Mitä hyötyä on matematiikan maisterin papereista?
Tiedän että on vakuutusmatemaatikkoja ja heitä on Suomessa n. 20
Yliopistoissa matemaatikot toimii opettajina jos he ovat väitelleet tohtoreiksi.
Sitten voi saada assistentin paikan korkeintaan 3 vuodeksi, mutta mitä he tekevät työkseen?
Sitten toki voi alkaa matematiikan opettajaksi jos lukee vielä fysiikan, kemian, tietotekniikan ja kasvatustieteiden cum laude määrän. Mutta minua kiinnostaa mitä tekee matemaatikot, ei matematiikan opettajat!
Matemaatikkoja siis tarvitaan koko maassa kourallinen ja heitä koulutetaan joka vuosi maassa n. 100 kpl. Miksi?
Tiedän että on vakuutusmatemaatikkoja ja heitä on Suomessa n. 20
Yliopistoissa matemaatikot toimii opettajina jos he ovat väitelleet tohtoreiksi.
Sitten voi saada assistentin paikan korkeintaan 3 vuodeksi, mutta mitä he tekevät työkseen?
Sitten toki voi alkaa matematiikan opettajaksi jos lukee vielä fysiikan, kemian, tietotekniikan ja kasvatustieteiden cum laude määrän. Mutta minua kiinnostaa mitä tekee matemaatikot, ei matematiikan opettajat!
Matemaatikkoja siis tarvitaan koko maassa kourallinen ja heitä koulutetaan joka vuosi maassa n. 100 kpl. Miksi?
Vastaukset 26
Vanhimmat
http://www.mol.fi/avo/ammatit/09140.htm
Olet näköjään jo päättänyt että matemaatikkoja ei tarvita niin eipä tuohon kiukutteluun ja vääriin tietoihin paljoa ole sanomista.
aloituksessa kiukuttelunsävyä toki, mutta ei se sulje pois sitä, että voisi olla puoliksi tottakin. Kyllä suurelle osalle mat.opiskelijoista tulee opetustoimi tavalla tai toisella olemaan se leipäpuu; eri asia on sitten jos matematiikka toimii työkaluna (ei siis itsensä vuoksi) johonkin spesiaalialaan, johon opiskelijalla on lahjakkuutta.
Ennen muinoin esim. joku laski käsin töikseen siltoja (eikä aina ollut kysymys pelkästään laskusillasta.... :)
Nykymuinoin matikan maisterit eivät siltoja laske. Maistereilla ei ole mitään mahdollisuutta saada nykyisin vaadittavaa rakennesuunnittelijan pätevyyttä. Tiukkaa sellainen tekee insinöörillekin...
juu, "laski laulellen siltoja" -esimerkki liittyy tuohon "..jos matematiikka toimii työkaluna..." -toteamukseen, ei FM:ään; epätäsmällisesti sanottu toki.
Matematiikan hallinta 'puhtaana' on vähän kuin olla hyvä sanaristikoissa, ei siinä muuten mitään, mutta useakaan taho ei halua maksaa siitä, kun yhteys tosiprobleemeihin on vielä kuin 'sillan takana'.
Kyllä maisterit voivat laskea teknisiäkin tehtäviä. Olen tullut tuntemaan yhden maisterin, joka laski pumppuja ja yhden filosofian lisensiaatin, joka taas laski paperikoneita.
Matemaatikkoja tarvitaan ihan myös itse matematiikkaa kehittämään. Niitä eri "aloja" matematiikassa sitten riittääkin. Yheltä ihmiseltä menisi elämä niiden kaikkien opetteluun (joskaan välttämättä edes riittää). Eli matemaatiikan itsensäkin takia pitää olla osaajia. Se on kumminkin tieteistä luotettavin, vahvin jne. Ilman kehitystähän tämä meidän ihmisen dominoima maailma (se me kumminkin halutaan säilyttää) kärsisi paljon ja voisi jopa tuhoutua (vaikkakaan ei voi myöskään taata "selviytymistä").
Matematiikan kehityksen myötä kehittyy sitten myös moni muu ala. Sen kehitys voi myös luoja uusia asioita (esim. teknologiaa ja ammatteja).
No, en ole juuri saanut töitä FM-koulutuksellani. Eräässä työjutussa piti tehdä tilastollinen malli annustamisesta, ja se ratkesi Akaiken informaatiokriteeriolla. Muuten työni ovat olleet koodauspuolella. Vaikka yksi entinen työkaveri sanoikin, että olen todella täsmällinen ja hyvä työntekijä, niin bisnespuolella arvostetaan enemmän nopeata kaveria, ja mä taas en ole kovin nopea johtuen liikuntavammastani.
En tiedä saanko koskaan tarpeeksi matematiikan tukioppilaita, jolloin voisin työskennellä Eezyn kautta. Samoin vaikuttaa epätodennäköiseltä, että pääsisin johonkin VTT:lle, kun olen suuntautunut teoreettiseen matematiikkaan.
Muistelen, että Geodeettisella laitoksella oli matemaatikkoja useita. Ihan asiallista porukkaa ihan asiaa selvittämässä.
Tietysti FMI:ssä tarvitaan matemaatikkoja.Miten ne ilmastomallit sieltä muuten putkahtelisivat ihmisten naurettaviksi.
Jyrki Katainen tarvitsee niitä osoittaakseen, että pienen Suomen on pelastettava Kreikka, Espanja ja Italia.
Matematiikka on mielestäni parhaimmillaan tiedettä ja taidetta. Esim: fermatin teoreeman todistaminen vaati 7-vuoden työn ja yli sata sivua silkkaa matematiikkaa.
Olen kyllä kiinnostunut matikasta mutta osaamiseni rajoittuu toisen asteen yhtälöön.
Kyllähän matemaatikoita tarvitaan perustieteessä, vakuutuslaitoksissa, fuusioenergian kehittelyssä, ilmaston mallintamisessa, ja miksei taloustieteessäkin.
Ehkä tavallisen duunarin näkökulmasta matematiikka voi turhaa, kun kaikki on jo keksitty.
Jossakin logiikan oppikirjassa n. sivulla 104 todettiin vihdoin, että 2 2=4.
ehkä puhdas matemaattinen osaaminen ei vielä riitä, mutta kun sen yhdistää vaikkapa koodaustaitoon niin työmarkkinoilla lienee kysyntää?
Ei ole. Itselläni on matematiikasta tutkinto ja jatkotutkinto enemmän ohjelmistopuolelta työn alla, ohjelmointikokemusta n. 10v ja tutkimus-, opetus- ja sekalaista ylläpitohommaa yhteensä n. 5v.
Mistään ei saa töitä, joka liippaisi edes läheisesti omaa osaamista. Ohjelmointiin pitäisi osata viimeisimmät tekniikat (kehitysympäristöt, työkalut jne.), teoriaosaaminen ei auta mitään. Matemaattispainotteisia töitä ei teollisuudessa ole, ellei sitten jotain vakuutusmatemaatikkoja lasketa, mutta tilasto-osaamiseni ei ole kovin vahva, joten sinnekään ei pääse. Signaalinkäsittelyä osaan, mutta sillä puolella pitää olla jatko-opinnot oikeastaan jo päätöksessä ja väikkäri suoraan firman tarpeeseen, että voisi työllistyä Nokian sekoilut ovat sekoittaneet työmarkkinoita.
Näyttäisi, että on kahdenlaista työtä tarjolla. Toiset ovat halvalla koodausta, joita tekevät nuoret ja innokkaat (=vedätettävät) ja toisaalta on erityisasiantuntijatöitä, joihin pitää olla tohtori ja ikähaitarissa 28-33 (karrikoiden, tietenkin).
Voi olla, että tällaiset "kovemmat" asiantuntijapaikat täytetään enemmän hiljaisia reittejä ja nuo reitit pitää vaan tuntea. Julkisesti sellaisia paikkoja ei juuri tunnuta ilmoittavan.
Tällä hetkellä teen itse perusylläpitoa (buuttaan palvelimen, kun asiakas soittaa) ja tämä näyttäisi olevan eläkepaikka meikäläiselle. Työnhaun kannalta matematiikka on osoittautunut todella vääräksi valinnaksi, ja harrastankin sitä nykyään ihan puhtaasti omaksi ilokseni. Olenkin lopettanut haastavampien hommien hakemisen ja varastan päivisin aina hieman aikaa matemaattisille ongelmille :)
Yllä oleva kirjoitus on varsin realistinen Suomen oloissa. Matematiikkaa pääaineenaan kannattaa pääasiassa mennä opiskelemaan vain silloin, kun on huippumatemaatikko, tai tähtää matematiikan opettajaksi.
Suomen teollisuus on sen verran kehittymätöntä ja pienimuotoista, että insinöörimatematiikka riittää useimmiten, tai sitten käytetään ulkolaisia konsultteja ja valmisohjelmistoja. Sama tilanne on tietotekniikkassakin. Joissakin peli- tai teknisissä sovelluksissa tarvitaan kovaa matematiikkaa, mutta suurin osa tehtävistä muodostuu valmiiden ohjelmointityökalujen käytöstä.
Jos halutta kuitenkin matemaattisiin tehtäviin yliopistojen ulkopuolelle, niin sivuaineiksi kannattaa tietotekniikan lisäksi valita tilastotiede tai fysiikka. Matematiikankin opintojen olisi parasta suuntautua sovelletun matematiikan suuntaan (stokastiikka, riskiteoria, formaaliti kielet, optimointi,...). Silloin pääsee helpommin myös ammattikorkeakoujen matematiikan opettajaksi tai yliopettajaksi.
Toinen vaihtoehto matemaattisesti orientoituneille on valita alaksi jokin matematiikkaa paljon hyödyntävä ala (tekniikka, meteorologia, fysiikka,...) ja ottaa matematiikassa järeä sivuainepaketti. Teoreettinen fysiikka tarjoaa huippumatemaatikoille suuria haasteita, mutta työpaikkoja tuskin on muualla kuin yliopistoissa.
Puhdas matematiikka ja teoreettinen fysiikka ovat matemaattis-luonnontieteellisiä vastineita humanistien estetiikalle ja kuttuuriantropologialle. Työllistyminen pelkästään näillä aineilla yliopistojen ulkopuolelle on täysin mahdotonta oivallisesta tohtorintutkinnosta huolimatta.
Meille sanotaan täällä että matematiikka pääaineena johtaa yleensä mielenkiintoisiin ammatteihin.
Se on kyllä varmasti totta. On mielenkiintoista työskennellä yli kolmekymppisenä kaiffarina maalarin apulaisena maisterin papereilla. Esimiehenä toimii 10 vuotta nuorempi jamppa joka ajelee bemarilla töihin ja omistaa velattoman omakotitalon.
Mielenkiintoista on myös kun itse asuu kaupungin halvimmassa vuokrakämpässä ja kulkee kävellen töihin kun se kirpparilta ostettu pyörä meni rikki.
Lisää mielenkiintoa työelämään tuo sekin että nämä hanttihommatkin ovat aina määräaikaisia työkkärin tuilla rahoitettuja ja soskun mielenkiintoiset asiakkaatkin tulevat siellä luukulla tutuiksi.
Että sellaista mielenkiintoista elämää todella luvassa, jos ylikouluttaa itsensä väärälle alalle.
En tiedä josko maisterin papereilla on erikoista merkitystä, mutta tohtorin papereilla voisi jo olla.
No se on kyllä totta, tohtorin paperit eroavat isosti maisterin papereista. Maisterilla voi olla jotain toivoa menestyä työmarkkinoilla, jos hanskaa sopivat tekniset asiat, mutta tohtorilla ei sitäkään vähää.
Jos meinaa väitellä matematiikasta, niin kannattaa ensin työllistyä sopivasti ja väiteltyään olla hiljaa tutkinnosta. Näin olen itse menetellyt.
Matemaatikkoja tarvitaan ihan siihen samaan kuin muitakin ihmisiä.
Se että on oppinut ja osaa matematiikkaa ei sulje pois sitä että voisi oppia ja osata jotakin muutakin. Henkistä pääomaa ihmisellä ei koskaan ole liikaa, kaikki se on kotiinpäin.
Matematiikka on kommunikointia sitoutumista kehittämistä kykyjään yhdistäjä omaan ryhmään ,suunnittelussa tarvitaan laskea ja jokapäiväisessä elämässä ,koneensuunnittelia on monesti matemaattinen.
Matemaatikkoja tarvitaan ainakin siinä hyvässä toivossa, että joskus he sattaisivat saada tietonsa ja taitonsa siirtyvän myös johtavien päättäjien kalloon.
Toistaiseksi tämä tiedon ja taidon siirto ei ole onnistunut. Jaksetaan silti toivoa ja odottaa jospa kerran tämäkin ihme toteutuisi.
Kyllähän sitä aika montaa asiaa voisi optimoida matematiikkaa hyväksikäyttäen, mutta vaikea kilpailla duunipaikoista.
Matematiikka ehkä tärkein tieteenala eikä sen kehittäminen maksa oikeastaan mitään.
Joskus muistan lukeneeni että yliopistoissa on matematiikan laitokset siksi että tulee halvemmaksi pitää ne ihmiset siellä kuin hullujenhuoneella.
Evoluutiobiologian laitos se vasta onkin tosi hullujen paikka. Sinne joutuvat kaikki ne jotka eivät ymmärrä numeroista mitään.
Evoluutiobiologian opiskelijat, assistentit, dosentit, tohtorit ja professorit eivät erota edes ykköstä miljardista.
Näin sitä sitten lasketaan miljardeja vuosia niistäkin prosesseista jotka ovat äkillisiä ja hetkellisiä tai vähän aikaa vieviä.
Otetaan vaikka yksi karkea esimerkki: synteettinen öljy. Ei tämä teknologia tarvitse miljoonia vuosia öljyn tuottamiseen.
Miten on mahdollista tuottaa öljyä nopeassa teollisessa prosessissa?
PS. älkää kertoko tätä evoluutiobiologeille, eivät he siihen usko.
Minusta evoluutiobiologiassa tarvitaan hyvin paljon matematiikkaa. Katso vaikka Kokkonutsin julkaisuja, http://www.kokkonuts.org/publications/