Jos kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa laudaturin pitkästä matikasta tarkoittaako se sitä että on älykäs vai voiko siihen päästä ihan tavallinen ihminen kun on vain ahkera, miten on?
Pitkästä matikasta kymppi, onko älykäs?
Kertokaa viisaat
211238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos uhraa kaiken muun sivistyksen eli kielet, reaali- ja taideaineet jne, uskoisin, että melko tavallinenkin oppilas voisi saada totaalisella työskentelyllä pätevässä yksityisohjauksessa juuri ja juuri laudaturin.
Mutta jos ajatellaan, ettei näin tee, uskon, että jos saa matematiikasta "vain" kohtuullisen ahkeralla työllä laudaturin, on abi melko suurella todennäköisyydellä hyvä myös fysiikassa, kemiassa ja tietotekniikassa melkein kaikessa, missä tarvitaan sujuvaa logiikkapäätä. Vaikka eihän yleensä kemiassa eikä tietotekniikassa tarvita matematiikan kaavoja.
että matematiikka on kuitenkin oma lajinsa. Esimerkiksi itse omaan hyvän päättelykyvyn miltei kaikessa (tietotekniikka, muu looginen päättelykyky, ihmissuhteet) mutta matematiikka ei suju ainakaan "ilmaiseksi." Siihen täytyy oikeasti keskittyä ja silti, joku pieni virhe on jossain..... Ehkä myös siksi, että se on tylsää.
Luulen että joillakin matikka sujuu helpommin kuin ns. keskiverroilla. Toisille se on heti helppoa ja kristallin kirkasta. Mutta asiassa kuin asiassa, harjoitus tekee mestarin.
On todellakin väärin puhua "hyvästä matikkapäästä". Pitäisikin puhua "hyvästä matikkaperseestä", eli sinnistä istua ja tehdä harjoitustehtäviä. Jotkut tarvitsevat harjoitusta enemmän, jotkut vähemmän, mutta aivan varmaa on, että kaikki sitä tarvitsevat.
Ennemmikin puhuisin "hyvästä matikkapäästä" tai loogisesta lahjakkuudesta. Ne joilla sitä on suorastaan pitkästyvät lukion matikan parissa ja tekevät tutustumismatkoja korkeampaan matematiikkaan. Lukion matematiikan tehtävät sujuvat aika nopsasti. Tietysti on niitäkin, jotka pärjäävät kohtuullisesti matikassa hirveällä työllä.
en oikein ymmärrä miksi loogisuus yhdistetään aina matematiikkaan kun se pätee asiaan kuin asiaan! Tietysti myös matematiikassa että tietää mitä kaavaa milloinkin tulee käyttää hyvä päässälaskutaito. Logiikkaa tarvitaan myös esim. lasten kasvatuksessa jotta tietää miten lasta tulee käsitellä psykologisesti, samoin parisuhteissa. Logiikka on kuin asioiden jatkumoa, toinen asia johtaa siihen että..... monesti oikean vastauksen saa poissulkemalla ensin väärät vaihtoehdot. Se vaatii aikamoista aivojumppaa.
Wikipedia: "Logiikka on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä. Päättely on deduktiivista, jos se säilyttää totuuden siten, että oletusten ollessa tosia johtopäätös ei voi olla epätosi. Logiikka on perinteisesti nähty filosofian osana, mutta 1900-luvulla osa logiikan saralla tehtävästä tutkimuksesta eriytyi matematiikan osaksi. Logiikan tutkimus on myös muodostunut osaksi tietojenkäsittelytiedettä."
Ei tuo kaavojen soveltaminen ja päässälasku vielä matematiikkaa ole, ennemminkin laskentoa.
Kyllähän logiikkaa voidaan soveltaa arkielämässäkin, mutta ei kaikki järkevä toiminta ole loogisen päättelyn tulosta, se voi olla myös opittua. Eikä tarvitse olla loogisesti erityisen lahjakas, esim. matematiikan numeroissa mitattuna, menestyäkseen hyvin esim. politiikassa.
"On todellakin väärin puhua "hyvästä matikkapäästä". Pitäisikin puhua "hyvästä matikkaperseestä", eli sinnistä istua ja tehdä harjoitustehtäviä. Jotkut tarvitsevat harjoitusta enemmän, jotkut vähemmän, mutta aivan varmaa on, että kaikki sitä tarvitsevat."
Kysyin aikoinani diplomi-insinööri isältäni mitä tarvitaan dippi-inssiksi pääsemiseksi hän vastasi: "Tarmoa ja takapuolta". Pitää olla päättäväinen ja jaksaa harjoitella. Isäni ei pitänyt itseään matemaattisesti kovin lahjakkaana eikä edes erityisen älykkäänä mutta tarmokkaana, sitkeänä ja periksiantamattomana. Älykkyyttä liikaa korostetaan, ei pelkästään sillä pitkälle pötkitä. Jos esim. on ylimielinen ei ura urkene, se on varmaa. Sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä, sitä monelta neropatilta puuttuu.
TKKssa, tai nykyisessä Aalto yossa, tarvitaan vain parilla osastolla vaativampaa matematiikkaa. Muilla se on aika lailla soveltavaa matematiikkaa, jossa ahkeruudella menestyy keskinkertaisillakin lukion pitkän matematiikan taidoilla.
minä sain aikoinaan laudaturin matikasta (silloin ei ollut eximiaa vielä) mut en muistaakseni hirveästi päntännyt ,. matikka oli mielestäni melko helppo aine. Kai matikka älyä vaatii mutta ehkä enemmän sellaista rationaalista ajattelua.
Kyllä siihen ahkeruudellakin pääsee, mutta ilmeisesti jonkinlaista luontaistakin lahjakkuutta on, kun toisille tuntuu olevan niin paljon helpompaa. Ehkä toiset vain on luontaisesti kiinnostuneempia matemaattisista pulmista, ja oppiminen tapahtuu tunnilla ilman väkisin vääntämistä.
Itseasiassa lukion pitkä matikka on todella helppoa peruskauraa suurimmalle osalle matikkaa tai insinööritieteitä yliopistoissa lukeneille.
Matematiikka, fysiikka ja kemia on äärimmäisen tylsiä aineita, ei jaksa, en hyvä. Kielet ovat minun vahvuuteni, niissä taasen olen todella hyvä. Tarkoittaako tämä sitä että etten ole älykäs?
minä tunnen yhden matikkaneron joka on nelikymppinen,asuu äitinsä kanssa ja äiti kulkee perässä ja siivoaa leivänmuruja lattialta.
se pärjää hyvin kaikenlaisissa palikkatesteissä,mutta missään muussa ei pärjääkkään.
tyypillinen mensalainen leegoinsinööri.
Jos tosissasi yrität oppia matematiikkaa mutta et oikein menesty siinä, et luultavasti ole loogisesti lahjakas. Ihmiset oppivat eri tavoin. Joillekin se on helpointa kuuntelemisen kautta ja kielten oppimisessa se on tehokkain tapa. Matematiikan oppimisessa taas korostuu lukeminen ja itse tekeminen.
On älykäs eli ainakin matemaattisesti lahjakas. Kaikki eivät tällaiseen saavutukseen pääse, yrittivätpä sitä miten tahansa.
Toisaalta on myös typerä klisee se, että älykkyys on jokin synnynnäinen ominaisuus, joka ei muutu vuosien mittaan suuntaan tai toiseen. Kyllä muuttuu: jos tuhoaa aivonsa huumeilla tai viinalla tai typerällä viihteellä, pääsee älystään hyvinkin eroon. Ja jos harjoittaa aivojaan monipuolisesti, saa lisää sitä älykkyyttä. Jossakin on tietenkin myös raja ja se raja on nerous: vaikka Tauno miten koittaisi ja pohtisi älyllisiä pähkinöitä aamusta iltaan, hänestä ei neroa sillä tavoin tulisi. Mutta hän saattaisi toki pärjätä hyvin tavanomaisissa älykkyystesteissä.
Yleensä luonto hoitaa ihmisen keskittymään omille lahjakkuusalueilleen. Eli lahjakas kyllä huomaa, missä on lahjakas ja mihin kannattaa panostaa. Ei-lahjakkaat yleensä tyytyvät osaansa eivätkä edes yritä väkisin punnertaa suorituksia, jos lahjakkuus tietyllä alueella puuttuu. Poikkeuksia tästä on ja heitä tavataan kutsua keskinkertaisuuksiksi. Keskinkertaisuuksia on toki erilaisia: jotkut ovat lahjakkaita, mutta eivät niin-lahjakkaita. Toiset taas ovat olevinaan lahjakkaita, vaikka lahjakkuus ilmiselvästi puuttuu kokonaan.
Tilastollinen tosiasia on, että puolet ihmisistä on joka lahjakkuuden alueella keskimääräistä lahjattomampia. Onneksi vain hyvin harvat ihmiset kuuluvat joka ainoalla alueella tähän lahjattomampaan puoliskoon.
Saattaa olla, mutta tiedän ihmisen, joka luki yleisen fysiikan ja vahingossa tuli kirjoittaneeksi laajan fysiikan arvosanana Laudatur. (tosin on varmaan muihinkin vastannut reaalissa)
Jyrki Kataisella, Suomen mahtavimmilla miehellä on lyhyestä matikasta kutonen, silti hän on pääministeri, ei pitkää matikkaa tarvitse!
Kykypuolueen nokkamies ei osaa matikkaa, tämähän on skandaali! Lyhyestä matikasta on saatava laudatur, muu on ala-arvoista, häpeällistä.
Jos saa pitkästä matematiikasta Laudaturin, niin se ei tarkoita ihmisen olevan suoraan älykäs. Se on kirjaviisautta. Jos aikoo hyväksi kirjaviisaaksi jollakin osa-alueella, niin joutuu tekemään aina töitä sen eteen. Toiset vähä enemmän, toiset vähä vähemmän. Toisin sanoen kaikista voi tulla kirjaviisaita matematiikassa, jos oikein kovasti haluaa.
Olen huomannut sen, että jotka ovat erittäin hyviä matematiikassa, niin ovat yleensä muilla osa-alueilla heikompia. Usein myös ne jotka kirjoittaa matematiikasta Laudaturin, niin eivät ole sosiaalisesti niin kyvykkäitä. Ja usein Laudaturin kirjoittajat ovat itsekeskeisiä ja kehuvat sillä itseään.
Yliopiston matematiikan opiskelija.
harjoitus auttaa merkittävästi. lukion pitkässä ei liikaa vaadita, kyse on siitä että on alusta asti sopivasti puuhaillut. kasautuu ikävästi hetkellinen laiskuus.
itse olen ihan oikeasti aika tyhmä, en nyt erityisen, mutta kuitenkin terävämpiä on huomattavan paljon. laudatur pitkästä kuitenkin, tällä eximian aikakaudella. kunnon perslihakset ovat ratkaiseva tekijä.
Matikka vaatii kuitenkin luetun ymmärtämistä, keskittymiskykyä ja loogisuutta jonkun verran. Kaikilla ei matikka toimi sitten millään. Ite voin sanoa, ettei se helppoa ole, vaan aikaa vievää, mielestäni kovin rasittavaa ja tylsää. Sen tähden se on jäänyt "rempalleen" mutta tarvittaessa toimii normaalisti jos näkee vaivaa sen eteen.
Fiksuja ihmisiä tod.näk. kiinnostaa matikka ja luonnontieteet luonnostaan enemmän kuin ns. tavista. Kuten taiteilijoita kiehtoo taiteet pienestä pitäen. Tai urheilijoita urheilu jne. Omassa lajissa voi kehkeytyä huipulle.