AES saattaa murtua?

Miksi?

Ryptaaja. kirjoitti:

Miksi?

Kerta-avaimen kryptograafinen turvallisuus on todistettu.

Periaate karkeasti yksinkertaistettuna: Jos lisäät tuntemattomaan lukuun x1 tuntemattoman luvun x2 ja saat tulokseksi vaikkapa 666 niin kukaan (muu) ei pysty varmuudella tuloksen perusteella sanomaan mitä ne alkuperäiset luvut olivat.

Voidaan tietysti tuottaa vaikka kuinka pitkä lista yhteensopivua lukuja x1 ja x2, mutta kaikki yhdistelmät ovat tasan yhtä todennäköisiä ja tasan yhtä epätodennnäköisiä.

Oleellista on että kerta-avain on aidosti satunnainen ja vähintään yhtä pitkä kuin salattava viesti. Ja tietysti, nimensä mukaisesti samaa kerta-avainta käytetään vain sen yhden ainokaisen kerran. Ei koskaan uudelleen, ei vahingossakaan.

Jenkit käyttävät kerta-avaimesta nimitystä OTP, One Time Pad.

krypto-kind-a-guy kirjoitti:

Kerta-avaimen kryptograafinen turvallisuus on todistettu.

Periaate karkeasti yksinkertaistettuna: Jos lisäät tuntemattomaan lukuun x1 tuntemattoman luvun x2 ja saat tulokseksi vaikkapa 666 niin kukaan (muu) ei pysty varmuudella tuloksen perusteella sanomaan mitä ne alkuperäiset luvut olivat.

Voidaan tietysti tuottaa vaikka kuinka pitkä lista yhteensopivua lukuja x1 ja x2, mutta kaikki yhdistelmät ovat tasan yhtä todennäköisiä ja tasan yhtä epätodennnäköisiä.

Oleellista on että kerta-avain on aidosti satunnainen ja vähintään yhtä pitkä kuin salattava viesti. Ja tietysti, nimensä mukaisesti samaa kerta-avainta käytetään vain sen yhden ainokaisen kerran. Ei koskaan uudelleen, ei vahingossakaan.

Jenkit käyttävät kerta-avaimesta nimitystä OTP, One Time Pad.

Lue lisää

Ja tuo "aidosti satunnainen" kannattaa alusta lähtien ottaa ihan tosissaan. Satunnaisuus ei ole itsestäänselvä asia.

Esimerkiksi ei voi odottaa että näppäimistöä villisti, lähes apinan raivolla, hakkaamalla saisi aikaan satunnaisten merkkien jonon.

Tavallinen teksti on erittäin rakenteellista tietoa, täysin sopimatonta kerta-avaimeksi. Tavallinen teksti ei todellakaan ole satunnaista.

krypto-kind-a-guy kirjoitti:

Kerta-avaimen kryptograafinen turvallisuus on todistettu.

Periaate karkeasti yksinkertaistettuna: Jos lisäät tuntemattomaan lukuun x1 tuntemattoman luvun x2 ja saat tulokseksi vaikkapa 666 niin kukaan (muu) ei pysty varmuudella tuloksen perusteella sanomaan mitä ne alkuperäiset luvut olivat.

Voidaan tietysti tuottaa vaikka kuinka pitkä lista yhteensopivua lukuja x1 ja x2, mutta kaikki yhdistelmät ovat tasan yhtä todennäköisiä ja tasan yhtä epätodennnäköisiä.

Oleellista on että kerta-avain on aidosti satunnainen ja vähintään yhtä pitkä kuin salattava viesti. Ja tietysti, nimensä mukaisesti samaa kerta-avainta käytetään vain sen yhden ainokaisen kerran. Ei koskaan uudelleen, ei vahingossakaan.

Jenkit käyttävät kerta-avaimesta nimitystä OTP, One Time Pad.

Lue lisää

OTP -kerta-avainta tiettävästi käytetään esim. ydinsukellusveneissä joten luullakseni on suhteellisen turvallinen.

OTP sopii hyvin kun salattavaa tietoa on melko vähän ("ohjuksen laukaisukoodi") ja avaimet voidaan toimittaa hyvissä ajoin etukäteen. Legendan mukaan kuriiri, esim. entinen merijalkaväen sotilas tuo ranteeseensa kahlehditussa turvasalkussa avaimet satamaan jossa sukellusvene käy. Jos lähetys ei tule perille niin niitä avaimia ei oteta käyttöön.

USA:n ja Neuvostoliiton välinen ns. "kuuma linja" oli alunperin toteutettu OTP-kerta-avaimin. Myöhemmin se on siirtynyt johonkin julkisen avaimen järjestelmään.

OTP on kuitenkin paljon väärinkäytetty menetelmä. Jotkut tietämättömät kuvittelevat että ohjelmointikielten yksinkertaiset ns. satunnaislukugeneraattorit tuottavat hyviä satunnaislukuja. Kryptograafiset vaatimukset täyttävien satunnaislukujen tuottaminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa.

krypto-kind-a-guy kirjoitti:

Kerta-avaimen kryptograafinen turvallisuus on todistettu.

Periaate karkeasti yksinkertaistettuna: Jos lisäät tuntemattomaan lukuun x1 tuntemattoman luvun x2 ja saat tulokseksi vaikkapa 666 niin kukaan (muu) ei pysty varmuudella tuloksen perusteella sanomaan mitä ne alkuperäiset luvut olivat.

Voidaan tietysti tuottaa vaikka kuinka pitkä lista yhteensopivua lukuja x1 ja x2, mutta kaikki yhdistelmät ovat tasan yhtä todennäköisiä ja tasan yhtä epätodennnäköisiä.

Oleellista on että kerta-avain on aidosti satunnainen ja vähintään yhtä pitkä kuin salattava viesti. Ja tietysti, nimensä mukaisesti samaa kerta-avainta käytetään vain sen yhden ainokaisen kerran. Ei koskaan uudelleen, ei vahingossakaan.

Jenkit käyttävät kerta-avaimesta nimitystä OTP, One Time Pad.

Lue lisää

Toimiiko PGP:n tiedoston salaus kerta-avaimella? En tarkoita nyt esim. sähköpostin salausta vastaanottajan avaimella vaan PC:llä olevaa tiedostoa, jonka salaan omalla avaimellani. Ainakin tuon sivuston mukaan näin olisi, vai?

http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Good_Privacy

PGP................. kirjoitti:

Toimiiko PGP:n tiedoston salaus kerta-avaimella? En tarkoita nyt esim. sähköpostin salausta vastaanottajan avaimella vaan PC:llä olevaa tiedostoa, jonka salaan omalla avaimellani. Ainakin tuon sivuston mukaan näin olisi, vai?

http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Good_Privacy

Lue lisää

Ei, PGP ei käytä OTP-kerta-avainta.

"PGP encryption uses a serial combination of hashing, data compression, symmetric-key cryptography, and, finally, public-key cryptography; ..."

Eli PGP on yhdistelmä salaisen (symmetric-key cryptography) ja julkisen (public-key cryptography) avaimen järjestelmiä maustettuna digitaalisella sormenjäljellä tai tiivisteellä (hashing) ja tiedon pakkauksella (data compression).

Luullakseni suurin työ tuossa teetetään salaisen avaimen järjestelmällä koska julkisen avaimen avaimen järjestelmiä pidetään turhan hitaina suurempien tietomäärien salaukseen.

PGP................. kirjoitti:

Toimiiko PGP:n tiedoston salaus kerta-avaimella? En tarkoita nyt esim. sähköpostin salausta vastaanottajan avaimella vaan PC:llä olevaa tiedostoa, jonka salaan omalla avaimellani. Ainakin tuon sivuston mukaan näin olisi, vai?

http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Good_Privacy

Lue lisää

Kerta-avain on käytännössä aika hankala. Jos haluat esim. salata 10 kpl megatavun kokoisia tiedostoja kerta-avaimella, niin tarvitset siihen 10 kol vähintään megatavun suuruisia aidosti satunnaisia kerta-avaimia, kaikki erilaisia. Käytettyä kerta-avainta et voi enää koskaan käyttää uudelleen. Avaimet vievät siis vähintään yhtä paljon tilaa kuin salattavat tiedot.

Mutta jos olet ydinsukellusveneen kapteeni ja olet satamassa saanut entiseltä merijalkaväen sotilaalta ranteeseen käsiraudoin kiinnitetyn turvasalkun jonka sisällön olet piilottanut kassakaappiin, niin kriittisen tärkeän, nähtävästi satunnaisen radioviestin saapuessa voit sopivalla lyhyehköllä kerta-avaimella avata sen viestin ymmärrettävään muotoon.

PGP................. kirjoitti:

Toimiiko PGP:n tiedoston salaus kerta-avaimella? En tarkoita nyt esim. sähköpostin salausta vastaanottajan avaimella vaan PC:llä olevaa tiedostoa, jonka salaan omalla avaimellani. Ainakin tuon sivuston mukaan näin olisi, vai?

http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Good_Privacy

Lue lisää

Kannattaisin silti AES-algoa ("Rijndael") ennemmin kuin PGP:tä vaikka rahoissa kylpevä NSA uhoaakin siellä taustalla.

kehitys kehittyy kirjoitti:

Kannattaisin silti AES-algoa ("Rijndael") ennemmin kuin PGP:tä vaikka rahoissa kylpevä NSA uhoaakin siellä taustalla.

Mitä eroa noilla on?

kysyn vaan.......... kirjoitti:

Mitä eroa noilla on?

"Mitä eroa noilla on? "

AES on yksittäinen symmetrinen salausalgoritmi (symmetrinen = käyttää salaista avainta, jolla voi sekä salata että purkaa viestejä, epäsymmetrinen = käytetään salaista ja julkista avainta, toista salaukseen ja toista avaukseen). Rijndael on yhdenlaisten symmetristen salausalgoritmien perhe, josta AES on eräs toteutus.

PGP ei ole yksi salausalgoritmi vaan tietoturvasovellus, jossa käytetään sekä epäsymmetristä (RSA) että symmetristä salausmenetelmää (IDEA) ja vielä hajautusalgoritmia (MD5) tiedon salaamiseen, muuttumattomuuden varmistamiseen ja lähettäjän todentamiseen.

AES on siis rakennuspalikka ja PGP on valmis tuote.

kysyn vaan.......... kirjoitti:

Mitä eroa noilla on?

Näkisin eron siinä että AES (eli alunperin eurooppalainen Rijndael) on terveille algebrallisille periaatteille perustuva vahva algoritmi.

Juu, jenkit rakentaa uusia kalliita laitoksia ihan lystin vuoksi vaan.