Päivääkään ei ole näiden vuosien aikana ollut ettei olisi ollut mielessä, välillä enemmän, välillä vähemmän mutta kuitenkin ..pakko tässä on jotakin olla?
Pitkästä aikaa taas näin hänet ja lopuksi jopa hymynsä.
Pitkästä aikaa taas näin hänet ja lopuksi jopa hymynsä.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Se on se korkkaamaton unelma, jota ei tullut koskaan saatua. Kuvitelmat ja haaveet kasvaa sitä mukaa kun elämää elää ja varsinkin jos tulee vastamäkiä, on helppo kuvitella miten elämä olis niin erilaista en yhden kanssa.
Uskalla päästää irti siitä unelmasta niin elämä aukeaa sulle aivan erillä tavalla realistisena.
Mutta sepä ei ollutkaan unelmaa..
Päinvastoin toi kaikki tuli saatua hänen kanssaan, paha vaan ne suurimmat elämän vastamäetkin oli juuri silloin.
Siinä tuli tehtyä virhe kun luovuin onnesta ja se vastamäki jäi liian pitkäksi aikaa.
Realismia on se, että tuskin koen enää vastaavaa kenenkään muun kanssa.
Ai sä elät vaa niissä kuvitelmissas ku toinen tarjois realielämää niide pelkkien muistojen sijaan?
Itsestäsihän se riippuu mitä sä saat!
Kukahan tässä uskaltaa päästää irti kuvitelmistaan?
http://www.youtube.com/watch?v=P37JbBnJIaY
Miksi sinä "kullatut muistot" haluat vain jostain syystä työntää pois mielestäsi ajatuksen, että tuo toinen voisi ihan oikeasti häntä kaivata?
Hjaa, ehkä mun kirjeeni käsitettiin väärin?
En mä ymmärrä miks pitää vaan jotakin ihania muistoja jos olis edelleen mahdollisuus muuhunkin? Rohkeutta se tosin vaatii.
Minun lovestoorista on tovin aikaa jo kulunut, mutta ymmärrän aloittajaa siinä ettei voi saada naista mielestään.
Minun tapauksessani tämä nainen kosketti jotain sisälläni niin vahvasti etten voi unohtaa häntä vaikka tiedän etten merkinnyt silloinkaan hänelle juurikaan mitään.
Se on kumma juttu, mutta joskus käy näin eikä siihen kolotukseen auta kuin aika, eikä aina sekään , on parempi oppia vaan elämään sellaisen tunteen kanssa että on tyydyttävä toiseen vaihtoehtoon.
En mä ymmärrä miksi jättää aito ja molemminpuolinen rakkaus vain muistoksi jos olisi mahdollisuus ihan realielämässä ja siihen silloiseen suhteen päättymiseen ei liity mitään suurempaa draamaa vaan jokin ulkopuolinen vaikea vaihe elämässä.
Tyhmä mikä tyhmä toi ap on! huopaa soutaa. Lopulta se löytää katkeran itsensä vuosien päästä,saman nysvääjä miehen kanssa!!
Niin mut eiks toi ap oo mies? Niin mie käsitiin ja on kaipaillu jo pitkään siis on kohannu aikanaaelämänsä rakkauden ja sitä kaipaa on määrätietoinen tietää mitä tahtoo.
Juu mies oon (voin tarvittaessa todistaa) :)
Kai se on siitä kyse, että minä oon sitä mieltä että uudelleen alkaminen onnistuu ja hän jostain syystä että se ei kuitenkaan olisi enää samanlaista??
Kun tässä on ollunna tuota aikaa ja kaikkea mietitty ja yritettykin niin aina palannu samaan lopputulokseen ..kaikki palaset vaan osu kohdalleen!
http://www.youtube.com/watch?v=diPl5IeuLiI
Rohkeasti vaan juttelemaan, sittenhän se näkee.
Toistaiseksi sieltä päin ei ole kuulunut mitään ..sen tapaamisen jälkeen.
Toimi äläkä vaan puhu! Tietystikään mitään ei tapahdu jos asioille ei tehdä mitään / tarpeeksi..Vaatii molemminpuoleista vuorovaikutusta päivästä toiseen.
Jep, sitä vuorovaikutusta. Nyt pitää ottaa rauhallisesti eikä pilata kaikkea hätäilemällä.
Onko se nainen sinkku,jota kaipaat? mitä luulet että mahdollisuuksia sulla olisi tulevaisuuden suhde hänen kanssaan? Onko hän antanut ymmärtää että teillä olisi yhteinen tulevaisuus? :)
Hän sen mahdollisuuden antaa jos niin haluaa, mun mahdollisuudet vaikuttaa on rajalliset muuten mut voin vain osoittaa omat tunteeni ja haluni tulevaisuuden suhteen ja niin aion tehdä ..muuta en oikein voi.
hmm rajalliset, olet varattu?
"johanna. j" palautti maanpinnalle..
http://www.youtube.com/watch?v=4FaTP9SuaLA
Itse kanssa olin hyvin pitkässä suhteessa ja se päättyi n.7 vuotta sitten. Ero meni molemminpuolin suht hyvin, vaikka rankkaa oli välillä. Mutta yli päästiin. No eilen yhdestä lehdestä näin hänen kuvansa ja kyllä kuitenkin jokin liikahti sisällä ja tulin samalla onnelliseksi hänen puolestaan ja itseäni kohtaan tulin surulliseksi, juuri sen vuoksi, että ei pystynyt tarjoamaan hänelle sitä kaikkea. Mutta kuitenkin tuo nainen on vielä omassa sydämeni sopukoissa, oma prinsessani.
Varmaankin sitten siksi et on merkinnyt sinulle enemmän kuin kukaan muu?
Juuri näin, tietäisipä hänkin sen? : )
Luulenpa et useimmille jää, mut se miten sen jälkeen ajattelee tai toimii, riippuu monesta eri jutusta, luonteesta, kokemuksista ym.
Mutta varmaan jää varsinkin jos 'kolahtanu' oikein kunnolla.
Niinpä, juuri niin ..kolahti ja kovvaa.
Ajatusmaailma elämäntapa ja -tyyli kohtasi.
..ja tämä ajateltuna realistisesti tällähetkellä.
No, eipä kai tämä minulle ole, kuitenkin yksi päivä noihin aikoihin olin niin tutussa paikassa, keittiössä ikkunalaudalla oli vieläkin ne valamamme tinat vuosien takaa. Silmiin tulvahti kyyneleet, onneksi ei kukaan huomannut. Kumpa olisin jo silloin ollut vapaa, kuten nyt olen. En kuitenkaan uskalla lähestyä..vaikka hauluaisinkin...se on hänen tehtävä.
Tuskinpa nää osuu, mutta voihan sitä kirjoitella.. metkaa kuinka voi rakastaa vaikka ei toisen tunteista tiedä mitään, onko se tosi rakkautta vai oonko sekoomassa lopullisesti?
Jos tänään soitat/tekstaat sille ihmiselle..ihan vaikka kuulumisia kysellen..tietää se toinen, että ajattelet vieläkin..ehkäpä asiat voikin muuttua..ehkä löydätte jälleen toisenne. Tuskinpa olet sekoamassa, kokeile..ehkä jopa olemme me tässä toisiamme kaivanneet?
Ei täällä sillä lailla kohtaa ja melkein toivoisinkin, että ei, nää on vaan itselle tärkeitä asioita ja saada ne itselle selviteltyä.
Minä taas kehottaisin sinua uskaltamaan ottamaan yhteyttä häneen jota kaipaat, itse olen ottanut yhteyttä,ehkä jotain kuuluu joskus?
Tämän hetkiset tunteet on kuitenkin tärkeitä ja vaikuttaa varmaan eniten.
Olisin voinut melkein vannoa nuo kirjoitukset erään miehen kirjoittamiksi..eipä kait/vain ole sitten kuitenkaan. Yhteyttä ei ole ottanut, ainakaan puhelimitse..tosin sähköpostini jumii..ei pääse. Kuitenkin jokin sanoo sydämessä..http://www.youtube.com/watch?v=8F-DELVGnz0
http://www.youtube.com/watch?v=8F-DELVGnz0
Voin kyllä tunteisiisi samaistua ja ymmärrän tilanteen paremmin kuin hyvin. Olisi hyvä ottaa toiseen yhteyttä ja jutella ajan kanssa. Vaikka et heti tunteitasi pläjäyttäisi pöytään-saisitte varmaan asiaa eteenpäin...
Vanha rakkaus ei ruostu, sanotaan laulussakin.
Mieheni muistelee yhä aina vaan nuoruuden rakastettuaan, vaikka meilläkin on yhteistä taivalta takana jo yli 30 vuotta.
En ole koskaan voittanut tuota ensimmäistä, vaikka olemmekin yhteisen elämän rakentaneet ja lapset laittaneet. Joskus se tuntuu vähän katkeralta.
No, eipä ole mitään sieltä päin kuulunut..palaillaan.
Minä kyllä yritin.
Nyt sit vaan soittamaan, vastaanottaja luurin päässä.
Minäkin kyl vastaan kun soitat..
Jos rakastatte jotakuta, tehkää siis kaikkenne ollaksenne juuri hänen kanssaan. Tunteet eivät välttämättä kuole, korvikkeet eivät toimi ja myöhemmin harmittaa että päästi elämänsä rakkauden käsistään.
Minä kaipaan sitä miestä, joka piti käsistäni kiinni ja sanoi rakastavansa.. Kun halasimme ympäriltä katosi maailma, silloin oli vain me.
Luoja että kaipaankin häntä. J aina sydämessäni. Aina!