Taisi joku polttaa kääminsä:DD

Suattaa olla että engvist ei miellyttänyt, mutta en kai mie noita mene linkkeja mene katsomaan. Niin vaikea ottaa kantaa mitä hän näki tai luuli näkevänsä.

Yhtä kaikki, meno näkyy vaan kiihtyvän.

hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hah hööööööööööööööööö

Näkyy lääkkeillä olevan valvottava vaikutus.
Mihkäpä se sairaseläkkeellä olevan tarvitseekkaan kiirehtiä.

Laajenevan avaruuden hahmottaminen ei vaadi neljännen tilaulottuvuuden ymmärtämistä. Eikä kyseessä edes ole tilaulottuvuus, vaan aikaulottuvuus, joka onkin jo ymmärrettävissä. Suhtiksen kaavat liittävät ajan ja avaruuden sievästi yhteen Lorenzin muunnoksen avulla, eikä sen ymmärtäminen ylivoimaista ole.

"ihmisen on MAHDOTONTA ymmärtää aika-avaruuden neljättä tilaulottuvuutta"

Ja sitten se linkki, jossa E sekoittaa aikaulottuvuuden ja tilaulottuvuuden.

Höpö höpö..... kirjoitti:

Laajenevan avaruuden hahmottaminen ei vaadi neljännen tilaulottuvuuden ymmärtämistä. Eikä kyseessä edes ole tilaulottuvuus, vaan aikaulottuvuus, joka onkin jo ymmärrettävissä. Suhtiksen kaavat liittävät ajan ja avaruuden sievästi yhteen Lorenzin muunnoksen avulla, eikä sen ymmärtäminen ylivoimaista ole.

"ihmisen on MAHDOTONTA ymmärtää aika-avaruuden neljättä tilaulottuvuutta"

Ja sitten se linkki, jossa E sekoittaa aikaulottuvuuden ja tilaulottuvuuden.

No savor pistää asiat pinoon joita se ei itse ymmärrä ja yleistää että kukaan ei ymmärrä>>>ne on silloin jumalia savoriselle.

Hänen omat sepustukset ovat ihan hepreaa

Mikä on aika-avaruuden neljäs tilaulottuvuus? Säijeteorioissa niistä on puhetta, mutta tällä palstalla ei ilmeisesti kenenkään paukut riitä säijeteorioiden arvioimiseen.
Einsteinilaisessa avaruudessa, josta pääsääntöisesti on puhe, aika on neljäs ulottuvuus, mutta se ei ole tilaulottuvuus. Minäkin osaan laskea, miten kolme tilaulottvuutta ja aika muuttuvat, kun on kyse relativistisista nopeuksista. Se, että ymmärränkö mekanismia, on eri asia. Teoria antaa kaavat, joita luonto todistettavasti noudattaa. Se riittää asian ymmärtämiseksi.

Jos väität, ettei Enqvist ymmärrä einsteinilaista avaruutta, olet poika parka pahasti hakoteillä. Se on kaikille selvää, että sinulla alkaa ymmärrys tökkiä jo kertotaulun kohdalla, mutta kaikilla tilanne ei suinkaan ole niin surkea.

"Mutta näinhän hän Enqvist on kirjoittanut.
Enqvist se puristelee avaruutta kasaan, siinä missä muut puristelee muniaan ulkoisen paineen avulla, mutta miten avaruutta voisi puristaa kasaan?
Siihen tarvitaan ulkoista painetta ja jopa Enqvist itse ymmärtää ettei maailmankaikkeudella ole ulkopuolta, heh heh heh!
Puristelee ääretöntä avaruutta kasaan."

Missä hän on niin kirjoittanut? Voitko ilmoittaa kirjan ja sivunumeron, taikka Internet-sivun url-osoitteen?

Oli miten oli, taidan kyllä arvata, mitä hän tarkoitti. Ei ole kysymys siitä, että käytettävissä olisi jokin fyysinen keino avaruuden puristamiseen. Kysymys oli vain siitä, että avaruus on geometrisilta, tai oikeammin sanottuna topologisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että sen jatkuva muuntaminen kuinka pieneksi tahansa, vaikka pisteeksi, on matemaattisesti ajateltavissa.

Oletetaan pallokuori tai muu suljettu pinta. On ainakin mahdollista, että sen sisällä on toinen samanlainen, mutta hieman pienempi suljettu pinta, ja sen sisällä vielä kolmas hieman pienempi ja niin edelleen, kunnes viimeiset niistä ovat kuinka pieniä tahansa. Aivan kuin venäläisissä Maatushka-nukeissa. Tavallisessa kolmiulotteisessa euklidisessa avaruudessa tämä on hyvinkin mahdollista, ainakin matemaattisesti, olipa suurin pallo tai nukke kuinka suuri, vaikka galaksiparven kokoinen. (Siis matemaattiesti, ei käytännössö fyysisesti, sillä niin paljon raaka-ainetta niiden valmistamiseen ei voida haalia, ja toisaalta atomia pienempiä esineitä ei voida valmistaa.) Mutta joissakin ajateltavissa olevissa ns. topologisissa avaruuksissa tämä ei välttämättä ole edes matemaattisesti mahdollista.
Vertailun vuoksi ajatellaan vaikkapa erilaisia pintoja. Jos tasopinnalle, tai vaikkapa pallopinnalle, piirretään ympyrä tai muu suljettu käyrä, sen sisäpuolelle voidaan piirtää tai ainakin ajatella piirrettävän pienempiä samanmuotoisia käyriä kuinka monta tahansa, kunnes niistä pienimmät käytännössä ainakin näyttävät pisteiltä. Mutta joillakin pinnoilla tämä ei aina olekaan mahdollista. Sellainen on esimerkiksi niin sanottu torus-pinta, jollainen suunnilleen on esimerkiksi donitsin tai autonrenkaan pinta. (Unohdetaan nyt autonrenkaan pinnalla oleva kuviointi, jonka tarkoituksena on estää liukuminen, ja ajatellaan sileäksi kulunutta rengasta.)
Tällaiselle pinnalle voi piirtää kahdenlaisia suljettuja ympyröitä. Jotkin niistä (kaikki tiettyä kokoa pienemmät) ovat siinä suhteessa samanlaisia kuin tasopinnallekin piirretyt, että myös niiden sisään voidaan piirtää katkeamaton sarja yhä pienempiä ympyröitä. Mutta on toisenalaisiakin: jos piirretään ympyrä, joka ikään kuin katkaisee renkaan, sen sisään ei voidakaan samalla tavalla piirtää yhä pienempiä ympyröitä, jotka kaikki kokonaan ovat renkaan pinnalla.

Kun siis Enqvist sanoi, että avaruus voitaisiin kuristaa kasaan, hän tarkoittaa vain, ettei se kaareutumisestaan huolimatta ole muodoltaan ikään kuin torus-pinnan kolmiulotteinen vastine vaan muistuttaa ainakin tässä suhteessa enemmänkin tavallista euklidista, kaareutumatonta avaruutta.