"Sillä ja tällä alalla ei ole töitä."

Jatkuvasti kuulee juttua, kuinka sillä ja tällä alalla ei ole töitä. Aika ajoin kuulee juttuja, että joku pätevä ihminen on lähettänyt 200 työhakemusta, mutta ei ole saanut töitä. Sitten samaan aikaan on niitä, jotka työllistyvät jo opiskeluaikana alalta, jolla ei muka pitäisi olla töitä.

Onko mahdollista, että syy on ennen kaikkea ihmisen persoonassa ja hänen työnhakutaidoissaan? Jos ei vain osaa tehdä vaikutusta työhaastattelussa tai kirjoittaa hyvää hakemusta tai CV:tä, vaikka olisi pätevä ihminen, ei saa varmastikaan herätettyä työnantajan mielenkiintoa. Jotkut ihmiset tekevät myös ilmeisesti sen virheen, että he eivät suostu lainkaan palkattomaan harjoitteluun edes opiskeluaikanaan. Kyllähän jostain pitää aloittaa ja saada kokemusta. Lisäksi jokaisessa työpaikassa pitäisi kai antaa kaikkensa, jotta edelliset työnantajat kehuvat tarvittaessa työntekijää seuraavalle työnantajalle. Uusi työnantaja saa varmasti erittäin negatiivisen kuvan työntekijästä, jos edellinen työnantaja on haukkunut häntä.

Sitä kuulee valitettavan, kuinka nykyään ihmisen persoonallisuus ratkaisee työpaikan saamisen muodollisen pätevyyden sijaan. Mielestäni se on ymmärrettävää. Mitä väliä sillä on, vaikka työntekijä olisi professori, jos hän ei lainkaan sovi käytöksensä ja persoonansa puolesta työhön? Jos esimerkiksi työssä tapaa jatkuvasti uusia ihmisiä, niin eihän valittava ihminen voi olla mikään arasteleva tuppisuu.