Varoittava esimerkki elävästä elämästä. Kuuluu sarjaan Buster Keaton ja Charles Chaplin.
Eilen perjantaina oli tarkoitus lähteä illalla ravintolaan syömään pizzaa ja ottamaan pari huurteista. Vaan kun olin väsynyt, niin päätinkin jäädä vasta ostamaani kämppääni syömään.
Perunat kiehumaan ja hetken päästä paistinpannulle öljyä kuumenemaan. Sitten laitoin jauhovettä pannulle ja jostain ihmeen syystä vain pienen tilkkasen. Seurauksena oli hirveä öljyn räiskyminen. Alan etsiä sopivaa kantta pannun päälle keittiöstä, joka on minulle aivan outo. Ja kansi tietysti löytyy ns viimoisesta kaapista. Vaan sitä ennen paistinpannun lähitienoosta oli tullut hävityksen kauhistus.
Eikun siivoamaan. Kuuma öljyhän lähtee pois pyyhkimällä. Aluksi pyyhkäisen rätillä perunakattilan kantta, joka luiskahtaa pois paikaltaan ja reuna uppoaa kiehuvaan veteen. Saan roiskeita päälleni, pari tippaa naamalle asti.
Vähän aikaa sadateltuani totean, että naamaa alkaa kuumottaa ja että on syytä hakea palovammavoidetta vessasta. Astun vauhdikkaasti keittiöstä eteisen puolelle ja kun lattia on tuliterä – edellinen omistaja oli tehnyt rempan – minä otan komeasti lipat eteisessä, joka on vielä täynnä muuttolaatikoita. Polvi jysähtää ketoon ja laatikot lentelevät pinoistaan. ...kele!
Ja nyt nilkutan oikea polvi puolisuorana kuin invalidi ainakin.
Että mitä opimme tästä? On parempi mennä illaksi raflaan kaljoittelemaan kuin jäädä vesiselvänä kotiin!
Hauskaa viikonloppua.
Eilen perjantaina oli tarkoitus lähteä illalla ravintolaan syömään pizzaa ja ottamaan pari huurteista. Vaan kun olin väsynyt, niin päätinkin jäädä vasta ostamaani kämppääni syömään.
Perunat kiehumaan ja hetken päästä paistinpannulle öljyä kuumenemaan. Sitten laitoin jauhovettä pannulle ja jostain ihmeen syystä vain pienen tilkkasen. Seurauksena oli hirveä öljyn räiskyminen. Alan etsiä sopivaa kantta pannun päälle keittiöstä, joka on minulle aivan outo. Ja kansi tietysti löytyy ns viimoisesta kaapista. Vaan sitä ennen paistinpannun lähitienoosta oli tullut hävityksen kauhistus.
Eikun siivoamaan. Kuuma öljyhän lähtee pois pyyhkimällä. Aluksi pyyhkäisen rätillä perunakattilan kantta, joka luiskahtaa pois paikaltaan ja reuna uppoaa kiehuvaan veteen. Saan roiskeita päälleni, pari tippaa naamalle asti.
Vähän aikaa sadateltuani totean, että naamaa alkaa kuumottaa ja että on syytä hakea palovammavoidetta vessasta. Astun vauhdikkaasti keittiöstä eteisen puolelle ja kun lattia on tuliterä – edellinen omistaja oli tehnyt rempan – minä otan komeasti lipat eteisessä, joka on vielä täynnä muuttolaatikoita. Polvi jysähtää ketoon ja laatikot lentelevät pinoistaan. ...kele!
Ja nyt nilkutan oikea polvi puolisuorana kuin invalidi ainakin.
Että mitä opimme tästä? On parempi mennä illaksi raflaan kaljoittelemaan kuin jäädä vesiselvänä kotiin!
Hauskaa viikonloppua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muuan kaveri rupesi puhdistamaan haavaa jollakin alkoholipitoisella apteekkitavaralla. Heitti sitten pumpulitupon vessanpönttöön. Tämän jälkeen hän rupesi tuntemaan "sisäistä kutsumusta" ja istahti pöntölle. Sytytti tupakin ja heitti palavan tikun jalkovälistään pönttöön. Pöntössä ollut haavanpoistoneste leimahti ja poltti kaverin perskarvat. Ja eiku kovaa vauhtia vessasta ulos ja lipat eteisen lattialla. Hän heräsi sairaalassa jalka ja käsi paketissa. Käsi oli mennyt poikki siitä lipan ottamisesta ja jalka rappukäytävässä kun ambulanssimiehet olivat kompastuneet portaissa ja hän oli pudonnut paareilta.