Vesitiiviystaulukko, tässä faktaa
On totuuden aika
3176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja ohessa kelloseppäliiton sivuilta hieman toinen kanta asiaa. Sieltä löytyy muutakin oleellista titoa kelloista joihin kannataa provojenkin tutustua.
VESITIIVIYS
Kellon vesitiiviys riippuu sen kuoren ja tiivisteiden kunnosta sekä rakenteesta. Kelloissa käytetään vesisuojauksen tasosta vaihtelevia merkintöjä. 3 atm, 5 atm, 10 atm tai 20 atm (vastaavasti 30m, 50, 100m tai 200m). Merkinnöistä huolimatta suojauksen taso ei vastaa käytännössä todellisuutta. Käytännössä kellot jaetaan vesitiiviyden mukaan seuraavasti: Normaalielämän käyttöön valmistetut eli roiskevesisuojatut kellot (3-10atm / 30-100m) kestävät nimensä mukaisesti roiskeveden eli pisarat, jotka tulevat mm käsiä pestessä tai pienessä sateessa.
Näiden kellojen rakenne ei juurikaan kestä veden painetta, eikä varsinkaan upotusta veden pinnan alle tai suihkua tai saunaa. Huonokuntoisten tai likaisten tiivisteiden johdosta jopa kädestä nouseva hiki tai kovan sateen aiheuttama kosteus saattaa tunkeutua kellon sisälle. Oikeasti vesitiiviistä (yli 10atm/100m) kellosta puhutaan uintitiiviinä sitten kun kuoren rakenne on suunniteltu vettä ja kosteutta vastaan. Näin ollen vesitiiviissä kellossa tulee aina olla hieman normaalia paksumpi lasi, kierrettävä takapohja sekä kierrelukittu nuppi. Näillä kelloilla voi huoletta uida ja sukeltaa minkä ilman apuvälineitä pinnan alle pääsee.
Sukeltajan kellot eli laitesukelluksen kestävät (20-100atm /200atm -1000m) kellot ovat sitten vielä edellisistä paremmin tiivistein ja vankemmin rakentein valmistettu kestämään kovaa vedenalaista painetta. Kuitenkin täytyy muistaa, ettei kellossa mahdollisesti olevia painimia kuitenkaan saa painella veden alla. Merkintöjen suuri "vääristymä" johtuu siitä, että kelloja testataan laboratorio-olosuhteissa. Eli vaikka kello testatessa kestääkin esimerkiksi 50 metrin syvyyttä vastaavan paineen, on kysymyksessä staattinen vesisäiliö, jossa kello on paikallaan. Oikeassa käytössä sekä kello että vesimassat liikkuvat, lämpötilat vaihtelevat ja kuoren osat ja tiivisteet likaantuvat sekä kuluvat.
Asiantunteva kelloseppä tarkastaa kellon vesitiiviyden aina pariston vaihdon tai huoltojen yhteydessä.
Prologuen loppuun myydyssä lippulaivassa on kierrettävä takakansi ja nuppi. Missään toisessa Prologue -kelloissa näitä ei ollut.
Mutta koska Prologue on nyt loppuunmyyty on markkinoilla hinta-/laatusuhteeltaan lähes yhtä hyvä Leijona, joka tosin maksaa 15e enemmän kuin lippulaiva!
"Asiantunteva kelloseppä tarkastaa kellon vesitiiviyden aina pariston vaihdon tai huoltojen yhteydessä."
Näin on tehty aina Prologuen-lippulaivallekin!
Kiitos kirjoituksestasi, oli erinomainen.
Oikeissa vedenpitävissä kelloissa on myös lukittavat kronon painikenapit, onko
proloquessa??
Onko sun kelloosi vaihdettu paristo jo useastikkin ja onko kello jo huollettu?
Paljonko maksoivat?
Kuka kelloseppä on työt tehnyt ja missä?