Mihin parisuhdetta tarvitaan?

UlosKirjautunut

Saan naisilta väliinsä flirttejä ja aloiteviestejä, mutta kiinnostus asian eteenpäin viemiseksi on pohjalukemissa. Ei vaan kiinnosta, kun sellainen ajatus on realisoitunut päähäni että todennäköisyys löytää kumppani joka aidosti kiinnostaa on luokkaa 7-oikein ja treffien järkkääminen tämän hetkisellä kalenterilla on työlästä. Laiskuus ja kiireettömyys tahtoo viedä voiton. Voisin kyllä huoletta jättää yrittämisen muille ja kävellä näiltä markkinoilta lopullisesti pois. Minulla ei ole ikääkään edes 30v ja parisuhdetta nähneenä mietin että miksi se olisi tavoittelemisen arvoinen asia? Yksin on rauhallista asua ja onhan näitä pitemmän kaavan poikamiehiä aina ollut olemassa. Jotenkin tuntuu, että koko parisuhdekulttuuri on ulkoapäin syötetty idea, johon olisi velvollisuus osallistua.

Myönnän toki, että on kiva jakaa syvemmät mietteensä ja pitää kaksistaan hauskaa mutta olen alkanut epäilemään onko se ollut tällaisen aktiivisen hakemisen ja panostamisen arvoista? Vaikka sattuisikin löytämään mieleisen kumppanin, niin eihän tämä tarkoita sitä että asia olisi näin hautaan asti - so what is the point? Mielestäni ihmisen on opittava ennemmin tai myöhemmin elämään yksin.

258

6984

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kiitos!

      Olet tehnyt aivan oikein kirjautuessasi ulos. Kaltaistesi kyynikoiden ei kannata turhaan olla deittisaiteilla tuhlaamassa niiden ihmisten aikaa, jotka aidosti ja oikeasti haluavat parisuhdetta.

      • Nyt on kyllä provo

        Vai vielä oikein tehnyt jotain tuoko? Aloittajahan on niin sanottu provojen provo. Keneltä hän muka tuota "asiaansa" tuossa "viestissään" "tiedustelee"?

        Jos ei mikään kyseinen kiinnosta, niin minkä helvetin tähden sitä pitää silti tiedottaa?

        Vain tyhmä vastaa ja vain idiootti poistaa tämän viestin.


      • Kyseenalaistaja

        Mutta onhan jokaisella oikeus etsiä deittisivulta muutakin kuin parisuhdetta.
        Hankalaa sieltä kyllä on löytää yhtään mitään. Mutta ei ole helppoa löytää livenäkään. Ihmisiä ei kai loppujen lopuksi kovin kiinnosta löytää ketään, niitäkään, jotka sanovat etsivänsä tosissaan.


      • Rakastaja Nylkynen
        Kyseenalaistaja kirjoitti:

        Mutta onhan jokaisella oikeus etsiä deittisivulta muutakin kuin parisuhdetta.
        Hankalaa sieltä kyllä on löytää yhtään mitään. Mutta ei ole helppoa löytää livenäkään. Ihmisiä ei kai loppujen lopuksi kovin kiinnosta löytää ketään, niitäkään, jotka sanovat etsivänsä tosissaan.

        Niin,itse haluaisin parisuhteen jotta olisi joku kenen jakaa elämän ilot ja surut.Haluaisin pitää toisesta hyvää huolta,rakastaa ja olla lähellä.Herätä toisen vierestä ja toivottaa huomenta.Perheenkin haluaisin jossain vaiheessa joka tuottaisi minulle suurta iloa.
        Eli mielestäni tämä lähtökohta on vain meihin ihmisiin ns.koodattu.Tarvitsemme toisiamme.
        Mutta,ymmärrän myös että jotkut ihmiset eivät halua toista ihmistä lähelleen vaan elävät enemmin perheettöminä taikka ilman kumppania.Tämäkin on mielestäni ok asia,jos se ihminen kokee niin.Kaikkein typerintä olisi perustaa perhe tai olla jonkun kanssa koska yhteiskunta odottaa sitä.Tästä ei seuraisi kuin huonoa oloa kumppanille ja lapsille.

        "Vaikka sattuisikin löytämään mieleisen kumppanin, niin eihän tämä tarkoita sitä että asia olisi näin hautaan asti - so what is the point? "

        Niiin,eihän oikeastaan mikään asia ole varmaa elämässä.Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa.Joten meidän pitääkin elää tässä hetkessä niin kuin tunemme.Jos rakastat tällä hetkellä jotakuta niin rakasta.Ei ole sinulta pois,päinvastoin,sinä saat siitä.


      • Aivan!
        Rakastaja Nylkynen kirjoitti:

        Niin,itse haluaisin parisuhteen jotta olisi joku kenen jakaa elämän ilot ja surut.Haluaisin pitää toisesta hyvää huolta,rakastaa ja olla lähellä.Herätä toisen vierestä ja toivottaa huomenta.Perheenkin haluaisin jossain vaiheessa joka tuottaisi minulle suurta iloa.
        Eli mielestäni tämä lähtökohta on vain meihin ihmisiin ns.koodattu.Tarvitsemme toisiamme.
        Mutta,ymmärrän myös että jotkut ihmiset eivät halua toista ihmistä lähelleen vaan elävät enemmin perheettöminä taikka ilman kumppania.Tämäkin on mielestäni ok asia,jos se ihminen kokee niin.Kaikkein typerintä olisi perustaa perhe tai olla jonkun kanssa koska yhteiskunta odottaa sitä.Tästä ei seuraisi kuin huonoa oloa kumppanille ja lapsille.

        "Vaikka sattuisikin löytämään mieleisen kumppanin, niin eihän tämä tarkoita sitä että asia olisi näin hautaan asti - so what is the point? "

        Niiin,eihän oikeastaan mikään asia ole varmaa elämässä.Mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa.Joten meidän pitääkin elää tässä hetkessä niin kuin tunemme.Jos rakastat tällä hetkellä jotakuta niin rakasta.Ei ole sinulta pois,päinvastoin,sinä saat siitä.

        Juuri näin. Pariutuminen on sisäänrakennettu asia, mutta ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi haluta elää samalla tavalla. Kukin valitsee itse, miten haluaa elää.

        P.S. tykkään sun nimimerkistä :D


      • en provosoi
        Nyt on kyllä provo kirjoitti:

        Vai vielä oikein tehnyt jotain tuoko? Aloittajahan on niin sanottu provojen provo. Keneltä hän muka tuota "asiaansa" tuossa "viestissään" "tiedustelee"?

        Jos ei mikään kyseinen kiinnosta, niin minkä helvetin tähden sitä pitää silti tiedottaa?

        Vain tyhmä vastaa ja vain idiootti poistaa tämän viestin.

        Ei siinä varsinaisesti tiedustellakaan vaan tuumaillaan asiaa. Se voi poikia keskustelua.
        Tuo parisuhteen tarvitseminen on aika henkilökohtainen juttu. Ikäkin vaikuttaa.
        Paljon on eronneita uusiosinkkuja joita parisuhde ei houkuttele. Itse kuulun niihin. Yksinolosta kun on oppinut nauttimaan niin ei jaksa ruveta opettelemaan toisen tapoja ja yhteiselämää. Lastentekotarvetta ei enää ole.. senkään takia ei kumppania tarvitse.

        Täällä muuten saa tiedottaa vaikka mitä. Jos joku asia ei kiinnosta niin voi tiedottaa. Jos joku kiinnostaa niin siitäkin voi tiedottaa. Keskustelua molemmat tuntuu aina herättävän. Negatiivinenkin palaute on keskustelua. :D


      • Rakastaja Nylkynen
        Aivan! kirjoitti:

        Juuri näin. Pariutuminen on sisäänrakennettu asia, mutta ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi haluta elää samalla tavalla. Kukin valitsee itse, miten haluaa elää.

        P.S. tykkään sun nimimerkistä :D

        "P.S. tykkään sun nimimerkistä :D "

        :D joo,tuo on otettu Uuno Turhapurosta (en muista mikä niistä).
        Siinä Uunon appiukko palkaa Rakastaja Nylkysen viekottelemaan
        tyttärensä jotta se jättäisi Uunon.No,loppujen lopuksi hommahan
        kaatuu ja itse appiukon vaimo lähtee Rakastaja Nylkysen matkaan:D


      • Et tietoisesti
        en provosoi kirjoitti:

        Ei siinä varsinaisesti tiedustellakaan vaan tuumaillaan asiaa. Se voi poikia keskustelua.
        Tuo parisuhteen tarvitseminen on aika henkilökohtainen juttu. Ikäkin vaikuttaa.
        Paljon on eronneita uusiosinkkuja joita parisuhde ei houkuttele. Itse kuulun niihin. Yksinolosta kun on oppinut nauttimaan niin ei jaksa ruveta opettelemaan toisen tapoja ja yhteiselämää. Lastentekotarvetta ei enää ole.. senkään takia ei kumppania tarvitse.

        Täällä muuten saa tiedottaa vaikka mitä. Jos joku asia ei kiinnosta niin voi tiedottaa. Jos joku kiinnostaa niin siitäkin voi tiedottaa. Keskustelua molemmat tuntuu aina herättävän. Negatiivinenkin palaute on keskustelua. :D

        Tuumailu on tekemisen esiaste, kuten ihmettely on kysymisen alkuvaihe ja mahdollinen laukaisija, en minä mitään muuta mistään kuten tästäkään asiasta tiedä.

        Aloitus on kuitenkin provo, jonka voi luokitella siihen tyyppiin, missä halutaan keskustella asiasta, joka ei kuitenkaan keskustelijaa itseään kiinnosta. Onhan tuossa selkeästi myös huomattavissa sitäkin sairaan oloista mielenkiintoa, jossa keskitytään siihen mistä ei tykkää, eikä siihen mistä tykkää.

        Onhan negatiivinen ja positiivinenkin palaute, vain palautteen vastaanottajan päässä luotu illuusio ja henkilökohtainen mielipide.

        Lisäksi ei ole mitään syytä vältellä parisuhdetta, koska siitä pääse omalla vapaalla tahdolla ulos, mitään vastuuta et joudu ottamaan mistään sen enempää kun yksinkään.

        Jokainen joka luo itselleen sääntöjä on uskovainen ja absolutisti, eikä siksi myöskään ole ihme että AA on kirkon keksintöjä. Jos juot niin juo, ja jos haluat suhteen niin ole suhteessa. Jos haluat lopettaa juomisen niin lopeta, jos haluat lopettaa suhteen niin lopeta.

        Kyllä tuo viestisi täyttää kaikki provon tunnusmerkit, koska eihän tuossa ole pienintäkään tolkkua missään määrin.


      • pinnallista
        Kyseenalaistaja kirjoitti:

        Mutta onhan jokaisella oikeus etsiä deittisivulta muutakin kuin parisuhdetta.
        Hankalaa sieltä kyllä on löytää yhtään mitään. Mutta ei ole helppoa löytää livenäkään. Ihmisiä ei kai loppujen lopuksi kovin kiinnosta löytää ketään, niitäkään, jotka sanovat etsivänsä tosissaan.

        siinä oli koko asian ydin! Netti on pilannut parisuhteen, koko instituution. Täällä , mihin vuorokauden aikaan tahansa, aina on joku etsimässä parisuhdetta tai pelkkää panoa. Niin naiset kuin miehetkin, varatut ja yksinäiset.
        Perisuhde olisi mukava. Vaan ei sitä enää Suomesta löydä. Kaikki on sen kokeilleet ja kunnon pano , se ensimmäinen, kiinnostaa nykyisin enemmän, kuin yhteiselämä. Ihmiset etsii elämäänsä sisältöä? Koko ajan pitää olla joku suoriutuja, etelän matkoja, lapin lomia, biletystä, ....... Ei elämä ole yhtä laulua ja tanssia, kuten laulussakin sanotaan.


      • lokijhytfrdertgyj
        pinnallista kirjoitti:

        siinä oli koko asian ydin! Netti on pilannut parisuhteen, koko instituution. Täällä , mihin vuorokauden aikaan tahansa, aina on joku etsimässä parisuhdetta tai pelkkää panoa. Niin naiset kuin miehetkin, varatut ja yksinäiset.
        Perisuhde olisi mukava. Vaan ei sitä enää Suomesta löydä. Kaikki on sen kokeilleet ja kunnon pano , se ensimmäinen, kiinnostaa nykyisin enemmän, kuin yhteiselämä. Ihmiset etsii elämäänsä sisältöä? Koko ajan pitää olla joku suoriutuja, etelän matkoja, lapin lomia, biletystä, ....... Ei elämä ole yhtä laulua ja tanssia, kuten laulussakin sanotaan.

        Siinä kohtaa kun rakkaudesta tulee instituutio, se on jo pilalla.


      • Seksi on kivaa

        Parisuhteen paras puoli on, että saa seksiä aina kun haluaa. Ja se on periaatteessa ilmaista.


      • en provosoi
        Et tietoisesti kirjoitti:

        Tuumailu on tekemisen esiaste, kuten ihmettely on kysymisen alkuvaihe ja mahdollinen laukaisija, en minä mitään muuta mistään kuten tästäkään asiasta tiedä.

        Aloitus on kuitenkin provo, jonka voi luokitella siihen tyyppiin, missä halutaan keskustella asiasta, joka ei kuitenkaan keskustelijaa itseään kiinnosta. Onhan tuossa selkeästi myös huomattavissa sitäkin sairaan oloista mielenkiintoa, jossa keskitytään siihen mistä ei tykkää, eikä siihen mistä tykkää.

        Onhan negatiivinen ja positiivinenkin palaute, vain palautteen vastaanottajan päässä luotu illuusio ja henkilökohtainen mielipide.

        Lisäksi ei ole mitään syytä vältellä parisuhdetta, koska siitä pääse omalla vapaalla tahdolla ulos, mitään vastuuta et joudu ottamaan mistään sen enempää kun yksinkään.

        Jokainen joka luo itselleen sääntöjä on uskovainen ja absolutisti, eikä siksi myöskään ole ihme että AA on kirkon keksintöjä. Jos juot niin juo, ja jos haluat suhteen niin ole suhteessa. Jos haluat lopettaa juomisen niin lopeta, jos haluat lopettaa suhteen niin lopeta.

        Kyllä tuo viestisi täyttää kaikki provon tunnusmerkit, koska eihän tuossa ole pienintäkään tolkkua missään määrin.

        Suurin osa täällä olevista keskusteluista koskee asioita mistä ei tykätä. Tuolla sinkkupalstallakin melkein pelkästään keskitytään haukkumaan vastakkaista sukupuolta. Pelkkää negatiivista nimittelyä.

        Parisuhteesta pääsee ulos. Pääseekö sekä mies että nainen jos suhteeseen on syntynyt lapsia?
        Tulit siis siihen päätökseen että myös minun viesti on provo? :D Ihan tosissni sen kirjoitin.


      • tässä syy miksi...
        en provosoi kirjoitti:

        Suurin osa täällä olevista keskusteluista koskee asioita mistä ei tykätä. Tuolla sinkkupalstallakin melkein pelkästään keskitytään haukkumaan vastakkaista sukupuolta. Pelkkää negatiivista nimittelyä.

        Parisuhteesta pääsee ulos. Pääseekö sekä mies että nainen jos suhteeseen on syntynyt lapsia?
        Tulit siis siihen päätökseen että myös minun viesti on provo? :D Ihan tosissni sen kirjoitin.

        "Suurin osa täällä olevista keskusteluista koskee asioita mistä ei tykätä. Tuolla sinkkupalstallakin melkein pelkästään keskitytään haukkumaan vastakkaista sukupuolta. Pelkkää negatiivista nimittelyä"

        Siksi koska internet ei ole mikään antoisa sosiaalinen ihmissuhde verkosto.

        Internet on todella hyödyllinen verkosto käytännön asioihin.

        Kaikki nämä palstat on tehty siksi koska tekijät itse tienaavat sillä rahaa, ei todellakaan siksi että halutaan auttaa epäsosiaalisia ihmisiä löytämään toisiaan.

        Seuranhaku netistä on teevee shop laitteisiin verrattava turhake, laite saattaa jopa toimia, mutta se on turha, kuten tupla housut tai tupla paita, lisä pihdit joilla voit pitää haarukkaa ja veistä syödessäsi.


      • ATKMLPRNI-nainen
        tässä syy miksi... kirjoitti:

        "Suurin osa täällä olevista keskusteluista koskee asioita mistä ei tykätä. Tuolla sinkkupalstallakin melkein pelkästään keskitytään haukkumaan vastakkaista sukupuolta. Pelkkää negatiivista nimittelyä"

        Siksi koska internet ei ole mikään antoisa sosiaalinen ihmissuhde verkosto.

        Internet on todella hyödyllinen verkosto käytännön asioihin.

        Kaikki nämä palstat on tehty siksi koska tekijät itse tienaavat sillä rahaa, ei todellakaan siksi että halutaan auttaa epäsosiaalisia ihmisiä löytämään toisiaan.

        Seuranhaku netistä on teevee shop laitteisiin verrattava turhake, laite saattaa jopa toimia, mutta se on turha, kuten tupla housut tai tupla paita, lisä pihdit joilla voit pitää haarukkaa ja veistä syödessäsi.

        Joo. Keskustelijiden sivistystason näkee esim. juuri sinkkupalstalla.


      • Hah!
        Aivan! kirjoitti:

        Juuri näin. Pariutuminen on sisäänrakennettu asia, mutta ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi haluta elää samalla tavalla. Kukin valitsee itse, miten haluaa elää.

        P.S. tykkään sun nimimerkistä :D

        kuulostaa siltä että sulla ja tuolla aloittajalla on jotain ongelmia ittensä kanssa, vaikuttaa siltä ettei teillä kummallakaan todellisuudessa ole kykyä tulla ihmisten kanssa toimeen. te molemmat olette kuitenkin katkeria tutuillenne joilla parisuhde toimii. kannattaiskohan hiukka peilata peiliin ja jos vieläkään ei tunnu vikaa löytyvän, niin tosiaan kirjautua ulos elämästä.


      • oosny
        Nyt on kyllä provo kirjoitti:

        Vai vielä oikein tehnyt jotain tuoko? Aloittajahan on niin sanottu provojen provo. Keneltä hän muka tuota "asiaansa" tuossa "viestissään" "tiedustelee"?

        Jos ei mikään kyseinen kiinnosta, niin minkä helvetin tähden sitä pitää silti tiedottaa?

        Vain tyhmä vastaa ja vain idiootti poistaa tämän viestin.

        sinä ja sun provos, PROVO! aina näkee joka viestis melkeen ensimmäisten vastanneiden joukossa "PROVO", teet kai tätä työksesi? on se kivaa kun uusia sanoja on opittu


    • Näin on

      Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Ne, jotka oikeasti haluavat parisuhdetta haluavat sitä ainoastaan seksin tai lasten hankkimisen takia. Ne, joilla ei ole ystäviä, haluavat parisuhteen yksinäisyyden takia. Jos näitä ei halua, niin miksi haluaisi seurustellakaan?

      • k<kzzkkzlllllllllll

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.


      • Parisuhe on perältä
        k<kzzkkzlllllllllll kirjoitti:

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.

        Ja sun halujesi takiako jonkun toisen haluilla ei ole mitään merkitystä ? Mieltymyksesi ja riippuvuutesi ei tee jonkun toisen ihmisen haluista ja tahdoista yhtään huonompia mieltymyksiä.


      • Kyseenalaistaja
        k<kzzkkzlllllllllll kirjoitti:

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.

        Minäkin tykkään nukkua yhdessä. Se on usein vähän hankalaa, jos ei ole ns. parisuhdetta, mutta mahdollista. Useimmiten joutuu kyllä nukkumaan yksin. Mutta sitten se onkin harvinaista juhlaa, kun herää aamulla - tai johonkin muuhun aikaan - jonkun kivan miehen vierestä.

        Jos miehelle suostuu menemään vaimoksi, joutuu palvelijaksi ja sitten se mies luulee omistavansa ja alkaa määräillä ja on ilkeä. Ei hyvä.


      • takajama
        Kyseenalaistaja kirjoitti:

        Minäkin tykkään nukkua yhdessä. Se on usein vähän hankalaa, jos ei ole ns. parisuhdetta, mutta mahdollista. Useimmiten joutuu kyllä nukkumaan yksin. Mutta sitten se onkin harvinaista juhlaa, kun herää aamulla - tai johonkin muuhun aikaan - jonkun kivan miehen vierestä.

        Jos miehelle suostuu menemään vaimoksi, joutuu palvelijaksi ja sitten se mies luulee omistavansa ja alkaa määräillä ja on ilkeä. Ei hyvä.

        Tuo määräily voi olla kyllä täysin päinvastaistakin. Tunnen erään kauan avioliitossa eläneen pariskunnan, jossa vaimo määrää aivan kaikesta. Miesparka on todella pahasti tossun alla, mutta ei silti ole ottanut avioeroa. Vaimo paasaa tasa-arvosta, mutta tasa-arvo on todellisuudessa siitä liitosta tosi kaukana. Enkä koskaan ole edes nähnyt kyseisen pariskunnan pussaavan tai halaavan toisiaan. Samassa sängyssä he sentään nukkuvat, mutta läheisyydestäkin määrää vaimo. Pariskunta kyllä puhuu asioista melko paljon, mutta mies ei saa koskaan tehdä mitään tärkeitä päätöksiä edes rahankäytöstä, vaan joutuu olemaan jatkuvasti vaimonsa nöyrä palvelija.


      • sposdppåsclpc
        Parisuhe on perältä kirjoitti:

        Ja sun halujesi takiako jonkun toisen haluilla ei ole mitään merkitystä ? Mieltymyksesi ja riippuvuutesi ei tee jonkun toisen ihmisen haluista ja tahdoista yhtään huonompia mieltymyksiä.

        Minun haluni ovat minun halujani ja sama koskee mielipiteitäni. Jokainen on täysin vapaa valitsemaan, elääkö parisuhteessa vai ei. Se, on niin simppeliä,ystäväiseni. En ole arvostellut kenenkään haluja...


      • no ei kyl nyt ihan..

        No mä olen aviossa enkä halunnut sitä seksin tai lasten hankkimisen takia vaan sen ihmisen takia. Mä voisin ihan hyvin olla yksinkin, ei ongelmaa. Silloin siitä vaan karsiutuisi myös se yhdessä tekemisen ilo.


      • näin
        k<kzzkkzlllllllllll kirjoitti:

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.

        k jotakin olet ihana ja ajatteleva nainen:)totta joka sana,ihana käpertyä saman peiton alle kylmänä pakkasyönä ja paljon muuta...


      • Näin on
        k<kzzkkzlllllllllll kirjoitti:

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.

        Haluat siis parisuhteen seksin ja yksinäisyyden takia, juuri kuten yllä lukikin. Jos olisit nuorempi, haluaisit parisuhteen myös lasten hankkimisen takia.


      • muutan sun luo
        k<kzzkkzlllllllllll kirjoitti:

        Täysin erimieltä. Minulla on lapset tehty ja ystäviä, mutta silti haen miestä elämääni. Minä haluan jakaa miehen kanssa kaiken. Haluan tehdä yhdessä juttuja, harrastaa seksiä ja jakaa ilot ja surut. Minä haluan herätä jonkun vierestä ja mennä viereen nukkumaan. Haluan halia ja suukotella. Haluan pestä rakkaani selän ja tehdä hänelle ruokaa.

        Näinhän sitä puhutaan. Mutta mikä on ettet ole löytänyt? Olet puheitesi mukaan ihanne vaimo, tyttöystävä. Mikä tökkii? Joka miehen unelma!


      • Ultimate/mate
        Näin on kirjoitti:

        Haluat siis parisuhteen seksin ja yksinäisyyden takia, juuri kuten yllä lukikin. Jos olisit nuorempi, haluaisit parisuhteen myös lasten hankkimisen takia.

        Minä olen kyyninen ja siksi en suhdetta halua. Olisi mauttomuuden multihuipennus jos etsisin itselleni kumppanin ja kaataisin hänen niskaan entisen puolisoni teot ja niisstä seuranneet tuntemukseni.
        Olen myös yksinäinen! Mutten silti etsi rinnalleni ketään (edes yhdenillan juttua) koska se ei ole askel eteen eikä taakse vaan lähinnä paikallaan pomppimista.

        Hyväksyn katkeruuden ja yksinäisyyteni ja työstän sitä hiljalleen mutta silti koko vaakaa tasapainottaa se että nautin erittäin paljon yksin elämisestä.


      • ..nytseosuutaiei
        muutan sun luo kirjoitti:

        Näinhän sitä puhutaan. Mutta mikä on ettet ole löytänyt? Olet puheitesi mukaan ihanne vaimo, tyttöystävä. Mikä tökkii? Joka miehen unelma!

        Niin mikä mättää?Ehkä en osaa kertoa sitä profiilissani,kun ei ole napannut. Yhden Miehen jo kohtasinkin,mutta hän halusi jatkaa pelailua netissä,eikä suostunut asiasta edes vaihtamaan mielipiteitä. Toki ymmärrän,ettei kaikkien kanssa voi synkata,enkä koe olevani joka miehen unelma. Kun nyt löytyisi yksi,jonka kanssa elää.


      • Miekkonen 26
        takajama kirjoitti:

        Tuo määräily voi olla kyllä täysin päinvastaistakin. Tunnen erään kauan avioliitossa eläneen pariskunnan, jossa vaimo määrää aivan kaikesta. Miesparka on todella pahasti tossun alla, mutta ei silti ole ottanut avioeroa. Vaimo paasaa tasa-arvosta, mutta tasa-arvo on todellisuudessa siitä liitosta tosi kaukana. Enkä koskaan ole edes nähnyt kyseisen pariskunnan pussaavan tai halaavan toisiaan. Samassa sängyssä he sentään nukkuvat, mutta läheisyydestäkin määrää vaimo. Pariskunta kyllä puhuu asioista melko paljon, mutta mies ei saa koskaan tehdä mitään tärkeitä päätöksiä edes rahankäytöstä, vaan joutuu olemaan jatkuvasti vaimonsa nöyrä palvelija.

        Ihanaa, juuri tuollaisen parisuhteen minäkin haluan...


      • dödö4
        näin kirjoitti:

        k jotakin olet ihana ja ajatteleva nainen:)totta joka sana,ihana käpertyä saman peiton alle kylmänä pakkasyönä ja paljon muuta...

        Kai nyt naiset muutakin osaa kuin aina vain käpertyä miehen kainaloon peiton alle?


      • Vanha rouva
        Kyseenalaistaja kirjoitti:

        Minäkin tykkään nukkua yhdessä. Se on usein vähän hankalaa, jos ei ole ns. parisuhdetta, mutta mahdollista. Useimmiten joutuu kyllä nukkumaan yksin. Mutta sitten se onkin harvinaista juhlaa, kun herää aamulla - tai johonkin muuhun aikaan - jonkun kivan miehen vierestä.

        Jos miehelle suostuu menemään vaimoksi, joutuu palvelijaksi ja sitten se mies luulee omistavansa ja alkaa määräillä ja on ilkeä. Ei hyvä.

        "Jos miehelle suostuu menemään vaimoksi, joutuu palvelijaksi ja sitten se mies luulee omistavansa ja alkaa määräillä ja on ilkeä."

        Onpa sinulla huono käsitys avioliitosta! Kyllä sen on mahdollista olla myös tasaveroista kumppanuutta. Kenenkään palvelijaksi ei tarvitse alistua, mutta kun yhdessä eletään, kumpikin vuorollaan "palvelee" toista eli tekee jotakin toisen vuoksi tai toisen puolesta.


    • sovi-nisti

      Nyt puhuu mies asiaa, tuohon samaan tulokseen kun olen minäkin tullut jo aikoja sitten, aika-ajoin on toki tullut tehtyä kokeiluja josko kuitenkin olisi parempi olla kimpassa naisen kanssa mutta nyt viimeisimmän(kin) yrityksen karahdettua hyvässä yhteisymmärryksessä kiville jotenkin tuntuu ettei ehkä kannata edes lähteä hakemaan seuraavaa kun tunutuu että niiden hyvien hetkien vastapainoksi joutuu turhankin paljon luopumaan itsenäisyydestään ja tekemään kaikenlaisia pikku uhrauksia ja myönnytyksiä eikä mikään kuitenkaan tunnu riittävän, aina on seuraava vaatimus nurkan takana vaanimassa kun johonkin myönnyt.

      Omalla kohdallani kun olen nuoresta pitäen oppinut elämään pääosin yksin ja hoitamaan asiani se osaltaan vaikuttaa ja myönnän olevani ns. sitoutumiskammoinen, naisethan tuota termiä mielellään käyttää negatiivisena ilmaisuna kun eivät näe niitä positiivisia puolia, kaltaisestani kun on helpompaa erotakin kun ei ole lusikat liian tiukkaan ristissä, no hard feelings ja matka jatkuu molemmilla. Ihan paras olisi nainen jossa täyttyy sekä ulkoiset että sisäiset kriteerit ja joka myös haluaa elää ja asua omillaan mutta kuitenkin treffailla toisinaan ja tyytyy siihen maailman tappiin ilman vaatimuksia yhteenmuutosta, lapsista yms. Eipä noita oikein löydy kun jossain vaiheessa aina tulee ne sitoutumisasiat vastaan.

      • ikisinkku nainen

        hah, mikä saa sut kuvittelemaan, että vain miehet voisi ajatella noin? vika ei ole siinä puolisossa vaan siinä mitä itse haluaa ja ei halua. mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja ottaisit vastuun omasta valinnastasi syyttämättä siitä naisia? valinnassasi sinänsä ei ole mitään vikaa.


      • diddii.

        No jokaisella on omat menot ja itsenäisyys vaikka olisi suhde. Myönnytys on väärä sana, tulla vastaan jossain joka tuntuu itsestäkin oikealta.. ei tehdä sitä mitä ei halua.

        "Lusikat ristissä." =DDD Hauskasti sanottu. Sun pitää joskus joustaa kriteereissä vaikka joskus niitä voi olla. Yhteen voit muuttaa joskus, mutta ei lapsia ole pakko tehdä..

        Sun pitäisi uskoa joskus rakkauteen (jos toinen on vilpitön) jossa on jotain aitoa, ei olla liian sitoutumiskammoinen. Se oikean kanssa ei ole. Ja tutustua ajan kanssa rauhassa. Hyvä ihmistuntemus auttaa tässä!! Tosin missä kohdata oikea, on toinen juttu.

        Tosin jos aina jätät naisen, ei sit kannatakaan.


      • aikansa kutakin
        diddii. kirjoitti:

        No jokaisella on omat menot ja itsenäisyys vaikka olisi suhde. Myönnytys on väärä sana, tulla vastaan jossain joka tuntuu itsestäkin oikealta.. ei tehdä sitä mitä ei halua.

        "Lusikat ristissä." =DDD Hauskasti sanottu. Sun pitää joskus joustaa kriteereissä vaikka joskus niitä voi olla. Yhteen voit muuttaa joskus, mutta ei lapsia ole pakko tehdä..

        Sun pitäisi uskoa joskus rakkauteen (jos toinen on vilpitön) jossa on jotain aitoa, ei olla liian sitoutumiskammoinen. Se oikean kanssa ei ole. Ja tutustua ajan kanssa rauhassa. Hyvä ihmistuntemus auttaa tässä!! Tosin missä kohdata oikea, on toinen juttu.

        Tosin jos aina jätät naisen, ei sit kannatakaan.

        Pitää ja pitää... Miksi pitäisi? Jos ei halua tehdä mitään myönnytyksiä ja on valmis olemaan itsekseen sen takia niin siihen on täysi oikeus. Tuo rakkaus-shaiba on niin aikansa elänyttä että oikein etoo. Jos ei sitä halua niin miksi sen takia pitäisi muka uhrata itsenäisyytensä? Usein se nimittäin parisuhteessa häviää olemattomiin ja monet tarvitsee enemmän.


      • Kyseenalaistaja

        Juuri tuollaista kuviota minäkin haluaisin, mutta niin monet miehet etsivät elämänkumppania loppuelämäksi, alkavat haluta asumaan yhdessä ja naimisiin, ja ilmaisen palvelijan ja taloudenhoitajan siinä sivussa. Miten niin vain naiset haluavat sitoutua? Minä olen sitoutumiskammoinen ja nainen. Kokemusta on avioliitostakin. Mies se silloinkin oli, joka alkoi puhua sormuksista. Minun ei pitänyt koskaan mennä, enkä tajua kuinka siinä kävi niin.


      • En jummarra
        aikansa kutakin kirjoitti:

        Pitää ja pitää... Miksi pitäisi? Jos ei halua tehdä mitään myönnytyksiä ja on valmis olemaan itsekseen sen takia niin siihen on täysi oikeus. Tuo rakkaus-shaiba on niin aikansa elänyttä että oikein etoo. Jos ei sitä halua niin miksi sen takia pitäisi muka uhrata itsenäisyytensä? Usein se nimittäin parisuhteessa häviää olemattomiin ja monet tarvitsee enemmän.

        Pistää miettimään, että oletko "sovi-nisti" tosi itsekäs, eli et kuuntele toisen tarpeita ja toiveita ollenkaan vai eikö sun kohdalle vaan ole osunut tarpeeksi rentoa naista, joka ymmärtää sun vapauden tarpeen ja haluaa elää suht samalla tavalla, esim ei halua lapsia tms.

        Mitä ajan takaa: eihän kenenkään ihmisen kanssa pärjää, jos ei tule puolitiehen vastaan asioissa. Se vaan kuuluu ihmissuhteisiin, oli kyseessä ystävä tai kumppani. EIkä tarkoita istä että pitäisi tehdä asioita joita ei halua tehdä yhtään, silloin on yhdessä väärän ihmisen kanssa.


      • ei-sovinisti
        En jummarra kirjoitti:

        Pistää miettimään, että oletko "sovi-nisti" tosi itsekäs, eli et kuuntele toisen tarpeita ja toiveita ollenkaan vai eikö sun kohdalle vaan ole osunut tarpeeksi rentoa naista, joka ymmärtää sun vapauden tarpeen ja haluaa elää suht samalla tavalla, esim ei halua lapsia tms.

        Mitä ajan takaa: eihän kenenkään ihmisen kanssa pärjää, jos ei tule puolitiehen vastaan asioissa. Se vaan kuuluu ihmissuhteisiin, oli kyseessä ystävä tai kumppani. EIkä tarkoita istä että pitäisi tehdä asioita joita ei halua tehdä yhtään, silloin on yhdessä väärän ihmisen kanssa.

        Mikset vaan voi hyväksyä sitä, että me kaikki EI SILTI haluta sitä parisuhdetta?


      • 70-luvun pehmo isi

        Valehtelet! En usko , että kaikki naiset haluaa sua nurkkiinsa pyörimään. Mulla kokemusta , et useampi haluaa säityttää vapautensa ja asua yksin. Seurustelua , sitä voi olla ja sitä se on . Ei johda mihinkään. Ilta yhdessä ja sit kämpilles. Ja viikon päästä uudelleen.


      • ei parisuhteelle
        ei-sovinisti kirjoitti:

        Mikset vaan voi hyväksyä sitä, että me kaikki EI SILTI haluta sitä parisuhdetta?

        Aivan, myös naisissa löytyy niitä jotka eivät halua suhdetta mistään hinnasta. Minulla ei ole mitään halua tehdä minkäänlaisia kompromisseja miehen takia. Haluan tulla ja mennä selittelemättä kenellekkään, enkä halua kenenkään muun tavaroita asuntooni.


      • tyllerö tyyris

        Siis, luinko oikein; olet suhteisiin pettynyt ja sitoutumiskammoinen ja kyyninen? Kantsisko hoitaa itsensä kuntoon ennen kuin julistaa omia mielipiteitään? Tarkoitan hyvällä, ihan tosi. Sit kun oot henkisesti tolpillasi, mielesikin tointuu taas. Onnea!


      • NeitiGroove

        Kyllä niitäkin naisia on, tässä nimittäin ainakin yksi. Omalla kohdallani en käyttäisi termiä sitoutumiskammoinen, koska en varsinaisesti kammoa parisuhdetta. Mutta tiedän kyllästyväni ennen pitkää, joten kovin positiivisella asenteella en osaa lähteä seurustelemaan vakavasti. Toisaalta parissa aikaisemmassa suhteessa osasin heittäytyä tunteiden vietäväksi aika hyvinkin. Mutta loppujen lopuksi nekin tunteet sitten hävisivät ja koko hommaan kyllästyi ja korpeentui. Nyt olisi väärin toista osapuolta kohtaan lähteä seurustelemaan, jos etukäteen aavistelee ettei loppupeleissä kykene siihen. Tai ainakin se pitää sitten kertoa toiselle. Näin mahdollisesti vältän hukkaamasta toisen aikaa ja satuttamasta turhaan.

        Ja itseasiassa juuri eilen mietin omaa termiä sellaiselle ihmiselle, jota itsekin kuvailit "jossa täyttyy sekä ulkoiset että sisäiset kriteerit ja joka myös haluaa elää ja asua omillaan mutta kuitenkin treffailla toisinaan ja tyytyy siihen maailman tappiin ilman vaatimuksia yhteenmuutosta, lapsista yms.". Päädyin termiin "intiimi ystävä".

        Voi ehkä herättää ristiriitaisia ajatuksia mutta itse haaveilen "tavallisten" ystävien lisäksi tällaisista ystävistä. Ja kyllä, monikossa. Miehistä, joiden kanssa osaisi olla ystävä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja puhua maailman menosta ja syvällisistäkin asioista, joiden kanssa voi harrastaa seksiä silloin kun molempia haluttaa. Eli siis kai sellaista voisi sitten kutsua myös fuckbuddyksi, joka on samalla ystävä.

        Tällä hetkellä olen lähestulkoon tyytyväinen elämääni, vielä ku sais juuri niitä miespuolisia "intiimejä ystäviä" muutaman, niin eipä sen paremmaksi voisi enää mennä. Ja en tietenkään sano, että vaikken lähtisikään seurustelemaan, niin totta kai sitä voi silti onnistua satuttamaan toisia ihmisiä vaikka kaiken tekisi "oikein". Se kai kuuluu tähän ihmiseloon, kaikki kun olemme pohjimmiltamme erilaisia. Sydänsuruja tulee aina, siitäkin huolimatta vaikkei seurustelisi. Se on vain opittava kestämään ja käsittelemään.


      • sovi-nisti
        ikisinkku nainen kirjoitti:

        hah, mikä saa sut kuvittelemaan, että vain miehet voisi ajatella noin? vika ei ole siinä puolisossa vaan siinä mitä itse haluaa ja ei halua. mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja ottaisit vastuun omasta valinnastasi syyttämättä siitä naisia? valinnassasi sinänsä ei ole mitään vikaa.

        Minähän voin pohjata mielipiteeni vain omakohtaisiin kokemuksiin, toki voi olla niin että myös samoin ajattelevia naisia löytyy ja tähn ketjuun tunttuu ainakin aika moni sellainen vastanneenkin. Toki otan valinnoistani täyden vastuun enkä ketään ole tässä mielestäni syyttänyt, miulle sopii aivan hyvin jos nainen haluaa lähteä hakemaan sijalleni sitä vakaampaa suhdetta, ystävinä voidaan erota ja no hard feelings kuten jo totesin.


      • sovi-nisti
        diddii. kirjoitti:

        No jokaisella on omat menot ja itsenäisyys vaikka olisi suhde. Myönnytys on väärä sana, tulla vastaan jossain joka tuntuu itsestäkin oikealta.. ei tehdä sitä mitä ei halua.

        "Lusikat ristissä." =DDD Hauskasti sanottu. Sun pitää joskus joustaa kriteereissä vaikka joskus niitä voi olla. Yhteen voit muuttaa joskus, mutta ei lapsia ole pakko tehdä..

        Sun pitäisi uskoa joskus rakkauteen (jos toinen on vilpitön) jossa on jotain aitoa, ei olla liian sitoutumiskammoinen. Se oikean kanssa ei ole. Ja tutustua ajan kanssa rauhassa. Hyvä ihmistuntemus auttaa tässä!! Tosin missä kohdata oikea, on toinen juttu.

        Tosin jos aina jätät naisen, ei sit kannatakaan.

        Toki haluan uskoa pyyteettömään rakkauteen ja sehän juuri parhaiten minusta ilmeneekin siten ettei halua sitoa tai pakottaa toista itselleen. Minä harvemmin jätän, menee mieluumminkin niinpäin että nainen haluaa edetä vakaammalle pohjalle ja kun on sen verran oppinut tuntemaan ja tietää ettei perinteinen malli välttämättä ole kanssani mahdollista haluaa sitten hakea muualta sen vakauden, sopii sitten minulle ilman sen kummempaa riitelyä koska ketään en halua "sitoa" omaan elämäntyyliini jos ei itse vastaavaa halua.


      • sovi-nisti
        En jummarra kirjoitti:

        Pistää miettimään, että oletko "sovi-nisti" tosi itsekäs, eli et kuuntele toisen tarpeita ja toiveita ollenkaan vai eikö sun kohdalle vaan ole osunut tarpeeksi rentoa naista, joka ymmärtää sun vapauden tarpeen ja haluaa elää suht samalla tavalla, esim ei halua lapsia tms.

        Mitä ajan takaa: eihän kenenkään ihmisen kanssa pärjää, jos ei tule puolitiehen vastaan asioissa. Se vaan kuuluu ihmissuhteisiin, oli kyseessä ystävä tai kumppani. EIkä tarkoita istä että pitäisi tehdä asioita joita ei halua tehdä yhtään, silloin on yhdessä väärän ihmisen kanssa.

        Nimenomaan en ole itsekäs ja haluan ottaa myös toisen tarpeet huomioon, siksipä se juuri niin rento nainen joka ymmärtää elämäntyylini ja haluaa myös samoin elää olisi hieno löytö koska jos tavoitteet on yhteneväiset ei niitä kompromisseja niin paljon edes tarvitse tehdä.


      • sovi-nisti
        NeitiGroove kirjoitti:

        Kyllä niitäkin naisia on, tässä nimittäin ainakin yksi. Omalla kohdallani en käyttäisi termiä sitoutumiskammoinen, koska en varsinaisesti kammoa parisuhdetta. Mutta tiedän kyllästyväni ennen pitkää, joten kovin positiivisella asenteella en osaa lähteä seurustelemaan vakavasti. Toisaalta parissa aikaisemmassa suhteessa osasin heittäytyä tunteiden vietäväksi aika hyvinkin. Mutta loppujen lopuksi nekin tunteet sitten hävisivät ja koko hommaan kyllästyi ja korpeentui. Nyt olisi väärin toista osapuolta kohtaan lähteä seurustelemaan, jos etukäteen aavistelee ettei loppupeleissä kykene siihen. Tai ainakin se pitää sitten kertoa toiselle. Näin mahdollisesti vältän hukkaamasta toisen aikaa ja satuttamasta turhaan.

        Ja itseasiassa juuri eilen mietin omaa termiä sellaiselle ihmiselle, jota itsekin kuvailit "jossa täyttyy sekä ulkoiset että sisäiset kriteerit ja joka myös haluaa elää ja asua omillaan mutta kuitenkin treffailla toisinaan ja tyytyy siihen maailman tappiin ilman vaatimuksia yhteenmuutosta, lapsista yms.". Päädyin termiin "intiimi ystävä".

        Voi ehkä herättää ristiriitaisia ajatuksia mutta itse haaveilen "tavallisten" ystävien lisäksi tällaisista ystävistä. Ja kyllä, monikossa. Miehistä, joiden kanssa osaisi olla ystävä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja puhua maailman menosta ja syvällisistäkin asioista, joiden kanssa voi harrastaa seksiä silloin kun molempia haluttaa. Eli siis kai sellaista voisi sitten kutsua myös fuckbuddyksi, joka on samalla ystävä.

        Tällä hetkellä olen lähestulkoon tyytyväinen elämääni, vielä ku sais juuri niitä miespuolisia "intiimejä ystäviä" muutaman, niin eipä sen paremmaksi voisi enää mennä. Ja en tietenkään sano, että vaikken lähtisikään seurustelemaan, niin totta kai sitä voi silti onnistua satuttamaan toisia ihmisiä vaikka kaiken tekisi "oikein". Se kai kuuluu tähän ihmiseloon, kaikki kun olemme pohjimmiltamme erilaisia. Sydänsuruja tulee aina, siitäkin huolimatta vaikkei seurustelisi. Se on vain opittava kestämään ja käsittelemään.

        Noinhan se toki on että aikaa myöten tottuu toiseen ja molemminpuolin voi joutua harkitsemaan homman toimivuutta, silti väittäisin että sellainen suhde jossa ei olla 24/7 saman katon alla säilyttää uutuudenviehätyksen ja tuoreuden paremmin kuin se että aivan iholla jatkuvasti ollaan. Tuosta kertomisesta ihan samaa mieltä että pitää jo alussa toisenkin saada tietää minkätyyppinen itse tuntee olevansa, tähän olen kyllä aina pyrkinyt enkä koskaan missään vaiheessa lupaile liikoja itsestäni, ongelma on lähinnä siinä ettei sitä aina uskota tai ehkä ajatellaan että kyllä se ajan kanssa tästä lutviutuu.

        Tuo keksimäsi "intiimi ystävä" -termi oikein hyvin kuvaa sitä mitä itsekin haen koska haluan enemmän kuin pelkän fuckbuddyn, siis tuon henkisen yhteenkuuluvaisuuden ym. mukaan pakettiin. Määrässä menisin hieman eri suuntaan koska minulle riittää yksi hyvä nainen, jotenkin epäilen että menisi hankalaksi useampien ihmisten kanssa ja se oma aika josta niin paljon tykkään katoaisi suhdekiemuroissa pian olemattomiin.

        Minä myös olen tyytyväinen, ainoa tuo kuvailemani kaltainen hyvä nainen joka uupuu tällä hetkellä elämästä mutta parempi sekin että tyytyväisenä itsekseen kuin suhteessa jossa olisi/eläisi vastoin luonnettaan.


      • NeitiGroove
        sovi-nisti kirjoitti:

        Noinhan se toki on että aikaa myöten tottuu toiseen ja molemminpuolin voi joutua harkitsemaan homman toimivuutta, silti väittäisin että sellainen suhde jossa ei olla 24/7 saman katon alla säilyttää uutuudenviehätyksen ja tuoreuden paremmin kuin se että aivan iholla jatkuvasti ollaan. Tuosta kertomisesta ihan samaa mieltä että pitää jo alussa toisenkin saada tietää minkätyyppinen itse tuntee olevansa, tähän olen kyllä aina pyrkinyt enkä koskaan missään vaiheessa lupaile liikoja itsestäni, ongelma on lähinnä siinä ettei sitä aina uskota tai ehkä ajatellaan että kyllä se ajan kanssa tästä lutviutuu.

        Tuo keksimäsi "intiimi ystävä" -termi oikein hyvin kuvaa sitä mitä itsekin haen koska haluan enemmän kuin pelkän fuckbuddyn, siis tuon henkisen yhteenkuuluvaisuuden ym. mukaan pakettiin. Määrässä menisin hieman eri suuntaan koska minulle riittää yksi hyvä nainen, jotenkin epäilen että menisi hankalaksi useampien ihmisten kanssa ja se oma aika josta niin paljon tykkään katoaisi suhdekiemuroissa pian olemattomiin.

        Minä myös olen tyytyväinen, ainoa tuo kuvailemani kaltainen hyvä nainen joka uupuu tällä hetkellä elämästä mutta parempi sekin että tyytyväisenä itsekseen kuin suhteessa jossa olisi/eläisi vastoin luonnettaan.

        Juurikin näin :)

        Ja enkä tarkoittanutkaan että haluaisin välttämättä monta kymmentä eri miestä, niin nopeasti en sentään tylsisty. Ja sitä voi olla vaikka kuukausiakin täysin yksin, kunnes taas tuntee tarvitsevansa sekä seksiä mutta myös sitä syvällisempää keskustelua. Semmosta henkisen/psyykkisen tiedon jakamista. Itseäni kiehtoo ihmisissä juuri tämä ja sitä haluaa erilaisia näkökulmia elämän suuriin kysymyksiin. Menipäs syvälliseksi mutta toivottavasti jotain selkoo ees joku sai.

        Tässä on nyt tosiaan 5 kuukautta oltu yksinään ja alkaa tuntea olevansa puutteessa vähän kaikella tasolla. Ties vaikka sekin vähä sekottais mieltä. Mutta tunnen olevani tietoisempi itsestäni mitä aikoihin. Ja voisin jopa väittää että se on tämän edellisen, vajaan vuoden kestäneen seurustelusuhteen ansiota. Joten tässä mielessä suhteet ei välttämättä oo huono juttu. Tai hukkaan heitetty juttu. Tietty tää on täysin subjektiivista.


      • Sytänpuhuu
        sovi-nisti kirjoitti:

        Toki haluan uskoa pyyteettömään rakkauteen ja sehän juuri parhaiten minusta ilmeneekin siten ettei halua sitoa tai pakottaa toista itselleen. Minä harvemmin jätän, menee mieluumminkin niinpäin että nainen haluaa edetä vakaammalle pohjalle ja kun on sen verran oppinut tuntemaan ja tietää ettei perinteinen malli välttämättä ole kanssani mahdollista haluaa sitten hakea muualta sen vakauden, sopii sitten minulle ilman sen kummempaa riitelyä koska ketään en halua "sitoa" omaan elämäntyyliini jos ei itse vastaavaa halua.

        sovi-nisti, et ole kyllä sitten ihan oikeasti ja syvästi rakastunut. Kuka päästää ihmisen jota rakastaa ilman muitta mutkitta "hakemaan muualta vakautta".
        Luulen, että suuri kohlahdus ja totaalinen rakastuminen on sinulta vielä kokematta?


      • Näe syrämellä
        Sytänpuhuu kirjoitti:

        sovi-nisti, et ole kyllä sitten ihan oikeasti ja syvästi rakastunut. Kuka päästää ihmisen jota rakastaa ilman muitta mutkitta "hakemaan muualta vakautta".
        Luulen, että suuri kohlahdus ja totaalinen rakastuminen on sinulta vielä kokematta?

        Suurinta rakkautta on päästää vapaaksi. Sen suurempaa rakkauden osoitusta ei ole olemassakaan. Ketään, kenenkään sielua, ei voi omia eikä omistaa.


    • Kyllä

      tälläisia naisia on...ainakin minä.
      Ulkoisista ja sisäisistä kriteereistä en osaa sanoa kun en tiedä
      mitkä on vaatimukset :) mutta itse etsin juuri tätä että molemmat asusivat
      omillaan ja tapailtais silloin kun siltä tuntuu tai aikaa löytyy.
      Mutta siihen harva mies suostuu koska sitten tulee epäilys että kuinka monta muuta miestä on ns. jaolla kun nainen ei halua avo/avioliittoon.
      Itse olin pitkässä avoliitossa enkä sitä enää halua.

      • sovi-nisti

        Jaa on vai? Hienoa

        Samat ongelmathan ne lienee naisellakin tosiaan jos haluaa itsenäisyytensä säilyttää, ehkä jopa korostuneemminkin. Tuntuu tosiaan siltä että ne jotka hakee sitä tiukkaa sitoutumista kuvittelee että toinen haluaa vehdata useiden kanssa eivätkä tajua että sitä voi olla täysin uskollinen toiselle tuommoisessa oma talous -suhteessakin, jos homma toimii niin ei ole tarvetta höntyillä mihinkään minusta, eikä kyllä viitsikään koska jos tarvetta ilmenisi niin siinä vaiheessa on jo nostettu kissa pöydälle ja keskusteltu asiasta mikä taas ei välttämättä onnistu helposti liian "tiukassa" suhteessa.

        Toki en itsekään halua että muiden kanssa mennään jos minun kanssa ollaan mutta sellaista tilannettahan ei juuri edes pääse syntymään koska mieleisessäni suhteessa ei ihmistä "omisteta" vaan ollaan yksissä niin kauan kun on molemmilla mukavaa ja se toinen osapuoli voi niin halutessaan pistää poikki ja jatkaa jonkun muun kanssa jos mielestään mieleisempi löytyy. Sen verran reilun pelin tietenkin haluan että toinen kertoo jos tuntee tarvetta "vaihtaa" niin voidaan sitten fiksusti erota ystävinä, se on vielä helppoa kun ei ole mitään salailuja taustalla eikä tarvitse talousasioista ym. alkaa vääntämään.


      • vaille 30v

        Täytyy myöntää, että myön minusta tuollainen suhde olisi paras mahdollinen (olen mies). Olen jo niin tottunut olemaan itsekseni enkä tarvitse apua elämääni, mutta joskus sitä toivoisi että silti olisi joku... mutta ajatus samassa kämpässä asumisesta ja kaikenmaailman molemminpuolisista vaatimuksista ainoastaan ahdistaa. Löytäsipä joskus jonkun, jonka kanssa kemat kohtaisivat ja joka olisi myös valmis elämään samalla tavalla (tuntuu epätodennäköiseltä). Kai se olisi jonkinlainen "friends with benefits" -suhde, jos tuollaista termiä haluaa käyttää.


      • osaatko vastata,

        kelpaisko sulle sitten lyhyt avoliitto, mulle riitää mikä suhde tahansa ,kunhan vain toimii , esim. hyvä pankkisuhde, siinä ne "panot "onkin parasta mitä ilmaiseksi vielä saa.


      • osaatko vastata,
        osaatko vastata, kirjoitti:

        kelpaisko sulle sitten lyhyt avoliitto, mulle riitää mikä suhde tahansa ,kunhan vain toimii , esim. hyvä pankkisuhde, siinä ne "panot "onkin parasta mitä ilmaiseksi vielä saa.

        ai niin ,tää oli tarkoitettu nikille , Kyllä 09:08


      • itsenainen
        sovi-nisti kirjoitti:

        Jaa on vai? Hienoa

        Samat ongelmathan ne lienee naisellakin tosiaan jos haluaa itsenäisyytensä säilyttää, ehkä jopa korostuneemminkin. Tuntuu tosiaan siltä että ne jotka hakee sitä tiukkaa sitoutumista kuvittelee että toinen haluaa vehdata useiden kanssa eivätkä tajua että sitä voi olla täysin uskollinen toiselle tuommoisessa oma talous -suhteessakin, jos homma toimii niin ei ole tarvetta höntyillä mihinkään minusta, eikä kyllä viitsikään koska jos tarvetta ilmenisi niin siinä vaiheessa on jo nostettu kissa pöydälle ja keskusteltu asiasta mikä taas ei välttämättä onnistu helposti liian "tiukassa" suhteessa.

        Toki en itsekään halua että muiden kanssa mennään jos minun kanssa ollaan mutta sellaista tilannettahan ei juuri edes pääse syntymään koska mieleisessäni suhteessa ei ihmistä "omisteta" vaan ollaan yksissä niin kauan kun on molemmilla mukavaa ja se toinen osapuoli voi niin halutessaan pistää poikki ja jatkaa jonkun muun kanssa jos mielestään mieleisempi löytyy. Sen verran reilun pelin tietenkin haluan että toinen kertoo jos tuntee tarvetta "vaihtaa" niin voidaan sitten fiksusti erota ystävinä, se on vielä helppoa kun ei ole mitään salailuja taustalla eikä tarvitse talousasioista ym. alkaa vääntämään.

        eli toisinsanoen et viitsi olla liian sidottuna toiseen koska parisuhteessahan joutuu joskus jopa selvittämään ikäviäkin asioita. Onhan se aivan liian työlästä yrittää keskustella, helpompaa vaan lempata toinen kun tulee ongelmia. Itse kun etsin parisuhteeseen sellaista miestä jonka kanssa olisi henkinen yhteys, joten on jotenkin käsittämätön ajatus että parisuhteessa ei sitten kykenisi puhumaan myös vaikeista asioista. Ei se ole mitenkään minulta pois, että teen yhdessä neuvotellun kompromissin, jos se tarvitaan yhteiselämän sujumiseksi. Kumppanuus ja yhteisymmärrys taitaa olla sinulle aivan tuntemattomia asioita? Sellaista ihmistä on hyvin vaikea löytää jonka kanssa kaikki natsaisi tarpeeksi hyvin onnellista suhdetta varten, mutta ennemmin olen yksin kuin jonkin tolvanan kanssa, joten siinä mielessä ymmärrän pointtisi vallan hyvin. Sitä en vaan käsitä että mitä kamalaa on toimivassa parisuhteessa.

        Jos haluaa jonkun jonka vierestä saa herätä joka aamu, jota saa halata joka päivä jne, niin sen hintana on sitoutuminen. Se on vain jokaisen sitten mietittävä, että onko se oman vapauden menettäminen liian iso hinta suhteesta. Yleensä kun oikeasti rakastuu, niin ei voisi mitkään vapaudet vähempää kiinnostaa. Kukaan ei suostu sellaiseen suhteeseen (tai ei ainakaan ole tyytyväinen), jossa toinen ei suostu sitoutumaan tosissaan vaan on vain siinä kunnes löytää parempaa. Oikea rakkaus on juuri sitä, että pidetään yhtä niin myötä- kuin vastamäessä. Se ei tarkoita että suhteessa pitäisi olla hampaat irvessä, vaan sitä että arvostaa parisuhdettaan enemmän kuin jotain hetken huumaa. Jos toinen tahtoo vain rusinat pullasta niin se on hyväksikäyttöä. Parhaimmillaan rakkaus on sitä, että ei halua omistaa toista, vaan haluaa tehdä rakkaansa onnelliseksi.

        Jokaisen kannattaisi pohtia perusteellisesti läpi nämä asiat, miksi haluaa löytää parisuhteen ja mitä siitä odottaa saavansa. Jos menee suhteeseen vain siksi että "niin kuuluu tehdä", niin ongelmia tulee ennemmin tai myöhemmin.

        En tiedä onko parisuhteissa mitään järkeä, miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta. Kumpikin joutuu pettymään suuressa osassa parisuhteita :D

        Yhdessä asuminen ei määritä parin sitoutumisastetta, se vaikuttaa lähinnä siihen että joutuu funtsimaan mitä tehdään kun toinen puristaa hammastahnatuubia väärästä päästä tai haluaa juoda eri kahvimerkkiä kuin toinen. Kyl on vaikeaa. Voi helvetti, on todellakin parempi että nämä parisuhdetaidottomat pysyvät ihan yksinään.

        Ihminen on laumaeläin, tarvitsemme toisiamme. Mutta harvoin osuu kohdalle sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, ja jos ei satu olemaan yksi niistä "lottovoittajista", niin onnellinen voi olla muutenkin, pääasia että elämässä on rakkautta, oli se sitten ystävärakkautta, äidinrakkautta tai sitä romanttista rakkautta. Itse en jaksakaan enää ottaa stressiä siitä löydänkö miestä elämääni, se tulee jos on tullakseen kun pitää vain silmänsä auki :)


      • edfgthjk,l.öl,kmjnhb
        itsenainen kirjoitti:

        eli toisinsanoen et viitsi olla liian sidottuna toiseen koska parisuhteessahan joutuu joskus jopa selvittämään ikäviäkin asioita. Onhan se aivan liian työlästä yrittää keskustella, helpompaa vaan lempata toinen kun tulee ongelmia. Itse kun etsin parisuhteeseen sellaista miestä jonka kanssa olisi henkinen yhteys, joten on jotenkin käsittämätön ajatus että parisuhteessa ei sitten kykenisi puhumaan myös vaikeista asioista. Ei se ole mitenkään minulta pois, että teen yhdessä neuvotellun kompromissin, jos se tarvitaan yhteiselämän sujumiseksi. Kumppanuus ja yhteisymmärrys taitaa olla sinulle aivan tuntemattomia asioita? Sellaista ihmistä on hyvin vaikea löytää jonka kanssa kaikki natsaisi tarpeeksi hyvin onnellista suhdetta varten, mutta ennemmin olen yksin kuin jonkin tolvanan kanssa, joten siinä mielessä ymmärrän pointtisi vallan hyvin. Sitä en vaan käsitä että mitä kamalaa on toimivassa parisuhteessa.

        Jos haluaa jonkun jonka vierestä saa herätä joka aamu, jota saa halata joka päivä jne, niin sen hintana on sitoutuminen. Se on vain jokaisen sitten mietittävä, että onko se oman vapauden menettäminen liian iso hinta suhteesta. Yleensä kun oikeasti rakastuu, niin ei voisi mitkään vapaudet vähempää kiinnostaa. Kukaan ei suostu sellaiseen suhteeseen (tai ei ainakaan ole tyytyväinen), jossa toinen ei suostu sitoutumaan tosissaan vaan on vain siinä kunnes löytää parempaa. Oikea rakkaus on juuri sitä, että pidetään yhtä niin myötä- kuin vastamäessä. Se ei tarkoita että suhteessa pitäisi olla hampaat irvessä, vaan sitä että arvostaa parisuhdettaan enemmän kuin jotain hetken huumaa. Jos toinen tahtoo vain rusinat pullasta niin se on hyväksikäyttöä. Parhaimmillaan rakkaus on sitä, että ei halua omistaa toista, vaan haluaa tehdä rakkaansa onnelliseksi.

        Jokaisen kannattaisi pohtia perusteellisesti läpi nämä asiat, miksi haluaa löytää parisuhteen ja mitä siitä odottaa saavansa. Jos menee suhteeseen vain siksi että "niin kuuluu tehdä", niin ongelmia tulee ennemmin tai myöhemmin.

        En tiedä onko parisuhteissa mitään järkeä, miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta. Kumpikin joutuu pettymään suuressa osassa parisuhteita :D

        Yhdessä asuminen ei määritä parin sitoutumisastetta, se vaikuttaa lähinnä siihen että joutuu funtsimaan mitä tehdään kun toinen puristaa hammastahnatuubia väärästä päästä tai haluaa juoda eri kahvimerkkiä kuin toinen. Kyl on vaikeaa. Voi helvetti, on todellakin parempi että nämä parisuhdetaidottomat pysyvät ihan yksinään.

        Ihminen on laumaeläin, tarvitsemme toisiamme. Mutta harvoin osuu kohdalle sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, ja jos ei satu olemaan yksi niistä "lottovoittajista", niin onnellinen voi olla muutenkin, pääasia että elämässä on rakkautta, oli se sitten ystävärakkautta, äidinrakkautta tai sitä romanttista rakkautta. Itse en jaksakaan enää ottaa stressiä siitä löydänkö miestä elämääni, se tulee jos on tullakseen kun pitää vain silmänsä auki :)

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.


      • Nainen_42
        edfgthjk,l.öl,kmjnhb kirjoitti:

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.

        Samaa mieltä, juuri noin minäkin koen!


      • Subsub
        edfgthjk,l.öl,kmjnhb kirjoitti:

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.

        Aamen, etten sanoisi.

        Entisen tyttöystäväni vanhemmat olivat aikanaan päätyneet ratkaisuun, että molemmilla oli omat asunnot. Lasten takia pikku kompromissi siinä, että olivat muuttaneet lähemmäksi(n. parisataa metriä välimatkaa) toisiaan.

        Olihan se itselle silloin pieni yllätys, kun kuuli suhteen olleen näin alusta alkaen. Sen suunnilleen vuoden mitä oma suhde kesti, seurasin sivusta tytön vanhempien järjestelyä, ja homma näytti pelaavan loistavasti.

        Ihan hyödyllistä oli huomata alle kakskymppisenä, että ei parisuhde asiatkaan tarvi olla niin mustavalkoisia joko tai juttuja. Suosittelen muillekin mietiskelemään miten asiat voi järjestää itselle ja kaverille parhainpäin.


      • 12344321
        Subsub kirjoitti:

        Aamen, etten sanoisi.

        Entisen tyttöystäväni vanhemmat olivat aikanaan päätyneet ratkaisuun, että molemmilla oli omat asunnot. Lasten takia pikku kompromissi siinä, että olivat muuttaneet lähemmäksi(n. parisataa metriä välimatkaa) toisiaan.

        Olihan se itselle silloin pieni yllätys, kun kuuli suhteen olleen näin alusta alkaen. Sen suunnilleen vuoden mitä oma suhde kesti, seurasin sivusta tytön vanhempien järjestelyä, ja homma näytti pelaavan loistavasti.

        Ihan hyödyllistä oli huomata alle kakskymppisenä, että ei parisuhde asiatkaan tarvi olla niin mustavalkoisia joko tai juttuja. Suosittelen muillekin mietiskelemään miten asiat voi järjestää itselle ja kaverille parhainpäin.

        Nimenomaan. Itse uskon, että monet suhteet voisivat paremmin ja kestäisivätkin pidempään, jos ihmisillä olisi vähän enemmän tilaa hengittää ja mahdollisuutta ottaa vähän etäisyyttä toisiinsa ja yhteisiin asioihin.

        Varsinkin jos eletään vähän kiireisempiä ja stressaavampia aikoja, niin jatkuva yhdessäolo voi turhaan kiristää hermoja ja ilmapiiriä.


      • Ei ole todellista...
        vaille 30v kirjoitti:

        Täytyy myöntää, että myön minusta tuollainen suhde olisi paras mahdollinen (olen mies). Olen jo niin tottunut olemaan itsekseni enkä tarvitse apua elämääni, mutta joskus sitä toivoisi että silti olisi joku... mutta ajatus samassa kämpässä asumisesta ja kaikenmaailman molemminpuolisista vaatimuksista ainoastaan ahdistaa. Löytäsipä joskus jonkun, jonka kanssa kemat kohtaisivat ja joka olisi myös valmis elämään samalla tavalla (tuntuu epätodennäköiseltä). Kai se olisi jonkinlainen "friends with benefits" -suhde, jos tuollaista termiä haluaa käyttää.

        "Kai se olisi jonkinlainen "friends with benefits" -suhde"

        Väärin, sinä aloit nyt puhumaan kokonaan eri asiasta, eli pelkästä seksisuhteesta (jollainen "fuckbuddy" tai "friends with benefits" -tyyppinen vakiopanosuhde on). Mikä ihme siinä on, että miesten kanssa keskustelu valuu aina ennemmin tai myöhemmin tähän? Yllä EI keskusteltu pelkästä seksisuhteesta, vaan PARISUHTEESTA, jossa asutaan eri talouksissa.

        Voi hyvä isä sentään, että voi olla vaikeaa.....................


      • vaille 30v
        Ei ole todellista... kirjoitti:

        "Kai se olisi jonkinlainen "friends with benefits" -suhde"

        Väärin, sinä aloit nyt puhumaan kokonaan eri asiasta, eli pelkästä seksisuhteesta (jollainen "fuckbuddy" tai "friends with benefits" -tyyppinen vakiopanosuhde on). Mikä ihme siinä on, että miesten kanssa keskustelu valuu aina ennemmin tai myöhemmin tähän? Yllä EI keskusteltu pelkästä seksisuhteesta, vaan PARISUHTEESTA, jossa asutaan eri talouksissa.

        Voi hyvä isä sentään, että voi olla vaikeaa.....................

        Seksi on ainoa, mitä haluan parisuhteelta. Jos saan haluamani ottamatta akkaa jalkoihini pyörimään ja voin käydä sekstailemassa muidenkin kanssa halutessani, olen tyytyväinen. Joo, oli ehkä väärä aihe, mutta mielipiteeni on yhä sama.


      • itsenainen
        edfgthjk,l.öl,kmjnhb kirjoitti:

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.

        Jos eri mieltä oleminen on agressiivisuutta, niin sittenpähän on. Eikö muiden tekstien epäloogisuuksia saa kritisoida? Ja jos et tunnista sarkasmia, niin sekään ei ole minun vikani. Ilman yhtäkään kärjistystä on aika vaikeaa kirjoittaa mielipidekirjoitusta. Mutta anteeksi, unohdin että suomi24 käyttäjistä vain 0,0000001%:lla on sisälukutaitoa.

        En ole väittänyt yhtään mitään että "näin kaikkien kuuluu elää", vaan kuten sanoin niin se on jokaisen mietittävä itse eikä mentävä lauman mukana. Nimenomaan sanoin että sillä ei ole väliä sitoutumisen asteeseen, että asutaanko yhdessä vai ei. Vaikka kyhnäisi kylki kyljessä 24/7, ei se automaattisesti tarkoita sitä että on tosissaan sitoutunut toiseen ihmiseen. Tämä kirjoittaja jonka viestiin vastasin, oli sitä mieltä että suhteessa jossa molemmilla on omat taloudet on kivaa, kun on helpompaa vaihtaa parempaan, ja siihen lähinnä vastasin. Tämä mieshän juuri väitti että jos ei ole yhteistä taloutta niin ei silloin sitouda vaan vaihdetaan heti parempaan kun kohdalle osuu! Mä kun luulin että arjen järjestelyt olis merkitykseltään toissijaisia tunteisiin nähden... noh, naisen logiikkaa se kai vaan oli sitten.
        Eikä se mitenkään vähennä rakkautta että joskus haluaa omaa aikaa, toiset tarvitsevat sitä enemmän kuin toiset. Oudompaa se on jos ei osaa olla yksin.

        En ole myöskään väittänyt, että suhteessa olevalla ei ole vapautta. Suhteessa oleva yleensä menettää vapauden nussia ympäri kylää, ja jos sen menettäminen on kauheaa niin ei todellakaan kannata ryhtyä suhteeseen. Suhteeseen ryhtyessään ei ole täysin vapaa tekemään mitä huvittaa kun pitää ajatella sitäkin miten teot vaikuttaa elämänkumppaniin, mutta ei joidenkin vapauksien menettäminen ole huono asia jos saa jotakin arvokkaampaa (eli rakkautta) sen tilalle.

        Protip: LUE edellinen kirjoitus ajatuksella ennen kuin kirjoitat vastauksesi. Todennäköisesti kukaan ei lue tätäkään, vaan ajattelee ekan kappaleen jälkeen että "ylimielinen lehmä kuvittelee tietävänsä jotain". Ja kyllä, kuvittelen todellakin tietäväni yhtä sun toista. Ei minua kiinnosta mainostaa mitään yhtä oikeaa tapaa elää, olen vain esittänyt yleisiä periaatteita mitkä pätevät suhteessa kuin suhteessa, ei sitä kukaan ulkopuolinen voi tietää että millaisia kompromisseja toisen on järkevä tehdä.


      • --------------------
        12344321 kirjoitti:

        Nimenomaan. Itse uskon, että monet suhteet voisivat paremmin ja kestäisivätkin pidempään, jos ihmisillä olisi vähän enemmän tilaa hengittää ja mahdollisuutta ottaa vähän etäisyyttä toisiinsa ja yhteisiin asioihin.

        Varsinkin jos eletään vähän kiireisempiä ja stressaavampia aikoja, niin jatkuva yhdessäolo voi turhaan kiristää hermoja ja ilmapiiriä.

        Minä esimerkiksi elän näin :) ukko asuu tuossa parinsadan metrin päässä ja hyvin menee.


      • ei aukee
        edfgthjk,l.öl,kmjnhb kirjoitti:

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.

        tääsä on se asian ydin? Mitä sinä sillä vapaudella teet? Ja miten sinä sen vietät? Et kestä läsnäoloa? Milloin sä kestät? Silloin kun panettaa? Vai joka lauantai ilta? Etkö sä silloinkin ole "sidottu" , joka lauantaiksi?


      • sovi-nisti
        itsenainen kirjoitti:

        eli toisinsanoen et viitsi olla liian sidottuna toiseen koska parisuhteessahan joutuu joskus jopa selvittämään ikäviäkin asioita. Onhan se aivan liian työlästä yrittää keskustella, helpompaa vaan lempata toinen kun tulee ongelmia. Itse kun etsin parisuhteeseen sellaista miestä jonka kanssa olisi henkinen yhteys, joten on jotenkin käsittämätön ajatus että parisuhteessa ei sitten kykenisi puhumaan myös vaikeista asioista. Ei se ole mitenkään minulta pois, että teen yhdessä neuvotellun kompromissin, jos se tarvitaan yhteiselämän sujumiseksi. Kumppanuus ja yhteisymmärrys taitaa olla sinulle aivan tuntemattomia asioita? Sellaista ihmistä on hyvin vaikea löytää jonka kanssa kaikki natsaisi tarpeeksi hyvin onnellista suhdetta varten, mutta ennemmin olen yksin kuin jonkin tolvanan kanssa, joten siinä mielessä ymmärrän pointtisi vallan hyvin. Sitä en vaan käsitä että mitä kamalaa on toimivassa parisuhteessa.

        Jos haluaa jonkun jonka vierestä saa herätä joka aamu, jota saa halata joka päivä jne, niin sen hintana on sitoutuminen. Se on vain jokaisen sitten mietittävä, että onko se oman vapauden menettäminen liian iso hinta suhteesta. Yleensä kun oikeasti rakastuu, niin ei voisi mitkään vapaudet vähempää kiinnostaa. Kukaan ei suostu sellaiseen suhteeseen (tai ei ainakaan ole tyytyväinen), jossa toinen ei suostu sitoutumaan tosissaan vaan on vain siinä kunnes löytää parempaa. Oikea rakkaus on juuri sitä, että pidetään yhtä niin myötä- kuin vastamäessä. Se ei tarkoita että suhteessa pitäisi olla hampaat irvessä, vaan sitä että arvostaa parisuhdettaan enemmän kuin jotain hetken huumaa. Jos toinen tahtoo vain rusinat pullasta niin se on hyväksikäyttöä. Parhaimmillaan rakkaus on sitä, että ei halua omistaa toista, vaan haluaa tehdä rakkaansa onnelliseksi.

        Jokaisen kannattaisi pohtia perusteellisesti läpi nämä asiat, miksi haluaa löytää parisuhteen ja mitä siitä odottaa saavansa. Jos menee suhteeseen vain siksi että "niin kuuluu tehdä", niin ongelmia tulee ennemmin tai myöhemmin.

        En tiedä onko parisuhteissa mitään järkeä, miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta. Kumpikin joutuu pettymään suuressa osassa parisuhteita :D

        Yhdessä asuminen ei määritä parin sitoutumisastetta, se vaikuttaa lähinnä siihen että joutuu funtsimaan mitä tehdään kun toinen puristaa hammastahnatuubia väärästä päästä tai haluaa juoda eri kahvimerkkiä kuin toinen. Kyl on vaikeaa. Voi helvetti, on todellakin parempi että nämä parisuhdetaidottomat pysyvät ihan yksinään.

        Ihminen on laumaeläin, tarvitsemme toisiamme. Mutta harvoin osuu kohdalle sellainen ihminen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, ja jos ei satu olemaan yksi niistä "lottovoittajista", niin onnellinen voi olla muutenkin, pääasia että elämässä on rakkautta, oli se sitten ystävärakkautta, äidinrakkautta tai sitä romanttista rakkautta. Itse en jaksakaan enää ottaa stressiä siitä löydänkö miestä elämääni, se tulee jos on tullakseen kun pitää vain silmänsä auki :)

        "eli toisinsanoen et viitsi olla liian sidottuna toiseen koska parisuhteessahan joutuu joskus jopa selvittämään ikäviäkin asioita"

        Kyllä on myönnettävä että hyvin pitkälle näin, koska en halua riidellä vaan mieluummin elän niitä hyviä hetkiä ihmisen kanssa josta välitän siksi minusta parempi sitten elää ei liian tiukassa sidoksessa. Jännästi kun vain näkyy niin olevan että aika monet avio/avoliitossa olevat selvästikin tuntuvat osaavan riitelyn taidon, toiset enemmän toiset vähemmän, itse kun en ole sitä koskaan ole tullut opetelleeksi enkä halua ihmisiä satuttaa niin olen katsonut että oma tyylini on kuitenkin parempi kun juurikin haluan tehdä rakkaani onnelliseksi enkä riidellä hänen kanssaan. Ei pääse ihan joka päivä halaamaan mutta silloin kun pääsee tuntuu hyvälle, epäilen että yhdessäasuvilla jos halaavatkin tulee siitä helposti vain rutiinia.

        Ei liikaa kannata stressailla tosiaan ja kaikista asioista löytyy niitä hyviä puolia, ne kannattaa pitää mielessä ja olla niistä kiitollinen aina kulloisessakin tilanteessa.


      • tollotin
        edfgthjk,l.öl,kmjnhb kirjoitti:

        "miehet parisuhteisiin ajaa yleensä seksin puute, ja naiset taas etsivät jonkinlaista turvaa ja vakautta" - olet väärässä. Kunpä näistä myyteistä viimein päästäisiin eroon!

        Miksi vastaat näin aggressiivisesti? Hänhän on nimenomaan pohtinut asiaa, kuten tunnut edellyttävän. Hänen loppupäätelmänsä vain on erilainen kuin sinun.

        Minä olen myös vapautta tarvitseva. Vaikka rakastuneenakin. En kestä kenenkään läsnäoloa, jos se on jokapäiväistä. En tarvitse sellaista sidettä. Sitoutua osaan kyllä oikein erinomaisesti, mutta en halua olla sidottu. Sitä sitoutuminen tuntuu monelle (sinullekin?) tarkoittavan.

        Minusta vapaus kuuluu rakkauteen, ilman sitä tukehdun ja parisuhde loppuu siihen. Vapaus ei ole minulle sitä että odottelisin parempaa miestä. Se on vapautta minulle, itselleni. Jos se on itsekästä niin sitten on. Ilman omaa tilaa ei ole minua, eikä mitään rakastettavaa kenelläkään. Minä asetan omat rajani. Aseta sinä omasi, mutta älä vaadi minua noudattamaan sinun rajojasi.

        sä et selvästikään tajua mitä sitoutuminen on. se ei meinaa et ollaa koko ajan yhessä ja jotenki omistetaan toinen, vaan sitä että halutaan pitää yhtä vaikka aina ei oliskaan superkivaa, eikä lempata toista heti kun joku hottis tulee iskemään. sitähän toi aiempi jätkä halus, se halus vaa omia naisen itellee ja samalla kuitenki ettiä parempaa.


    • ...

      Miksi kansa sukupuoliyhtyy?
      - eläinmaailman kaltainen lisääntymistarve
      - vanhemmilta opittu käyttäytymismalli
      - kulissit kuntoon
      - läheisriippuvuus
      - ympäristön painostus
      - velvollisuus

      • sanoisin että

        tähän riittää tuo eläinmaailman kaltainen lisääntymistarve, muut tekijät voi jakaa määritelmin , ihminen on tottumuksien uhri ja tarvitsee sen vierelläolijan jonka kanssa hän on tottunut elämään sen jälkeen jos on jäänyt yksin jostain syystä.
        Tämän kokemuksen kanssa olen itsekin paininut jo tarpeeksi kauan, enkä vieläkään halua elää yksin, mutta kello tikittää koko ajan.


      • kaalimatoako
        sanoisin että kirjoitti:

        tähän riittää tuo eläinmaailman kaltainen lisääntymistarve, muut tekijät voi jakaa määritelmin , ihminen on tottumuksien uhri ja tarvitsee sen vierelläolijan jonka kanssa hän on tottunut elämään sen jälkeen jos on jäänyt yksin jostain syystä.
        Tämän kokemuksen kanssa olen itsekin paininut jo tarpeeksi kauan, enkä vieläkään halua elää yksin, mutta kello tikittää koko ajan.

        oikeassa olet. eässä keskutelussa kannattaisi mainita ikä ja sukupuoli.
        itse olen 40 nainen. 1 lapsi. 2 avoliittoa ja 1 avioliitto.
        jokaiseen suhteeseen lähdin 100% mukaan. nyt olen eronnut,lapsi aikuinen , en ole ilmeisesti vastenmielinen ja tulen omillani toimeen. tykkään viettää itseni kanssa aikaa,mutta en ole menettänyt toivoa löytää puolisoa ;)
        parisuhde ei kuitenkaan enää tälläiällä ole muuta,kuin ympäristön painostusta. no....outohan se on,kun ei miestäkään ole/ kaikki miespuoliset ystävät on panomiehiä :)
        asiasta kukkaruukkuun tervetuloa alkaneet vaihdevuodet. nyt on tilaa järjelle ;)


    • Iiropöö

      Joko oot homo tai sun testosteroni taso on melken nolla tai oot vaan siinä iässä.... Jos ei naiset kiinnosta!!! Kukin tavallaan... ;-)

      Ai, niin tai oot provo...! Siis koitat saada juttua, keskustelun aihetta suomi24:seen...!

      • Seksihormonit.

      • Provohan se

        Taas provo ja provoon provo.


      • wagnerin sisko
        Provohan se kirjoitti:

        Taas provo ja provoon provo.

        Prööt!


      • Moosan Manne

        Hai kun Riutan muori kuorsaa saa muutkin ho.Hmm.Nukkua


    • järki käteen

      mennään raamatun avio oppien mukaan kun niin on "aina" tehty.ei ihmistä ole luotu yhden ja samn kanssa taapertamaan tätä palloa.jotku tavastuu sitten elämään kuin sisarukset konsanaan ja se ihan ok jos sellaiseen tyytyy ja sitä haluaa.ei sitä paitti kaikkien edes ole järkevää lisääntyä,sen kun ihmiset tajuis niin hyvä ois.maapallo ei kestä tälläistä ihmismäärää!

    • Naikkonen

      Hyvä kysymys.Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, siinä kai se suurin syy pariutumiseen.

      Olen itse miettinyt samaa, että enhän mä halua hyvien kavereidenkaan kanssa sua yhdessä, hyvätkin ihmissuhteet ovat joskus hankalia. Miksi olisi siis parisuhteessa pakko elää yhdessä?

      Vaikka: yksin asuminen on joskus tosi tympäisevää. Olisi kiva joskus käpertyä toisen kainaloon ja vain tuijottaa TV:tä. Arkista yhdessäoloa. Plus ei aina jaksa siivota ja tehdä ruokaa, kun sen tekee vain itseään varten. Sitäkin saa kicksejä että tekee toisen hyväksi asioita, se on rakkautta.

      • ed

        *asua :D kirotusvihre. En mä sua halua kaverini kanssa :D


      • nainen 26v

        Miksei muka ole hyvä olla yksin? Minä olen paljon mieluummin yksin kuin huonossa seurassa. Hyvässäkään en jaksa olla koko päivää. Tarvitsen tilaa hengittää. Siksi parisuhde on hiton hankala toteuttaa, ei ole tullut vielä vastaan miestä, joka hyväksyisi sen, että en halua olla joka vapaahetki hänen seurassaan. Haluan olla yksin vähintään 3 iltaa viikossa.


      • N

        Tuohon kyl voin sanoa jotain.


      • Naikkonen
        nainen 26v kirjoitti:

        Miksei muka ole hyvä olla yksin? Minä olen paljon mieluummin yksin kuin huonossa seurassa. Hyvässäkään en jaksa olla koko päivää. Tarvitsen tilaa hengittää. Siksi parisuhde on hiton hankala toteuttaa, ei ole tullut vielä vastaan miestä, joka hyväksyisi sen, että en halua olla joka vapaahetki hänen seurassaan. Haluan olla yksin vähintään 3 iltaa viikossa.

        Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta riippuu ihmisestä. Ehkä jonkun kanssa voi olla yksin yhdessä? Kyllähän jokainen ihminen kuitenkin toisia ihmisiä ja ymmärtäjiä tarvitsee, ja joillakin asia ratkee, kun löytyy kumppani.Toisille riittää hyvät kaverit.

        En tarkoita sitä että pitäisi ottaa joku siksi, että ei tarvitsisi olla yksin. En mäkään halua parisuhdetta ollenkaan, jos on vain huonoja vaihtoehtoja tyrkyllä. Sen verran itseäni arvostan, että pitää olla sellainen tyyppi, joka tuntuu kaikella lailla oikealta, jonka kanssa on hyvä olla ja joka tajuaa mua.


      • 1 neuvo sulle...
        nainen 26v kirjoitti:

        Miksei muka ole hyvä olla yksin? Minä olen paljon mieluummin yksin kuin huonossa seurassa. Hyvässäkään en jaksa olla koko päivää. Tarvitsen tilaa hengittää. Siksi parisuhde on hiton hankala toteuttaa, ei ole tullut vielä vastaan miestä, joka hyväksyisi sen, että en halua olla joka vapaahetki hänen seurassaan. Haluan olla yksin vähintään 3 iltaa viikossa.

        kuulehan pentu, sulla on vielä koulunkäynti kesken, jos tuolla linjalla jatkat, sua ei kukaan huoli vaivakseen , sitten saat elää vaan vaikka 7 iltaa viikosa yksin ja mikäs sen mukavampa vois sinulle ees ollakaan.


      • 1 neuvo sulle...
        1 neuvo sulle... kirjoitti:

        kuulehan pentu, sulla on vielä koulunkäynti kesken, jos tuolla linjalla jatkat, sua ei kukaan huoli vaivakseen , sitten saat elää vaan vaikka 7 iltaa viikosa yksin ja mikäs sen mukavampa vois sinulle ees ollakaan.

        tää on siis tarkoitettu, nikille, nainen 26.Hitto tätä viestien sekamelskaa, en käsitä, että kun vastaan jollekin niin se menee lähes aina yli jonkun toisen kommentin, siis
        ei sille jolle olen vastannut, voisko joku muu kuin ylläpito selittää taman ilmiön, ylläpitoa ei saa eikä kannata arvostella, se poistaa tälläiset viestit välittömästi ja voi olla että tämäkään viesti näe päivänvaloa


    • lkujhgf

      taidat olla homo

    • Ei mihinkään

      Pari-, perhe-, pesänrakennus- ja lisääntymisriitit ovat ikiaikaisia tapoja täyttää maa turvallisella tavalla no. poikasille. Kaikki em. antavat suojaa ja perusturvaa pikkuihmisille, jotka tarvitsevat niitä pitkän aikaa.

      Kirkko, yhteiskunta, moraali, kulttuuri ... yms. yleistä käytöstä ja tapoja ohjaavat auktoriteetit ovat aikain kuluessa säätäneet liitoista omaan ahtauteensa jämähtäneitä jäykkiä ja toimimattomia ikiaikaisia institutioita, jollaiset eivät enää nykymaailmassa pelitä.

      Siksi on vallan hienoa, jos joku uskaltaa jättäytyä yleisestä virrasta pois ja liputtaa oman yksityisyytensä ja mukavuutensa puolesta. Sehän ei tarkoita, ettei minkäänlaisia ihmissuhteita olisi olemassa, parhaat niistä ovat vapaita.

      • Ai paras

        Joo mutta vapaissa suhteissa taitaapi kukkia mustasukkaisuus... vaikea olla kiintymättä jos sekstaillaan.


      • miehenpuoli9
        Ai paras kirjoitti:

        Joo mutta vapaissa suhteissa taitaapi kukkia mustasukkaisuus... vaikea olla kiintymättä jos sekstaillaan.

        no perkule, voi kait sitä kiintyä ja sekstailla. ei ne poissulje toisiaan. ei siihen välttämättä kihloja tai muita vataavia kahleita tarvita. ollaan yhdessä niin kauan kuin molemmista siltä tuntuu. jos tiet erkanevat, niin se aika oli siinä, muistellaan hyvällä ja jatketaan matkaa. koko ajan muistetaan kunnioittaa toista tietysti!


      • Vapaus ennen muuta
        Ai paras kirjoitti:

        Joo mutta vapaissa suhteissa taitaapi kukkia mustasukkaisuus... vaikea olla kiintymättä jos sekstaillaan.

        Väitätkö sinä tässä tosissasi, että vakaissa umpisolmuissa = avioliitoissa ei kuki mustissairaus ? Niissä se vasta kukkiikin, mustis kun on omistussairaus. Vapaus ja kiintymys eivät sulje toisiaan pois, läheisiin ihmisiin luonnollisesti kiintyy mutta ei niitten vapautta tarvitse kahlita - siis ei saisi.


      • Ai paras
        Ai paras kirjoitti:

        Joo mutta vapaissa suhteissa taitaapi kukkia mustasukkaisuus... vaikea olla kiintymättä jos sekstaillaan.

        Jos se vapaa suhde tarkoittaa sitä, että on vain yhden kanssa kerrallaan seksisuhteessa, niin ehkä sitten. Tuskin kyllä tarkoitit sitä?

        Naisena sanon, että ei toimi "frinds with benefits" -touhu. Seksi on liian yksityinen asia tuollaiseen ja herättää väkisinkin tunteita, ainakin joitakin kohtaan Mut se onkin vaan mun mielipide.


      • kuskirakas
        Ai paras kirjoitti:

        Joo mutta vapaissa suhteissa taitaapi kukkia mustasukkaisuus... vaikea olla kiintymättä jos sekstaillaan.

        Seksi vie ja taksi tuo....


      • Yöäk !
        Ai paras kirjoitti:

        Jos se vapaa suhde tarkoittaa sitä, että on vain yhden kanssa kerrallaan seksisuhteessa, niin ehkä sitten. Tuskin kyllä tarkoitit sitä?

        Naisena sanon, että ei toimi "frinds with benefits" -touhu. Seksi on liian yksityinen asia tuollaiseen ja herättää väkisinkin tunteita, ainakin joitakin kohtaan Mut se onkin vaan mun mielipide.

        "Tuskin kyllä tarkoitit sitä?" - Mitä tämä kertoo kirjoittajan asenne- ja ajattelumaailmasta; ahdasta, sanoi kukko kanakopissa.

        Vapaahan ei voi millään olla, jos vintti ei toimi asianmukaisella tavalla. Jos vastuun kanto, oikeudenmukaisuus, välittäminen, yms. empatiseeraaminen ovat vieraita käsitteitä, niin korvain väliss' tuskin asuu muuta kuin läjä luuloja, puro pissaa ja kasa kakkaa.


    • Onnellinen yh-äiti

      Ajattelen ihan samoin kuin aloittaja. Olen nainen, ja minusta olisi mahtavaa, jos näissä asioissa ei aina oltaisi syyttämässä ja mollaamassa toista sukupuolta - sitä tekevät molemmat. Valinnat ovat yksilöllisiä.

      Itse olen eronnut noin 10 vuotta sitten, lapsen on tehty, ura mukavasti mallillaan ja minulla on kaikki elämäni osa-alueet kunnossa. Parisuhdetta en kaipaa, mutta paineita sen hankkimiseen tulee ulkopuolelta. Sinkku-äitejä pidetään jotenkin kummallisina, ilmeisesti joku pitää säälittävänäkin. :D Minusta on ennemmin säälittävää, jos ei kykene olemaan itsekseen. Silti, oma valinta kullakin.

      Minusta parisuhde, vaikka toimivakin, kaventaa elämää huomattavasti. En ole kompromissi-ihminen. Päätän itse mitä teen, milloin, kenen kanssa, vai teenkö mitään. Tosiasia on, että suurin osa miehistä on surkeita sängyssä, joten soolona seksikin sujuu paremmin. Aikuisen miehen opettaminen on aika laimeeta ja suuri osa ei suostu ottamaan oppia vastaan...

      Parisuhde olisi minulle pelkkä rasite, joten en näe mitään syytä hankkia sellaista. Ehkä piankin ajattelen toisin, nyt olen täysin onnellinen sinkkuna, harvoin tulee edes ajateltua asiaa. :)

    • LoveStoryyyyyy

      Saat olla mitä mieltä tahansa, mutta RAKKAUS on paras syy parisuhteeseen, koska silloin tarvitsee sitä toista.

      Jos ei ole kokenut rakastavansa tai saaneensa osakseen rakkautta, ei ehkä ymmärrä asiaa.

      • nainen 26v

        Oletpa lapsellinen. Vaikk olisi miten kokenut rakkautta, ei välttämättä halua kokea sitä rumbaa uudestaan. Rakkaudesta pitää aina maksaa jonkinlainen hinta. Yleensä liian kallis.


      • onnellinen yh sinkku

        just toi särää korvaan ,sanot :mutta RAKKAUS on paras syy parisuhteeseen, koska silloin tarvitsee sitä toista. tarvitsee toista! siinä se tulee, itsekkyyden huipentuma, ei osata olla yksin, tarvitaan se toinen huolehtiin, paijaamaan ja rakastamaan minua minua minua. ja sit toisaalla syytetään sinkkuja itsekkäästä elämisestä _ yksinään haloo! kysy, kumpi on sitten loppu peleis itsekkäämpää !?


      • mies kohta 30v

        Minusta toisen TARVITSEMINEN on aika huono juttu pidemmän päälle.


      • 999

        Rakkaus ei tarkoita että tarvitsee toista. Monet rakastuvat vääriin ihmisiin.


      • LoveStoryyyyyy
        nainen 26v kirjoitti:

        Oletpa lapsellinen. Vaikk olisi miten kokenut rakkautta, ei välttämättä halua kokea sitä rumbaa uudestaan. Rakkaudesta pitää aina maksaa jonkinlainen hinta. Yleensä liian kallis.

        Kiitos nainen 26v, olen mielelläni lapsellinen ja se on osaltaan mukana jo 25 v parisuhteessa. Vaikeuksiakin on ollut tarpeeksi, mutta nyt elämme parasta aikaa.
        En ole maksanut liikaa. En vaihtaisi sinkkuuteen.

        terv. mies 2*26v


      • LoveStoryyyyyy
        onnellinen yh sinkku kirjoitti:

        just toi särää korvaan ,sanot :mutta RAKKAUS on paras syy parisuhteeseen, koska silloin tarvitsee sitä toista. tarvitsee toista! siinä se tulee, itsekkyyden huipentuma, ei osata olla yksin, tarvitaan se toinen huolehtiin, paijaamaan ja rakastamaan minua minua minua. ja sit toisaalla syytetään sinkkuja itsekkäästä elämisestä _ yksinään haloo! kysy, kumpi on sitten loppu peleis itsekkäämpää !?

        On sitä tullut opiskeltua parikymmentä vuotta rakastelua ja yks fraasi oli se, että on väärin sanoa että "Rakastan sinua, koska tarvitsen sinua" vaan oikein on ajatella: "Tarvitsen sinua, koska rakastan sinua".
        Mä en ainakaan syyttele itsekkyydestä sinkkuja. Kai se parisuhde on vuorovaikutusta, molempien hyväksi.


      • LoveStoryyyyyy
        mies kohta 30v kirjoitti:

        Minusta toisen TARVITSEMINEN on aika huono juttu pidemmän päälle.

        Miettisit nyt asiaa vähän pidemmälle sinäkin. Siinä vaiheessa kun toista ihmistä ei enää mihinkään tarvitse, suhde on aika heikoilla ja voi vaikka lopettaa turhana.
        Kuka ei tarvitse rakkautensa kohdetta, kysyn vaan?


      • Lapsi mikä lapsi.
        nainen 26v kirjoitti:

        Oletpa lapsellinen. Vaikk olisi miten kokenut rakkautta, ei välttämättä halua kokea sitä rumbaa uudestaan. Rakkaudesta pitää aina maksaa jonkinlainen hinta. Yleensä liian kallis.

        "Oletpa lapsellinen."

        Sinä se lapsellinen olet, "nainen 26v". Takaan, että 10 vuoden päästä, jos tämä palsta olisi silloin vielä olemassa, nauraisit ja häpeäisit kirjoituksiasi. Eikä tarvitse varmaan odottaa niinkään kauaa.


    • 5637890+

      viestin aloittaja on heittänyt pyyhkeen kehään koska eihän suhde oo ikuinen joten miksi aloittaa , kaikkihan päätyy eroon tai johonkin , ellei tää oo taas joku vitsi

    • ".....

      Nainen vaan menee jotenkin "pilalle"kun saa lapsia..kilot jää,hermot kiristyy eikä enää mies kiinnosta vaan alkaa tulemaan suoranaisia vainoharhaisuuksia kaikesta.

      Suhteen hoitaminen katoaa seksi,raha ym.ongelmien taakse,harva parisuhde kestää
      nykyajan paineet.Sitoudutaan ennenkuin tunnetaan toista.

      • nainen 26v

        Miksi koet tarpeelliseksi mollata äitejä? Etkö osaa perustella kantaasi ihan vaan omista lähtökohdistasi?


      • nainen 26v

        Etko osaa perustella omaa valintaasi mollaamatta äitejä? Aika surkealta ja katkeralta kuulostat.


      • Moosan Manne
        nainen 26v kirjoitti:

        Etko osaa perustella omaa valintaasi mollaamatta äitejä? Aika surkealta ja katkeralta kuulostat.

        Hai kuules neito mää oon kuule.Hmm. Kinkerirahvaan orpo.


    • Erilaisuus

      Moi!

      Ihmiset ovat erilaisia. Toiset haluavat olla yksin, toiset haluavat olla parisuhteessa ja asua erillään, ja on niitä, jotka ehdottomasti haluavat naimisiin ja jakaa aivan kaiken. Lähes kaikki kuitenkin haluavat, tavalla tai toisella, fyysistä ja henkistä läheisyyttä. Se, miten asiat tässä epätäydellisessä maailmassa organisoi, on jokaisen oma asia. Se miten onnistuu, vaihtelee.

      Eikö viestin aloittaja ymmärrä ihmisten erilaisia tarpeita? Eivät kaikki haluakaan parisuhdetta - toiset haluat sitä kuitenkin enemmän kuin mitään muuta.

    • riippuu.

      No älä hae liian aktiivisesti. Voihan hakea vähemmän kiihkeästi ja myös uusia tuttuja saada samalla. Mitä enemmän on väkeä (varsinkin miehiä) treffeillä, sitä todennäköisemmin kaksi löytää toisensa.

      • jhubgfvdewfrgvbcnhyg

        Ai miksi pitäs hakea ollenkaan, kerran ei kiinnosta? Saa kai sitä olla ilmankin.


      • riippuu.
        jhubgfvdewfrgvbcnhyg kirjoitti:

        Ai miksi pitäs hakea ollenkaan, kerran ei kiinnosta? Saa kai sitä olla ilmankin.

        Voi toki olla ilman. Mut jos sattuu kiinnostaan joskus.


    • Päivi R.

      Olen sinua hieman vanhempi nainen, enkä myöskään tarvitse parisuhdetta mihinkään. Minulla on kavereita, ystäviä ja muutama sydänystävä.
      On mielenkiintoinen työ, harrastuksia, pikku puuhaa omakotitalossa ja sen puutarhassa, rahaa tarpeeksi kaikkeen sellaiseen, mitä haluan.

      Etarvitse enkä halua parisuhdetta, siksi en myöskään mene mihinkään ihme treffipalstoille roikkumaan. Myöskään min ulal ei olisi edes aikaa seurustella ja ensimmäinen edellytys nyt olisi edes se halu seurusteluun tai parisuhteeseen.

      Joten missä sinulla on ongelma?

      Minulla ei ole mitään ongelmaa.

    • 8v poika

      olen 8v mikko poika inarista mikä on parisuhde??

      • Moosan Manne

        Hai kuules nappula se sitä kun kaks ihmistä tarttuvat toisiaan käsipuolesta ja juoksuttavat toisiaan erisuuntiin erestakaisin.


    • ejol

      mä oon pettynyt naisiin... ne on ihan sekaisin mut haluisin silti naisen

      • sdfghjmk,l.ö-

        Tuo yleistäminen on todella apaattista. Miehistä voi sanoa ihan samalla tavoin. Tai vaikka Virtasista, tai sähköasentajista.

        Kaikki nettiä käyttävät ovat nettiriippuvaisia.
        Helpottiko?


      • naiset = huoria
        sdfghjmk,l.ö- kirjoitti:

        Tuo yleistäminen on todella apaattista. Miehistä voi sanoa ihan samalla tavoin. Tai vaikka Virtasista, tai sähköasentajista.

        Kaikki nettiä käyttävät ovat nettiriippuvaisia.
        Helpottiko?

        Ero on se, että kaikki naisia koskeva yleistäminen pitää paikkansa.


      • Sääliksi käy.
        naiset = huoria kirjoitti:

        Ero on se, että kaikki naisia koskeva yleistäminen pitää paikkansa.

        "naiset = huoria"

        Sinulla on vakava ongelma. Kohteliko äitisi (myös huora?) sinua huonosti, kun olit pieni?


    • Kyseenalaistaja

      Monet luulevat tarvitsevansa parisuhdetta siksi, että heille on opetettu pienestä pitäen, että elämän kuuluu mennä niin. Joku voisi sanoa, että sitä tarvitaan perheen perustamiseen ja perhettä lisääntymiseen. Lisääntyä voi ilmankin. Parisuhde/perhe ehkä helpottaa lastenhoitoa ja parantaa evoluution mahdollisuuksia, kun raskaimmat työt jaetaan. Työnjakokuviokin perustuu aika paljon agraariyhteiskuntaan eikä ole välttämätön nykyään. Lastenhoito ja vanhemmuus on aivan mahdollista jakaa ilman parisuhdetta, ja usein se kai olisi onnellisempi niin.

      Eniten se toimii täyttämään seksitarpeet, tai olisi ainakin tarkoitus, kunhan päätä ei särje. Vakituinen kumppani, seksiä saatavilla ilman että sitä tarvitsee joka kerta lähteä erikseen hankkimaan. Tarkoittaahan virallistetun parisuhteen nimikin sitä, että naidaan usein, "olla naimisissa".

      Siihenkään ei tarvitse välttämättä sellaista, joka määritellään parisuhteeksi. Se määrittelyhän sisältää tavallaan sen, että ei harrasteta sitä muiden kanssa. Miksi ei? Kaikki on sopimus- ja järjestelykysymyksiä. Voivathan ihmiset olla löyhissä suhteissa useamman kanssa.

      Kulttuurikysymys aika pitkälle. "On tapana". Jos poikkeaa joukosta, pidetään jotenkin outona, mikähän tuossa on vikana, kun sillä ei ole ketään?

      • ei se vaikeeta oo

        Olen samaa mieltä. Parasta olisi, jos ihmiset oppisivat _viimeinkin_ kyseenalaistamaan kaikki nämä "pitäisi"-asiat. esim:
        "Miksi minusta tuntuu, että Seijan pitäisi hankkia isä lapsilleen eronsa jälkeen?"
        "Miksi minua sapettaa, kun Keijo on koko ikänsä poikamies vaikka sillä on iso talo ja auto ja rahaa?"
        "Miksi minua vituttaa, ettei naapurin Ketoset kuulu kirkkoon?"
        "Mikä siinä on taustalla todella, että vastustan Annin ja Maijan oikeutta mennä naimisiin?"

        Itsensä kyseenalaistaminen on tie valaistukseen, ystävät.


      • Subsub
        ei se vaikeeta oo kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Parasta olisi, jos ihmiset oppisivat _viimeinkin_ kyseenalaistamaan kaikki nämä "pitäisi"-asiat. esim:
        "Miksi minusta tuntuu, että Seijan pitäisi hankkia isä lapsilleen eronsa jälkeen?"
        "Miksi minua sapettaa, kun Keijo on koko ikänsä poikamies vaikka sillä on iso talo ja auto ja rahaa?"
        "Miksi minua vituttaa, ettei naapurin Ketoset kuulu kirkkoon?"
        "Mikä siinä on taustalla todella, että vastustan Annin ja Maijan oikeutta mennä naimisiin?"

        Itsensä kyseenalaistaminen on tie valaistukseen, ystävät.

        Möykkyinen on se tie, mutta sitä tässä yritetään taapertaa.

        Noi "pitäisi" asiat liittyvät paljolti yhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokaisessa yhteisössä on sisäinen kirjoittamaton normisto. Normistoa rikkovat yksilöt ovat vaaraksi yhteisön yhtenäisyydelle. Tästä seuraa se että yhteisö sanktioilla tai painostamalla yrittää saada harvailevat yksilöt takaisin riviin.

        Lueskelkaa tekin antropologiaa, se on kivaa.


      • papualainen
        Subsub kirjoitti:

        Möykkyinen on se tie, mutta sitä tässä yritetään taapertaa.

        Noi "pitäisi" asiat liittyvät paljolti yhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokaisessa yhteisössä on sisäinen kirjoittamaton normisto. Normistoa rikkovat yksilöt ovat vaaraksi yhteisön yhtenäisyydelle. Tästä seuraa se että yhteisö sanktioilla tai painostamalla yrittää saada harvailevat yksilöt takaisin riviin.

        Lueskelkaa tekin antropologiaa, se on kivaa.

        Pitäisi varmaan lueskella, mutta pelkään sen olevan ahdistavaa. On se kumma, kun ihmiset tuntuvat tekevän niin monet asiat muinaisten vaistojen perusteella, vaikka parempi olisi käyttää järkeä nykyajan kontekstissa. Mieluummin yksinäinen vapaus, kuin ahdistava yhteisö. Onneksi tämä on jo mahdollista, ainakin jossain määrin.


    • 9

      Oon 3 v mikko, mikä on nais suhde?

    • Hellekarvalakki

      Aikoinaan tuli touhuttua naisten kanssa. Seurauksena oli aina lopulta riitaa ja paha mieli. Viimein otin opikseni ja lopetin naisiin sekaantumisen.

      Nyt on ollut 30 vuotta tasaista ja rauhallista aikaa. Samalla olen tehnyt monta naista onnelliseksi kun ovat säästyneet seksuaaliselta häirinnältä.

    • voivoivoivoi2

      Osa naisista joita olen tavannut,ovat sellaisisa ,2 lausetta sanotaan ja sitten ollaan turpa kii,ei kiinnosta,sellaisen ,joka ei osaa ilmasita itseänsä,mitä haluaa,jutella taikka olla,sitten on nämä ylimieliset kaikkitietävät,luulevat olevansa miestä ylempänä,säälittäviä tapauksia,jos joku on edellisessä suhteessa ,tehnyt henkistä ja fyysistä väkivaltaa,,se tarkoittaa tälle naiselle,että kaikki miehet ovat samanlaisia,ja pitää kostaa,se tiettynä käytösenä,ollaan mukavia aluksi ja 2 viikonpäästä tyyli muuttuu,piilovittuiluksi.on tämä nähty

      • yujkl789o0p

        Hupaisaa, että sinä peräänkuulutat itseilmaisua. :)

        Kannattaako tuo naisviha, vai kannattaisiko siitä luopua?


    • evoluutio1

      Elämän tarkoitus on parittelu,jotta uusi elämä syntyy!ei siihen mitään pysyvää parisuhdetta tarvita!

      • äiti&nainen

        Tuo on biologinen tarkoituksemme. Elämän tarkoitukseksi se ei useimmille riitä.


    • nainen myös

      aika hyvin kuvailit tuossa, et parin viikon päästä alkaa vinoilu :)), miehet ja naiset on erilaisia..

    • 357j68k

      Ihmeen paljon närkästystä herättänyt aloitus :D

      Itse ajattelen miehenä samoin, vaikken nettideittailua ole ikinä edes harkinnut.
      Erosin joitain kuukausia sitten parisuhteesta eikä ole ollut mitään pakonomaista tarvetta "hommata" nainen.

      Suhde pakkaa monesti muuttumaan (negatiivisesti) kun muutetaan yhteen tai sitä muuten vain ns. syvennetään.

      Katellaan rauhassa ajan kanssa ja nautitaan sinkkuudesta kun voidaan :)

    • sdfghjk,l.

      Miksei aloittaja kommentoi? Tämä tuntuu olevan täällä yleisempikin tapa, kirjoitetaan aloitus, muttei jäädä keskustelemaan. Miksi?

    • jk

      niinkö

    • ihmis/ suhdepeli

      Mitkään ihmissuhteet eivät onnistu kovin helposti Mikäli pyrkimyksenä
      on saada hyötyä toisesta .


      Monet ihmissuhteet menevät helposti pakkasen puolelelle mitattaessa
      hyöty -haitta suhdetta keskenään .

      Koskaan ei mene puntit tasan . Aina joku saa ihmissuhteessa toista enemmän
      tai vähemmässä määrin omat tavoitteensa tasajakoon.

      Mutta, jos kaipaa toisen seuraa ja läsnäoloa Tällaisessa tilanteessa molemmilla
      on mahdollisuusa antaa toisilleen itsestään seuraa ja ajatuksiaan .

    • uudeltamaalta.

      olet oikeassa ,miksi ostaa koko lehmä vain juodakseen sen maitoa.

      • sieltäpä sieltä.

        "olet oikeassa ,miksi ostaa koko lehmä vain juodakseen sen maitoa."

        Entä sonni, kun siltä ei saa edes sitä maitoa, vaan joudut vaan siivoamaan sen pashkat?


    • joopas

      No joo!
      Ihminen tarvitsee toista ihmistä, nainen on naiselle susi ja mies miehelle, usein. Mikä sen parempi jos löytää ystävän jonka kanssa voi ja haluaa myös sekstata. Seksi vaikuttaa moneen asiaan. Avioliiton tai perheen perustamisen tarkoitus on turvata jälkikasvulle hyvät elämän edellytykset, ympäristö muokkaa meitä myös.

    • Maija-Katariina

      Minä ymmärrän aloittajaa hyvin. Varsinkin kun tiedän, että sopivan ihmisen löytäminen on mahdottomuus. Erosin lapsettomana jo vuosikausia sitten. Koetin löytää sopivaa, eikä siitä tullut koskaan mitään. Yksinelämisessä on hyvät puolensa. Luulen, etten enää pystyisi asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. En kaipaa enää ketään. Ihmisten tarpeet ovat hyvin yksilölliset ja hyvin erilaiset. Mikä yhdelle sopii, ei sovi välttämättä kaikille. Annettakoon jokaiselle mahdollisuus elää sitä elämää minkä tuntee itselleen sopivimmaksi elämänmuodoksi.

    • ei olekaan järkeä

      Voi voi, kun niin harvat ihmiset tajuavat etsiä oikeasti sopivaa ja kolahtavaa kumppania parisuhdestatuksen sijaan. Sitten päädytään yhteen vain jonkun kanssa ja ihmetellään, mitä järkeä parisuhteessa on.

    • Tämäkin seikka on...

      ...hyvä ottaa huomioon:

      Aloittaja siis myöntää että että aidosti kiinnostaa vain seiska luokkalaiset?

      En ole mikään toisten asioihin puuttuja ja syyllistäjä, mutta onhan tuo jo vähän liian nuorta ikäryhmää, suurin osa noista seiska luokkalaisista ei ole vielä lähelläkään lopullista muotoaan.

      Siitä myös johtuu tuo ongelma muodostaa kunnollista parisuhdetta, liian nuorien kanssa yrität perustaa perhettä.

    • sama täällä ap

      Ap ilmaisi täydellisesti minun ajatukseni, ja olen 42 v sinkkunainen. Parisuhde tuntuu todellakin yliarvostetulta, mutta toisaalta minä olenkin vähän erakkoluonne ja viihdyn parhaiten yksikseni. En ole koskaan pikkutyttönäkään haaveillut perheestä tai häistä tms, mikä myös on aika ulkoapäin syötetty toimintamalli. Ollaan me siis onnellisia näin. Lähinnä huvittaa median kliseemäiset käsitykset sitä, että sinkut olisivat onnettomia ja etsisivät epätoivoisesti itselleen puolisoa.

    • huhheijakkaa

      Parisuhteen idea on kulujen esim. vuokran tai omistusasunnon maksamisen puolitus. Mitään muuta järkeä parisuhteissa ei liiemmin ole. Ihmiset kun on aina niin erilaisii..ja aina niitä riitoi sit jossain vaihees tulee. Ennemmin tai myöhemmin.

    • oman elämänsä herra

      Minäkin olen kantapään kautta oppinut ettei parisuhde kannata. On mahdotonta olla tyytyväinen ikuisesti jos elää yhdessä samankaton alla. Ja miksi kituuttaa jos tuntuu pahalta. Jatkossa aionkin tapailla miehiä silloin kun siihen koen tarvetta. Elän itsekseni ja päätän omista asioistani. Kukaan ei levittele likaisia sukkiaan ympäri kämppää, kukaan ei ole kyttäämässä tekemisiäni. Saan nukkua rauhassa eikä kenenkään muun herätyskello herätä silloin kun makeiten nukuttaisi. Lapset on jo tehty. Yksinäisyys ei ole paha asia. Voi tavata ystäviä ja hakea seuraa silloin kun on seuran tarpeessa mutta saa olla omissa oloissaan silloin kun haluaa.

      • neito3403

        Komppaan sua täysillä. Oma koti,omat säännöt,oma elämänrytmi..


    • hah!taidat olla masentunut huonolla itsetunnolla varustettu lapsi??Kyynista marttyyri paskaa..luuseri vai mielipuoli?sivari?lihava..haha!

    • Olen sun kansa sama mielta, Nainen55

    • Parisuhteita on monenlaisia, ei sen aina tarvitse tarkoittaa saman katon alla asumista ja kaiken jakamista.

      Itse haluaisin löytää suhteen, jossa jaettaisiin hyviä hetkiä yhdessä, mutta asuttaisiin eri osoitteissa, itselläni on lapsi joka on luonani joka toinen viikko, ne viikot haluan viettää tätä ah, niin kammoksuttua yh-elämää, mutta puolet ajastani haluaisin elää parisuhdetta ja nauttia kahden aikuisen välisestä suhteesta. Tämän yhtälön toteuttaminen ei vain ole ihan helppo juttu...

    • Juuri eilen mietin, mistä sunlaisia ihmisiä vois löytää. Sellasia, joille se elämän päämäärä ei oo päästä suhteeseen tai hankkia lapsia, samaan aikaan olematta kyyninen/katkera. Ihmisiä, jotka vaan eläisi elämäänsä sen suurempia paineita siitä ottamatta ulkopuolelta.

      Mulla ei ole ketään mitään vastaan, mutta aika inhottavaa toi parituskulttuuri ja se, kun kysellään, että koskas aiot lapsia hankkia ja miehen itselles hommata.. Jos se mitä oon nähnyt tähän mennessä on se, mitä on tarjolla, niin en koskaan! :D Olen onnellisempi yksin. :P

      Sanotaan, että oon liian "omanlainen" ollakseni kenenkään kanssa.

    • jusefiina

      Mietippä sitä, haluuatko olla vanhuutesi yksin?

      • 567890+

        hmm. Aika huono syy olla 30 vuotta aviossa vanhuudenturvan takia. Eli mieluummin vanhuuden yksin kuin koko elämän kurjassa suhteessa.


    • neito3403

      Miettinyt samoja asioita. Olen itse ollut monessakin suhteessa elämäni aikana,yksi lapsi tuli tehtyä ja nyt lähes 10v ilman parisuhdetta. Tykkään olla yksin. Lapsi kasvanut isoksi ja aikaa olisi parisuhteelle mutta en kaipaa ns.tavallista parisuhdetta eli ihastutaan ja rakastutaan,yhteenmuutto tms.

      Tapasin pari vuotta sitten kivan miehen. Sitoutua ei halunnut hänkään. Tavattiin kun siltä tuntui,tehtiin samoja asioita mitä parisuhteessa olevatkin mutta meillä ei puhuttu parisuhteesta emmekä olleet tilivelvollisia mistään toisillemme.

      Sitten vain kävi niin että mies näki minut baarissa toisen miehen kanssa tanssimassa ja haukkui minut lyttyyn. Harmitti että homma lopahti siihen. Muita miehiä minulla ei ollut sinä aikana(seksiä en siis harrastanut muiden kanssa) ja minua ei kiinnostanut vaikka tällä miehellä muita naisia olisi ollut. Ilmeisesti hän kuitenkin halusi minulta enemmän,en tiedä. Koskaan ei mitään kuitenkaan sanonut.

      Totta on se että joskus olisi kiva olla toisen kainalossa ja tehdä yhdessä jotain mukavaa. Matkustella tai viettää vain aikaa.. Mutta tarvitsen tilaa aika paljon kun olen yksin tottunut olemaan. Saman katon alle en halaja kenenkään kanssa enkä lapsia enää halua. Lapsellani on isä joten sitäkään en miehestä hae..

      Ehkä tulee joku päivä vastaan sellainen mies jolla samat aatteet. Minusta rakkaus on aika klisee,ei todellakaan riitä se rakkaus että jaksaa toista kattella vuosia tai vuosikymmeniä.

      Naimisiin en ole koskaan halunnut enkä halua.

    • niimpäniimpä

      noin satavuotta sitten sinkkuja pidettiin säälittävinä ihmisinä joille surettiin kun ei ole löytynyt ketään,nykyään normaalia useampi valitsee sinkku elämän ihan omasta tahdosta,olen itsekkin sitä mieltä ettei parisuhde jalosta ihmistä millään lailla,itse haluaisin olla oman elämäni herra ja matkustella ja olla erillaisissa työhommisa ym verrattuna siihen et perustaisin perheen ja kasvattaisin lapsia koko ikäni ! ;Dsiis tietenkään en pidä huonona sitä jos sopiva kumppani löytyisi joskus,mut en ole katkera vaikka en löytäiskään ketään,olen 20 vuotias ja kerkeen opiskella montakin ammattia itselleni ja matkustella maailmalla

    • Humanisti-Äijä

      Samapa tuo, oletko provo tahikka et. Joka tapauyksessa parisuhteeseen pääsemisessä sinulla on hyvässä tapauksessa mahdollisuus havaita olevasi itseäsi fiksummassa ja paremmassa seurassa, jos nyt sitten ylipäätään henkinen kapasiteettisi riittää edes havaitsemaan semmoisen sauman läsnäoloa. Ja sikäli mikäli olisit kehityskelpoinen yksilö, niin parisuhteen myötä sinusta voisi kehkeytyä parempi ihminen ja tarjolla olisi oman itsesi kohdalla jopa viisastumisen vaihtoehto. Toki saattaa käydä niin päin, että sinä ilmeisesti tulet torjumaan ehompaan huomiseen avatusta ovesta etenemisen ja sen sijaan käännyt takaisin vanhaan ja tuttuun surkeaan jälkijättöiseen "maailmaasi", jossa parhaat kaverisikin jatkavat fossiloitumistaan.

    • iloa elämään

      Ei oo pakko, jos ei haluu.

      Yleensä elämä on tavalla tai toisella kompromisseja. Jos avaat yhden oven, joudut luopumaan jostain toisesta. Tuntuu vähän siltä, että haluaisit 100 %:lla varmuudella parisuhteen, joka on helppo ja jossa ei tarvitse nähdä mitään vaivaa. Jos ei ole valmis kompromisseihin eikä siihen, että parisuhteessa on aina omat epävarmuutensa, niin ehkä silloin sinun valintasi jäädä sinuksi onkin se paras.

      Kysyit, että miksi pitäisi olla parisuhteessa? Itse olen kokenut parisuhteen parhaaksi tavaksi, jos mies ja nainen haluavat lapsia. Toki varsinkin mies voi jatkaa sukuaan vain kylvämällä siementä tai vaikkapa luovuttamalla anonyymisti sitä esim. lapsettomuusklinikoille. Silloin on kuitenkin aina se riski, että jäät vaille sitä parasta osuutta vanhemmuudesta eli arjen jakamista.

      Parisuhde on parhaimmillaan sitä, että on rakkautta, ystävyyttä, seksiä, yhteisen kodin rakentamista ja asioiden jakamista (surut, kulut, tehtävät). Jos tyytyy vain seksisuhteeseen, niin silloin jää vaille kaikkia niitä muita asioita. Toki täytyy muistaa, että täydellistä kumppania ei ole missään, koska ihmisyys tarkoittaa epätäydellisyyttä. Kyse on enemmänkin siitä, että 1 1 = 3. Yhdessäolo on siis parempaa kuin se, että kaksi ihmistä eläisi kumpikin yksin.

      • Ajatustasi jatkaen

        Joskus voi olla myös näin:

        1 1 = 1,5


    • yksi näkökulma

      Aikanaan halusin parisuhteen ja tein sen ja perheen perustamisen eteen töitä. Kuvittelin löytäneeni sen elämäni miehen ja näin jo meidät viettämässä leppoista vanhuutta yhdessä. Mutta vuodet vierivät ja taphtui asioita, jo ita en olisi toivonut tapahtuvan, luottamus meni. Nyt haluan jatkaa elämääni ilman parisuhdetta. En usko enää sen tuomaan onneen enkä etenkään turvallisuuteen.

    • Äippä *

      Poikani on aivan samanlainen. Hän on 27v ja ollut kerran naimisissa jaeronnut ja tullut siihen tulokseen että mieluummin on yksin. Ei tarvii lupia tekemisilleen kysellä keltääm ja voi mennä ja tulla niinkun haluaa ja olla vaan laiskana jos siltä tuntuu. Kuulemma on hällä oikein hyvä näin :)

    • Kuuskymppinen

      Luulen, et ns "parisuhde" tulee vielä kovastikkin "muotiin" koska liiiiiikaaa vaan on niitä ihmisiä, jotka ajautuu suhteesta toiseen...inhoan sanontaa parisuhde ja en oikein ymmärrä syvintä sykettä siitä, mut kuiteskin siinä elämään tulee tarkoitus ja jatkuvuus ja tavan elo on parasta ihmiselle.....ei kuuta taivaalta, joka kestää vain muutaman hetken.......siis niin luulen?

      • 09iuytfvghj

        Miksi liikaa? Montako niitä sitten saisi olla?
        Mitä tarkoitat ajautumisella? Nykyään ei suhteet kestä kuolemaan asti. Ei ne kestäneet ennenkään, mutta ero oli mahdotonta, joten saman katon alla oli pysyttävä. Toisiaan seuraavat parisuhteet ei ole "ajautumista". Ne voivat olla erinomaisen harkittuja, toimivia ja onnellisia.


    • FREEDOMLESS!

      Itse olen kyllä sitä mieltä, että hommat himaan hoitava nuori tai vähän vanhempikaan mies ei todellakaan tarvitse mitään parisuhdetta ja sen tuomia "luonnollisia seurauksia" - sellaiset on keskinkertaisuuksia varten. Yksinkertaisesti, menetät täysin oman päätäntävaltasi asioista jos erehdyt kimppaan naisen kanssa. Ja pian on jaloissa tenavia, joiden ehdoilla eletään ainakin seuraavat 16-20 vuotta.

      Muutama tarkistuskysymys sinulle, vielä vakinaiseton nuorimies:
      Haluatko tosissasi mennä niihin kaikkiin vekaroiden harrastuksien vaatimiin talkoohommiin? Haluatko tosissasi velkaorjuuteen kun siippa haluaa sisustuslehdestä bongaaman keskiluokkaisen omakotitalon? Haluatko tosissasi mennä rouvan ystättävättären (juuri sen inhan pissisasteelle jääneen) järkkäämille illanistujaisiin, koska rouvasi ei halua olla ainoa "pariton" siellä? Haluatko että la-aamuna kun nukuttaa syystä tai toisesta, vekarat taistelee keskenään ja siihen jäi makoisat unet kun menet rauhoittamaan tilanteen? Haluatko että suunnitelemasi kalastuskeikkakesäloma muuttuukin mitään sinulta kysymättä sivistyneen keskieurooppalaiseksi kaupunkilomaksi samanlaisten tavisten kanssa? Haluatko, että elämäsi on seuraavat 20-30 vuotta pelkästään muiden ehdoilla elämistä ja ainoa funktiosi on olla se, joka tuo rahaa taloon ja korjaa kaiken rikotun?

      Nuori mies, mieti kerta ja parikin - pelkän "vakituisen" (ja vääjäämättä väljähtävän..) seksin vuoksi ei todellakaan kannata uhrata omaa vapauttaan. Lapset ovat avioseksin ongelmajätettä...

      Ai mistäkö tiedän? Siksi, että olen tehnyt tuon virheen (ja senkin pelkästään säälistä, kun nainen oli niin näennäisesti reppana...) , mutta jahka lapset lentävät pesästä, isikin katoaa totaalisesti tiettymättömiin - sen verran aion ottaa takaisin sitä, mikä minulta suorastaan huijattiin pois.

      • wertyuiopoiuyh

        Jopa olet katkera. Ja saamaton, kun et osaa erota. Ja onneton lapanen, jos sinut on joku "suorastaan huojannut" avikseen. Onko sulla omaa tahtoa ollenkaan? :D Noin nimittäin kitisee ne, jotka ei uskalla ottaa vastuuta omasta elämästään: sysäävät vastuun omasta tyytymättömyydestään sen ainoan harteille, joka jostain ihmeen syystä edellen jaksaa kitisijää katsella.

        Hatunnosto vaimollesi kun sua kestää. Toivottavasti jättää sut jo pian.


      • FREEDOMLESS!
        wertyuiopoiuyh kirjoitti:

        Jopa olet katkera. Ja saamaton, kun et osaa erota. Ja onneton lapanen, jos sinut on joku "suorastaan huojannut" avikseen. Onko sulla omaa tahtoa ollenkaan? :D Noin nimittäin kitisee ne, jotka ei uskalla ottaa vastuuta omasta elämästään: sysäävät vastuun omasta tyytymättömyydestään sen ainoan harteille, joka jostain ihmeen syystä edellen jaksaa kitisijää katsella.

        Hatunnosto vaimollesi kun sua kestää. Toivottavasti jättää sut jo pian.

        Eheii. Rouva ei edes tiedä näistä ajatuksistani mitään, koska tapanani ei ole valittaa ääneen asioista vaan pidän asiat omaana tietonani.

        Jos lapsia ei olisi, olisin kävellyt ulos aikoja sitten. Vastuu omasta elämästä otetaan (jälleen) täsmälleen vuorokauden kuluessa siitä kun nuorimmainen lähtee omille teilleen. Saapi rouva jäädä ihmettelemään mihin se äijä katosi ja kuka nyt maksaa hänen keskiluokkaisen tuhlailevan elämänsä...tämä poika yksinkertaisesti katoaa maisemista, toiseen maahan. Ai miksikö vasta silloin? Katsos, kun on sellainen asia kuin vastuuntunto eli tekemisistään otetaan myös vastuu. Eli tässä tapauksessa se on lapsien toimeentulosta huolehtiminen.

        Ja jos hän haluaisi erota - tuskin miettisin kolmeakaan sekuntia hänen pyytäessään nimeä paperiin, sehän olisi suorastaan lottovoittoon verrattavissa oleva juttu :D


      • kysyn vaan
        wertyuiopoiuyh kirjoitti:

        Jopa olet katkera. Ja saamaton, kun et osaa erota. Ja onneton lapanen, jos sinut on joku "suorastaan huojannut" avikseen. Onko sulla omaa tahtoa ollenkaan? :D Noin nimittäin kitisee ne, jotka ei uskalla ottaa vastuuta omasta elämästään: sysäävät vastuun omasta tyytymättömyydestään sen ainoan harteille, joka jostain ihmeen syystä edellen jaksaa kitisijää katsella.

        Hatunnosto vaimollesi kun sua kestää. Toivottavasti jättää sut jo pian.

        Onko väärin elää elämäänsä täysin itselleen?


      • Kammottavaa.
        FREEDOMLESS! kirjoitti:

        Eheii. Rouva ei edes tiedä näistä ajatuksistani mitään, koska tapanani ei ole valittaa ääneen asioista vaan pidän asiat omaana tietonani.

        Jos lapsia ei olisi, olisin kävellyt ulos aikoja sitten. Vastuu omasta elämästä otetaan (jälleen) täsmälleen vuorokauden kuluessa siitä kun nuorimmainen lähtee omille teilleen. Saapi rouva jäädä ihmettelemään mihin se äijä katosi ja kuka nyt maksaa hänen keskiluokkaisen tuhlailevan elämänsä...tämä poika yksinkertaisesti katoaa maisemista, toiseen maahan. Ai miksikö vasta silloin? Katsos, kun on sellainen asia kuin vastuuntunto eli tekemisistään otetaan myös vastuu. Eli tässä tapauksessa se on lapsien toimeentulosta huolehtiminen.

        Ja jos hän haluaisi erota - tuskin miettisin kolmeakaan sekuntia hänen pyytäessään nimeä paperiin, sehän olisi suorastaan lottovoittoon verrattavissa oleva juttu :D

        Sinulle, nimimerkki "Freedomless!":

        Otan osaa. Tilanne, jossa elät (suorastaan tuhlaat elämäsi), enkä nimitä sitä edes parisuhteeksi, on jo pelkästään kuvailullasi pahin painajainen.


      • 12009998

        Loistava kommentti. Onko mitään yhtä ärsyttävää kun munansa menettäneet perheenisät femakko-vaimoineen. Ei ole.


      • freedom my ass
        FREEDOMLESS! kirjoitti:

        Eheii. Rouva ei edes tiedä näistä ajatuksistani mitään, koska tapanani ei ole valittaa ääneen asioista vaan pidän asiat omaana tietonani.

        Jos lapsia ei olisi, olisin kävellyt ulos aikoja sitten. Vastuu omasta elämästä otetaan (jälleen) täsmälleen vuorokauden kuluessa siitä kun nuorimmainen lähtee omille teilleen. Saapi rouva jäädä ihmettelemään mihin se äijä katosi ja kuka nyt maksaa hänen keskiluokkaisen tuhlailevan elämänsä...tämä poika yksinkertaisesti katoaa maisemista, toiseen maahan. Ai miksikö vasta silloin? Katsos, kun on sellainen asia kuin vastuuntunto eli tekemisistään otetaan myös vastuu. Eli tässä tapauksessa se on lapsien toimeentulosta huolehtiminen.

        Ja jos hän haluaisi erota - tuskin miettisin kolmeakaan sekuntia hänen pyytäessään nimeä paperiin, sehän olisi suorastaan lottovoittoon verrattavissa oleva juttu :D

        Et kai sinä ressukka oikeasti kuvittele, että yksikään lapsi tarvitsee tuollaista isää? Kyllä lapsi huomaa jos vanhempi ei oikeasti välitä. Parempi olisi heillekin että eroaisitte, mietipä vähän millaisen parisuhteen mallin annat lapsillesi. Yrität uskotella itsellesi että surkea elämäsi on sinut avioliittoon "huijanneen" rouvasi syytä, koska olet liian lapatossu ottamaan vastuuta omasta elämästäsi. Tyypillinen nykymies, puheet on kovat mutta selkärankaa ei tosipaikan tullen löydykään.


      • 14+17
        kysyn vaan kirjoitti:

        Onko väärin elää elämäänsä täysin itselleen?

        Psykoanalyytikkojen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.

        Narsistiselle häiriölle on ominaista manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita. Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla"


      • FREEDOMLESS!
        freedom my ass kirjoitti:

        Et kai sinä ressukka oikeasti kuvittele, että yksikään lapsi tarvitsee tuollaista isää? Kyllä lapsi huomaa jos vanhempi ei oikeasti välitä. Parempi olisi heillekin että eroaisitte, mietipä vähän millaisen parisuhteen mallin annat lapsillesi. Yrität uskotella itsellesi että surkea elämäsi on sinut avioliittoon "huijanneen" rouvasi syytä, koska olet liian lapatossu ottamaan vastuuta omasta elämästäsi. Tyypillinen nykymies, puheet on kovat mutta selkärankaa ei tosipaikan tullen löydykään.

        Kyllä tarvitsevat - heille olisi suorastaan kauhistus asua kerrostalossa, mikä olisi vääjäämätön seuraus jos lähtisin litomaan. Meinaan perheen tuloista lähtisi mukanani 75-80%. Toki pitäisin huolen mahdollisen erotilanteen kohdalla että lapset saisivat ronskisti päälle virallisen minimin, mutta ei niilläkään rouva pystyisi maksamaan edes rivarin lyhennyksiä (mikä olisi myös moraalisesti väärin käyttää elatusta kämpän lyhennyksiin)

        Yhdessä firman saunaillassa kysäisin äijäporukassa kuinka moni tekisi toisin jos saisi mahdollisuuden uudelleenvalintaan. 15 vastaajaa, 7 sanoi ettei menisi koskaan vakituiseen kimppaan tai tekisi lapsia. Kyseessä oli selvästi koulutetumpaa & parempituloista väkeä kuin keskimääräinen suomalainen karvanaama on.

        Kummastipa tämä asenne tuntuu nostattavan vastustusta naisten keskuudessa - pelottaako että se on juuri sinun miehesi joka salaa ajattelee näin. Ihan pikku testi - seuraavan kerran kun menette "perheruokailuhuoltoasemalle" eli ABC:lle, tsekatkaapa kuinka kärttyisen poissaolevia ne nelikymppiset perheenisät ovat, samaan aikaan kun perheen "femakkohirvioä" ärhentelee vuorotellen vekaroille ja isille jos mistäkin syystä. Huomasin viime "lomareissulla" etten todellakaan ole ainoa ajatuksineni...

        Nuorille miehille annan neuvon - kestäkää 30 vuotiaaksi, sitten helpottaa. Mikään ei ole niin tärkeää kuin säilyttää oma vapaus ja päätäntävalta omaan elämäänsä, ja se ei todellakaan onnistu jos saman katon alla asuu nainen & lapsia. Uskokaan tuon mokan tehnyttä, joka kadehtii paria fiksumman valinnan tehnyttä duunikaveria. Aina pystyvät lähtemään reissuun, oli sitten kohteena baari, vaellus, metsästys, kalastus yms. Itsestään huolehtiva, naiseton, koulutettu & hyvätuloinen 30-40 vee mies on aika tavoiteltu tapaus baarielämässä...


      • uuuuuuytr
        FREEDOMLESS! kirjoitti:

        Kyllä tarvitsevat - heille olisi suorastaan kauhistus asua kerrostalossa, mikä olisi vääjäämätön seuraus jos lähtisin litomaan. Meinaan perheen tuloista lähtisi mukanani 75-80%. Toki pitäisin huolen mahdollisen erotilanteen kohdalla että lapset saisivat ronskisti päälle virallisen minimin, mutta ei niilläkään rouva pystyisi maksamaan edes rivarin lyhennyksiä (mikä olisi myös moraalisesti väärin käyttää elatusta kämpän lyhennyksiin)

        Yhdessä firman saunaillassa kysäisin äijäporukassa kuinka moni tekisi toisin jos saisi mahdollisuuden uudelleenvalintaan. 15 vastaajaa, 7 sanoi ettei menisi koskaan vakituiseen kimppaan tai tekisi lapsia. Kyseessä oli selvästi koulutetumpaa & parempituloista väkeä kuin keskimääräinen suomalainen karvanaama on.

        Kummastipa tämä asenne tuntuu nostattavan vastustusta naisten keskuudessa - pelottaako että se on juuri sinun miehesi joka salaa ajattelee näin. Ihan pikku testi - seuraavan kerran kun menette "perheruokailuhuoltoasemalle" eli ABC:lle, tsekatkaapa kuinka kärttyisen poissaolevia ne nelikymppiset perheenisät ovat, samaan aikaan kun perheen "femakkohirvioä" ärhentelee vuorotellen vekaroille ja isille jos mistäkin syystä. Huomasin viime "lomareissulla" etten todellakaan ole ainoa ajatuksineni...

        Nuorille miehille annan neuvon - kestäkää 30 vuotiaaksi, sitten helpottaa. Mikään ei ole niin tärkeää kuin säilyttää oma vapaus ja päätäntävalta omaan elämäänsä, ja se ei todellakaan onnistu jos saman katon alla asuu nainen & lapsia. Uskokaan tuon mokan tehnyttä, joka kadehtii paria fiksumman valinnan tehnyttä duunikaveria. Aina pystyvät lähtemään reissuun, oli sitten kohteena baari, vaellus, metsästys, kalastus yms. Itsestään huolehtiva, naiseton, koulutettu & hyvätuloinen 30-40 vee mies on aika tavoiteltu tapaus baarielämässä...

        Olet kyllä täysin pihalla. Ja todella raukkamainen. Oikea parisuhde on sellainen, jossa noin perustavanlaatuista petollisuutta ei edes voisi olla.

        KERROSTALO on se pahin kauhukuvasi lapsillesi? Voi herran jestas. Mistä maalta sinä oikein kirjoittelet? Eniten sinä ihmisen kuvatus itseäsi huijaat, et vaimoasi. Ainoa suoraselkäinen teko tuossa tilanteessa olisi ero, siitä hyötyisivät eniten lapset. Kerrostalossa asumisessa ei ole mitään vaarallista. Omakotitalossasi sinä sen sijaan tuhoat lastesi mielenterveyden ja mahdollisuudet saada itselleen koskaan onnellista perhettä tuota mallia ylläpitämällä.


      • jmnhtgrfdas
        14+17 kirjoitti:

        Psykoanalyytikkojen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.

        Narsistiselle häiriölle on ominaista manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita. Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla"

        Eri asia. Toki sinkuissa varmaan näitäkin on, mutta aika halpamaista väittää kaikkia narsisteiksi vain siksi, ettei halua parisuhdetta....


      • poiuygjhk
        kysyn vaan kirjoitti:

        Onko väärin elää elämäänsä täysin itselleen?

        Ei tietenkään. Toki muut pitää ottaa huomioon, mutta jos tarkoitat sitä että on sinkku, niin se ei vahingoita ketään. Parisuhteessa oleminen vastentahtoisesti, kuten tuo perheenisä ylempänä, vahingoittaa sekä itseään, koko perhettään, että myös yhteiskuntaa.


      • FREEDOMLESS!h
        uuuuuuytr kirjoitti:

        Olet kyllä täysin pihalla. Ja todella raukkamainen. Oikea parisuhde on sellainen, jossa noin perustavanlaatuista petollisuutta ei edes voisi olla.

        KERROSTALO on se pahin kauhukuvasi lapsillesi? Voi herran jestas. Mistä maalta sinä oikein kirjoittelet? Eniten sinä ihmisen kuvatus itseäsi huijaat, et vaimoasi. Ainoa suoraselkäinen teko tuossa tilanteessa olisi ero, siitä hyötyisivät eniten lapset. Kerrostalossa asumisessa ei ole mitään vaarallista. Omakotitalossasi sinä sen sijaan tuhoat lastesi mielenterveyden ja mahdollisuudet saada itselleen koskaan onnellista perhettä tuota mallia ylläpitämällä.

        1) Rouva tämän OK-talon ns melkein maaseudun rauhasta halusi, en minä. En sitten koskaan. Tällainen näennäismaalaiselämä on itsensä huijaamista, kuitenkin hän on täyskädetön kaupunkilaistyttö. Ja lapset itse sanovat etteivät halua koskaan asua kerrostalossa, "koska ne on niin tylsiä eikä ole omaa pihaa". Tuleepa heillekin kova paikka kun opiskelijakämpät tuppaa olemaan melkein järjästäen kerrostaloja.

        2) Hän on se joka ylläpitää RadioNova-ABC mielikuvien ruokkimaa keskiluokkaisten keski-ikäisten akkain OK-talo-paratiisia, en minä. Minulle olisi riittänyt huomattavasti vähempikin ja säästeliäämpi elämä, ihan vaan rivarinpätkässä (Tai mieluiten kaukana pohjoisessa ihan yksin...)

        3) on se kumma ettei edes teini-ikäinen tyttäreni haista palaneen käryä, ei ainakaan näytä sitä millään tavalla levottomana "riehumisena" eikä kouluhommat kärsi, mitä nyt normaalia teiniangstia ylläpitää.

        4) raukkamainen? niin, eihän naisessa ole mitään raukkamaista ja petollista, kun elostelee käytännössä miehen rahoilla. meillä toteutuu arkirealismiksi vitsi "on naisen rahat ja sitten yhteiset rahat". Mutta tuleepa tuohonkin stoppi, kymmenen vuoden kuluessa. Näin mokanneena on helppo myöntää, mikään ei ole niin kallista kuin ilmainen p...u, raadollista totta meillä tuokin vitsiksi tarkoitettu tokaisu.

        Kuten sanoin, jos ei olisi lapsia, hän olisi saanut pitää aivan omat rahansa ja keskiluokkaisen kiiltokuvaelämänsä ihan itsellään. Se on niin helvetin upeeta kilpavarustella pihoja naapuruston muijjien kesken, pihatontuilla ja grillikodilla yms. Mutta tuleepa tuohon yllättävä loppu, 8-10 vuoden kuluessa. Siinähän sitten kilpavarustelee - jos löytää uuden maksajan.


      • mutta ymmärrän sinua
        FREEDOMLESS!h kirjoitti:

        1) Rouva tämän OK-talon ns melkein maaseudun rauhasta halusi, en minä. En sitten koskaan. Tällainen näennäismaalaiselämä on itsensä huijaamista, kuitenkin hän on täyskädetön kaupunkilaistyttö. Ja lapset itse sanovat etteivät halua koskaan asua kerrostalossa, "koska ne on niin tylsiä eikä ole omaa pihaa". Tuleepa heillekin kova paikka kun opiskelijakämpät tuppaa olemaan melkein järjästäen kerrostaloja.

        2) Hän on se joka ylläpitää RadioNova-ABC mielikuvien ruokkimaa keskiluokkaisten keski-ikäisten akkain OK-talo-paratiisia, en minä. Minulle olisi riittänyt huomattavasti vähempikin ja säästeliäämpi elämä, ihan vaan rivarinpätkässä (Tai mieluiten kaukana pohjoisessa ihan yksin...)

        3) on se kumma ettei edes teini-ikäinen tyttäreni haista palaneen käryä, ei ainakaan näytä sitä millään tavalla levottomana "riehumisena" eikä kouluhommat kärsi, mitä nyt normaalia teiniangstia ylläpitää.

        4) raukkamainen? niin, eihän naisessa ole mitään raukkamaista ja petollista, kun elostelee käytännössä miehen rahoilla. meillä toteutuu arkirealismiksi vitsi "on naisen rahat ja sitten yhteiset rahat". Mutta tuleepa tuohonkin stoppi, kymmenen vuoden kuluessa. Näin mokanneena on helppo myöntää, mikään ei ole niin kallista kuin ilmainen p...u, raadollista totta meillä tuokin vitsiksi tarkoitettu tokaisu.

        Kuten sanoin, jos ei olisi lapsia, hän olisi saanut pitää aivan omat rahansa ja keskiluokkaisen kiiltokuvaelämänsä ihan itsellään. Se on niin helvetin upeeta kilpavarustella pihoja naapuruston muijjien kesken, pihatontuilla ja grillikodilla yms. Mutta tuleepa tuohon yllättävä loppu, 8-10 vuoden kuluessa. Siinähän sitten kilpavarustelee - jos löytää uuden maksajan.

        haaroja levitellen ne maksajat yleensä löytyvät. Kun saa huijattua lastin sisään niin uusi orjuus jollekin on varma :D

        Puhuit siitä baarisuosiosta. Se tarkoittanee sitä yksinhuoltaja horojen suosiota yo. tapaukseen liittyen.


      • kdfdffdfdfgfgfgfg
        FREEDOMLESS!h kirjoitti:

        1) Rouva tämän OK-talon ns melkein maaseudun rauhasta halusi, en minä. En sitten koskaan. Tällainen näennäismaalaiselämä on itsensä huijaamista, kuitenkin hän on täyskädetön kaupunkilaistyttö. Ja lapset itse sanovat etteivät halua koskaan asua kerrostalossa, "koska ne on niin tylsiä eikä ole omaa pihaa". Tuleepa heillekin kova paikka kun opiskelijakämpät tuppaa olemaan melkein järjästäen kerrostaloja.

        2) Hän on se joka ylläpitää RadioNova-ABC mielikuvien ruokkimaa keskiluokkaisten keski-ikäisten akkain OK-talo-paratiisia, en minä. Minulle olisi riittänyt huomattavasti vähempikin ja säästeliäämpi elämä, ihan vaan rivarinpätkässä (Tai mieluiten kaukana pohjoisessa ihan yksin...)

        3) on se kumma ettei edes teini-ikäinen tyttäreni haista palaneen käryä, ei ainakaan näytä sitä millään tavalla levottomana "riehumisena" eikä kouluhommat kärsi, mitä nyt normaalia teiniangstia ylläpitää.

        4) raukkamainen? niin, eihän naisessa ole mitään raukkamaista ja petollista, kun elostelee käytännössä miehen rahoilla. meillä toteutuu arkirealismiksi vitsi "on naisen rahat ja sitten yhteiset rahat". Mutta tuleepa tuohonkin stoppi, kymmenen vuoden kuluessa. Näin mokanneena on helppo myöntää, mikään ei ole niin kallista kuin ilmainen p...u, raadollista totta meillä tuokin vitsiksi tarkoitettu tokaisu.

        Kuten sanoin, jos ei olisi lapsia, hän olisi saanut pitää aivan omat rahansa ja keskiluokkaisen kiiltokuvaelämänsä ihan itsellään. Se on niin helvetin upeeta kilpavarustella pihoja naapuruston muijjien kesken, pihatontuilla ja grillikodilla yms. Mutta tuleepa tuohon yllättävä loppu, 8-10 vuoden kuluessa. Siinähän sitten kilpavarustelee - jos löytää uuden maksajan.

        Freedomless on mun uusi idoli :). Noihan nuo asia juurikin ovat hemmetin usein.


    • Hörhöjä riittää

      Mun täytynee hankkia silmälasit... En oikein ole uskoa silmiäni...

      Eikö se riitä,että rakastaa? Mikä muu pointti parisuhteessa täytyy olla? Raha? Ulkonäkö? Ei siinä musta mitään muuta syytä tarvita.
      Ja jos ihminen elää parisuhteessa, sehän tietenkin tarkoittaa,ettei osaa elää yksin,tietenkin...täyttä paskaa. Siinä on kyse välittämisestä, mihin sinä et vrmaan kykene?

    • NII-IN, MIHIN?

      Hyvä kysymys!

    • sydän 88

      Itse olen tällä hetkellä sinkku ja kahden lapsen äiti. Olen vielä hyvin nuori monen mielestä 24-vuotias. Silti elämässä on sattunut ja tapahtunut paljon.
      Jäin leskeksi kaksi ja puoli vuotta sitten. Mieheni kuoli työtapaturmassa. Poika oli kaheksan kuukauden ja tyttö vielä mahassa.
      Ajattelin alkuun ku aikaa oli kulunut hetki tapahtumasta, etten ikinä halua rakastua niin totaalisesti uudestaan ,koska sen suuren rakkauden ja mailman tärkeimmän ja ihanimman ihmisen menettäminen sattuu eniten maailmassa. se tekee fyysisestikkin niin kipeää. Mikkään sanat ei riitä kertomaan sitä tunnetta.
      Tästä kaikesta enemmän tai vähemmän selvinneenä, uskon että elämän tarkoitus on silti osata rakastaa toista ihmistä sydänmensä kyllyydestä. Nyt olen siinä vaiheessa että uskallan taas ehkä rakastua täysillä, tähän asti en ole uskaltanut ton suuren menetyksen jälkeen rakastaa ketään. Ainoastaan tietysti kahta kalleinta aarrettani lapsiani. Elämä on aljon rikkaampaa kun on joku olkapää mihin nojata ja kun saa osottaa välittävänsä toisesta. Se edellyttää tottakai sitä että löytää sopivan ihmisen rinnalle ja että osaa arvostaa toista ja rakastua päiväpäivältä enemmän ja syvemmin. Jos sellasta tunnetta ei ole kokenut ei sitä välttämättä osaa kaivata. Mottoni on että käyttämättömästä elämästä ei saa rahoja takaisin. Pitää uskaltaa elää ja ennen kaikkea rakastaa

    • voi tuska

      20v parisuhteessa, lapset tehty, nyt haluan pois tästä tilasta.
      Rakkaus on kuollut, toisen pelkkä ulkonäkö ärsyttää, kosketus etoo, sänkyhommissa melkein itku tulee, niin pakolta se tuntuu.
      Haluan kyllä seksiä, mutten omalta mieheltä :(
      Miten jostain voikin tulla niin vastenmielinen, koskaan en ole intohimoa häntä kohtaan tuntenut, mutta nyt kohta tulee täydellinen stoppi.

      Jokainen voi kuvitella kohdalleen tilanteen, jossa on pakosta käytännön asioitten takia toisen kanssa. Lastenhoito ongelmat vaikkeitten työvuorojen takia.
      Omakotitalo ja siihen liittyvät "miestentyöt", miehen luottotiedot menneet, ulosottovelat hänellä ym. AHDISTAA!!!!

      Ihanne olisi, jos saisin sanottua miehelle, että erotaan ystävinä, autetaan toisiamme ja hoidetaan lapset yhdessä.
      Mutta eihän se hänelle käy, kerran otin puheeeksi ja hirvee pultti ja kiristys että muuttaa ulkomaille sitten ja jättää velvollisuutensa lasten isänä :(

      Miten ketään edes haluttaa "pakottaa" toinen suhteeseen, kun huomaa, että tunteet on kuolleet.
      Jos tästä selviän selville vesille joskus, ikinä en enää miestä ota saman katon alle.
      Ikinä en halua enää ajautua tällaiseen tilanteeseen.
      Seurustella voisin, mutta oma vapaus ja oma koti, kiitos!!!

      Lasten takia vaan on hitonmoisen huono omatunto, pieniä kun vielä ovat, mutta toisaalta heillä on oma elämä edessä vielä, pitääkö minun tuhota ja uhrata oma loppuelämäni edes heidän vuokseen.
      En tiedä, vaikeita kysymyksiä

      • loiuytghjk

        Taidat olla FREEDOMLESSin vaimo. Arvelinkin, että vaimo on tässä suhteessa se fiksumpi osapuoli. Taloudelliset asiat aina järjestyy. Lastenhoidon saa jotenkin järjestykseen. Kun otat sen ekan askeleen ja jätät tuon vätyksen niin asiat lähtee rullaamaan ja osa järjestyy ihan itsestään. Se tuntuu todella isolta askeleelta, mutta kun otat sen, se helpotuksen ja onnen tunne on ihan mieletön!

        Minäkin pelkäsin erota onnettomasta liitosta. Luulin, että eron jälkeen surisin hirveästi, kaipaisin ja olisin ihan romuna. Mutta toisin kävi! Huojennus oli niin suuri, että mitään surua ei tullutkaan! Ilmeisesti olin suruprosessin läpikäynyt jo suhteen aikana.

        Ota ero. Se on parasta myös lapsillesi. DR. Philkin sanoo jotenkin, että lapset voi tulla rikkinäisestä perheestä, mutta kukaan ei halua asua rikkinäisessä perheessä. Huono käännöskin mutta anyways. Eroa, se on parasta - ja ainoo vaihtoehto mitä tossa tilanteessa voit tehdä. Äijäs on kusipää raukka.


    • Etsivä löytää

      Elämän tarkoitus on Jumalan sinnikäs etsiminen ja mahdollinen löytäminen. Kaikki muu on toisarvoista.

      • lkjhgfdsawrtyu

        tulihan se sieltä. ettekö te hullut vois kerran jättää noita täysin aiheeseen liittymättömiä kommenttejanne ihan vaan omaan tietoonne? kun ei ne ketään kiinnosta.


      • Ja anovalle annetaan

        Elämän tarkoitus on murheen karkoitus! Eikä Luoja antanut ihmiselle päätä sitä varten, että hän kulkisi allapäin, työntäisi sen puskaan ja säkkiin, siis piiloon näkemästä, kokemasta ja varsinkin nauttimasta kaikista elämän antimista.


    • Kurja on olo ollut

      jo vuosia, miehellä kun on diabetes, uniapnea, astma, verenpaine, pallolaajennus tehty v.2010 ja liikalihavuus, ei olla sexiä nautittu enää 6 vuoteen!
      Minä en saa eroa ottaa, muuten uhkaa polttaa OKT-talomme jne!
      Ollaan 60v, olen eläkkeellä nyt, hän vielä töissä, teen kotona kaiken, huutaa jos ei ole esim. roskis just viety jne...itse istuu illat TV:n ääressä, ei rikkaa ristiin pane kotitöissä, minä tein kaiken kotityön ennenkuin äsken eläkkeelle jäin, töiden jälkeen, kuljin jopa 94 km:n päässä töissä eli yli 10h/pv työpv oli, hänellä 6h/pv työt, tein senjälkeen tiskit, pyykit ym., hän vai ootti valmista kuten nytkin, olen ihan poikki jo
      passamisestaan,
      olen vankina neljän seinän sisällä, jos menen pyörällä kauppaan, tulee kohta autolla perässä, en saa missään käydä yksin, en edes veljeni luona, asuu n. 2km:n päässä!
      Itse kulkee kyllä esim. äitinsä luona 85 km:n päässä milloin vain, ei mua pyydä mukaan useinkaan, vaikka äitinsä kanssa tulen hyvin toimeen, äitinsä kyselee miksi ei vaimosi tullut, keksii jotain paskaa....
      voi ei tulipas mun valitettua, munhan täytyy tyytyä narsismisen puolison oikkuihin, kun kysyy, grillataanko, jos on huono ilma, sanon ei nyt, illan valittaa kun pitää kylmiä makkaroita syödä, ei tehdä mitä hän haluaa jne..., sanon, grillaa toki, en kun et sinä syö jne...
      voihan venäjäää..pakko kohta kadota jonnekkin, hulluks tulee muuten....

      • Koettu on

        Kuulostaa karmealta elämäsi nyt, otan osaa. Hyi olkoon. Itse narsistimiehestä eronneena ymmärrän tilanteesi. Äkkiä pois on ainut vaihtoehto.

        Ap:n aloittamaan keskusteuun olen sitä mieltä että täälläkin monet yrittävät todistella läheisyydenkaipuutaan kieltämällä ja mitätöimällä toista ihmistä.

        Kaikki me tarvitsemme ja haluamme hyväksyntää, rakkautta ja kiintymystä.

        Kyynisyyttä ja katkeruutta mennyttä kohtaan on aivan turha kantaa perässään.
        Itseään sillä vaan kiusaa, ei ketään muuta.
        Turha itsesyyllisyys pois mutta myös muitten syyllistäminen.
        Jokainen on vastuullinen teoistaan.


      • pokhjgdcx

        Nauhoita uhkailut, mene poliisille, eroa ja muuta salaa pois.
        Kyllä, niin helppoa se on. Täytyy vain uskaltaa. Muuten menetät koko elämäsi.


      • Aika on liian kallis

        Noin kauheen elämään verrattuna yhden omakotitalon poltto ja velat niskassa tuntuu aika pieneltä. Jätä se mies ja ala elämään omaa elämää.

        Yhteiskunta kumminkin tulee jotenkin vastaan. Ne joilla on jättivelat eikä mitään omaisuutta, saa sossusta tukea niin, että normi elämä onnistuu. Ukollisi saat lähestymiskiellon jos tarve tulee.

        Joo, voi tuntua vanhemmalle ihmisille, että pitää "nöyrtyä" sossun luukulle tai pyytämään poliisin apua mutta mietippä sen "nöyrtymisen" hintaa? Mikä on sen hinta, että saat tavata äitiäisi? Mikä on elämäsässi arvoikkainta?

        Kohta olet itse niin vanha, että menetätä kuntosi ja elämän laatusi laskee. Nyt on käsillä elämäsi viimeiset hyvät vuodet jolloin voit vielä aktiivisesti tehdä kaikkea, matkustella, huolehtia läheisistä jne.

        Toimi, elä, ole onnellinen!


    • Täh ahaa

      Asia on jokaisen oma valinta sinulla taitaa olla huonoja kokemusia lapsuudesta .... kiusattu hylätty jätetty ... ei kaikki ihmiset, jotka haluavat jutella kanssasi halua välttämättä parisuhteeseen se on vain sosiaalista elämää ... ole milelläsi omassa pienessä maailmassasi ja se on ihan OK .... ei tarvitse hikeentyä siitä, että sinulle puhutaan

    • nobodyswife

      Uskomattoman oikeaan aikaan olet tämän kirjoittanut tai minä luin. KIITOS. Olen tässä pähkäillyt samaa, käytännössä roikkunut yhdessä miehessä vuosi tolkulla. välillä ollaan asuttu yhdessä välillä tapeltu kun hullut, ja välillä hyvin pieni aika siitä on onnellista aikaa.
      kyllä se onni tulee sisältäpäin ja mielellään vielä yksin.

      Että tämä kirjoitus todella pisti miettimään..miksi minä edes haluan olla tälläisessä suhteessa jossa en ole onnellinen olen paljon onnellisempi yksin.

    • Nainen 32-vuotias

      Minäkin uskon, että oikean aktiivisessa hakemisessa on kyse siitä, että haetaan ehkä tiedostamatta keinoa täyttää omat tarpeet, joista oikeastaan on helppo tunnistaa vain seksin ja läheisyyden tarve, mutta on niitä paljon muitakin. Ehkä parisuhteeseen kuitenkin pitäisi pyrkiä vasta kun itsellä olisi jotain selkeää ja pysyvää tarjottavaa toiselle, (Oli se sitten mitä tahansa, mikä on itselle tärkeää) eikä toisinpäin. Pitäisi olla silleen vahva, että tekisi aina vain juuri niitä asioita joista on itse kiinnostunut, eikä odottaisi että ne asiat tehdään vasta täydellisen kumpanin kanssa. -Usein se täydellinenkin kumppani haluaa kuitenkin tehdä puolestaan omia juttujaa, eikä ainakaan ole automaattisesti mitenkään "tarjoamassa" kaikkea mitä sydämensi keksii haluta. Jos sitä sitten korvikkeeksi jatkuvasti päätyy parisuhteen takia tilanteisiin, joita ei tekisi jos saisi itse valita niin eihän se ole ihme jos välit ajan myötä kirityvät. Eikä se liity silloin rakkauteen. Mikään ei vaan voi riitää jos toinen tarjoaa asioita, joista ei itse ole kiinnostunut. Toisaalta jos sitä seuraa alusta saakka omaa sydäntään, matkustaa minne haluaa ja harrastaa mitä lystää, ja löytää sitten rinnalleen sellaisen joka nauttiikin aidosti samoista asioista niin kyllä se parisuhde voi olla onnellinenkin. Sellaista suhdetta kannattaa vähän aikaa odottaakin ja se taitaa tulla kun (/jos) on tullakseen.

    • Diesell

      Minäkin siirryn maalämpöön

    • Mutta jospa oletkin

      enempi röörimiehiä?. Kannattanee hakea seuraa gay klubeilta, jospa olet sen verran herrasmies ettei naisen vehjes kelpaa?.

    • teemukoo21

      itsekkin olen tilanteessa että parisuhde ei oikein istu suunnitelmiin. Teen kansainvälistä uraa ja matkustan koko ajan joten olisi suunnaton vääryys tuottaa jollekkain tuskaa laittamalla hänet odottamaan.
      Minun tavoite on että eläkkeellä saa kiikkutuolissa kiikata jonkun mukavan 'ellin' kanssa kilpaa, siihen kun on vielä 30 vuotta aikaa niin ei tule paineita löytää ketään ihan vaan läheisriippuvuuden takia.
      Sinkkuna olo vaatii selkärankaa eikä ole raukkoja varten ensinkään.

    • 2+20

      Hyvä Ap!

      Ihmiselle on jo lapsuudessa iskostettu mieleen käsikirjoitus elämälle ajatusten muodossa, ja miten hänen tulee esittää kunnon miestä tai hienoa naista. Näitä rooleja hiotaan ja niistä väitellään sekä luodaan uusia "sopivia" tapoja joiden mukaan kaikkien tulisi toimia, olla tai vaikkapa pukeutua.

      Parisuhteisiin tämä vaikuttaa siten, että niistä tulee myös valmiin kaavan mukaista näyttelyä, eli teatteria, siis valhetta, ja tällaisessa suhteessa aitoa läheisyyttä on mahdoton saavuttaa. Olet huomannut tuon, ja siksi sinua ei edes kiiinnosta koko homma.

      Olen lukenut erästä kirjaa, joka kuvailee ongelman erittäin tarkalla tavalla. Kirjan avulla oppii tarkastelemaan ajatuksia mielessään. Kun ajatus paljastuu, siitä tulee tietoiseksi jolloin sen voi valita pois. Sitä ennen se vaikuttaa toimintaan tiedottomuudesta, eikä sitä edes huomaa, eli henkilö esittää roolia huomaamattaan. Ajatuksia paljastaessa tietoisuus omasta itsestä kasvaa koko ajan aina kunnes tuo opittu rooli on kadonnut kokonaan, jolloin jäljelle jää aito oma itse. Tämä mahdollistaa myös aidot ja toimivat ihmissuhteet.

      Kirjasta lisää täällä http://www.alkuajatus.org

      Suosittelen tutustumaan, kirja todella toimii

      • jwyjuyj

        Maksetaanko sinulle tuon kirjan mainostamisesta? Tuot sitä esiin kyllästymiseen saakka ja ketjun aiheesta riippumatta.


    • Reikä riittää

      Vaatimukset, oikut, naiselliset pompotukset, piirakalla kiristykset, höpötykset, shoppailut, räkätykset, omahyväisyys, jopa tyhmyys..... olkoon.

      • narsku olet.

        Psykoanalyytikkojen mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä.

        Narsistiselle häiriölle on ominaista manipulointikyky, mutta jos narsisti ei saa toista alistumaan tahtoonsa hyvällä, hän pyrkii siihen pahalla: uhkailuin, painostaen, tekemällä rikosilmoituksia, valituksia ja kanteluita. Hänellä on myös tyypillistä luoda itselleen hovi, jonka hän pitää tyytyväisenä muun muassa lahjonnalla"


    • Ihmis/suhdepeli

      Kaksi aikuista ihmistä voivatkin hoitaa parisuhde tarpeensa asustaen
      toisistaan erillään .Miten lystäävät yhdessä tai vaapaassa suhteessa.
      Nurinpäin tai oikeinpäin.

      Mutta kuinka ap. on lasten laita ?

      Ovatko parisuhteet tarpeellisiä lapsille ?

      Kuinka tarpeelliseksi näet lapselle kahden vanhemman päivittäisen
      huolenpidon ?
      Entä lapsen taloudellisen aseman heikkeneminen erojen myötä .
      Kuka mahtaa lapsista syntyneen vastuun loppujen lopulta kantaa ?
      Onhan hyt jo selvästi näkyvissä lasten taloudellisen eriarvoisuuden kasvua.
      Paremmin tienaava osapuoli heittää lapsille vain lakiosuuden ja usein
      toinen vanhempi kantaa koko synteemistä koituvat talousvastuun.

      Kyllä ,kyllä erota saa jos avioelämä reistaa.
      Laki tuleekin vastata paremmin lapsen ja päävastuun lapsesta kantavan
      puolta .

      Isyyteen ja äityteen tulee sitoa vahvempi talousvastuu .Ei vain heitetä
      lapsen elatusmaksua ja käpytellä omaan elämään.
      Lapsen henkiseen ja muuhun tarpeeseen vanhempien tulee vastata
      ei yhteiskunnan .

      Sillä nyt ei ketun häntää väliä Missä symbioosissa kaksi aikuista pariutuvat.

      Avioliittoa ei ole perustettu naimisen vuoksi vaan takamaan jälkeläisille
      taloudellista tasavertaa .Laki sitoo kahden samassa taloudessa asuvan
      vanhemman huoltamaan lapsen etua .
      Samassa taloudessa asuvat vanhemmat voivat huolehtia tehokkaimmin
      jälkeläisistään yhdessä Tällöin voimavarat lapsenhoitoon ei ole
      ulkoistettu avioeron kautta.

      Lasten köyhyyttä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia heikennetään myös
      avioerojen kautta .

      En todellakaan puhua avioliitoista joissa lapsia kohdellaan kaltoin.

      Yhteiskunnan kannalta yhdessä asuminen ja huoltajuus tulee huomattavasti
      taloudelllisemmaksi .Mitä eroperheiden rahoittaminen.

      Niin kaun kuin avioliiton kautta taataan lapselle vankempi taloudellinen lain
      suojaama etuus Avioliitto on parempi ratkaisu kuin avo-liitto .
      Samassa taloudessa sauminen sitoo kaksi aikuista ihmistä paremmin
      yhteisvastuuseen avo-ja avioliitoissa.

      Jos lapsia tehdään tuosta vain periaatteella ja heitetään rahaa perään
      Aina jompi kumpi vanhempi joutuu korjaamaan siitä koituvat jäljet.
      Jos ei vanhempi, niin yhteiskunta.

      • jtk..

        Lasten köyhyyttä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia heikennetään myös
        avioerojen kautta -korjaus ed tekstiin.

        Lasten köyhyyden ennuste kasvaa entisestään avioerojen myötä.
        Kun taloudesta poistuu toinen maksava osapuoli ,
        Usein vielä paremmin ansaitseva vanhempi.
        Lapsen elatusmaksu ei paikkaa avioerosta aiheutuvia taloudellisia ja henkisiä
        tukireikiä .Kahden aikuisen päivittäinen lapsen yhteishuolto.Onkin lapsen
        kannalta huomattavasti vaahvempaa
        Siinä tapauksessa kun molemmat vanhemmat kantavat vanhemmille
        kuuluvat velvoitteensa.

        Lapsi tarvitsee kaksi lähihuoltajaa .Toisen vanhemman väsyessä tulee
        lapsella olla päivittäin aina mahdollisuus turvata kahteen aikuiseen.
        Oli sitten kysessä aviomies-lapsen muu lähisuku.

        Avioerovanhemmuus siirtyy tänä päivänä useimmiten isovanhemmille
        Kun toinen vanhempi ei kykene hoitamaan päivittäistä huoltajuuttaan.

        Tavallansa vanhemman vastuuta siirretään muiden huollettavaksi .
        Lapsi kuitenkin tarvitsee varavanhemman turvaa päivittäin .


    • hmm hmm.

      Itellä taas sellainen tilanne että eronneena ja nykyisin sinkkuna en kyllä vastustele parisuhdetta mutta en myöskään halua lähteä välttämättä heti parisuhteeseen koska edellisessa suhteessa tuli aika pahasti takkiin ja hommat meni enemmän kuin metsään. No ehkä se oli hyvä opetus itsestä ja nyt sitä kyllä ymmärtää pikkuhiljaa että mitä haluaa elämältä ja miten siihen tulisi suhtautua.

      Parisuhde on omasta mielestäni sinäänsä ihan hyvä asia jos molemmilla osapuolilla on siinä hyvä olla ja se ei perustu liialliseen yrittämiseen (näennäiseen/teennäiseen) sellaiseen ja parisuhteen (heteroparien) ns kliimaksi onkin sitten se yhteinen lapsi joka kuvastaa samalla myös parin välillä vallitsevaa rakkautta.

      Tuntus vaan että jos kuitenkaan sitä yhteistä säveltä ei löydy tai se hukkuu helposti nykyaikana nopeasti vaihtuvassa maailmassa niin ne mukulatkin monet menevät hankkimaan ja sitten ihmetellään kun homma ei toimi. Siinä mielessä parisuhde vaatii hyvää itsetuntoa ja ymmärrystä siitä mitä haluaa. Toisaalta oon sitä mieltä että parisuhdehommissa on vähän ku missä tahansa elämän osa-alueilla eli tekemällä oppii ja jos ei muuta niin kyllä se kantapääkerho opettaa.

      Jos joku on tietoisesti tehnyt sen valinnan ettei halua lähteä yrittämään se on sitten hänen oma asiansa eikä miusta siihen kenelläkään ole mitään sanomista. Jokainen taplaa tyylillään ts.

      (Näin siis miehisiä mietteitä)

    • Joku_Vaan_30

      Ymmärrän hyvin että tekee mieli lopettaa jatkuva, aktiivinen parisuhdehaku. Tuntuu nimittäin olevan todella työlästä täällä Suomessa moinen. Näin ainakin itse koen. Olen miettinyt, onko aidan toisella puolella ruoho vihreämpää, ja hiljattain matkoillani erääseen Kaakkois-Aasialaiseen nettituttavaani tutustuttuani tämä käsitys on vahvistunut. Kokemuksieni perusteella sanoisin, että älä ota stressiä, mutta katsasta kärsivällisesti naismarkkinoita ja yritä kaikessa rauhassa etsiä sopivalta tuntuvaa naista, myös maan rajojen ulkopuolelta. Eikä parisuhteessa olevien tarvitse joka hetki samassa tilassa olla, oman tilan haku on vakiintuneissakin parisuhteissa realiteetti.

      Se ihmetyttää, miten on mahdollista että ensimmäinen, huolellinen yritys tutustua itämaalaiseen naiseen on tuonut osakseni lämpimän ja helpon parisuhteen mitä miellyttävimmän ja sopivalta tuntuvan ihmisen kanssa, kun en ole tässä tavoitteessa onnistunut viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa kertaakaan? Rahasta se ei ole kiinni, sillä en ole varakas, tarjoan naiselle vain ruuat ja vastaan esim. leffalippujen ostosta. Mielestäni olen ollut ystävällinen myös suomalaisille naisille, mutta jotain on ilmeisesti puuttunut kun en ole heidän kanssaan onnistunut.

      • oiuytretyuiol

        Olet ruma?
        Jos jollain thaikulla ei ole säällistä mahdollisuutta tulla toimeen omillaan maassaan, niin kai se ottaa kopin jostain suomalaisesta peräkammarin pojasta ja yrittää alkuun miellyttää.
        Jännä, että te miehet aina kuvittelette omalla viehätysvoimallanne pelaavanne, vaikka naine olis miten epätoivoisessa tilanteessa. :DD


    • Joskus isäntä

      Saa ainakin taloudellista turvaa, kun asuu puolison kanssa yhdessä. Kun on kahden ihmisen tulot niin voi aina tarvittaessa auttaa toista. Oman asunnonkin maksaminen on helpompaa kahdestaan kuin yksin. Vaikka ei oltaisikaan yhdessä koko ikää niin varallisuuden kartuttaminen on helpompaa kaksin kuin yksin. Sitähän ei suhteen tai avioliitonkaan alussa tiedä varmaksi. Todettakoon vielä, että omaisuus, tulot ja menot kannattaa olla erillään parisuhteessa. Eli on löyhä taloudellinen liitto, joka perustuu luottamukselle. Avioehto on ihan ehdoton tehdä. Jos toinen pettää niin toisella on pakotie ja omaakin rahaa eikä laki velvoita antamaan puolia toiselle, jos tulee ero.

      • Ihmis /suhdepeli

        Mielestäni laki tulisi laatia lasten etua silmällä pitäen Avioerotilanteissa.
        Taloudellisesti vakaammassa asemassa henkilön tulisin velvoittaa
        suurempi elatusvelvollisuus .Mikäli lapsen päähoitovastuun
        jää toisen vanhemman harteille.

        Pettämiseen lapsi ei voi vaikuttaa .

        Lapsista päävastuun kantajalle tulisi taata paremmat elatusmaksu-
        etuudet .

        Ei riitä kun pyörähtää lapsen elämässä
        Lapset tulisikin edelleen erojen jälkeenkin sitouttaa varakkaamman vanhemman
        varallisuuden kautta nauttimaan ainakin taloudellista edusta .
        Jottei lapsi putoaisi köyhyysloukkuun .


        Jos vanhempi ei noudata lapsen huoltajuudesta syntyviä tarpeita.
        Taloudellista hyvinvointia tulee jakaa lapselle .
        Hänelle tulisi antaa sakkorangaistus.
        Huoltajuusetu pois mikäli toimii jatkuvasati lapsen etua vastaan.
        Varllisuudensiirto etukäteen lasta huolta pitävälle vanhemmalle.


        Erotilanteissa yhteiskunnan ei tulisi lepsuilla .Vaan vaatia vanhemmuutta
        lapsille .

        Osa vanhemmista viis veisaavat jälkeläisistään erotilanteissa.

        Oma taludellinen etu .Tulisi olla myös lapsen etu .Lapsen kehitysvaiheessa.
        Ei perinnönjaon yhteydessä,

        MIkäli toinen vanhempi erovaiheessa ei kykene kustantamaan lapsen
        harrastusmahdollisuuksia-tai muita menoja .
        Varakkaamaan on velvoitettava lain kautta maksamaan lapsen tarpeita.
        Elatusmaksu ei ole kattava .

        Avioehtoon tulisikin sisällyttää myös perheestä pois muuttavan lapsietuus.
        Yhteiskunnan ei kuulu maksaa asunto-tai muita maksuja .
        Kun vanhemmista toinen on siihen taloudellisesti kykenevä.
        Asumistuet voitaisiin periä varakkaamalta vanhemmlta takaisin.
        Mikäli lasten päävastuu siirtyy varattomammalle osapuolelle.


      • että sellasta...
        Ihmis /suhdepeli kirjoitti:

        Mielestäni laki tulisi laatia lasten etua silmällä pitäen Avioerotilanteissa.
        Taloudellisesti vakaammassa asemassa henkilön tulisin velvoittaa
        suurempi elatusvelvollisuus .Mikäli lapsen päähoitovastuun
        jää toisen vanhemman harteille.

        Pettämiseen lapsi ei voi vaikuttaa .

        Lapsista päävastuun kantajalle tulisi taata paremmat elatusmaksu-
        etuudet .

        Ei riitä kun pyörähtää lapsen elämässä
        Lapset tulisikin edelleen erojen jälkeenkin sitouttaa varakkaamman vanhemman
        varallisuuden kautta nauttimaan ainakin taloudellista edusta .
        Jottei lapsi putoaisi köyhyysloukkuun .


        Jos vanhempi ei noudata lapsen huoltajuudesta syntyviä tarpeita.
        Taloudellista hyvinvointia tulee jakaa lapselle .
        Hänelle tulisi antaa sakkorangaistus.
        Huoltajuusetu pois mikäli toimii jatkuvasati lapsen etua vastaan.
        Varllisuudensiirto etukäteen lasta huolta pitävälle vanhemmalle.


        Erotilanteissa yhteiskunnan ei tulisi lepsuilla .Vaan vaatia vanhemmuutta
        lapsille .

        Osa vanhemmista viis veisaavat jälkeläisistään erotilanteissa.

        Oma taludellinen etu .Tulisi olla myös lapsen etu .Lapsen kehitysvaiheessa.
        Ei perinnönjaon yhteydessä,

        MIkäli toinen vanhempi erovaiheessa ei kykene kustantamaan lapsen
        harrastusmahdollisuuksia-tai muita menoja .
        Varakkaamaan on velvoitettava lain kautta maksamaan lapsen tarpeita.
        Elatusmaksu ei ole kattava .

        Avioehtoon tulisikin sisällyttää myös perheestä pois muuttavan lapsietuus.
        Yhteiskunnan ei kuulu maksaa asunto-tai muita maksuja .
        Kun vanhemmista toinen on siihen taloudellisesti kykenevä.
        Asumistuet voitaisiin periä varakkaamalta vanhemmlta takaisin.
        Mikäli lasten päävastuu siirtyy varattomammalle osapuolelle.

        Tuskin kenelläkään avioerovanhemmalla on tarkoitusta tehdä lapsestaan kärsijää. Usein vain eron toinen puolisko muuttuu ahneeksi ja käyttää lapsen "tarpeita" rahanlypsämiseen ex-aviopuoliskolta.

        Esim. Saksassa on elatusmaksut tulee taulukon mukaan johon laitetaan elatusvelvollisen nettotulot. Elatus kasvaa tulojen kasvaessa ja lasten ikääntyessä.

        http://www.n-heydorn.de/unterhaltsrechner.html

        Pitäis ottaa käyttöön Suomessakin, jotta ylimääräinen lypsäminen saatais pois.

        nm. Eronnut, jonka ex säästää lasten vaatteissa ja ruuassa pönkittääkseen omia tuloja.


      • fhtrhytwr
        Ihmis /suhdepeli kirjoitti:

        Mielestäni laki tulisi laatia lasten etua silmällä pitäen Avioerotilanteissa.
        Taloudellisesti vakaammassa asemassa henkilön tulisin velvoittaa
        suurempi elatusvelvollisuus .Mikäli lapsen päähoitovastuun
        jää toisen vanhemman harteille.

        Pettämiseen lapsi ei voi vaikuttaa .

        Lapsista päävastuun kantajalle tulisi taata paremmat elatusmaksu-
        etuudet .

        Ei riitä kun pyörähtää lapsen elämässä
        Lapset tulisikin edelleen erojen jälkeenkin sitouttaa varakkaamman vanhemman
        varallisuuden kautta nauttimaan ainakin taloudellista edusta .
        Jottei lapsi putoaisi köyhyysloukkuun .


        Jos vanhempi ei noudata lapsen huoltajuudesta syntyviä tarpeita.
        Taloudellista hyvinvointia tulee jakaa lapselle .
        Hänelle tulisi antaa sakkorangaistus.
        Huoltajuusetu pois mikäli toimii jatkuvasati lapsen etua vastaan.
        Varllisuudensiirto etukäteen lasta huolta pitävälle vanhemmalle.


        Erotilanteissa yhteiskunnan ei tulisi lepsuilla .Vaan vaatia vanhemmuutta
        lapsille .

        Osa vanhemmista viis veisaavat jälkeläisistään erotilanteissa.

        Oma taludellinen etu .Tulisi olla myös lapsen etu .Lapsen kehitysvaiheessa.
        Ei perinnönjaon yhteydessä,

        MIkäli toinen vanhempi erovaiheessa ei kykene kustantamaan lapsen
        harrastusmahdollisuuksia-tai muita menoja .
        Varakkaamaan on velvoitettava lain kautta maksamaan lapsen tarpeita.
        Elatusmaksu ei ole kattava .

        Avioehtoon tulisikin sisällyttää myös perheestä pois muuttavan lapsietuus.
        Yhteiskunnan ei kuulu maksaa asunto-tai muita maksuja .
        Kun vanhemmista toinen on siihen taloudellisesti kykenevä.
        Asumistuet voitaisiin periä varakkaamalta vanhemmlta takaisin.
        Mikäli lasten päävastuu siirtyy varattomammalle osapuolelle.

        Miehet välttelevät varsinkin toisen kierroksen parisuhteita avo- ja avioliittoihin liittyvän taloudellisen eriarvoisuuden vuoksi. Yhteen asumaan ei kannata muuttaa ainakaan virallisesti, koska sen jälkeen omaisuuden ja tulojen erillään pito muuttuu vaikeammaksi.

        Lasten huoltajuuskysymykset ovat Suomessa naisten pakkovallassa ja keskeinen osa sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Lasten taloudellinen asema heikkenee erossa niin kuin heidän vanhempiensakin. Se on fakta, jota yhteiskunnan ei pidä muuksi muuttaa. Erot ovat nykyisellään liian helppo ratkaisu arjen ahdistukseen.


      • Ihmis/suhdepeli
        että sellasta... kirjoitti:

        Tuskin kenelläkään avioerovanhemmalla on tarkoitusta tehdä lapsestaan kärsijää. Usein vain eron toinen puolisko muuttuu ahneeksi ja käyttää lapsen "tarpeita" rahanlypsämiseen ex-aviopuoliskolta.

        Esim. Saksassa on elatusmaksut tulee taulukon mukaan johon laitetaan elatusvelvollisen nettotulot. Elatus kasvaa tulojen kasvaessa ja lasten ikääntyessä.

        http://www.n-heydorn.de/unterhaltsrechner.html

        Pitäis ottaa käyttöön Suomessakin, jotta ylimääräinen lypsäminen saatais pois.

        nm. Eronnut, jonka ex säästää lasten vaatteissa ja ruuassa pönkittääkseen omia tuloja.

        Mitä tarkoitat ylimääräisellä lypsämisellä ?

        Ei kai vanhemman tarvitse antaa itseään lypsää .
        Olettaisin vanhemman mielellään kustantavan oman lapsensa
        elinkustannuksia .
        Nehän kuuluvat vanhemmuuteen .
        Elatusmaksu on vain valtion vaatima velvoite .

        Eltusvelvollisuusden hoitava vanhempi ei ole vanhemmuutta.
        Se on velvoite .
        Vanhemman kuuluu seurata lapsensa hyvinvointia erotessaankin .
        Aivan samaan tapaan kuin aviossa ollessa.

        Hänen kuuluu ilman muuta huolehtia lapsen vaatetuksesta ja harrastusmahdol-
        lisuudesta tarpeen mukaan.

        Hän kä kuten ennenkin ostamassa lapsensa kanssa hänen tavitsemat varusteet.

        Kai vanhemman tulisi sen verran lapsestaan olla selvillä vesillä.
        Vanhemman pitää olla tietoinen lapsensa puutteesta.

        Kohta alkaa taasen koulut .Vaatteet käyvät pieniksi
        Lasten tulevat harrastukset ja lomat ym.


        Luulisi nyt jokaisen panostavan lapsensa eteen Enemmän mitä elatusvelvoite
        määrää .
        Taloudellisessakin mielessä.Asuinympäristöä myöten .


      • Ihmis/suhdepeli
        fhtrhytwr kirjoitti:

        Miehet välttelevät varsinkin toisen kierroksen parisuhteita avo- ja avioliittoihin liittyvän taloudellisen eriarvoisuuden vuoksi. Yhteen asumaan ei kannata muuttaa ainakaan virallisesti, koska sen jälkeen omaisuuden ja tulojen erillään pito muuttuu vaikeammaksi.

        Lasten huoltajuuskysymykset ovat Suomessa naisten pakkovallassa ja keskeinen osa sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Lasten taloudellinen asema heikkenee erossa niin kuin heidän vanhempiensakin. Se on fakta, jota yhteiskunnan ei pidä muuksi muuttaa. Erot ovat nykyisellään liian helppo ratkaisu arjen ahdistukseen.

        Lasten huoltajuuskysymykset ovat Suomessa naisten pakkovallassa ja keskeinen osa sukupuolten välistä eriarvoisuutta

        Tekstistäsi näkyy selvästi kuinka isät ovat kautta historian olleet hankkimassa
        leipää perheelleen ja naiset aikoinaan perheenäitejä.
        Naisille on uskottu lapset ja kodinhoitotyöt.

        Riippuu suuresti isien omasta aktiivisuudesta.Kuinka nopaesti miehet
        saavat omaa ääntään kuuluville.
        Mikään muutos ei tapahdu yhdessä yössä.
        Todellinen muutos isyysasioissa näkyy sitten seuraavan sukupolven miesten
        asemassa.
        .

        Mikä estää miehiä haekutumasta päätösvaltaisiin lastensuojeluvirkoihin
        Tai muuhun aktiivitoimiin Miesten vanhemmusosan parantamiseen..
        Mitä enemmän miehiä on päättämässä omien laastensa asioista,
        Sen varmemmin ne tulevat toteutumaan miehen näkökulman kautta.


    • Ihmis/suhdepeli

      Toisaalta näen ap.aloituksessa ristiriitaa.
      Hän ei ole tavoitteestaan huolimatta löytänyt itselleen sopivaa kumppania.

      Johtopäätelmä syntyvästä tilanteesta onkin Hän kyseenalaistaa koko parisuhde
      järjestelmän .

      Kuvitteellinen ajatus ? Ap.lle

      Entä jos olisitkin löytänyt itsellesi kumppanin ?

      Mihin sinä tarvitsisit silloin parisuhdetta.

    • onneksi ei enää

      Jokainen saa elää tavallaan. Silti on surullista, kun tulee pettymys juuri sen vuoksi, ettei toinen halua, kuin panoa, vaikka itse olisi ollut kiinnostunut jopa suhteeseen. Näin on käynyt minulle muutaman kerran. Tosin varmasti myös toisinpäin. Jos elää pelkistä lyhyistä suhteista, se pitäisi reilusti kertoa. Niitä ihmisiä jotka vain haluavat satuttaa, löytyy kyllä. Ehkä he saavat kiksinsä siitä.

    • mummo74 v

      No joo, näkee että ap on kypsymätön ihminen jolla omat ilot on pääasia elämässä.
      Sen verran kommentoin, että kun ihminen elää pelkällä panolla läpi elämänsä, niin entäs sitten kun ikää alkaa olla yli 70 tai vielä enemmän.
      Toki vanhainkodissa nuoret nätit hoitsut vaihtavat vaipat ja syöttävät, mutta eikö se parisuhteen tärkein homma ole tuottaa jälkeläisiä? Jotta ne ainakin siellä vanhainkodissa edes eläkepäivänä kävisivät katsomassa:) ja tietty vuosien varrella perheestä on muutakin iloa ja seuraa.
      Mutta, ei muuta kun tsemppiä yksinäiseen vanhuuteen.

      • terttu56

        onpas lapsellinen kommentti ! ei ne lapset ihmiselle sitä onnea välttis tuo ! kuolla voi yksinäisenä oli lapsia tai ei. luulis mummelinkin tohon ikään tietävän ettei lapset kaikilla välitä tuon taivaallista miten se vanha äiti tai isä jaksaa. perintö vasta saa paikalle tappelemaan. näitä esimerkkejä on suomi täynnään ! vaikka ihminen eläisi ns yksin sillä voi olla vahva ystävien rinki,mikä pitää huolta toisistaan ym.että annetaanpa ihmisen itse tehdä se oma elämä,toisille lisääntyminen on se number 1 toisille joku muu,ei siin sen kummempaa !


      • jopajopajotakin

        mummo 74, on sulla aika kummalliset mietteet, miksi olla vanhainkodissa.
        Olen 75v ja aika hyväkuntoinen, siis terve. mitä nyt iän tuomat pienet rempat.
        - Ei tarvii vaihtaa vaippoja. Olen elänyt yksin jo 40v, eikä se tarkoita, että olisin yksinäinen, tosin just olen kun naiseni asuu toisella puolella maata, käy silloin kun häntä huvittaa. (ennen sanottiin, että käyn kellon vetämässä, nyt eletään dikiaikaa)
        Enkä ole tumputtaja, saan halut hiljenemään, mutta naisellani onkin sitten toinen juttu...on helluntailainen, ei siinä huonoa ole, mutta hän on kaksnaamainen, hormoonit hyrisevät hänelläkin, mutta ei sais poiketa tieltä, välillä on niin kiihkeää että ei uskois, mutta toisella on on kuin ruumis.Olen kyllä oppinut matkan varrella miten tehdään esileikki, mutta joskus ei sitäkään saa tehdä. Olisin ollut valmis avioon hänen kanssaa, mutta hän jänisti (66v) Nyt tavataan kk tai parin välillä.
        - Kysyin melkein kosintatilanteessa, mitä annat minulle sitten kun olemme aviossa? Hän vastasi en mitään, korkeintaan nukumme samassa vuoteessa!
        Olen ollut hyvin pettynyt häneen, ei juo eikä polta, on pieni ja siro rakenteeltaan.
        Mutt AIDOSTI vanhapiika, on ollut kolme jonkinlaista suhdetta, eivät ole toimineet.
        Että aion odottaa vielä, jospa muuttuisi vielä mukavammaksi...Olenkohan vanhuudehöperö, vai puutteessa, kannattaisiko jatkaa. Taitaa rahani mennä kukkalähetyksiin..en jaksa todistella rakkauttani ja ihastustani (3v).
        On aito Savolainen, todella ilkeä puheissaan ja monisanainen...eikä jutuista saa oikein selvää. Voi paskat kun olen tyhmä. Ottaisin oikein kunnon kännit, mutta kun en oo käyttäänyt 50 vuoteen, en haluaisi pilata päivääni.

        Kait se on niin että sit kun nainen saa miehen, aloittaa sen ainaisen pihtaamisen jolla saa miehen tekemään mitä vain....ainakin häipymään kodistaan...
        Koko maailman sivun nainen on johtanut miehiä perseellään, oli minkä ikäinen.

        Siit huolimatta haluaisin sen joka huastelloo viäntää ja kiäntää...


      • turhaa vertailua

        Jälkeläisiä voi tehdä ilman parisuhdettakin. Ja itse hoitoalalla työtä tehneenä valitettavaa on se että ne vanhukset unohdetaan usein sinne vanhainkotiin omaisten puolelta.
        Ihmisellä voi olla hyvinkin laaja ystäväpiiri ja sukulaisten lapset rakkaita. Ei yksin olo tarkoita yksinäisyyttä.


      • toinenmummo67v
        terttu56 kirjoitti:

        onpas lapsellinen kommentti ! ei ne lapset ihmiselle sitä onnea välttis tuo ! kuolla voi yksinäisenä oli lapsia tai ei. luulis mummelinkin tohon ikään tietävän ettei lapset kaikilla välitä tuon taivaallista miten se vanha äiti tai isä jaksaa. perintö vasta saa paikalle tappelemaan. näitä esimerkkejä on suomi täynnään ! vaikka ihminen eläisi ns yksin sillä voi olla vahva ystävien rinki,mikä pitää huolta toisistaan ym.että annetaanpa ihmisen itse tehdä se oma elämä,toisille lisääntyminen on se number 1 toisille joku muu,ei siin sen kummempaa !

        Mitäs Terttu vaahtoat. Jos sun muksut sitä perintöä vaan kärkkyy , tai ite oot niin tehnyt, niin ei kaikilla sillai välttämättä ole. Mummohan sanoi humoristisesti että ainakin eläkepäivänä käyvät kattomassa:)
        Älä ota noin rajusti kantaa, jos jollekin on lapset tärkeitä ja perhe, jotkut kun voivat tykätä vanhemmistaan ihan oikeesti. Niihin ystävä verkkoihin en kyllä vanhuuttani turvaisi sitäkään vähää mitä muksuihin. Onneksi on rahaa mennä yksityiseen hoitoon jos joskus tarvii mennä.


    • TeroTietäjä

      Parisuhteet. Hyi! Joutuu haistelemaan toisen kakan hajua vessassa käynnin jälkeen.

      • .....

        Minusta se on just söpöä.


    • Mää en oo seukannu koskaan viel ja ikää on 26v, ja oon todella onnellinen ilman suhdettakin, koskaan en halua parisuhdetta, sinkkuna oon syntyny ja sinkkuna tulen kuolemaan, naista en ole kädestä pitänyt, naista en ole pussannut, en halannut enkä pannut ja hyvä niin.

    • Hyödytön

      Kysymyksen asettelu MItä hyödyn parisuhteesta? kertoo miksi ylipäätään ajattelet asiaa, siis parisuhteen hankkimista.

      Kaikesta ei tarvitse hyötyä.Parisuhde onnellisena on suuri onni elämässä. Kaikkien ei siihen tarvitse ryhtyä varsinkaan jos ajatus on luokiteltu brutto/nettohyöty.....

    • Ajatus parisuhteesta

      Paljonkin täällä on näitä provoaloituksia mutta mitäs siitä. Ajatuksiaan voi aina tuulettaa ja miettiä miksi joku asia on niinkuin se on.
      Jos ajatellaan vain parisuhteen hyötyjä ja mitä itse siitä saa, silloin mennään hatelikkoon. Parisuhteen tulisi olla aina molemminpuolista asioiden ja elämän jakamista, toistensa auttamista ja huomioimista. Antaessaan saa itsekin.
      Jos haluaa lapsia, on lapsen kehityksen kannalta hyvä olla parisuhteessa, eikä noita lapsia oikein muuten yleensä tehdäkään ennenkuin se kumppani löytyy jonka kanssa niitä haluaa tehdä. Ns. "vahingot" ovat asia erikseen, niiden kanssa on opittava elämään. Senkus elelee yksin jos niin on hyvä, mutta ei pidä huijata kumppaniakaan, että on hakemassa parisuhdetta kun ei sitä ole.

    • olet mielikuvitusta

      Olet se sama tyyppi joka ei jaa omaa hyväänsä kenellekään. Mitä täällä enää kirjoittelet jos olet päätöksesi tehnyt? Onko elämäsi niin tyhjää sittenkin että pitää kirjoitella Suomi 24 sivustolle ?

    • klkjhlhk

      Aloittajalle tuo on vain välivaihe. Kyllä se parisuhde alkaa taas muutaman sinkkuilu vuoden jälkeen kiinnostamaan.

      Veikkaanpa että melkein kaikki ikisinkut pariutuvat jossain vaiheessa, vaikka nyt tuntuisinkin että on helppo elää yksin.

    • Hetki riittäää

      Mielestäni kannattaa etsiä, jos saada elämäänsä edes sen hetken todella onnellista aikaa ja ihmisen, jonka kanssa pääsee jakamaan koko olemuksensa.

      Olen siis sitä mieltä, että määrä korvaa laadun. Voisin olla kymmeniä vuosia sinkkuna, jos saisin elää sielunkumppanini kanssa edes pari vuotta.

      Hyvät elämänkokemukset antavat voimaa jaksaa niiden huonojen aikojen yli. Lopun ikää yksin eläessä, asenteelle "kun se ei kannata hautaan asti", ei saa miään elämänkokemuksia. Onko se sitten hyvää elämää?

    • Vaimo.----

      Olet aivan oikeassa siinä, että parisuhde on taitolaji eli se vaatii tietyntyyppistä osaamista ja asennetta onnistuakseen ja toisaalta taas antaa parhaimmillaan elämään mielekkyyttä, tarkoitusta ja tärkeimpänä saada rakastaa ja olla rakastettu.

      Hyötynäkökulmasta käsin en osaa parisuhdetta analysoida mutta oman 30 vuotta kestäneen parisuhteen perusteella ja ansiosta uskallan myöntää olevani onnellinen pitkälti juuri avioliiton takia. En tiedä ihanampaa tunnetta kuin tieto siitä, että on olemassa ihminen, joka rakastaa minua tälläisena ja minä saan rakastaa häntä ehdoitta. Parisuhde on kasvattanut minua ihmisenä erittäin paljon ja jos vertaan itseäni samanikäisiin tuntemiini vanhoihin piikoihin, niin onhan elämäni aivan toisenlaista ja rikkaampaa kuin yksinelävän keski-ikäisen naisen.

      • 19

        No jaa, mitähän kertoo sinun henkisestä kehitysasteestasi se, että nimittelet yksinäisiä naisia vanhoiksi piioiksi? Kysynpä vaan.


      • tIINA61

        ja moni keskiikäinen yksinelävä säälii ehkä sua 30vuotta aviossa ollutta. aattelitkos siltä kantilta?onko vaikeata ymmärtää että kaikille mies ja lapset ole se elämän täyttymys,elämä on helvetin rikas kaikenlaisille jokta osaa siitä nauttia.


      • pipapää

        'Parisuhde on kasvattanut minua ihmisenä erittäin paljon '
        Ei tarpeeksi kuitenkaan kun tommottii kirjoittelet

        -saako nauraa


      • Saimpas sinut!
        pipapää kirjoitti:

        'Parisuhde on kasvattanut minua ihmisenä erittäin paljon '
        Ei tarpeeksi kuitenkaan kun tommottii kirjoittelet

        -saako nauraa

        Näkyi kalikka kalahtavan aika monen nilkkaan!!!!!!!!!!!


      • Ihmis/suhdepeli

        Eihän yksinelävä keski-ikäinen nainen voi verrata
        sinun onnellisuuden tunnettasi omaasi.Muuten kuin oletuksen kautta.

        Hänellä ei ole kokemusta muusta onnellisuuden tilasta kuin omastaan .

        Mikä estää keski-ikäisiä yksineläviä vanhojapiikoja kokemasta
        onnea miehen kanssa, muulla tavoin .

        Itselläni on vanhapiikaystävätär .Hänellä oli yksi todellin rakkauskokemus
        kymmenen vuoden ajan eronneen miehen kanssa .Asuivat eri osoitteissa.
        Miehen kuoltua hänellä on uusi miesystävä .He tapailevat toisiaan silloin
        tällöin.Molemmilla on oma osoite.
        Tämä suhde on kestänyt jo n.13 vuotta.
        Lomailevat yhdessä ja viettävät kaikki juhlapyhät toistensa tykönä.
        Hänet mielletään juuri kuvaamaasi keski-ikäiseksi vanhakasi piika-ryhmään.
        Hän matkustelee paljon ja viettää omasta mielestäni täyttä ja antoisaa
        elämää.


      • turhaa vertailua

        Ehkä elämäsi voi olla eritavalla rikasta kuin sinkun mutta turha niitä on verrata toisiinsa niin että voisit sanoa sen olevan RIKKAAMPAA kuin yksin elävän.

        Kyllä,parisuhde on taitolaji mutta niin myös yksin eläminenkin sillä kaikki eivät siihen pysty. Ei niin että olisivat oikeasti onnellisia ja tyytyväisiä yksinoloon.

        Itse olen löytänyt yksin elämisestä paljon rikkauksia enkä silti ole yksinäinen.

        Yksin eläminenkin kasvattaa ihmistä ja paljon,sen voin sanoa omasta kokemuksesta. Siinäkin pääsee tutkiskelemaan itseään ja voin sanoa että itse olen muuttunut ja oppinut kaikista eniten elämästä niinä vuosina kun yksin olen elänyt. Ihmissuhteita minulla on monenlaisia ja varsin tyydyttäviä,vaikka olenkin sinkku.


    • armahin

      Kyllä hyvä elämänkumppani tuo paljon iloa, rauhaa, vuorovaikutusta, lämpöä, arjen jakamista, huolien jakamista, tarkoitusta, oppimista, hellyyttä, vastuunkantoa jne. Toivon kaikkien elämään rakastavan kumppanin!

    • sdnjankda

      Usko(kaa) jo, kaikki eivät halua kumppania, ei minkäänlaista!

    • fuckbuddySystem4evah

      Aloittajan kanssa samaa mieltä, ihmetyttää ihmisten hinku pariutua. Oon 24 enkä ole täysi-ikäistymisen jälkeen halunnut seurustella - fuckbuddy-meininki miellyttää eniten. Olen kuitenkin ajautunut pariinkin kertaan parisuhteisiin miesten painostuksesta, vaikka ovat seksisuhteen kanssani aloittaessaan tienneet etten halua naimisiin, yhteistä asuntoa tai lapsia. Sitten se tuleekin jonain yllätyksenä etten halua kihlautua enkä jättää ehkäisyä pois? En välitä yhdenillanjutuista, joten haluaisin kyllä uuden fuckbuddyn - mutten viitsi lähteä siihen rumbaan taas, etten satuta enää ketään joka ei ymmärrä seksisuhteen ja parisuhteen välistä eroa. Ja toisaalta viimeisimmän vakavaa seurustelua vaatineen, seksiä pihdanneen ja nurkkiini muuttaneen poikaystävän jälkeen ei kyllä ole yhtään hassumpaa olla ihan itsekseenkin. Seurusteluhinkua ei todellakaan ole, vaikka hyvä seksisuhde samanhenkisen miehen kanssa toki maistuisi!

    • kaksin:)

      Seurustelen ja olen onnellinen,että tapasin miehen jonka kanssa voin jakaa niin ilot kuin surut.Vastoinkäymisiäkin on ollut,mutta puhumalla niistä on selvitty.Toisenten on parempi olla yksin,mutta tuskin ihmistä on luotu olemaan yksin.Kyllä kumppanin kanssa on aina ihanampaa.

    • ranttalinen

      Parisuhde on yhdenlainen tapa elää, niin kuin on sinkkuuskin. Samaa mieltä olen heidän kanssaan, jotka näkevät, että jokainen saa omien toiveidensa mukaan elää jonkun kanssa yhdessä tai yksin. Nykyään on varsin yleistä, että on yksin, enkä sanoisi, että sellaista samassa määrin kummeksutaan kuin ennen. Toisen löytäminen sitä vastoin on aika ajoin varsin työlästä, ja on surullista, jos haluaisin elää yhdessä jonkun kanssa, mutta tätä "yhtä" ei vain tunnu löytävän.

      Itse elän parisuhteessa, ja siinä minulle tärkeintä on se, että oppii toisesta ihmisestä ja itsestä sellaisia puolia, joita ilman parisuhdetta tuskin tulisi oppineeksi. Näen parisuhteen matkana, jonka aikana ihmisellä on mahdollisuus kasvaa ihmisenä sekä oppia hyväksymään ja rakastamaan toista ehdoitta. (Tosin en epäile sitäkään etteikö ihminen pystyisi kasvamaan ihmisenä ilman parisuhdettakin...) En pidä parisuhdetta vain seksuaalisen läheisyyden tyydyttämisen pelikenttänä tai pelkkänä "halujen valtakuntana", jonne kaikki muutkin omat fyysiset ja henkiset tarpeet tuodaan tyydytettäväksi.

      Itse ajauduin parisuhteeseen, sillä ennen sitä ajattelin, että haluan elää yksin. Kohtasin kuitenkin ihmisen, joka näkee minussa loppuelämäkseen rakastettavaa ja jota itsekin tahdon rakastaa parhaani mukaan lopun elämääni. Ystävät kulkevat parisuhteen rinnalla, eikä minulla ole mitään syytä väheksyä sitä tukea, ymmärrystä ja yhteisen todellisuuden jakamista, jota saan yhä heidän kanssa kokea.

      Ennen olin yksin, mutta en ollut yksinäinen. Vapaampi ehkä olin päättämään omista asioistani, mutta juuri tuon vapauden sanelemana päätin myös aloittaa seurustelun nykyisen kumppanini kanssa. Vapaasta tahdosta tehty valinta olla yhdessä. Se on minun tieni, ja olen siitä onnellinen.

      Jokainen kulkekoon omaa tietään.

    • Hah!

      vaikuttaa tuo sun ongelma olevan siinä että sulla ei taida suhteet luonnistua kun olet niin itsekäs. tuollaisten onkin parempi olla yksin, ei kuulosta kovinkaan normaalilta ajattelutavalta. kirjaudu tosiaan elämästä ulos ja muuta autiolle saarelle, sinne tuollaiset kuuluu.

    • SikaMuttaMies

      Joo, äijähän puhuu asiaa! Tosin laiskuus on kyllä huonoin kuulemani syy mutta muuten osuit naulan kantaan.

    • Tekstiä urpolle!

      Tyypillinen putkiaivon ajattelutapa ja kommentti, mielestäsi naisen kanssa ei voi olla muuten suhteessa kuin että asuu saman katon alla. Kuulut tähän kastiin joka netistä etsii pornoleffoja ja laittaa oman käden toimimaan, eihän nyrkki-kyllikkiä parempaa voi olla :-) Ja kun tarvitset jutusteluseuraa, surffaat netissä ja kirjoittelet siellä. Yritäpä tuohon typerään ajattelutapaasi saada mahtumaan, että emme me kaikki naisetkaan välttämättä halua saman katon alle asumaan, siksi nk. etäsuhteet on parhaita, siinä on aikaa myös omalle elämälle. On ehkä tosiaan parempi, että niin sinä kuin kaikki muutkin tavallasi ajattelevat, omasta mielestään tosi urhot, kirjaudutte ulos todellisesta elämästä ja elätte nettimaailmassanne, jää enemmän liikkumatilaa meille nk. normaaleille ihmisille.

      • klhnu

        Juuri tuo asia minuakin on ihmetyttänyt. Eihän suhteessa oleminen todellakaan tarkoita aina sitä, että asuttaisiin saman katon alla. Vaikka seurustelusuhteeseen jonku kanssa alkaiskin, niin parempi vaihtoehto onkin aluksi sellainen, että kummallakin on se oma asunto, ja näin ollen tietynlainen oma vapauskin. Saman katon alle muuttamista harkita vasta sitten, kun siihen kumpikin on valmiit, eikä sen asian kanssa kannata kiirehtiä. Itsekin voisin kyllä seurustella jonku kanssa, mutta en myöskään aivan vähällä olisi heti yhteen muuttamassa. Asiaa voisi harkita vasta sitten kun sekä minä, että kumppanini olisimme siihen valmiita, ja sen aika näyttäisi milloin sen aika tulee, jos tulee.


    • Onnellinen yksin

      Kun on nähnyt mitä parisuhde on omassa ja monen muun elämässä, niin on todella vapauttavaa ja ihanaa elää yksin omien tapojensa, tottumustensa ja halunsa mukaan. Ei ole tilivelvollinen kenellekään, vaan saa elää rauhassa ja tavata muita ihmisiä silloin, kun haluaa. Jokainen saa elää haluamallaan tavalla, mutta varsinkin iän myötä moni huomaa olevansa onnellinen ja tyytyväinen eläessään yksin vapaana muiden ohjelmoinnista, vaatimuksista jne. Pitkän liiton jälkeen leskeksi jäävät ovat usein todella onnettomia ja kärsivät paljon yksinäisyydestä, koska se ei ole itse valittua. Kun valitsee elää yksin, ei ole läheisriippuvainen, vaan osaa elää yksin tarvitsematta takertua kehenkään vain sen takia, ettei olisi yksin. Sellaista ihmistä ei enää löydy, jonka kattoni alle päästäisin asumaan. Yksin on hyvä olla.

    • äitiäs kanssa

      Olen ollut kaikenlaisissa suhteissa, mutta se "intiimiystävyys" on kokematta ja sitä etsin. Fuckbuddy on muuten ok, mutta pidemmän päälle ärsyttää, koska yleensä niihin ei kuulu julkisia näyttäytymisiä. Aikoinaan sellaiseen lähdin ja yhtäkkiä huomasin tuntevani jotain kyseistä miestä kohtaan. Siihen loppui se. Vielä nykyäänkin ajattelen häntä lämmöllä...

      • fuckbuddy69

        no mulla on mun oma fuckbuddy systeemi pyöriny vuosia. Seurustelin välis ja sillo systeemit oli seis. Kyl meil pukkaa tunnetta välil kehii. No me ny katellaa, johtaako mihkää taaskaa. Julkisestikki liikutaa ja meit pidetää hyvinä ystävinä jonkinlaisena sinkkukaksikkona, jotka pelastaa tarpeenvaaties toisen pulasta...Meist o todistei pilvin pimein ja molemmat menee ja tulee ku huvittaa, ei ketää usko...totuutta...


    • Parittelusuhdeko

      Pitääkö parisuhteesta sitten hyötyä. Onko elämä joku tulosvastuupeli jossa pitää aina hyötyä toisen kustannuksella?
      Onhan parisuhteessa etunsa jos toki haittansa.
      Esimerkiksi talletukset voi hoitaa helpommin, kun ei tarvitse etsiä pankkia kauempaa. Toisaalta yleensä pitää sitoutua käyttämään vain yhtä pankkia. Jos ei ole siihen valmis, niin sitten on parempi asua yksin.
      Parisuhteessa oppii paremmin tuntemaan itsensä, kun niitä tunnetiloja joutuu käsittelemään eri tavalla.

      • pyhä yksinkertaisuus

        no just.eikö suhdetaitoja ja tunnetilojakin harjoitella erilaisten ihmisten kanssa päivittäin!säkö tarkootat että vain sen yhden kanssa eläessä oppii niitä suhdetaitoja.luulekkossää että yksinelävät jossain umpiossa elää!?jos sää elät jonkun puli sekopään narsistin kanssa niin siinä sulla on rakentavaa seuraa,peilaat itteess oikeen!herraisä mitä soopaa!


    • ....................

      Ei kai sen parisuhteen mikään vankila tulisi olla? Jos tuollaisia fiiliksiä tulee, niin silloin ollaan aivan väärällä pohjalla suhteessa. Tietenkin se vaatii tervettä itsetuntoa ja ehkä hieman elämänkokemustakin, että toiseen pystyy luottamaan.

    • ÄLLITÄLLI

      "Uloskirjautunut", parisuhdetta nähneenä lienet saanut "opetuksen", jota et vähällä unohda? No, älä murehdi, elele kaikessa rauhassa yksinäsi, liikuskele/matkustele kavereiden kanssa jne, eli elele sinkkuelämää. Se oikea kopsahtaa eteesi kun sitä vähiten odotat

    • Puurokattila

      Parisuhdetta ei tosiaan tarvi mihinkään, etenkään naiset. Se oikea -käsite on mennyttä maailmaa, koska naiset eivät enää tarvii miehiä mihinkään ;). Pelkkää riesaahan niistä vaan on. Ei parisuhteet nykyään kestä, paras suosiolla tottua asiaan :).

    • erilainen tarina

      Turkissa on viela miehia..3 paivan kuluttua kysyi haluanko menna naimisiin..arvelutti..panin suomalaisen ajattelumallin sivuun ja sanoin okay jos et tuota mulle harmia..koska en tuntenut silloin viela paljon..siita vuoden paasta mentiin virallisesti Turkissa naimisiin..minareetin kajahdellessa taustalla.en ole katunut ..avioliittoa on nyt takana 5 vuotta ja ei ole pummi vaan tekee rahaa niin etta joka paiva tukko menee pankkiin..joo ei Suomesta en olisi tallaista miesta loytanyt..saan olla nainen han tekee kaikki raskaat tyot..ei tulisi mieleenkaan esim kantaa raskaita ..kauppakasseja tai muuta ..toisaalta paasee liian helpolla ..turkkilainen on mies ja antaa naisen olla nainen ei mene roolit sekaisin.

    • ..

      En ole eläissäni tavannut luotettavaa ihmistä,
      en ole koskaan ollut hyvässä turvallisessa suhteessa.
      Viimeisin Mukamas unelmamies olinkin pelkkää harhaa ja valhetta.

      Joten alan tulla siihen tulokseen, etten odota ihmisiltä enää mitään.
      Tapailen miestä, mutta minulla ei ole mitään tunnetta häneen, en odota mitään, menen päivä kerrallaan. Yksinäisyyden tunne muuttuu pikkuhiljaa tyhjyydeksi.

      Voi olla sydämeni on jo kuollut. Pitääkö suhteessa olla rakastunut?

      • ....................

        Teet karhunpalveluksen sille toiselle. Hän ansaitsee parempaa kuin tuo!


      • ..
        .................... kirjoitti:

        Teet karhunpalveluksen sille toiselle. Hän ansaitsee parempaa kuin tuo!

        Iha tosi? Mitä sä tiedät hänestä?
        Jos tietäisit, niin et tuomitsisi minua.

        Kaltaisiasi ilokseen hakkaajia löytyy miljoona tusinassa.


      • ....................
        .. kirjoitti:

        Iha tosi? Mitä sä tiedät hänestä?
        Jos tietäisit, niin et tuomitsisi minua.

        Kaltaisiasi ilokseen hakkaajia löytyy miljoona tusinassa.

        Kirjoituksestasi voi päätellä, että ainoa oikea ratkaisu sinulle olisi olla yksin ajatuksinesi. Ehkä siten saisit ne vielä joskus järjestykseen! Pahin vihamieskään ei ansaitse tunteettomuutta, vaan eron.


      • ..
        .................... kirjoitti:

        Kirjoituksestasi voi päätellä, että ainoa oikea ratkaisu sinulle olisi olla yksin ajatuksinesi. Ehkä siten saisit ne vielä joskus järjestykseen! Pahin vihamieskään ei ansaitse tunteettomuutta, vaan eron.

        Ääliö.
        Maailma ei ole sitä miltä näyttää. Sä näet vain oman maailmasi. Ja sen olet ansainnut.


      • ................
        .. kirjoitti:

        Ääliö.
        Maailma ei ole sitä miltä näyttää. Sä näet vain oman maailmasi. Ja sen olet ansainnut.

        Totuus tekee kipeää. :)


      • hammurab

        on niitä luotettavia n.20% ehkä enemmänkin...naiset vain haksahtavat pelimiehiin, pitää vain osata arvioida....


    • Vääristymän oikaisu

      Mielenkiintoinen keskustelu joskin aloittajan tekstistä huomaa, että vielä on hieman korvauntaukset märkänä. Parisuhdehan ei tarkoita sitä, että muodostetaan yhteinen pesä, laitetaan hynttyyt yhteen. Miehillä vaan ajatusmaailmaan ei mahdu kuin kaksi vaihtoehtoa; joko tuo em. tai sitten ollaan yksin. Kypsien aikuisten parisuhde voi olla se, että sitoutuu henkisesti toiseen ilman että ollaan saman katon alla. Treffataan ja tehdään yhdessä mukavia asioita, keskustellaan, matkustellaan ym. mukavaa.

      Omalle kohdalleni osui juuri aloittajan kaltainen ihminen joka mielessään väänsi asian niin, että haluaisin aloittajan kuvaamaa parisuhdetta eli saman katon alle asumista. Ja niin hyvin onnistui vääntämään, että sai sen omassa mielessään kääntymään niin, että minä olisin tuollaista halunnut. Mielestäni tuo kuvaa sitä, että aiemmin elämässä tapahtuneet epäonnistuneet on omassa itsessään vielä käsittelemättä ja sen takia mörköjä nähdään sielläkin missä niitä ei ole.

      Ei millään pahalla, mutta juuri tällaiset ajattelutavat jos mitkään kuvaavat sitä kuuluisaa putkiaivoisuutta:)

    • nunero

      Minä voisin ottaa parisuhteen, siis sellaisen kivan miehen, joka siihen pystyisi sillä tavalla, minkä minä näen oikeaksi. Eli ei vieraita naisia, ei kyttäämistä ja samanhenkisiäkin pitäisi olla, joitakin samoja kiinnostuksen kohteita. Ihan sama asuttaisko saman katon alla, mieluummin kuitenkin ehkä ei. Siitä tulisi tod.näk. ylimääräistä riesaa, kun miehille pitää aina kokata ja minua ei se henk.koht. kiinnosta.

      Entä se syy, miksi haluaisin parisuhteen? Seksi, seksi ja seksi. Kaiken muun voin tehdä likkakavereiden kanssa ja se on usein hauskempaa niin.

      Ja ihan oikeesti vähän veetuttaa nämä suomi24- miehet, jotka haluis paljaalla. Eikä tunnu tajuavan, että vaikka heillä ei ole oireita niin tauti saattaa silti olla. Voisin ottaa irtonumeroita, jos suostuisivat käyttämään suojausta ja jos niillä edes ottaisi eteen.

      Nyt löysin hyvän miehen, jolla ei ole potenssiongelmia ja katsos, heti alkoi tuntua että voisi perustaa vaikka parisuhteen.

      nainen, 43

    • fuckbuddy69

      no siis eihä munkaan touhut oo sen kummosempia, kuin haluun ton oman vapauden ja kuitenkin seksiä ja läheisyyttä tasapainottamaa mihi muuhu naista tarttisin?

      Mä tuun toimee omillani, osaan itekki tehä ruokaa ja kaikki o iha jees muutenkin. Jos vastaa tulee et joku millä o ongelmat yhtä vähäsiä ku mullakin ja muute synkkaa ni miksei si parisuhde.

    • hammurab

      mies tarvii naista tasaisin väliajoin ilman romantiikkaa, naiset taas elävät romantiikasta ja haluavat tuntea itsensä halutuksi...olemme niin erilaisia.
      parisuhde jo sanana tuntuu ihan naisten keksinnöltä

      • 42v ja sikana

        se riippuu ihmisen iästä. itse en ole romanttinen,mutta voisin joskus viettää hetken MIEHEN kainalossa.


      • kaskas joo
        42v ja sikana kirjoitti:

        se riippuu ihmisen iästä. itse en ole romanttinen,mutta voisin joskus viettää hetken MIEHEN kainalossa.

        42v ja sikana ssssulllle
        - Ei siihen kai tarvita romanttiikkaa olla toisen kainalossa, se on sitä läheisyyden kaipausta ja turvallisuuden tunnetta, se on kai meille kaikille tarpeellista. Toiset vain käyttävät sitä väärin.
        Siitä ovat viisaat eri mieltä, ainahan on niitä jotka ovat "epätasapainossa" menetelläkseen kuin haluavat, vahingoittavat toista ja toisia.

        Nainen ns rakastuessaan ovat mielellään jalat levällään ja saa miehen hormoonit pyörimään, sitten kun mies on "vangittu" ei sitten muuta kuin haluttomasti ja maanittelemalla...soppa on sitten selvä.
        Koko maailman sivun on tuo teoria pitänyt paikkansa, pienin vivahde eroavaisuuksin. Läheisyys ja turvallisuuden tunne on kahden ihmisen välisessä suhteessa se oleellinen asia.
        Joo joo on poikkeuksia tietenkin, suuntaan mutta noin tavanmukaisesti.

        Ole sinä vain vähemmän tunteellinen jos viihdyt siinä olotilassa, ota elämästä irti kaikki mitä voi kohtuudella otta ja nauti 42 vuotiaana, ihminen parhaassa iässä.
        Voimia ja rohkeutta sinulle.


      • kaskaskas20
        kaskas joo kirjoitti:

        42v ja sikana ssssulllle
        - Ei siihen kai tarvita romanttiikkaa olla toisen kainalossa, se on sitä läheisyyden kaipausta ja turvallisuuden tunnetta, se on kai meille kaikille tarpeellista. Toiset vain käyttävät sitä väärin.
        Siitä ovat viisaat eri mieltä, ainahan on niitä jotka ovat "epätasapainossa" menetelläkseen kuin haluavat, vahingoittavat toista ja toisia.

        Nainen ns rakastuessaan ovat mielellään jalat levällään ja saa miehen hormoonit pyörimään, sitten kun mies on "vangittu" ei sitten muuta kuin haluttomasti ja maanittelemalla...soppa on sitten selvä.
        Koko maailman sivun on tuo teoria pitänyt paikkansa, pienin vivahde eroavaisuuksin. Läheisyys ja turvallisuuden tunne on kahden ihmisen välisessä suhteessa se oleellinen asia.
        Joo joo on poikkeuksia tietenkin, suuntaan mutta noin tavanmukaisesti.

        Ole sinä vain vähemmän tunteellinen jos viihdyt siinä olotilassa, ota elämästä irti kaikki mitä voi kohtuudella otta ja nauti 42 vuotiaana, ihminen parhaassa iässä.
        Voimia ja rohkeutta sinulle.

        akat haluavat, tai sitten ei. Väittävät etteivät tarvitse miestä...
        - Wanha Suomalainen sananlasku sanoo: parempi etusormi pillussa, kun keskellä kämmentä !


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      18
      1475
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1305
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      63
      1202
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1092
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1036
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1025
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      1023
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      989
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      981
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      980
    Aihe