Vanha ja kulunut aihe varmaan, mutta en ole törmännyt kuin eipäs-juupas-väittelyyn aiheen tiimoilta..
Omat suhteeni ovat olleet aina sellaisia että mies on ollut samanikäinen tai muutaman vuoden vanhempi, siis suurin piirtein samanikäinen.Pitkäaikaisia suhteita kaikki 3, yksi avioliitto takana.
Viimeisin suhteeni päättyi muutama vuosi sitten kumppanin kuolemaan. Olen hyväksynyt asian. Olen 42-vuotias.
En ole tässä mitään suhdetta itselleni etsinyt enkä toivonut,mutta nyt on niin että itseäni 20 vuotta vanhempi mies tekee lähestymisyrityksiä.Hän on nuoremman näköinen ja oloinen, ei siis mikään papparainen, iästä tuli vasta nyt puhetta.
Ei nyt ihan isäni ikäinen mies (isäni oli 27v. kun synnyin) mutta lähempänä sitä sukupolvea kuin omaani.
Sitä sanotaan, että ikä on vain numeroita mutta onko se niin?
Ikä on myös elämänkokemusta ja parhaimmassa tapauksessa viisautta. Tässä miehessä näen paljon hyvää ja miehekästä, minkä tiedän olevan ainakin osittain iän tuomaaa.
Toisaalta näen tässä miehessä myös suurimman osan elämäänsä jo eläneen miehen.
En uskalla edetä mitenkään.
Onko teillä kanssaihmisillä kokemusta tällaisista ikäeroista aikuisten suhteissa?
Täällä palstoilla meuhkataan usein nuorten naisten ihanuudesta typerien perustelujen kera. Nyt ei kiinnosta moiset kommentit.
Omat suhteeni ovat olleet aina sellaisia että mies on ollut samanikäinen tai muutaman vuoden vanhempi, siis suurin piirtein samanikäinen.Pitkäaikaisia suhteita kaikki 3, yksi avioliitto takana.
Viimeisin suhteeni päättyi muutama vuosi sitten kumppanin kuolemaan. Olen hyväksynyt asian. Olen 42-vuotias.
En ole tässä mitään suhdetta itselleni etsinyt enkä toivonut,mutta nyt on niin että itseäni 20 vuotta vanhempi mies tekee lähestymisyrityksiä.Hän on nuoremman näköinen ja oloinen, ei siis mikään papparainen, iästä tuli vasta nyt puhetta.
Ei nyt ihan isäni ikäinen mies (isäni oli 27v. kun synnyin) mutta lähempänä sitä sukupolvea kuin omaani.
Sitä sanotaan, että ikä on vain numeroita mutta onko se niin?
Ikä on myös elämänkokemusta ja parhaimmassa tapauksessa viisautta. Tässä miehessä näen paljon hyvää ja miehekästä, minkä tiedän olevan ainakin osittain iän tuomaaa.
Toisaalta näen tässä miehessä myös suurimman osan elämäänsä jo eläneen miehen.
En uskalla edetä mitenkään.
Onko teillä kanssaihmisillä kokemusta tällaisista ikäeroista aikuisten suhteissa?
Täällä palstoilla meuhkataan usein nuorten naisten ihanuudesta typerien perustelujen kera. Nyt ei kiinnosta moiset kommentit.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä ihastun vain tietyn näköisiin miehiin ja yksi ihastuksistani ajelee potkupyörällä. En oikein tiedä hänen ikäänsä, mutta voi olla yli 80. :s
Eipä oo nuin paljosta ikäerosta kokemusta. Mutta kyllähän ikä on numeroita, kun ikäkään ei kerro aina siitä miten ihminen on elämänsä elänyt.
Mitä kokenut ja nähnyt. Jos ihmiset ei koskaan olis keksineet kronologista numeerista kalenteri ikää, millä me sitten toisiamme määrittäisimme?
Lähtisin miettimään enemmän sitä miten tämän miehen näet ja koet. Voitko olla kiinnostunut hänestä ihmisenä? Sitä ei voi kukaan meistä määritellä kuinka pitkäksi aikaa me toisen ihmisen elämäämme saamme. Kun koska vaan voi joku ihminen poistua elämästämme. Niinpä ehkä paras tavoite ei ole 50-vuotta kestävä suhde, vaan hyvä ja täyteläisen tuntuinen. Kesti mitä kesti. Moni varmaan ajattelee, että vanha mies kuolee kohta pois.
Ei ehdi elää sen kanssa. No ei sitä kukaan tiedä kaksikymppisestäkään elääkö se edes 21-vuotiaaksi. Vain sinä tiiät haluatko tutustua mieheen ja hänet elämääsi. :-)
Olen samaa mieltä nm teevadit kanssa siitä, et ensimmäisenä sinun kannattaa tutkia itseäsi mitä tunnet miestä kohtaan ja miettiä niiden mukaan miten mennä eteenpäin.
Periaatteessa tärkeä asia on myös se, mitä ajattelit ja tunsit miestä kohtaan ennen kuin tiesit hänen ikänsä.
Ystävyyssuhteesta on hyvä alkaa ja katsoa mihin se johtaa.
Ikäerossa on se huono puoli, et jokainen ystäväpiiristä ei sitä hyväksy ja saattaa tulla entisiä ystäviä.
Ennen kuin teet mitää ystävyyssuhdetta suurempaa, on syytä nähdä toisen asunto. Mikäli useaan otteeseen tulee syitä miksi ei, on oletetavaa ettei hän asu yksin.
Onko teillä molemmilla lapsia? vai oletteko lapsettomia?
Mies voi puhtaasti olla kiinnostunut sinusta sellaisena mitä olet.
Ulkonäöstä sen verran, 25 vuotiaana bussikuski luokitteli minut lapseksi. Ainakin hän myi minulle lastenlipun. Lisäksi moni on arvioinut minut 10 vuotta nuoremmaksi.
Aikanaan istui kirjaston koneella kun viereisen koneella istuvalle naiselle mies sanoi "Anteeksi neiti, mutta nämä koneet on tarkoitettu yli 18 vuotiaille".
Toivuttuaan lievästä hämmästyksestä nainen vastasi "Kiitos, olen yli 25"
Koko kaaren tuttavapiirissä on ollut kaksi tapausta, toisella ikäero oli 20 v. Siinä kuitenkaan ei voi tapaukseenne, koska nainen oli alta 30 v. ja vaikutti jollain tavoin alistuneelta. Enkä kertaakaan kuullut hänen puhuvan, mies puhui hänenkin edestä.
Toinen, tuoreempi tapaus on 18 vuoden ikäero, missä mies nuorempi puoli. Kun aloittivat, mies oli noin 30 v. Heillä oli tasapuolinen suhde. Nykytilanteesta en tiedä, koska en ole noin 20 vuoteen heitä nähnyt.
Vaikka itse en voisi ajatella seurustelevani noin suurella ikäerolla, en näe siinä mitään huonoa. Ellei nuorempi puoli ole alle 20 v. ja toinen yli 30 v. jolloin kyse voi olla puhtaasti hyväksikäytöstä.
Kiitoksia teevadit ja runontaja vastauksistanne.
Niin se taitaa olla, että täytyy nyt vain itse rauhassa tutkailla omia tuntemuksiani.
Toisaalta en saisi antaa peloille valtaa - eihän sitä tosiaan tiedä missä järjestyksessä täältä lähdetään.
Juu, lapsettomia olemme molemmat. Että sikäli ehkä helpompi kuvio, ettei tarvitsisi lasten reaktioita pelätä.
No pelkkiä numeroitahan se ikä onkin. Joku 18-vuotias voi olla niin ruma etten koskisi siihen ilmaiseksikaan. Toisaalta esim. Paula Koivuniemi on 65-vuotias ja kyllä mulle kelpaisi.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ikä on vain numeroita, mutta jossain vaiheessa se tulee lakikin vastaan ja sitähän tulisi noudattaa.... ainakin niiden mielestä joilla ei ole elämää tai edes iPhonea.
modellin kohdalla ikä on vain suuria numeroita.