Moi. Tälläinen tuli vain mieleeni, kun jokin kappale lähtee etenemään vaikka 100 km/h, niin sehän kiihtyy ja ennen stasen nopeutta kulkee 50/h, 60 km/h jne.
Onko siis mahdollista että kappale kulkisi vaikka 0 km/h:sta välittömästi 100 km/h:iin, kulkematta muita nopeuksia?
Siis fysiikan lakien mukaan, tosielämässä tuskin tapahtuisi, kuin ehkä jossain painepurkauksessa.
Mielellään todisteita jos vain löytyy ja kiitos vaivan näöstä.
Onko välitön nopeus mahdollista?
86
344
Vastaukset
- martta0
ei
Fotoni synnyttyään räpsähtää valon nopeuteen saman tien, mutta sillä ei lepomassattomana ole vaihtoehtoja.
Liikkuvan massallisen kappaleen sijainnista aika-avaruudessa voidaan toki epätarkkuusperiaatetta älyllisesti väärinkäyttämällä saivarrella vaikka mitä, mutta sehän on juuri sitä. Saivartelua.- 20+8
Ei.
- Heko kohe ?
Heh.
Se vaatisi vain sen kuuluisan "präänantamattoman aineen".
Kun kaksi tällaisesta aineesta tehtyä kappaletta on suoralla törmäyskurssilla niin, että 500 kg painavan nopeus on reilu 150 km/h ja vastaan tulevan 1 kg:n möykyn nopeus on 10 km/h, niin ei se isompi ainakaan pysähdy.
Toki oikeilla aineilla g poikkeaa äärettömästä aineen muodonmuutoksen takia. - välittömästi !
Jokainen kapale kulkee koko ajan kaikilla nopeuksilla. Yksi ainoa nopeus kerrallaan on vasta sitten kun havaintokoordinaatisto on määritelty.
Kun vaihdat havaintokoordinaatistoa, jokainen kappale muuttaa nopeuttaan ihan välittömästi ilman viiveitä, eikä nopeus saa mitään arvoja alku ja lopunopeuden välistä.
Todisteena liikkeen suhteellisuus ja havaintokoordinaatisto käsitteenä klassisessa fysiikassa.- --
Luepa fysiikkaa vähän enemmän, huomaat päättelyssäsi pahan suhteellisuusteoreettisen virheen.
Ei koordinaatiston vaihto tai siirto liikettä muuta. Jos oikealla puolellasi on talo ja käännyt kannoillasi täyskäännöksen, jonka jälkeen sama talo on vasemmalla puolellasi, liikkuiko talo vai koordinaatisto?
- Välittömästi !
Kollimaattori kirjoitti:
Ei koordinaatiston vaihto tai siirto liikettä muuta. Jos oikealla puolellasi on talo ja käännyt kannoillasi täyskäännöksen, jonka jälkeen sama talo on vasemmalla puolellasi, liikkuiko talo vai koordinaatisto?
Talo liikkui maapallonmukana kiertäessään aurinkoa. Ja lisäksi kiersi maapallon pyörimisakseliakin. Eikä aurinkokuntakaan paikallaan pysynyt.
Koordinaatiston vaihto vaihtaa nopeutta, liike ei ole fysikaalinen suure lainkaan, joten siitä ei kannata edes keskustella.
Välitön nopeus on siis pakollista, eikä vain mahdollista. Ääretön kiihtyvyys sensijaan on mahdotonta.
Ps, mikä se suhteellisuusteoreettinen virhe nimimerkin -- mielestä mahtoi olla ? Välittömästi ! kirjoitti:
Talo liikkui maapallonmukana kiertäessään aurinkoa. Ja lisäksi kiersi maapallon pyörimisakseliakin. Eikä aurinkokuntakaan paikallaan pysynyt.
Koordinaatiston vaihto vaihtaa nopeutta, liike ei ole fysikaalinen suure lainkaan, joten siitä ei kannata edes keskustella.
Välitön nopeus on siis pakollista, eikä vain mahdollista. Ääretön kiihtyvyys sensijaan on mahdotonta.
Ps, mikä se suhteellisuusteoreettinen virhe nimimerkin -- mielestä mahtoi olla ?Liike on suhteellista, pitää muistaa. Eipä minulla muuta.
- Viipeellä!
"Kun vaihdat havaintokoordinaatistoa, jokainen kappale muuttaa nopeuttaan ihan välittömästi ilman viiveitä."
Siis miten vaihdan? Fyysisesti, hyppään liikkuvaan autoon? En voi tehdä sitä äärettömällä kiihtyvyydellä. Vai että liikkuvassa autossa on kamera ja alan tarkkailla kappaletta TV:n välityksellä? Ei taida mullistaa liikelakeja! - Ja taas joku ****
Kun kysytään mahdollista ääretöntä kiihtyvyyttä, lienee itsestään selvää että tapahtuman ajan pysytään samassa koordinaatistossa. !
Palstalla näyttää aina löytyvän joku mielestään "paremmin tietävä", joka ilmeisesti vain itsetehostuksen takia yrittää sotkea asian vierestä saivartelemalla.
- pöt
Laatikossa oleva hiukkanen (particle in a box) voi edetä vain tietyillä diskreeteillä nopeuksilla, jotka riippuvat laatikon koosta, eli periaatteessa suljetussa tilassa nollasta sataan kiihdytettävä hiukkanen käy läpi vain tietyt nopeudet, ei suinkaan kaikkia. Näin mä oon ymmärtänyt.
- hbljhgouf
Jos kvanttifysiikan epämääräisyydet jätetään huomioimatta, niin kyllä kiihtyvyyden funktio on analoginen.
- Insinöööri lehtinen
Kyllä on.
Jos esim ajan autollani 120km/h ja tuulilasiin lentää Hyttynen, niin sen nopeus ei ole missään vaiheessa muutakuin 120km/h- pöt
Vai niin :D
- uyfgoufyt
Yksikään hyttysen molekyyli ei kiihdy ajassa 0 sataan kahteenkymppiin. Hyttysen liisakutuessa sen nopeus nousee äärellisessä nollasta poikkeavassa ajassa.
Taas nähtiin, ettei "insinööri" taida olla käynyt edes amista.
Nimimerkki Heko kohe esitti jo saman väitteen. Hyttynenkään ei ole "HekoKohen" edellyttämä peräänantamatonta ainetta. - insinööri lehtinen
uyfgoufyt kirjoitti:
Yksikään hyttysen molekyyli ei kiihdy ajassa 0 sataan kahteenkymppiin. Hyttysen liisakutuessa sen nopeus nousee äärellisessä nollasta poikkeavassa ajassa.
Taas nähtiin, ettei "insinööri" taida olla käynyt edes amista.
Nimimerkki Heko kohe esitti jo saman väitteen. Hyttynenkään ei ole "HekoKohen" edellyttämä peräänantamatonta ainetta.Kyllä se rupeaa samantein menemään sitä 120km/h vauhtia, voit testata sitä vaikka millä tahansa suurnopeuskameralla, ja pääset samaan tulokseen.
No tämä brobleema on vähän niikuin se juomalsin tyhjentäminen lisäämällä vettä, kaikki fysiikan lait estää sen, mutta tosielämässä se on mahdollista - Rööri-inssi
insinööri lehtinen kirjoitti:
Kyllä se rupeaa samantein menemään sitä 120km/h vauhtia, voit testata sitä vaikka millä tahansa suurnopeuskameralla, ja pääset samaan tulokseen.
No tämä brobleema on vähän niikuin se juomalsin tyhjentäminen lisäämällä vettä, kaikki fysiikan lait estää sen, mutta tosielämässä se on mahdollistaSe ei ole tosielämässä mahdollista. Yksikään molekyyli tai edes atomi ei kiihdy ajassa 0 nopeuteen 120km/h. Ei suurinopeuskamera mitään ratkaise, jos sen nopeus ei riitä. Hyttysen massa liiskaantuu ja liiskaantuessaan kiihtyy. Välitöntä nopeudenmuutosta ei ole.
Ja se sana on muuten probleema, ei brobleema.
Ja kuten sinulle on kerrottu, mikään fysiikan laki ei estä juomalasia tyhjenemästä kun siihen lisätään vettä. Sinulle peruskoulupohjaisena hydrodynamiikka vaan taitaa olla täysin tuntematon ala. "Insinööri" Hih. - 87k
Rööri-inssi kirjoitti:
Se ei ole tosielämässä mahdollista. Yksikään molekyyli tai edes atomi ei kiihdy ajassa 0 nopeuteen 120km/h. Ei suurinopeuskamera mitään ratkaise, jos sen nopeus ei riitä. Hyttysen massa liiskaantuu ja liiskaantuessaan kiihtyy. Välitöntä nopeudenmuutosta ei ole.
Ja se sana on muuten probleema, ei brobleema.
Ja kuten sinulle on kerrottu, mikään fysiikan laki ei estä juomalasia tyhjenemästä kun siihen lisätään vettä. Sinulle peruskoulupohjaisena hydrodynamiikka vaan taitaa olla täysin tuntematon ala. "Insinööri" Hih.Estää, mikään kaava ei voi todistaa tota juomalasibrobleemaa, mutta tosielässä se onnistuu.
Samaten toi välitön nopeus ei ole fysiikan kaavojen mukaan mahdollista, mutta tosielämässä on.
Ja suurnopeuskamera ottaa esim 1000 kuvaa sekunnissa, siitä saa laskettua kappaleen nopeudet helposti - AstroD
87k kirjoitti:
Estää, mikään kaava ei voi todistaa tota juomalasibrobleemaa, mutta tosielässä se onnistuu.
Samaten toi välitön nopeus ei ole fysiikan kaavojen mukaan mahdollista, mutta tosielämässä on.
Ja suurnopeuskamera ottaa esim 1000 kuvaa sekunnissa, siitä saa laskettua kappaleen nopeudet helpostiHydrodynamiikan kaavojen mukaan veteen kohdistettu iskuenergia (on sen aiheuttajana vesi tai jokin muu) saa veden liikkeeseen; sitä rajumpaan, mitä suurempi enenrgia siihen kohdistuu. Tämä liike heittä osan vedestä pois lasista. Yksinkertaista rakas Watson.
Kovin on heikoissa kantimissa perustelusi.
Ja sitten se suurnopeuskamera:
Kiihtyvyys ajassa 0 ole mahdollista, kuten alempana on todettu. Kirjoitin attosekunnin kiihtyvyydestä. Oletetaan kiihdytysaika miljoona kertaa pidemmäksi eli pikosekunniksi. Jos ilmiö kestää pikosekunnin (10 ^ -12s) , niin sellaisia ilmiöitä ehtii tapahtua kahden suurnopeuskameran laukeamisen välillä miljardi (10 ^ -9).
Vähän on hitaanlainen kamerasi näin niinkun tosielämässä. Eikä niitä insinööriopintojakaan taida tosielämässä olla suoritettuna? Tuo pitäisi ymmärtää jo peruskoulutiedolla. Onko sitäkään vielä käyty? - AstroD
AstroD kirjoitti:
Hydrodynamiikan kaavojen mukaan veteen kohdistettu iskuenergia (on sen aiheuttajana vesi tai jokin muu) saa veden liikkeeseen; sitä rajumpaan, mitä suurempi enenrgia siihen kohdistuu. Tämä liike heittä osan vedestä pois lasista. Yksinkertaista rakas Watson.
Kovin on heikoissa kantimissa perustelusi.
Ja sitten se suurnopeuskamera:
Kiihtyvyys ajassa 0 ole mahdollista, kuten alempana on todettu. Kirjoitin attosekunnin kiihtyvyydestä. Oletetaan kiihdytysaika miljoona kertaa pidemmäksi eli pikosekunniksi. Jos ilmiö kestää pikosekunnin (10 ^ -12s) , niin sellaisia ilmiöitä ehtii tapahtua kahden suurnopeuskameran laukeamisen välillä miljardi (10 ^ -9).
Vähän on hitaanlainen kamerasi näin niinkun tosielämässä. Eikä niitä insinööriopintojakaan taida tosielämässä olla suoritettuna? Tuo pitäisi ymmärtää jo peruskoulutiedolla. Onko sitäkään vielä käyty?10 ^9 eikä tietenkään 10 ^-9. Ajatus pätkii aamulla.
Lenkki järvellä ja toiset kaffet, niin kyllä se sitten siitä. - Heh !
87k kirjoitti:
Estää, mikään kaava ei voi todistaa tota juomalasibrobleemaa, mutta tosielässä se onnistuu.
Samaten toi välitön nopeus ei ole fysiikan kaavojen mukaan mahdollista, mutta tosielämässä on.
Ja suurnopeuskamera ottaa esim 1000 kuvaa sekunnissa, siitä saa laskettua kappaleen nopeudet helposti>
Alunperin väitit, että se kumoaa jonkun luonnonlain. Nyt olet ottanut takaisin, ettei se kumoakaan, mutta sille ei olisi formuloitu omaa lakia.
Yrittäisit nyt päättää.
Täällä tietysti jo esitettiin, että vaikka ihan energialasku, jossa kineettistä energiaa siirtyy törmäyskohteeseen, selittää sen, että törmäyksen kohde liikkuu törmäyspaikaltaan pois. Miksi tämäkin pistää nyt noin kovasti vastaan ? Sinulle selitettiin asia jo - ja silti vaan intät. Tietysti voi olla hankala luopua ajatuksesta kun yht'äkkiä kuvittelee olevansa koko tiedeyhteisöä älykkäämpi, mutta kyllä Sinut palautettiin jo maanpinnalle - älä tee itsestäsi enää hölmömpää jatkamalla tuota murskattua kuvitelmaasi. - Insinööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Alunperin väitit, että se kumoaa jonkun luonnonlain. Nyt olet ottanut takaisin, ettei se kumoakaan, mutta sille ei olisi formuloitu omaa lakia.
Yrittäisit nyt päättää.
Täällä tietysti jo esitettiin, että vaikka ihan energialasku, jossa kineettistä energiaa siirtyy törmäyskohteeseen, selittää sen, että törmäyksen kohde liikkuu törmäyspaikaltaan pois. Miksi tämäkin pistää nyt noin kovasti vastaan ? Sinulle selitettiin asia jo - ja silti vaan intät. Tietysti voi olla hankala luopua ajatuksesta kun yht'äkkiä kuvittelee olevansa koko tiedeyhteisöä älykkäämpi, mutta kyllä Sinut palautettiin jo maanpinnalle - älä tee itsestäsi enää hölmömpää jatkamalla tuota murskattua kuvitelmaasi.Ei, vaan fysiikan kaavat estää tuon juomalasin tyhjentämisen lisäämällä sinne vettä.
Samaten fysiikan lait estää välittömän nopeuden.
Tosielämässä kumpikin on mahdollista - Heh !
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Ei, vaan fysiikan kaavat estää tuon juomalasin tyhjentämisen lisäämällä sinne vettä.
Samaten fysiikan lait estää välittömän nopeuden.
Tosielämässä kumpikin on mahdollista>
Mikä fysiikan kaava sen estää ? - luguoyguoyguy
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Ei, vaan fysiikan kaavat estää tuon juomalasin tyhjentämisen lisäämällä sinne vettä.
Samaten fysiikan lait estää välittömän nopeuden.
Tosielämässä kumpikin on mahdollistaTapaus 1. Ei estä. Tietämättömyytesi fysiikasta aiheuttaa väärän käsityksesi. Mikä tahansa tarpeeksi kova häiriöenergia saattaa tyhjentää lasin. Myös veden lisääminen. Peruskoulun matematiikka, jota tuskin sitäkään ymmärrät, estää; ei fysiikka.
Tapaus 2. Estää. Nopeus ei kiihdy välittömästi kuten luulet. Taas on kyse tietämättömyydestäsi.
- airfoil
Ei kiihdy samantien. Kuten Kollimaattori mainitsee valo muodostaa poikkkeuksen. muut aineet kiihtyy, hitaasi mutta varmasti.
Kuten se hyttynen tuulilasissa. imukärsän ensimmäinen atomi muuttaa tuulilasia hitusen ja seuraavast atomit liisskautuvat sitten millisekunnunnin osissa peräkanaa tuulilasiin.. Mikaan ei kiihdy samantien , vain VALO.
Toki hyttynen kiihtyy paljon nopeammin kuin auto.Niin tosiaan, asiaahan voidaan tarkastella myös siltä kantilta, että jos se hyttynen olisi kiihtynyt ajassa nolla nopeuteen 120 km/h, niin se olisi tietysti jäänyt fyysisesti koskemattomaksi. Onhan huomattava, että juuri _kiihtyvyysvoimat_, joiden suuruutta hyttysen elimistö ei kestänyt liiskasivat sen hyttysen.
- kjhgjhgjhjf
Kollimaattori kirjoitti:
Niin tosiaan, asiaahan voidaan tarkastella myös siltä kantilta, että jos se hyttynen olisi kiihtynyt ajassa nolla nopeuteen 120 km/h, niin se olisi tietysti jäänyt fyysisesti koskemattomaksi. Onhan huomattava, että juuri _kiihtyvyysvoimat_, joiden suuruutta hyttysen elimistö ei kestänyt liiskasivat sen hyttysen.
Voihan sen laskea niinkin, että olettaa hyttysen massan kiihtyneen auton nopeuteen esimerkiksi yhdessä attosekunnissa ja katsoo, mikä on tarvittava voima. Eihän se ole vielä lähelläkään välitöntä kiihtymistä, joka tarvitsisi äärettömän voiman, mutta antaa kuvaa siitä, millaisia powereita tarvitaan.
- Insinööri lehtinen
kjhgjhgjhjf kirjoitti:
Voihan sen laskea niinkin, että olettaa hyttysen massan kiihtyneen auton nopeuteen esimerkiksi yhdessä attosekunnissa ja katsoo, mikä on tarvittava voima. Eihän se ole vielä lähelläkään välitöntä kiihtymistä, joka tarvitsisi äärettömän voiman, mutta antaa kuvaa siitä, millaisia powereita tarvitaan.
Edelleen, ota se suurnopeuskamera ja kuvaa autoon törmännyt jyvä, hyttynen, kärpänen, ampiainen tms ja katso sen nopeus
- Heh !
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Edelleen, ota se suurnopeuskamera ja kuvaa autoon törmännyt jyvä, hyttynen, kärpänen, ampiainen tms ja katso sen nopeus
>
Siis jos kamera ottaa kuvan millisekunnin välein ja hyttynen on kiihtynyt siinä ajassa 120 km/h:n nopeuteen, niin kyse on äärettömästä kiihtyvyydestä ?
Otas nyt sellainen kunnon ravistus päällesi. Noin. Hakkaa sitä vielä pari kertaa seinään. Noin. Selkenikö ajatus ? Tosiaan, millisekuntia pienempi aika ei ole olematon aika.
Atomin kannalta katsoen mikään atomi ei voi kiihtyä äärettömän nopeasti toisen atomin törmäyksellä, koska atomin elektronipilvi on elastinen. Se antaa myöden kun siihen kohdistuu ulkopuolinen elektrostaattinen voima. - I L
Heh ! kirjoitti:
>
Siis jos kamera ottaa kuvan millisekunnin välein ja hyttynen on kiihtynyt siinä ajassa 120 km/h:n nopeuteen, niin kyse on äärettömästä kiihtyvyydestä ?
Otas nyt sellainen kunnon ravistus päällesi. Noin. Hakkaa sitä vielä pari kertaa seinään. Noin. Selkenikö ajatus ? Tosiaan, millisekuntia pienempi aika ei ole olematon aika.
Atomin kannalta katsoen mikään atomi ei voi kiihtyä äärettömän nopeasti toisen atomin törmäyksellä, koska atomin elektronipilvi on elastinen. Se antaa myöden kun siihen kohdistuu ulkopuolinen elektrostaattinen voima.Ota se suurnopeuskamera ja testaa, kerro sitten kauanko meni kiihtymiseen
- Hölömökönää oot?
I L kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja testaa, kerro sitten kauanko meni kiihtymiseen
Et voi testata suurnopeuskamerallasi ilmiöitä, joiden kesto on nano- tai pikosekunteja. Ihan sama kuin ottaisit satasen juoksijoille aikaa almanakalla.
Olet raukka enemmin pihalla kuin luulinkaan. - AstroD
I L kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja testaa, kerro sitten kauanko meni kiihtymiseen
Wiki: "Suurella nopeudella kuvattaessa voidaan tutkia fysikaalisia ilmiöitä ja nopeuksia. Vuonna 2011 suurimmat mahdolliset kuvausnopeudet ovat yli miljoona kuvaa sekunnissa"
Olet ajastasi jäljessä. Nykyään kamerat ovat jopa tuhat kertaa nopeampia kuin tuo 1000 kuvaa sekunnissa, jonka mainitsit. Tällaisella kameralla saadaan kolmen millin hyttysestä n. 90 kuvaa sen liiskaantuessa tuulilasiin 120 km/h nopeudella. Jokaisen kuvan välillä hyttynen kokee pienen muodonmuutoksen ja jos kuva olisi niin tarkka, että yksittäiset solut näkyisivät, näkyisi solujen litistyminen kiihtyvyysvoimien takia. Vielä tarkemmalla kameralla näkyisivät molekyylien väliset muodonmuutokset. Lopun nolla-ajasta poikkeavan liikemuutoksen aiheuttaa auton tuulilasin mikroskooppinen taipuma, joka ei myöskään näy kameran kuvassa, mutta joka voidaan laskea, kun lasin ominaisuudet ja hyttysen törmäysvoima tunnetaan. Yksikään atomi ei kiihdy ajassa nolla 120 kilsaan tunnissa.
Hatusta tempaamani pikosekunnit olivat hyttysen ruhon kannalta huimasti liian pieniä, mutta yksitttäisten solujen tai ainakin molekyylien ja atomien liikkeiden kannalta varmaan suunnilleen kurantteja. Joka tapauksessa millään suurinopeuskameralla ei saada riittävän tarkkaa eikä riittävän nopeaa kuvaa pienimpien osasten käyttäytymisestä, eikä suurinopeuskamera kumoa fysiikan peruslakeja. - Heh !
I L kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja testaa, kerro sitten kauanko meni kiihtymiseen
>
Siis jos siihen menee alle millisekunti, niin se on siis mielestäsi nolla sekuntia ?
Mistä näitä idiootteja sikiää aina vaan lisää. - Insinööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Siis jos siihen menee alle millisekunti, niin se on siis mielestäsi nolla sekuntia ?
Mistä näitä idiootteja sikiää aina vaan lisää.Tässä päästää tähän hauskaan brobleemaan, tosielämässä onnistuu, kaavojen mukaan ei
- Heh !
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Tässä päästää tähän hauskaan brobleemaan, tosielämässä onnistuu, kaavojen mukaan ei
>
Mitä vittua Sinä oikein horiset ?
Minkä kaavan mukaan ei onnistuisi ? Kaavassa voi olla ihan kuinka pieni aika tahansa - eikä "tosielämässä" ole todistettu mitään ääretöntä kiihtyvyyttä lepomassallisille kohteille.
Tosiaan vaikka paperi on alle millimetrin paksu, niin siltikään se ei muutu olemattomaksi vaikka kuinka yrittäisit väittää.
Menisitkö vittuun nyt.
Sinulla ei ole mitään tajua fysiikasta, niin roskaat vaan palstaa ripuloinnillasi. - Insinööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Mitä vittua Sinä oikein horiset ?
Minkä kaavan mukaan ei onnistuisi ? Kaavassa voi olla ihan kuinka pieni aika tahansa - eikä "tosielämässä" ole todistettu mitään ääretöntä kiihtyvyyttä lepomassallisille kohteille.
Tosiaan vaikka paperi on alle millimetrin paksu, niin siltikään se ei muutu olemattomaksi vaikka kuinka yrittäisit väittää.
Menisitkö vittuun nyt.
Sinulla ei ole mitään tajua fysiikasta, niin roskaat vaan palstaa ripuloinnillasi.Ota se suurnopeuskamera ja kuvaa vaikkapa pienen muovipallon törmäys 120km/h kulkevaan autoon.
Ja koita katsoa sitten onko se nopeus samantien 120km/h
Kyllä on, vaikka fysiikan kaavat estävät tämän(kin) - lhgvjghhgf
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja kuvaa vaikkapa pienen muovipallon törmäys 120km/h kulkevaan autoon.
Ja koita katsoa sitten onko se nopeus samantien 120km/h
Kyllä on, vaikka fysiikan kaavat estävät tämän(kin)Ei varmasti ole. Kuinka typerä täytyy olla, kun ei ymmärrä vaikka rautalangasta väännetään? Mikään...ei MIKÄÄN massallinen kiihdy ajassa nolla mihinkään äärelliseen nopeuteen. Kiihdytysaika voi olla hyvin pieni, mutta nolla se ei ole.
Tästä asiasta vänkääminen on silkkää idiotismia. - Heh !
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja kuvaa vaikkapa pienen muovipallon törmäys 120km/h kulkevaan autoon.
Ja koita katsoa sitten onko se nopeus samantien 120km/h
Kyllä on, vaikka fysiikan kaavat estävät tämän(kin)>
Siis yhdessä kuvassa pullo on liikkumaton ja seuraavassa millisekunnin päästä otetussa sen nopeus on 120 km/h. Jotain on siis tapahtunut tuolla välillä. Jos tuosta välistä saataisiin vaikka miljoona kuvaa, niin niissä varmasti huomattaisiin, että kun pullo koskettaa autoa, se painuu vähäsen kasaan ja saa jonkun kiihtyvyyden, joka nostaisi sen nopeutta kuva kuvalta.
Mikä vittu tässä nyt on oikeasti noin vaikea tajuta ? Vai onko tuo inttämisesi nyt vaan sitä, ettet pysty tunnustamaan olleesi väärässä vaikka itsekin tajuat hävinneesi tämän väittelyn ?
Kuinka vammaista tuo on. - Teknikko Töttersstöm
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja kuvaa vaikkapa pienen muovipallon törmäys 120km/h kulkevaan autoon.
Ja koita katsoa sitten onko se nopeus samantien 120km/h
Kyllä on, vaikka fysiikan kaavat estävät tämän(kin)Insinöörinä (hih) kaava F = ma on varmaan tuttu. Kerrohan, missä on se raja-arvo, jolloin kaava lakkaa pätemästä? Ja mikähän se saakaan aikaan?
- Insinööri Lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Siis yhdessä kuvassa pullo on liikkumaton ja seuraavassa millisekunnin päästä otetussa sen nopeus on 120 km/h. Jotain on siis tapahtunut tuolla välillä. Jos tuosta välistä saataisiin vaikka miljoona kuvaa, niin niissä varmasti huomattaisiin, että kun pullo koskettaa autoa, se painuu vähäsen kasaan ja saa jonkun kiihtyvyyden, joka nostaisi sen nopeutta kuva kuvalta.
Mikä vittu tässä nyt on oikeasti noin vaikea tajuta ? Vai onko tuo inttämisesi nyt vaan sitä, ettet pysty tunnustamaan olleesi väärässä vaikka itsekin tajuat hävinneesi tämän väittelyn ?
Kuinka vammaista tuo on.Ota se suurnopeuskamera ja tee tuo testi, tule sitten kertomaan tänne kuinka kmonta eir nopeutta sit pallolle
- Heh !
Insinööri Lehtinen kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera ja tee tuo testi, tule sitten kertomaan tänne kuinka kmonta eir nopeutta sit pallolle
No voi vitun kävelevä aivovamma, jos otat autosta näytteen minuutin päästä lähdöstä, niin tottakai siitä voi saada peräkkäiset nopeudet 0 km/h ja 120 km/h, MUTTA tässä välissä on "saattanut" tapahtua ihan pikkuisen asioita, esim. kiihtymistä. Olisiko siinä suurnopeuskameran kuvien välissä voinut tapahtua jotain ?
Sano, ettet ole sentään ihan noin idiootti ! - Teknikko Töttersströ
Heh ! kirjoitti:
>
Siis yhdessä kuvassa pullo on liikkumaton ja seuraavassa millisekunnin päästä otetussa sen nopeus on 120 km/h. Jotain on siis tapahtunut tuolla välillä. Jos tuosta välistä saataisiin vaikka miljoona kuvaa, niin niissä varmasti huomattaisiin, että kun pullo koskettaa autoa, se painuu vähäsen kasaan ja saa jonkun kiihtyvyyden, joka nostaisi sen nopeutta kuva kuvalta.
Mikä vittu tässä nyt on oikeasti noin vaikea tajuta ? Vai onko tuo inttämisesi nyt vaan sitä, ettet pysty tunnustamaan olleesi väärässä vaikka itsekin tajuat hävinneesi tämän väittelyn ?
Kuinka vammaista tuo on.Peräkammari-"insinööri" taitaa olla. Pakkomielle siihen, että kirjaviisauden täytyy olla väärässä, koska se oli hänelle koulussa aivan liian vaikeaa. Eikä ihme. Sama virhe on oikaistu moneen kertaan ja henkilö hokee sitä kuin rikkinäinen äänilevy.
Tai oikeastaan samat virheet. Eikö tuo vesilasihommakin ole jo vanhempi juttu. - Insinööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
No voi vitun kävelevä aivovamma, jos otat autosta näytteen minuutin päästä lähdöstä, niin tottakai siitä voi saada peräkkäiset nopeudet 0 km/h ja 120 km/h, MUTTA tässä välissä on "saattanut" tapahtua ihan pikkuisen asioita, esim. kiihtymistä. Olisiko siinä suurnopeuskameran kuvien välissä voinut tapahtua jotain ?
Sano, ettet ole sentään ihan noin idiootti !Sanoin SUURNOPEUSKAMERA tiedätkö mikä se on?
Tee tuo testi, ja tule sen jälkeen kertomaan tapahtuiko välitön kiihtyminen tai ei. - Heh !
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Sanoin SUURNOPEUSKAMERA tiedätkö mikä se on?
Tee tuo testi, ja tule sen jälkeen kertomaan tapahtuiko välitön kiihtyminen tai ei.>
Laite, jolla saadaan vaikka kappaleen paikka esim. millisekunnin välein. Se, mitä tapahtuu noiden "mittauspisteiden" välillä, on täysi arvoitus suurnopeuskameran datan perusteella.
>
Miksi, kun tiedetään jo etukäteen, ettei kameran kuvafrekvenssi kuitenkaan riitä todellisen prosessin mittaamiseen ?
Hei, jokainen näkee, että Sinulla on nyt vaan päähänpinttymä asiaan, joka Sinulle jo selitettiin. Tuo on vaan tyhjää inttämistä, joka ei etene mihinkään. Jokainen (Sinä itse mukaan lukien) tietää, että olit väärässä tässä asiassa. Mikään kamera ei nyt vaan yksinkertaisesti ratkaise sitä, mikä on pienin mahdollinen ajanjakso. Millisekunti se ei todellakaan ole. - Hömppää...
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Sanoin SUURNOPEUSKAMERA tiedätkö mikä se on?
Tee tuo testi, ja tule sen jälkeen kertomaan tapahtuiko välitön kiihtyminen tai ei.Ei tapahdu. Ei sinun suurnopeuskamerasi fysiikan lakeja muuta toiseksi.
Taidat olla poikkeuksellisen typerä jopa tieteen vastustajien joukossa. - Insninööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Laite, jolla saadaan vaikka kappaleen paikka esim. millisekunnin välein. Se, mitä tapahtuu noiden "mittauspisteiden" välillä, on täysi arvoitus suurnopeuskameran datan perusteella.
>
Miksi, kun tiedetään jo etukäteen, ettei kameran kuvafrekvenssi kuitenkaan riitä todellisen prosessin mittaamiseen ?
Hei, jokainen näkee, että Sinulla on nyt vaan päähänpinttymä asiaan, joka Sinulle jo selitettiin. Tuo on vaan tyhjää inttämistä, joka ei etene mihinkään. Jokainen (Sinä itse mukaan lukien) tietää, että olit väärässä tässä asiassa. Mikään kamera ei nyt vaan yksinkertaisesti ratkaise sitä, mikä on pienin mahdollinen ajanjakso. Millisekunti se ei todellakaan ole."Miksi, kun tiedetään jo etukäteen, ettei kameran kuvafrekvenssi kuitenkaan riitä todellisen prosessin mittaamiseen ?"
Eli et saa todistettua EDES suurnopeuskameralla mitään muuta kuin välittömän kiihtyvyyden.
Usko jo, MONI asia on mahdollista tosielämässä vaikka fysiikan/matematiikan kaavat sen estää - Heh !
Insninööri lehtinen kirjoitti:
"Miksi, kun tiedetään jo etukäteen, ettei kameran kuvafrekvenssi kuitenkaan riitä todellisen prosessin mittaamiseen ?"
Eli et saa todistettua EDES suurnopeuskameralla mitään muuta kuin välittömän kiihtyvyyden.
Usko jo, MONI asia on mahdollista tosielämässä vaikka fysiikan/matematiikan kaavat sen estää>
Mutta kulta pieni kun nimenomaan Sinun pitäisi pystyä todistamaan ääretön kiihtyvyys, mutta sitä kun et voi millään kameralla tehdä.
>
Et ole vieläkään esittänyt yhtäkään kaavaa, jonka "tosielämä" kumoaisi. Et siis "ihan" pysty vakuuttamaan, että luonnonlait eivät pätisikään "tosielämässä".
En tiedä, mikä hinku Sinulla on palstan idioottimaisimmaksi pelleksi, mutta olet kyllä enemmän pihalla kuin kukaan vähään aikaan. - Jankutijankuti
Insninööri lehtinen kirjoitti:
"Miksi, kun tiedetään jo etukäteen, ettei kameran kuvafrekvenssi kuitenkaan riitä todellisen prosessin mittaamiseen ?"
Eli et saa todistettua EDES suurnopeuskameralla mitään muuta kuin välittömän kiihtyvyyden.
Usko jo, MONI asia on mahdollista tosielämässä vaikka fysiikan/matematiikan kaavat sen estääOlet ansainnut kuukauden Uunon arvonimen. Kuinka joku VOI ymmärtää asiat noin väärin?
Mikä ihmeen todiste mikään suurnopeuskamera on, jos sen ominaisuudet eivät mitenkään riitä ilmiön tutkimiseen. En saa vatupasiilakaan todennettua muuta kuin välittömän kiihtyvyyden, mutta ei se silti ole välitöntä.
Mikään fysiikan lakien vastainen asia EI ole tosielämässä mahdollinen. Sinun oma käsityksesi sekä fysiikasta että tosielämästä on harhainen.
- zsexdrcft
Auton tuulilasin etupuolelle muodostuu ilmapatja, joka antaa hyttyselle impulssin ja useimmissa tapauksissa heittää hyttysen auton yli niin, ettei se törmää tuulilasiin. Parempi esimerkki on vesipisara, joka iskeytyy tuulilasiin. Vesimolekyylit ovat termisessä värähtelyssä, jossa keskimääräinen nopeus on suurempi kuin auton nopeus. Vesipisaran liiskautuessa tuulilasiin vesimolekyylit saavat tuulilasin molekyyleiltä lyhyen ajan sisällä impulsseja, joilla on auton kulun suuntainen nettovaikutus.
- insinööri lehtinen
Muista myös kertoa miten bensaa palaa yhtäpaljon jos yksi auto hinaa toista, kuin että molemmat ajaisi itse, koska eihän energiaa tyhjästä tule, eihän???
- Heh !
Olisikohan siinä "hieman" vaikutusta polton hyötysuhteella mekaaniseksi energiaksi sekä esim. voimansiirron hävikeillä ?
Saimme olla jo pitkän aikaa ilman jotain kylähullua. Ethän tule pilaamaan asialliseksi muuntuvaa palstaa idiotismillasi, ethän. - JHJHKJHKHKJ
Kahden auton kitkavoimat ovat kaksinkertaiset ja ilmanvastuskin melkein. Nämä ovat suurimmat tehoasyövät häviöt.
Ei siis peruskouluakaan ainakaan säällisesti käytynä insinöörismiehellä? - Heh !
JHJHKJHKHKJ kirjoitti:
Kahden auton kitkavoimat ovat kaksinkertaiset ja ilmanvastuskin melkein. Nämä ovat suurimmat tehoasyövät häviöt.
Ei siis peruskouluakaan ainakaan säällisesti käytynä insinöörismiehellä?>
Ai bensiinin kemiallisen energian muutoksessa liike-energiaksi ? Kyllä siinä on aika monta muutakin seikkaa polton tehokkuudesta kitkan kautta voimansiirtoon.
Voisitko sulkea tuon ripuliluukkusi ? - JHKLJHJHKLJ
Heh ! kirjoitti:
>
Ai bensiinin kemiallisen energian muutoksessa liike-energiaksi ? Kyllä siinä on aika monta muutakin seikkaa polton tehokkuudesta kitkan kautta voimansiirtoon.
Voisitko sulkea tuon ripuliluukkusi ?Kyse oli kahdesta tapauksesta, jossa toisessa auton painoa lisätään ja toisessa hinataan toista autoa. Tapauksessa 1 kitkavoimat ja ilmanvastus ovat kutakuinkin samat, joten massan lisääminen ei tasaisessa ajossa vaikuta. Hinatessa vaikuttaa, koska sekä kitkavoima (ei moottorin ja vaihdelaatikon), että ilmanvastus lähes tuplautuvat.
- Heh !
JHKLJHJHKLJ kirjoitti:
Kyse oli kahdesta tapauksesta, jossa toisessa auton painoa lisätään ja toisessa hinataan toista autoa. Tapauksessa 1 kitkavoimat ja ilmanvastus ovat kutakuinkin samat, joten massan lisääminen ei tasaisessa ajossa vaikuta. Hinatessa vaikuttaa, koska sekä kitkavoima (ei moottorin ja vaihdelaatikon), että ilmanvastus lähes tuplautuvat.
>
Eikä ollut. "Muista myös kertoa miten bensaa palaa yhtäpaljon jos yksi auto hinaa toista, kuin että molemmat ajaisi itse", vitun ali-ihminen.
- Vitun idioottit
Ihan idioottimaisia propleemoita, on useita asioita jotka on matematiikassa ja kaavoissa erit kuin tosielämässä
1 juomalasi voi tyhjentyä kun sinne lisää vettä
2 välitön nopeus on mahdollinen juurikin tossa törmäystilanteessa
3 polttoainetta kuluu todella paljon vähemmän kun autot hinaa toisiaan, kuin että ne ajaisi peräkkäin omilla moottoreillaan- Heh !
>
Mikä kaava tämän estää fysiikassa ?
>
Mutta et pysty sellaista osoittamaan, joten kyse on omasta uskomuksestasi - tai vammaisesta inttämisestäsi.
>
Riippuen autosta, mutta tämä on hyvin sopusoinnussa luonnonlakien kanssa.
>
Aina aika ajoin palstalle ilmestyy joku megalomaaninen persoona, joka kuvittelee olevansa kaikkia maailman tiedemiehiä verrattomasti älykkäämpi. Kuitenkin tämä päätyy aina tilanteeseen, että muita vaan vituttaa tuo "sankarin" totaalinen idiotismi. Kertaakaan tällä palstalla ei ole esitetty mitään nykyfysiikan kumoavaa ajatusta - etkä Sinä ole poikkeus tästä (vaikka kuinka itse kuvittelisit niin). Kyse on vaan siitä, että olet sen verran tyhmä, ettet edes tiedä, mitä väität.
Jotenkin veikkaan, ettet Sinä ole koskaan tehnyt tieteellistä työtä (eli et tiedä tieteestä mitään) etkä koskaan tule julkaisemaan mitään tieteellisessä lehdessä, joten ehkäpä tuo kuvittelusi, että kaadat koko fysiikan, taitaa olla "hivenen" liioittelua. Ja tosiaan, vammailusi on osoitettu jo virheelliseksi kuvitteluksi. Se ei siitä inttämisellä miksikään muutu.
Valitettavasti.
Olet vain yksi niistä idiooteista, jolla on suuret kuvitelmat itsestään, mutta tekoja ei tule koskaan olemaankaan. Säälittävää. - Hulluja horiset
1. Oikein. Näin sanoo myös fysiikka.
2. Väärin. Ei tapahdu tosielämässä eikä ole fysiikan mukaan mahdollista.
3. Oikein. Toisen auton moottorikitkat ja osin myös voimansiirron kitkat jäävät pois. Peesausvaikutus pudottaa myös ilmanvastusta. Tässä ei ole mitään fysiikan vastaista.
Väitteesi ovat vain sarja väärinkäsityksiä. Lue ensin edes vähän fysiikkaa, ennen kuin tulet väittämään hulluja. - Näinhän se on
Heh ! kirjoitti:
>
Mikä kaava tämän estää fysiikassa ?
>
Mutta et pysty sellaista osoittamaan, joten kyse on omasta uskomuksestasi - tai vammaisesta inttämisestäsi.
>
Riippuen autosta, mutta tämä on hyvin sopusoinnussa luonnonlakien kanssa.
>
Aina aika ajoin palstalle ilmestyy joku megalomaaninen persoona, joka kuvittelee olevansa kaikkia maailman tiedemiehiä verrattomasti älykkäämpi. Kuitenkin tämä päätyy aina tilanteeseen, että muita vaan vituttaa tuo "sankarin" totaalinen idiotismi. Kertaakaan tällä palstalla ei ole esitetty mitään nykyfysiikan kumoavaa ajatusta - etkä Sinä ole poikkeus tästä (vaikka kuinka itse kuvittelisit niin). Kyse on vaan siitä, että olet sen verran tyhmä, ettet edes tiedä, mitä väität.
Jotenkin veikkaan, ettet Sinä ole koskaan tehnyt tieteellistä työtä (eli et tiedä tieteestä mitään) etkä koskaan tule julkaisemaan mitään tieteellisessä lehdessä, joten ehkäpä tuo kuvittelusi, että kaadat koko fysiikan, taitaa olla "hivenen" liioittelua. Ja tosiaan, vammailusi on osoitettu jo virheelliseksi kuvitteluksi. Se ei siitä inttämisellä miksikään muutu.
Valitettavasti.
Olet vain yksi niistä idiooteista, jolla on suuret kuvitelmat itsestään, mutta tekoja ei tule koskaan olemaankaan. Säälittävää.Jos hän on nimimkerkkinsä mukaisesti insinööri, olen minä Kiinan keisari. Hyvä kun on peruskoulun päässyt säälistä läpi.
Tietämättömyyskään ei ole vielä niin paha kuin typeryys, joka ei kykene vastaanottamaan tietoa, vaikka rautalangasta vääntäisi.
Onko heillä jihan päivystysrinki? Yksi itseoppinut fysiikan kaataja lähtee, niin toinen putkahtaa tilalle yhtä hulluin väittein. - Heh !
Näinhän se on kirjoitti:
Jos hän on nimimkerkkinsä mukaisesti insinööri, olen minä Kiinan keisari. Hyvä kun on peruskoulun päässyt säälistä läpi.
Tietämättömyyskään ei ole vielä niin paha kuin typeryys, joka ei kykene vastaanottamaan tietoa, vaikka rautalangasta vääntäisi.
Onko heillä jihan päivystysrinki? Yksi itseoppinut fysiikan kaataja lähtee, niin toinen putkahtaa tilalle yhtä hulluin väittein.>
Ihan just täsmälleen naulan kantaan !
On oikein mukava kirjoitella asioita ihmisille, jotka eivät tiedä jotain (ja itse lukea), mutta sitten kun tulee tuollainen vammailija, joka ei tajua, mitä hänelle juuri näytettiin kädestä pitäen, niin tilanne synkkenee.
>
Ehkä tuollainen totaali-idiootti lukee palstaa ja sitten kun huomaa, että saa kaiken huomion, niin katsoo sitten tilaisuutensa koittaneen.
>
Jep, varsin uskomattomalta tuntuu, että Suomessa olisi niin heikko insinöörikoulutus, että peruskoulun fysiikan kasi ylittää "insinöörin" fysiikan tuntemuksen.
- KVARKKIMEDES
Kun fotoni syntyy, sen syntyhetken ja valonnopeuteen kiihtymiseen kuluu
äärmmäisen lyhyt aika. Tämä aika on lyhin mahdollinen aika ja fysiikassa
sitä kutsutaan HESEN AJAKSI.
Tässä ajassa se ehtii liikkua oman halkaisijansa pituisen matkan.
Tämä matka on lyhin mahdollinen pituus fysiikassa ja sitä kutsutaan
HESEN ETÄISYYDEKSI.
Tätä ei moni vanhanpolven tiedemies myönnä, mutta kun heiltä sitten
kysyy, voiko mitään tapahtua ilman aikaa,on heidän pakko myöntää, että ei.- puytguyr79
Saat työntää HESE:si sinne mihin ei päivä paista. Fysiikka ei puhu HESE:n ajoista eikä matkoista. Se ei myöskään puhu Savorisen tonttutihentymistä. Nekään kun eivät kuulu fysiikkaan.
- Heh !
Spede taitaa yrittää selittää Planckin aikaa ja matkaa omiksi keksinnöikseen.
En tiedä, onko tuo Hese huumoria vai ei. Aika säälittävää oikeastaan kummassa tapauksessa tahansa. Tuo menee jo niin paljon yli, ettei se ole edes hauskaa.
- Ei onnistu
Ei tuo juttu nyt millään hyttysellä tai joutsenella onnistu.
Sillä joutsen/hyttynen anta hieman periksi eli litistyy ennenkuin alkaa kiihtymään, eli se ei kiihdy edes tosielämässä välittömästi, tämän voi jopa todista suurnopeuskameralla.
Sama juttu kuin itse seisoisit 100km/h kulkevan auton edessä, ja välissä olisi tarpeeksi paksu/pehmeä patja, niin myöskin sinä säästyisit vaurioitta.
Jos taasen autoon osuu jokin kova esine, esim metallikuula, niin silloin tosielämässä nopeus kiihtyy välittömästi, koska mikään ei anna periksi.- GEV (ei kirj.)
Pehmeämpi materiaali joustaa aina iskussa enemmän oli materiaali mikä tahansa. Jos taas kaksi samaa materiaalia olevat kappaleet törmää niin ne molemmat "litistyy" saman verran.
- Heh !
>
Tokihan metallikuula antaa periksi. Ei ole nimittäin vielä löydetty materiaalia joka olisi kimmomoduli olisi ääretön (eikä se ole edes mahdollista).
Tosiaan, vaikka metallikuula antaa vain vähän periksi, niin antaa kuitenkin - ja tällä aikaa se kiihtyminen tapahtuu (juuri kuten tuolla ylempänä selvitettiin jo ajat sitten). Teräskuula tietysti kiihtyy nopeammin kuin elastisempi kappale, mutta vaikka kiihdytysaika lyhenee, se ei poistu kuitenkaan kokonaan.
Hienoa on tietysti se, että otat nyt sanojasi takaisin ja kehityt inttämisesi sijasta. - Insinööri lehtinen
Heh ! kirjoitti:
>
Tokihan metallikuula antaa periksi. Ei ole nimittäin vielä löydetty materiaalia joka olisi kimmomoduli olisi ääretön (eikä se ole edes mahdollista).
Tosiaan, vaikka metallikuula antaa vain vähän periksi, niin antaa kuitenkin - ja tällä aikaa se kiihtyminen tapahtuu (juuri kuten tuolla ylempänä selvitettiin jo ajat sitten). Teräskuula tietysti kiihtyy nopeammin kuin elastisempi kappale, mutta vaikka kiihdytysaika lyhenee, se ei poistu kuitenkaan kokonaan.
Hienoa on tietysti se, että otat nyt sanojasi takaisin ja kehityt inttämisesi sijasta.Edelleen, tosielämässä tuo välitön kiihtyminen on mahdollista, mutta ei laskukaavoissa, näin se vain on...
Jos ettet usko, niin koittakaa sillä suurnopeuskameralla - Väärin meni
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Edelleen, tosielämässä tuo välitön kiihtyminen on mahdollista, mutta ei laskukaavoissa, näin se vain on...
Jos ettet usko, niin koittakaa sillä suurnopeuskamerallaTyönnä suurnopeuskamerasi hanuriisi. Olet jankuttanut siitä jo aivan tarpeeksi. Suurnopeuskamerasi on aivan luuan hidas, jos kiihtyminen tapahtuu esim. puolessa mikrosekunnissa.
Välitön kiihtyminen EI OLE käytännössä eikä teoriassa mahdollista. Teet vain itsestäsi narrin inttämällä asiasta, jonka kaikki muut ymmärtävät.
Onko "insinöörillä" edes peruskoulu käytynä. Epäilen. - lughuyfytd
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Edelleen, tosielämässä tuo välitön kiihtyminen on mahdollista, mutta ei laskukaavoissa, näin se vain on...
Jos ettet usko, niin koittakaa sillä suurnopeuskamerallaEdelleen väität mahdolliseksi asiaa, joka ei ole mahdollinen teoriassa eikä tosielämässä. Taidat olla vähän yksinkertainen. Sinun pitäisi hakea "uskonnot ja uskomukset" osiosta palsta, jolle kirjoitat. Fysiikasta ja todellisesta elämästä kun et näköjään mitään ymmärrä.
- Insinööri Lehtinen
Väärin meni kirjoitti:
Työnnä suurnopeuskamerasi hanuriisi. Olet jankuttanut siitä jo aivan tarpeeksi. Suurnopeuskamerasi on aivan luuan hidas, jos kiihtyminen tapahtuu esim. puolessa mikrosekunnissa.
Välitön kiihtyminen EI OLE käytännössä eikä teoriassa mahdollista. Teet vain itsestäsi narrin inttämällä asiasta, jonka kaikki muut ymmärtävät.
Onko "insinöörillä" edes peruskoulu käytynä. Epäilen.Ota se suurnopeuskamera, joka ottaa esim 1000 kuvaa sekunnissa (jos sellaisen omistat) ja laske siitä kappaleen nopeus ennen törmäystä ja törmäyksen jälkeen.
Tämä todistaa välittömän nopeuden, vai mitä?
Eli sen saa sun mielestä todistettua että kappale kiihtyy välittömästi (suurnopeuskameralla) mutta sitä ei saa todistettua että ei kiihdy välittömästi :) :) :) - Mun mielestä
Insinööri Lehtinen kirjoitti:
Ota se suurnopeuskamera, joka ottaa esim 1000 kuvaa sekunnissa (jos sellaisen omistat) ja laske siitä kappaleen nopeus ennen törmäystä ja törmäyksen jälkeen.
Tämä todistaa välittömän nopeuden, vai mitä?
Eli sen saa sun mielestä todistettua että kappale kiihtyy välittömästi (suurnopeuskameralla) mutta sitä ei saa todistettua että ei kiihdy välittömästi :) :) :)"Tämä todistaa välittömän nopeuden, vai mitä?"
Ei todista. Ei todellakaan todista.
Suurnopeuskamera ei ole validi mittainstrumentti todella nopeille ilmiöille.
Oletko pelkkä trolli, vai ihan aikuisten oikeasti tyhmä kuin vasemman takajalan saapas? 1000 kuvaa sekunnissa nopeissa ilmiöissä on kuin ajanotto almanakalla.
"Mun mielestä" suurnopeuskameralla ei ole minkäänlaista todistearvoa kyseisessä tapauksessa. - Insinööri lehtinen
Mun mielestä kirjoitti:
"Tämä todistaa välittömän nopeuden, vai mitä?"
Ei todista. Ei todellakaan todista.
Suurnopeuskamera ei ole validi mittainstrumentti todella nopeille ilmiöille.
Oletko pelkkä trolli, vai ihan aikuisten oikeasti tyhmä kuin vasemman takajalan saapas? 1000 kuvaa sekunnissa nopeissa ilmiöissä on kuin ajanotto almanakalla.
"Mun mielestä" suurnopeuskameralla ei ole minkäänlaista todistearvoa kyseisessä tapauksessa.Edelleen, mikset voi vain myöntää "tosielämässä välitön nopeus on mahdollinen, vaikka ei sitä laskukaavoilla voikkaan todistaa"
Eli kato kameralla se nopeus, näet sen tuhannesosasekunnilleen, ja katso näkyykö kiihtyvyyttä tai ei - Tosi/epätosi
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Edelleen, mikset voi vain myöntää "tosielämässä välitön nopeus on mahdollinen, vaikka ei sitä laskukaavoilla voikkaan todistaa"
Eli kato kameralla se nopeus, näet sen tuhannesosasekunnilleen, ja katso näkyykö kiihtyvyyttä tai eiOnko sinun mielestäsi "tosielämä" sama kuin väärin suoritettu testi?
Almanakalla aikaa ottaen kaikki satasen juoksijat juoksivat satasen ajassa 0. Yhtään vuorokautta kun ei ehtinyt kulua. Tosielämässä ihminen ei siis kuluta aikaa sadan metrin matkalla lainkaan. - insinööri lehtinen
Tosi/epätosi kirjoitti:
Onko sinun mielestäsi "tosielämä" sama kuin väärin suoritettu testi?
Almanakalla aikaa ottaen kaikki satasen juoksijat juoksivat satasen ajassa 0. Yhtään vuorokautta kun ei ehtinyt kulua. Tosielämässä ihminen ei siis kuluta aikaa sadan metrin matkalla lainkaan.En puhunut kameasta joka ottaa kuvan minutin, sekunnin, tunnin, kuukauden tms välein.
Vaan semmosesta joka ottaa kuvia tuhat... jopa miljoona kuvaa sekunnissa
Näillä on helppo laskea kappaleen nopeus ennen kuin se törmää esim autoon ja heti sen jälkeen, ja katosa tapahtuuko kiihtymistä tai ei.
Muista muuten myös kertoa miten kaava F olkoon ma estää myös hidastumisen samantein esim vauhdista 100km/h vauhtiin 0km/h - Trollaatko tahallasi
insinööri lehtinen kirjoitti:
En puhunut kameasta joka ottaa kuvan minutin, sekunnin, tunnin, kuukauden tms välein.
Vaan semmosesta joka ottaa kuvia tuhat... jopa miljoona kuvaa sekunnissa
Näillä on helppo laskea kappaleen nopeus ennen kuin se törmää esim autoon ja heti sen jälkeen, ja katosa tapahtuuko kiihtymistä tai ei.
Muista muuten myös kertoa miten kaava F olkoon ma estää myös hidastumisen samantein esim vauhdista 100km/h vauhtiin 0km/hSe estää sillä, että ajassa nolla tapahtuvaan nopeudenmuutokseen tarvitaan ääretön voima. Kun kiihtyvyys (tässä tapauksessa negatiivinen) on ääretön, tarvitaan myös ääretön voima sen aikaansaamiseen. Ei siis hyvin suuri, vaan ääretön.
On aivan sama, ottaako kamera 1000 vai miljoona kuvaa sekunnissa, jos ilmiö on paljon nopeampi kuin kuvanottotiheys.
Tietsikkasi kellottaa ehkä n. 3 GHz:n taajudella, eli nopeimman kamerasi kahden kuvan väliin mahtuu kolmisentuhatta kellopulssia. Miten tutkit kameralla tietokoneesi kellotusnopeutta, vaikka saisit pulssit näkymään yksi kerrallaan visuaalisina? Et mitenkään. Kiihtyvyyksien kanssa on aivan sama homma. 1:1 000 000 sek ei ole läheskään 0. Ja sen pienempiä muutosaikoja ei maailman paraskaan suurnopeuskamera havaitse.
Hyvin pieni aika ei ole sama kuin nolla. Miten ihmeessä se voi olla niin vaikea tajuta. - Heh !
insinööri lehtinen kirjoitti:
En puhunut kameasta joka ottaa kuvan minutin, sekunnin, tunnin, kuukauden tms välein.
Vaan semmosesta joka ottaa kuvia tuhat... jopa miljoona kuvaa sekunnissa
Näillä on helppo laskea kappaleen nopeus ennen kuin se törmää esim autoon ja heti sen jälkeen, ja katosa tapahtuuko kiihtymistä tai ei.
Muista muuten myös kertoa miten kaava F olkoon ma estää myös hidastumisen samantein esim vauhdista 100km/h vauhtiin 0km/h>
Miksei sellaisesta voisi puhua ? Jos minulla on kamera, joka ottaa kuvan vain esim. 30 s välein, niin "logiikallasi" tällä voisi todistaa, että auto kiihtyy välittömästä 100 km/h nopeuteen. Kiihtyvyys olisi riippuvainen ainoastaan sitä kuvaavan kameran nopeudesta.
Jos sitten tuon auton tapauksessa valittaisit, että "liian hidas kamera", niin voitaisiin ottaa kamera, joka kuvaa kuvan joka 10. sekunti. Tosin siis Ferrari ajaisi tuon kameran mukaan "tosielämässä välittömästi sataa". Sanoisit kenties Ferrarin tapaukseen: "liian hidas kamera". No, otetaan filmikamera (n. 25 kuvaa sekunnissa), niin johan alkaa Ferrarin kiihtyvyys paljastua, mutta luoti kiihtyy tämän mukaan välittömästi. Sanot: "liian hidas kamera". Seuraava kierros voisi olla sitten pehmeän esineen törmääminen, joka jollakin suurnopeuskameralla näyttää saava välittömän nopeuden, mutta jollain toisella ei. Jos siitä ei tule tulokseksi idioottilogiikalla "välitön nopeus", sanot: "liian hidas kamera".
Miksi suuremman kimmomodulin omaavan kappaleen kohdalla ei enää pätisi "liian hidas kamera" ?
Jos väität, että kyse on nopeimmasta olemassa olevasta kamerasta, niin oliko ennen noin nopeita suurnopeuskameroita esim. luodilla välitön nopeus, koska sen kiihtyvyyttä ei osattu erottaa kameralla ? Sinun idioottilogiikan mukaan näin oli.
Ja mikä on se kimmomoduli, jonka jälkeen kyse on mielestäsi välittömästä nopeudesta eikä kiihtymistä ole enää ollenkaan (t. se on ääretön) ? Onko se siinä, missä Sinun kamerasi kuvaustaajuus ei enää riitä ? Siis että jokaisella ihmisellä olisi eri materiaali (kimmomoduuli), millä olisi välitön nopeus heidän kamerastaan riippuen ? Tieteessä nyt ei vaan ihmisen omistaman kameran taajuus määritä "välittömän nopeuden kimmomodulia" vaan kyse on subjektiivisesta kamerarajoitteisesta luulosta tapahtumasta, joka on vaan niin nopea, ettei sitä välttämättä voi mitata kuin vaikka jollain laserjärjestelyllä.
Tyhmä saa olla, mutta tuollainen idiotismi on säälittävää (etkä varmasti ihmettele, miksi koko palsta pitää Sinua typeryksenä). - Insinööri lehtinen
Trollaatko tahallasi kirjoitti:
Se estää sillä, että ajassa nolla tapahtuvaan nopeudenmuutokseen tarvitaan ääretön voima. Kun kiihtyvyys (tässä tapauksessa negatiivinen) on ääretön, tarvitaan myös ääretön voima sen aikaansaamiseen. Ei siis hyvin suuri, vaan ääretön.
On aivan sama, ottaako kamera 1000 vai miljoona kuvaa sekunnissa, jos ilmiö on paljon nopeampi kuin kuvanottotiheys.
Tietsikkasi kellottaa ehkä n. 3 GHz:n taajudella, eli nopeimman kamerasi kahden kuvan väliin mahtuu kolmisentuhatta kellopulssia. Miten tutkit kameralla tietokoneesi kellotusnopeutta, vaikka saisit pulssit näkymään yksi kerrallaan visuaalisina? Et mitenkään. Kiihtyvyyksien kanssa on aivan sama homma. 1:1 000 000 sek ei ole läheskään 0. Ja sen pienempiä muutosaikoja ei maailman paraskaan suurnopeuskamera havaitse.
Hyvin pieni aika ei ole sama kuin nolla. Miten ihmeessä se voi olla niin vaikea tajuta.Eli siis lyhyesti sanottuna koitat sanoa "oikeasti kappale voi kiihtyä 0 ajassa vaikka fysiikan kaavat sen estää"
- Älä höpäjä
Insinööri lehtinen kirjoitti:
Eli siis lyhyesti sanottuna koitat sanoa "oikeasti kappale voi kiihtyä 0 ajassa vaikka fysiikan kaavat sen estää"
En todellakaan koita.
Sanion moneen kertaan eri sanoin, ettei mikään massallinen objekti voi kiihtyä ajassa 0 mihinkään nopeuteen. Tämä fakta kestää sekä teoriassa, että käytännössä.
Onko sinulla suuriakin vaikeuksia ymmärtää lukemaasi tekstiä? Haittaako se arkielämääsi paljonkin?
- jgiijdljjk
Edelleen, tosielämässä tuo välitön kiihtyminen on mahdollista, mutta ei laskukaavoissa, näin se vain on...
Tässä nyt varmastikin tarkotetaan että ihan arkielämässä (ihmissilmällä) ja tuolla rajallisella suurinopeuskameralla välitön kiihtyminen on mahdollista?
"mutta ei laskukaavoissa, näin se vain on..." No ei niin, taisit sen itsekin jo tietää. - jgiijdljjk
Tai ehkä olisi pitänyt laittaa että "about, suurinpiitein" välitön kiihtyminen.
- ihtehk
F = ma , jos kiihtyvyys on ääretön tarvitaan ääretön voima, jos massa on suurempi kuin nolla. Missä näitä äärettömiä voimia esiintyy?
- Inssinööri Lahtinen
ihtehk kirjoitti:
F = ma , jos kiihtyvyys on ääretön tarvitaan ääretön voima, jos massa on suurempi kuin nolla. Missä näitä äärettömiä voimia esiintyy?
Mustassa aukossa! ;o)
- zsexdrcft
Kahden biljardiapallon suoraa osumaa ihmissilmällä tarkasteltaessa näyttää liikkuva pallo jäävän hetkessä paikalleen ja toinen lähtevän samalla hetkellä liikkeelle ensimmäisen pallon nopeudella. Biljardipalloilla on hyvin luja mutta joustava molekyylirakenne ja törmäyksessä tapahtuu kai osumakohdassa pienen pieni elastinen puristuma, mikä pysäyttää toisen pallon ja saa toisen liikkeelle. Mistähän se ääni tulee?
- Jukk4
Ei ole mahdollista. Perustellaan. Newton: F = ma, missä kiihtyvyys a=d^2x/dt^2. Nopeus on paikan ensimmäinen derivaatta. Mikäli nopeus ei olisi funktiona sileä, tarkottaisi se ettei sen derivaattaa, eli kiihtyvyyttä ole määritetty. Mikäli nyt oletetaan kuitenkin että Newtonin lait pitävät edes suurinpiirtein paikkansa, ei kappaleen nopeutta voida muuttaa välittömästi.
- MIKSI NÄIN, TAAS?
MIKSI SELITÄTTE ASIAN NOIN MONIMUTKIKKAASTI JA VAIKEASTI JA IDIOOTTIMAISILLA KAAVOILLA.
VÄLITÖNTÄ NOPEUTTA EI OLE OLEMASSA, MUTTA AINA VOI KIIHTYÄ TODELLA NOPEASTI.
TE JOTKA MEINAATTE ETTÄ VÄLITÖN NOPEUS ON MAHDOLLINEN, NIIN TEHKÄÄ TESTI, OTTAKAA PINTA JOHON AJATTELETTE ETTÄ ESINE TÖRMÄÄ (ESIM LASI) JA ASETTAKAA SE MAAHAN, JA SITTEN PUDOTTAKAA SIIHEN ESIM SE METALLIKUULA JONKA AJETTELITTE TÖRMÄÄVÄN SIIHEN.
JOS PALLO POMPPAA, TAI LASI TAI PALLO HAJOAA NIIN VÄLITÖNTÄ KIIHTYVYYTTÄ EI OLE.
ELI KUN LÖYDÄN PINNAN JA JONKUN ESINEEN MINKÄ VOIT PUDOTTAA SIIHEN, ILMAN ETTÄ SE POMPPAA TAI ETTÄ PINTA TAI ESINÄ HAJOAA, NIIN TÄLLÄ ESINEELLÄ VOIDAAN SITTEN TOTUETTAA SE VÄLITÖN NOPEUS...
ONNEA SIIS ETSINTÖIHIN
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341987Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291021- 69872
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261757Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65749- 12721
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132685- 83680
- 26666
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.208663