Kannattaako siiven (esim. lentokoneen tms) toisen puolen pinta olla hienosti karkea,
jolloin ilma menisi nopeammin kuin täysin kiiltävästä pinnasta?
Tämä oli jossain tiedelehdessä, ja luonnon esimerkki tästä oli hai (kala) jonka nahka on hienosti karkea,
jolloin veden vastus on pienempi kuin täysin tasaisella pinnalla.
Alapuoli siivessä käsittääkseni pitäisi olla se jota kautta ilma menisi nopeammin, eli karkea puoli siivestä.
Ja yläpuoli täysin sileä.
?
jolloin ilma menisi nopeammin kuin täysin kiiltävästä pinnasta?
Tämä oli jossain tiedelehdessä, ja luonnon esimerkki tästä oli hai (kala) jonka nahka on hienosti karkea,
jolloin veden vastus on pienempi kuin täysin tasaisella pinnalla.
Alapuoli siivessä käsittääkseni pitäisi olla se jota kautta ilma menisi nopeammin, eli karkea puoli siivestä.
Ja yläpuoli täysin sileä.
?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi hemmetissä haluaisit siiven alapinnalle suuremman nopeuden, ja siten pienemmän paineen ?
Onko tarkoitus lentää ylösalaisin ja nimetä ylempänä oleva pinta alapinnaksi koska se on alapuolella oikeinpäin lennettäessä ?
Oli kysymys materiaalin pinnasta aerodynamiikassa.
Edellinen oli turhaa saivartelua, tai sitten jonkun ÄO alle 50 tyhmyyttä ;)
Kirjoitit näin :Alapuoli siivessä käsittääkseni pitäisi olla se jota kautta ilma menisi nopeammin, eli karkea puoli siivestä.
Ja yläpuoli täysin sileä."
joten ihan turha selitellä aerodynamiikan osaamattomuuttasi fiksummillesi.
Ilman pitää virrata nopeammin yläpuolella, jolloin dynaaminen paine kasvaa ja staattinen paine pienenee. Siis sinun väitteessä yläpinnan pitäisi olla karkeampi.
Kuitenkin jos laitat vesijohtoon liimaa ja hiekkaa perään jolloin sisäpuoli karkeutuu, vesi virtaa oleellisesti hitaammin pinta kitkan takia.
Hai ja delfiini,, suunnilleen samanlaisia, mutta delfiinin nahka on aika sileä.
Jokin tarkoitus lienee niillä hain kuvioinnilla, surkastuneita suomujako?
Kumpikin menee lujaa, joten selvää etua ei hai ole saavuttanut.
Miksi siipi ei ole alapinnalta karkea (hidastaisi virtausta). Koska tarvittavat nostovoimakertoimet saavutetaan ilman kitkaa lisääviä pintamateriaaleja.
Mutta kun kysymyksessä ei ollut lentokoneen siipi laisinkaan, vaan nimenomaan tämä että ilman molekyylien kitka on pienempi sopivan karkealla pinnalla, kuin täysin kiiltävällä pinnalla.
" Mutta kun kysymyksessä ei ollut lentokoneen siipi laisinkaan "
Aivan, ja sen tähden ketjun avausviestissäkin sitten luki näin :
" Kannattaako siiven (esim. lentokoneen tms) "
Kyllähän tuosta nyt pitäisi jokaisen tajuta ettei tässä ketjussa ole kysymys lentokoneen siivestä ollenkaan.
Sileästä poikkeavalla pinnalla voi toki olla sama vaikutus kuin rullalaakereilla kiinteiden aineiden välillä, mutta vain hyvin kapealla nopeusalueella eikä siinä ole kysymys karkeudesta lainkaan, vaan pyörivästä ilmasta virtaavan ilman ja kiinteän aineen välissä.
Aika tunnettu firma 3M teki americas cup veneeseen sellaisen pintakitkaa alentavan teipin veneen pohjaan AC33 kilpailuun USA:n veneeseen, ja hyvin näytti toimivan.
Isolla rahalla saa gizmoja joilla voi saavuttaa pienen edun juuri niissä olosuhteissa joihin ko gizmo on suunniteltu.
Karkea pinta kasvattaa vastusta. Piste.
Toisaalta karkea pinta voi muuttaa virtausta jolloin se säilyy laminaarisena pidempään tai pinta kerros turbulentisoituu mutta vain pinta, jolloin laminaarinen kerros seuraa pinta kerroksen turbulentisuutta pidempään . Loppupeleissa vastus pienenee. Mutta joka tapuksessa pinta kitka on isompi. Se mitä tapahtuu ilmekerroksessa on mielestäni eriasiaa kuin puhutaan vain pintakitkasta.
Astir purjekone lensi paremmin paskasella siivellä kuin puhtaalla. ja asian huomattua tehdas alkoi myymään Kit*tiä jolla laitetaan turbulentisuutta lisääva teippi takaosaan siiven yläpintaa. Vastus kasvaa siivellä mutta aerodynamiikka paranee enemmän kuin vastus.. Aivan kuten laippat lisäävät vastusta mutta myös nostovoimaa
" Vastus kasvaa siivellä mutta aerodynamiikka paranee enemmän kuin vastus "
Mitä tuo oikein tarkoittaa ?
Laippojen merkitys on selvä, ne lisäävät nostovoimaa pienillä nopeuksilla, mutta purjelentokoneen siiven aerodynamiikka on juuri sitä että vastus saadaan mahdollisimman pieneksi, se määrää liitosuhteen, nostovoima kun on aina koneen paino.
Ne turbulenttiteipit ei olleet tehtaan eikä pelkästään Astirin kokeiluja ja vaikuttivat vain rajallisesti ja vain vanhoihin profiileihin, (välivaiheen kokeilu oli ilman puhallus yläpinnalle), nykyisiin kapeisiin , lähes symmetrisiin profiileihin ne ovat surma, kuten itikat ja likaisuuskin.