas kertomasi mukaan miehen käytöksessä on myös jotain narsismin tapaisia piirteitä. Juurikin se, että sinua pidetään epävarmuudessa suhteen tilasta.
Käsittääkseni sellainen ei kuulu normaaliin suhteeseen...

"Mies oli aiemmin kihloissa, ja asiat eivät tuossa liitossa menneet kovin hyvin - kihlat itse asiassa vain pahensivat asioita (miehen ex oli ilmeisesti jonkin sortin narsisti tai muuten omituinen). Tuntuu siltä että minä saan kärsiä tämän exän tähden :/"

Kai tajuat, että sinusta itsestäsi on hyvää vauhtia tulossa se jonkin sortin narsisti tai muuten omituinen, kuten siitä exästäkin. Ihan oikeasti siis kuvittelit, että aiemmassa suhteessa vika on ollut vain siinä naisessa ja sinun kanssasi mies tulee olemaan joku unelmien prinssi? Lopeta sen exän miettiminen ja keskity siihen, mikä teillä kahdella mättää. Ei se exä ole vastuussa teidän suhteenne toimimattomuudesta. Saattaapi jopa olla, että olet vaan tullut iskeneeksi kätesi kakkaan ja se kakka on sinun miehesi. Ei mikään exän narsistinen haamu.

Eliminoi miehen exä mielestäsi, katso miestäsi realistisesti ja mieti, jaksatko edelleen roikkua löysässä hirressä. Ei alkuajan romantiikka takaa sitä, että tulevaisuus tulee olemaan ruusuinen. Joskus se romantiikka kuolla kupsahtaa kokonaan luupaavasta alusta huolimatta ja se prinssi osoittautuukin sammakoksi. Jospa miehesi on vihdoin vain paljastanut sinulle sisäisen rupikonnansa...

Vai niin

Suhteenne on arkistunut vaan. Huuma on ohi. Te molemmat paljastatte nyt todellisen luonteenne suhteessanne, eritavoin. Joko alatte sietämään toisenne negatiivisia piirteita ja alatte miettimään miten saatte eliminoitua niitä tai sitten puhtaasti erotte.

Miehesi on selvästi epävarma, että miten hänen pitäisi olla suhteessa. Johtuen hänen entisestä suhteesta. Sille jäänyt siis traumat. Ne pitäisi käsitellä pois. Kun hän avautuisi niistä oppisit ymmärtämään ja paljon turhia luuloja karsiutuisi pois.

Ensin nuo traumat ja sitten puhutte teidän suhteenne tulevaisuudesta: Lapsia kyllä vai ei.

Lisäksi sinun pitää puhua hänelle toiveistasi mitä haluat parisuhteelta, ei hän ole mikään ajatustenlukija. Sama pätee häneen.

Pointtina siis puhukaa enemmän....jos jää epäselväksi joku niin esitä lisäkysyksiä. Aloittakaa lause:" minusta tuntuu, että...." Kun lause esitetään tuollatavoin niin siitä jää pois syyttäminen ja uhrin etsiminen. Keskustelu siis tapahtuu minä-muotoisesti ja avaa enemmän itseään toiselle ja ilman, että kuuntelija kääntyy puolustukseen.

Niin, ja nuo erolla uhkaamiset teidän pitää jättää pois. Se on vallankäyttöä ja aiheuttaa enemmän epävarmuutta teidän suhteeseenne kuin osaatte kuvitella.

Johtuu varmaan horoskoopeista XD.

PS. LOL

Tuosta tekstistä sai sellaisen kuvan, että mies on välillä erittäin ahdistunut tuosta teidän suhteesta ja on epävarma onko teillä yhteistä tulevaisuutta => ei siis vielä tiedä mitä haluaa. Tunnut hieman painostavalta? Ehkä valitat paljon, lyttäät miestä henkisesti? Vaikutat ehkä hivenen jopa itsekkäältä, mutta joo, jokaisen on ajateltava myös itseäänkin. Miehenkin on saatava olla omaa mieltä asioista. Tuskin tiedät täysin millainen suhde entisen kanssa oli. Mies varmaankin vain tajusi suhteesta, ettei se kihloihin meneminen ole mikään leikin asia, sitä pitää olla 100 % varma sitten kun naimisiin haluaa. Vai toivotko teinikihloja kenties... että on vaan sormus mutta naimisiinmeno epävarmaa. Kihloihin kun mennään silloin kun naimisiinmeno on jo lähellä, n. vuoden päästä... se on hyvin iso päätös ja on oltava varma, että haluaa olla juuri sen ihmisen kanssa loppuikänsä.

Ehkä aika on tehnyt tehtävänsä ja mies on huomannut kuinka erilaisia olette ja haluatte eri asioita. Vaikuttaa hyvin ahdistuneelta ja tyytymättömältä ihmiseltä. Miksi siis haluaisi naimisiinkaan... koska se sinusta olisi kivaa? eikö sen pitäisi olla yhteinen päätös ja yhteinen ilon aihe...

Yhdyn edelliseen mielipiteeseen, ainakin ahdistuksen ja tyytymättömyyden osalta. Sun pitää nyt laittaa kova kovaa vasten. Ehdota miehelle eroa. Mikäli hän siihen suostuu muitta mutkitta, vielä muutaman päivän harkinnan jälkeen, niin se on sit varmaan oikea ratkaisu. Toisaalta uskon, ettei hän susta oikeasti halua erota.

Sitten puhuit alkutekstissä, että miehesi alkanut treenata? Onko miehesi edelleen treenaava yksilö ja sinä se sohvaperuna? Ehkä miestäsi ahdistaa se, mut ei viitsi sanoa. Mielellään piikittelee muista asioista kuitenkin.

Yksi vaihtoehto on, että suhteenne on kohdannut arjen, eikä valoa oikein näy missään, siis hänen mielestään. Ei muuta kuin parisuhdeterapiaan ajoissa tai suhde vaan tulehtuu entisestään!

Tyypillinen narsisti. Vuoristorata ajelu on alkanut, kun alkuhuuma on käyty läpi ja narsistin mielenkiinto lopahtanut. Luultavasti miehe exäkin kyllästyi tähän jatkuvaan soutaa-huopaa säätöön ja siihen, että koskaan ei voi tietää millä tuulella narsisti on ja mitä hän haluaa ja mitä ei. Sitoutumispelkoinen narsisti haluaa säilyttää vapautensa, koska tietää, että ei kykene kestävään parisuhteeseen pinnallisuutensa tähden. Aloittajan kannattaa jo tässä vaiheessa todella tarkoin harkita mihin pesään on päänsä lyömässä, jatkoa nimittäin on tulossa ja otteet vaan kovenevat.

Ajattele nyt itseäsi ja mitä SINÄ haluat suhteelta ja mieheltäsi. Mieti sitten voitko sen saada nyt. Tässä parisuhteessa. Ole rehellinen itsellesi. Minä en ollut ja elin miehesi kaltaisen narsistin otteessa yli kymmenen vuotta. Narsisti ei koskaan sano mitään ilman taka-ajatusta. Sinussa tulee olemaan vikoja joita et tiennyt edes olevan olemassa. Itsetuntosi alkaa murenemaan pikkuhiljaa. Jos joskus pääset eroon hänestä itsetunnon uudelleen kokoaminen vie vuosia.
Minun on vielä romuna mutta kokoajan olen vahvempi.
Lähde suhteesta jos vielä pystyt. Jos uskot vielä kaiken palaavan ennalleen, et ehkä ole valmis eroamaan, muista kuitenkin sana narsisti ja ota selvää miten sellainen ihminen toimii... Älä sitoudu tai tee lasta ennen kuin olet varma ettei hän ole N!
Kaikkea hyvää sinulle ja toivon todella että aavistukseni on väärä, en kenellekkään toivo niin pahaa kohtaloa että narsistin kanssa yrittäisi elää...