Todellisuus muodostuu vain niistä asioista ja ilmiöistä, jotka voidaan aistein havaita, muu on pelkkää fiktiota.
Todelliset tieteet (esim. tekniset tieteet) operoivat vain asioilla ja ilmiöillä, jotka voidaan havaita ja empiirisesti testata.
Sellaiset käsitteet kuten vapaa tahto eivät tosi tieteissä ole hyväksyttäviä, koska niitä ei voida kokemusperäisesti havaita.
Tämä on minun filosofiani perusta.
Todelliset tieteet (esim. tekniset tieteet) operoivat vain asioilla ja ilmiöillä, jotka voidaan havaita ja empiirisesti testata.
Sellaiset käsitteet kuten vapaa tahto eivät tosi tieteissä ole hyväksyttäviä, koska niitä ei voida kokemusperäisesti havaita.
Tämä on minun filosofiani perusta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi vapaa tahto ei ole hyväksyttävä? Jos ihminen on kasa kvanttimekaanisia hiukkasia, joiden keskeinen ominaisuus on satunnaisuus, mikä estää atomikasaa toimimasta oman tahtonsa mukaan? Tällä tarkoitan sitä, että kvanttimekaniikan mukaan kaikki ei ole alkuräjähdyksessä määrättyä, koska jatkuvasti tapahtuu asioita, joiden lopputulosta ei voida edes teoriassa ennustaa. Näitä tapahtumia tapahtuu atomitasolla myös aivoissa, joissa ne näkyvät sattumanvaraisena kohinana. Kohina taas vaikuttaa mm. hermosolujen aktiivisuuteen aiheuttamalla virhesignaaleja, joiden avulla on yritetty selittää mm. unennäköä. Jos satunnaisuus näkyy näin konkreettisesti ihmisluonnossa, miksi meillä ei olisi vapaata tahtoa?
koko tietoisuus rakentuu alitajuisen päälle, perusta saattaa tietoissna vaikuttaa kaoottiselta
se taitaa olla juurilin se, joka tekee meistä ihimilliisiä, vapaa tahto
Fiksut ihmiset käyttävät sanoja jotkat oikeasti merkitsevät jotain.
Jumala on malliesimerkki sanasta joka ei merkitse mitään.
Sanat joilla on merkitystä liittyvät aistien maailmaan.
vapaa linut, sinusta vapaatahto on todellista sattumanvaraisuuteen vedoten? Idioottimaista. Avaruus ja materia ja energia ei rajoitu "alkuräjähdykseen".
By the way, alkuräjähdyksesi on vain yksi äärettömistä ja sattumanvaraiset asiat kaikki tapahtuvat äärettömässä avaruudessa ja ajassa.
Siksi koska se satunnaisuus on osa minua. Teen sen seurauksena omia päätöksiäni, jotka eivät aina ole parhaita mahdollisia. Koska sattumanvaraisuuteni ei ole ympäristön sanelemaa, voin kai tehdä vapaita päätöksiä?
Seppo Oikkonen pitää blogipalstaa uuden suomen siipien alla. Hänen palstansa kommentointi on tehty tekemällä niin vaikeaksi kuin olla voi. Mitä tulee ketjun aloittajaan ja hänen lausumaansa; "Todellisuus muodostuu vain niistä asioista ja ilmiöistä, jotka voidaan aistein havaita, muu on pelkkää fiktiota." kehoitan häntä lyömäänn itseään vasaralla peukaloon. Onko kivun kokemus, sen muistaminen, ja muistamisesta aiheutunut kivun välttäminen pelkkää kokemusta? Jos kiistät vapaan tahdon, kiistät myös mahdollisuuden valintaan jonka avulla voit päättää lyötkö peukaloosi vai et. Ja tästä seuraa loogisesti joku ihmeellinen materialistinen fatalismi. Seppo Oikkonen blogissaan, johon ei voi vastata, hölöttää Wittgensteinista ja väittää Ludwig vainaasen vedoten että koko nykyajan ongelmakenttä on kiinni käsitteen muodostuksesta. Oikkonen voi ottaa Wittgensteinin kootut kainaloonsa ja mennä törisemään käsitteen muodostuksesta vaikkapa syyriaan ja katsoa kuinka hyvin hänen käsitteenmuodostuksensa vastaa vallitsevia olosuhteita. Sinun suhteesi taas on toivoa. Se että luonnontieteet ja niistä vielä tarkemmin rajattuna matemaattiset tieteet, selittävät mitä tapahtuu, mutta edelleenkin jää auki ikuinen miksi. Sinänsä se on maailman turhin kysymys, koska jokaisen ihmisen on tehtävä valinta itsessään, mutta huomaa, sinä voit valita; lyönkö vai enkö, annanko toisten olla nälissään vai jaanko leivät ja sillit.? Ns. "filosofia" joka keskittyy mieluumin oman hourailunsa arvon todistamiseen kuin siihen kysymykseen mitä hyvä elämä on, on arvotonta, joutavan aikaista paskaa ja S.Oikkosen markkinoimi intellektuellismi on vain surkea yritys naamioida oma onneton pätemisen tarve hienojen, ja US:n sensuristien selän taakse. Keep on hangin' man.
Mukava huomata, etteivät sentään kaikki lue Oikkosen tärkeilevää kvasifilosofointia hämmennyksensekaisen ihastuksen vallassa. Luin äskettäin erään toisen bloggaajan kirjoituksen, jossa hän suitsuttaa Oikkosta maasta taivaaseen sanoen kokeneensa suoranaisia valaistumisen hetkiä hänen tekstiensä äärellä. Koko maailma kuulemma valaistuu välähdyksenomaisesti Oikkosen ajatuskulkuja seuratessa. Tulin ajatelleeksi, että kuvailtaisiinko mitään vakavasti otettavaa tieteellistä tekstiä tuollaisin sanankääntein? Ei varmaankaan, koska tieteellisessä ajattelussa ei pyritä valaistuskokemuksiin tai muihinkaan hurmoselämyksiin. Tieteessä edetään maltillisesti todistelusta toiseen, ja ennen kaikkea siten, että päättely on kenen tahansa toistettavissa, riippumatta päättelijän moraalisista, yhteiskunnallisista tai muista intohimoista. Oikkosen "tieteenfilosofisella" selittelyllä ryyditetty psykoanalyyttinen käsitesekamelska on kaukana sellaisesta.
Ok...jäin itsekseni pohtimaan sitä, että ompa hyvä kun meillä on olemassa filosofia ja filosofeja ja että tätä tieteenalaa opetetaan monessa yliopistossa jne. kriittinen ajattelu ja nimenomaan ihmisen olemisen/hoopoilun pohtiminen ja ennen kaikkea ihmisyyden pohtiminen tuntuu tärkeältä jo siksikin kun näitä "ajatuksia" joita tänne tupsahtelee lueskelee...entistä vahvemmin huomaan toivovani, että filosofian opetusta olisi jo ala-asteella...onneksi edes joku pyrkii ajattelemaan kriittisesti, näkee vaivaa miettiä asioita laajemmin, ajattelee viisaasti sekä toimii viisaasti...(nyt siis tarkoitan yliopistosta filosofeiksi valmistuneita ihmisiä, jotka jaksavat pyrkiä kohti totuutta, mikä on minusta hyvin kaunista sekä arvostettavaa) ..............
....... :)