Iltaa vaan kaikille palstalaisille
TKK:n Fysiikka 4 -kurssin tentissä tuli viime kuussa vastaan tehtävä, jonka ratkaiseminen ei onnistunut, vaikka loput kysymyksistä olivat ihan mukavia. Jos voisitte kertoa tehtävän ratkaisuperiaatteen ja vastauksen. Voin sitten tarkastaa osaanko laskea sen oikein. En pääse kokeen palautustilaisuuteen, jolloin mallivastaukset jäävät katsomatta, joten pitää täältä kysäistä.
Tentti löytyy tuolta http://tenttiarkisto.fi/exams/9916.1.pdf ja kyseessä on siis toinen tehtävä.
Ratkaisemista varten tehtävässä on kerrottu tuo huojuntataajuus ja ilmeisesti siinä pitää hyödyntää ainakin doppleria. Ja eikös tuo matkaerokin tule ottaa huomioon?
TKK:n Fysiikka 4 -kurssin tentissä tuli viime kuussa vastaan tehtävä, jonka ratkaiseminen ei onnistunut, vaikka loput kysymyksistä olivat ihan mukavia. Jos voisitte kertoa tehtävän ratkaisuperiaatteen ja vastauksen. Voin sitten tarkastaa osaanko laskea sen oikein. En pääse kokeen palautustilaisuuteen, jolloin mallivastaukset jäävät katsomatta, joten pitää täältä kysäistä.
Tentti löytyy tuolta http://tenttiarkisto.fi/exams/9916.1.pdf ja kyseessä on siis toinen tehtävä.
Ratkaisemista varten tehtävässä on kerrottu tuo huojuntataajuus ja ilmeisesti siinä pitää hyödyntää ainakin doppleria. Ja eikös tuo matkaerokin tule ottaa huomioon?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikuttaa samantyyliseltä kuin perus tutkatehtävät? Tutka lähettää signaalia, ja kun tiedetään lähetetty taajuus ja mitataan vastaanotettu taajuus, voidaan dopplersiirtymästä päätellä kohteen nopeus.
Alkuperäinen taajuus oli nyt 10 MHZ. Koska havaitaan huojunta 8 krt/min, voidaan tuosta laskea suoraan ilmakerroksesta heijastunut taajuus (huojuntataajuus = taajuus 1 - taajuus 2).
Tämän jälkeen geometrisella kikkailulla ja dopplersiirtymän kaavalla varmaankin saa nopeuden ilmaistua alkuperäisen ja heijastuneen taajuuden avulla, jotka molemmat tiedetään ja näin nopeus voidaan laskea. Itse tosin sekoan noissa geometrioissa joten en jaksanut alkaa laskea. :)
Tuo geometrinen kikkailu on juuri se kohta, joka ei onnistunut :).
Olenko tyhmä vai yksinkertainen?
Kymmenellä megalla aallonpituus on 30 m. Eikö maksimikohdat osu kohilleen, kun heijastuneen aallon kulkumatka kasvaa tuon aallonpituuden verran. Eli kun tasasivuisen kolmian kylkien pituus kasvaa 30 m, paljonko kasvaa sen korkeus.
Vaiko eikö????
Mutta huojunta-ilmiössähän nuo maksimikohdat eivät osu aina samalle kohdalle. Ajattelin tuota matkaeroa siten, että kun tuo ilmeisesti ionosfääristä heijastuva lähetys saapuu takaisin pinnalle niin sen ja maanpintaa pitkin kulkevan lähetyksen välillä olisi vaihe-ero. Tarvitseeko tätä edes tietää koko tehtävässä? Toisaalta miten tuo ilmakehän vauhti suuntaan tai toiseen edes synnyttää tuon dopplerin?
Ehkä tehtävän yksityiskohtaisempi selitys olisi sittenkin paikallaan :).
Mielestäni doppler on lähes merkityksetön. Kyse on kulkuaikaviiveen kasvusta etäisyyden funktiona tasasivuisen kolmion korkeuden kasvaessa. Kun kenttävoimakkuus muuttuu maksimista maksimiin 8 minuutissa, tarkoittanee se sitä, että heijastuva aalto kulkee siinä ajassa kokoaallon matkan pidempään eli 30 m enemmin. H:n muutos on peruskoulugeometriaa.
Toki dopplerin voi ottaa teoreettisena huomioon, mutta monennessako desimaalissa se vaikuttaa? Onko sen huomioiminen esimerkin tarkoitus?
Itse asiassa asiaa pähkäiltyäni, konsa kyse TKK:n esimerkistä on, niin konnuuksissaan juuri tämä on tehtävän pihvi, jottei se olisi liian helppo.
Toki heijastusrajapinnan liike synnyttää myös doppleria. Onhan se katsottava toisioantenniksi ja siten sm-säteilyä emitoivaksi kohteeksi. Sen nopeus on vaan mitätön.
Tai sitten en osaa erotta etäisyyden kasvua dopplerista, kuten nyt pahasti pelkään käyneen.
Ota tästä nyt sitten selvää.
Heh ; )
500 x 10 = 50 000
8 x 200 = 12 00
50 000 12 00 = 51 200
51 200 / 4 = 12 800