Kuinka suuri teho saadaan menemään valona valokuitua pitkin?
Metrikäs linssi puristamaan valoa pihalla kuituun ja kuitua pitkin pannuhuoneeseen valaisemaan aurinkokennoa. 15 % sähköksi ja 85 % lämpöä otetaan talteen. Näitä sitten rinnan tarpeen ja kukkaron mukaan.
Toivottavasti ajatus selvisi.
Metrikäs linssi puristamaan valoa pihalla kuituun ja kuitua pitkin pannuhuoneeseen valaisemaan aurinkokennoa. 15 % sähköksi ja 85 % lämpöä otetaan talteen. Näitä sitten rinnan tarpeen ja kukkaron mukaan.
Toivottavasti ajatus selvisi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
eipä selevinny!
sulla sovellukset aika pahasti hukassa
Mikä hyöty siitä saataisiin, että temppu tehdään pannuhuoneessa eikä pihalle sijoitetussa laitteistossa? Lisää kalliita komponentteja?
Kysymys oli kuinka paljon tehoa valona saa valokuitua pitkin kulkemaan. Muu on havainnollistamista.
Jos tarkoitat tietoliikenteen käyttämiä optisia kuituja, on niiden kaistaleveys suhteellisen rajattu ja optimi kaista on selvästi näkyvän valon aallonpituutta pidemmissä aalloissa ( n. 1300 ja 1500 nm). Näkyvä valo vaimenee melko paljon. Määrää (dB/m) en osaa sanoa.
Työstölasereissa menee kuitua pitkin, halkaisija 0,2 mm, ainakain parikymmentä kilowattia.
Mielenkiintoinen kysymys, kuitu laser lienee sen sovellus.
Mutta sähkötehoa menisi saman paksuista kaapelia pitkin kai reilusti enemmän..
Viisaamman vastatkoon.
En tiedä viisaammista, mutta ei minunkaan mielestäni täysin tarpeettomissa energiamuodonmuunnoksissa ole mitään järkeä. Aurinkokennot sinne pihalle vaan, sinne ne kuuluvatkin.
Mutta käsittääkseni kysymyksen esittäjää kiinnostikin lähinnä se, mikä on periaatteessa mahdollista, ei niinkään käytännön sovellukset. Eli mistä seikoista (kuidun materiaalista, paksuudesta tms.) riippuu, kuinka paljon valoa ja tehoa siinä saadaan kulkemaan. Voisiko valokuitu edes periaattessa kuljettaa jopa niin paljon tehoa kuin lämmitykseen tarvitaan, oli pikemminkin laskuesimerkki kuin ehdotus todella käytännössä toteutettavaksi. Laskuesimerkkeinähän, ilmiöiden ja niitä koskevien lakien havainnollisesti, fysiikan kirjoissakin ja miksi ei myös täällä, voidaan aivan hyvin käyttää sellaisiakin, mitkä tuskin olisivat kovin järkeviä käytännössä toteutettuina ja joiden kaltaisia ei myöskään esiinny luonnossa.
Eipä siinäkään ole järkeä että maapallon ympäri pingotetaan köysi, jota nosestetaan metrillä, tai siinä että suomen läpi kaivetaan tunneli tms.....
Noi onkin noita idioottien brobleemoita, missä ei ole mitään tekemistä TOSIELÄMÄN kanssa
Jäikö se köysiesimerkkikin sinulta laskematta, kun olet siitä noin katkera?
Kyllä, se on helppo laskea niin että olkoon maapallon halkaisija 0mm jolloin käyden pituus olkoon 0mm
Sitten jos käyttä pidennetään metrillä, nousee se 15,5 sentillä joka puolelta
Jos taasen köyttä vain pidennetän metrillä ja nostetaan sitä, yhdestä kohtaa pitenee se puoli metriä, eli köysi menee ylös puoli metriä, ja alas puoli metriä, kun maapallon halkaisija olkoon 0mm
Parikymmentä kilovattia 230 voltilla tekee noin 90 amppeeria. 0,2 millinen lanka sulaa hetkessä. Ainakin hitsauslanka. Valokuidun tehonsiirtokyky voi todellisuudessa melkoinen. Aiemmissa keskusteluissa joku ehdotti tehon siirtoa saharasta eurooppaan valona kuitua pitkin. Peukalon paksuisen kuitunipun siirtokyky saattaisi olla varsin järeä.
Piin arvo 3,14 ja jotain jaettuna kahella on 1,57 ja jotain. Elikkä nousee 15,7 senttiä ja jotain.
Väärin. Se nousee 15,9 cm.
Eikä maapallon halkaisijaa voi olettaakaan nollaksi. Oletus ei saa olla typerä.
Itse sanoin OLKOON sen halkaisija 0mm, jolloin köyden ympäryysmitta on myös 0mm.
Ja jos köyden mitta on 0mm, ja sitä nostetaan yhdestä kohdasta ylös, menee se ylös 0,5m ja alas 0,5m
Samaten jos 0mm pitkää köyttä pidennetään metrillä, on köyden ympäryysmitta silloin metrin, ja se nousee maan pinnasta 15,5 sentillä
Kato kun nämä kaavat on hauskoja, että ne toimii oli ympyrän koko mikä tahansa, ja kun olkoon halkaisija 0mm niin ympäryysmitta olkoonkin myös niin että se on 0mm
Väärin. Se nousee 15,9 cm.
Ja kaavathan toimivat aivan oikein. Siitä ei ole epäselvyyttä. Epäselvyyttä on antamasi tuloksen kolmannesta merkitsevästä numerosta, koska se on väärä.
"nousee maan pinnasta 15,5 sentillä"
enkös itse juurikin noin sanonut, itse lasken aina laskut tyyliin "okoon nyt niin" eli en nysvää, ja piin arvona käytän 3,1 turha sitä nyt niin tarkaan laskea, olkoon nyt vähä sinne päin, ku tehtävä on kuitenkin kuvitteellinen
Insinöörinä sinun luulisi tietävän, ettei tuloksessa voi ilmoittaa enempää merkitseviä numeroita, kuin on epätarkimmassa tekijässä. 15,5 cm on siis joka tapauksessa väärin.
En kyllä ikinä ole sinua inssiksi luullutkaan. Kun ei ole näköjään edes kertolaskukaan oikein hanskassa, fysiikasta nyt puhumattakaan.
Se on oikein, koska kyseessä on lähinnä ala-aste tasoinen tehtävä, ja sanoin "olkoon" eli ei se niin millin päälle ole.
Samaten sanoin olkoon maapallon halkaisija 0mm, ja näinhän se ei ole, mutta sekään ei vaikuta juurikaan tulokseen, ällistyttävää?
Eli tällaisia "leikkitehtäviä" jotka ei liity tosielämään, niin niissä on aivan turha käyttää liikaa aikaa laskemiseen