Näin WWF petteri.
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2176
Ja näin Kauppinen vertaisarvioidussa kokeellisessa tutkimuksessaan.
"Jyrki Kauppinen
15.7.2012 22:57
-7
Martti Tiurin kirjoitus on hyvä. Todellakin aurinko aktiivisuudellaan vaikuttaa oleellisesti ilmastoon. Se tapahtuu pääasiallisesti aurinkotuulen vaikutuksesta pilvien muodostukseen. Pilvet ovat suurin, ehkä 90 prosenttisesti, ilmaston lämpötilaa muuttava tekijä. Lue tarkemmin allaolevasta jäähyväisluennostani, joka ei ole kuitenkaan kirjoitettu tätä kommentia varten.
Heikki Nevanlinna on kirjoituksessaan hakoteillä ja yrittää vakuutella IPCC:n politiikkaa. Muutenkin Ilmatieteen laitoksen yksisilmäisyys ilmastonmuutoksessa ihmetyttää. CO2- raportissa ilmatieteen laitos toteaa tieteellisesti ala-arvoisella tavalla ” Havaittua nopeaa lämpötilan nousua ei ole kyetty selittämään mitenkään muuten kuin ottamalla huomioon kasvihuonekaasujen määrän kasvu..” Sitä en ihmettele, jos ilmatieteen laitoksen tutkimustaso on näin vaatimaton. Mutta kummallista on se, etteivät ne 2000 tiedemiestä, joihin usein mediassa viitataan, ole kyenneet parempaan. Ilmatieteen laitoksen ilmasto-oppaassa kohdassa ”Pilvisyys muuttuu” kerrotaan kuinka ilmastomalleissa ns. sirkulaarimalleissa pilvisyyden vaikutus on hyvin epämääräinen. Edes vaikutuksen suuntaa eivät mallit pysty laskemaan. Näitä teoreettisia malleja on julkaisu noin 60 kpl, jotka ovat keskenään ristiriitaisia.Ilmaston herkkyydelle saadaan lähes mitä arvoja tahansa valitsemalla sopiva malli!
Osa jäähyväisluennostani
Vuonna 2001 syntyi ajatus soveltaa fotoakustista ilmiötä spektroskopiaan. Moduloidun valon kulkiessa absorboivassa kaasussa syntyy kaasuun sekä lämpö- että paineaalto. Aikaisemmin paineaallon mittaamiseen oli käytetty normaalia audiomikrofonia. Mikrofoni oli kuitenkin liian epäherkkä tässä sovelluksessa. Keksimme käyttää taipuisaa piiläppää mikrofonina. Paineaallon taivutellessa läppää mitattiin sen vapaan pään liikettä laserinterferometrillä alle pikometrin (10-12 m) tarkkuudella. Näin syntyneeseen erittäin herkkään mikrofoniin perustuen olemme kehittäneet useita fotoakustiseen ilmiöön perustuvia kaupallisia kaasumittareita spin-off-yrityksenä vuonna 2004 syntyneen Gasera Oy:n kanssa.
Fotoakustinen ilmiö, jossa säteilyn absorptio kaasuun kohottaa kaasun lämpötilaa, on sama kuin kasvihuoneilmiö ilmakehässä. Ilmastossa kasvihuonekaasut ja vesihöyry absorboivat maasta lähtevää infrapunasäteilyä noin 326W/m2 (Q), mikä nostaa maapallon alailmakehän lämpötilaa noin 34 °C eli -18°C:sta 16°C:seen. Fotoakustisen kammion toiminnan fysikaalinen ratkaiseminen innoitti ratkaisemaan vastaavan ilmiön ilmakehässä. Osoittautui, että ratkaisu oli jopa hivenen yksinkertaisempi kuin edelläesitetyssä sovelluksessa..
Tutkimuksemme (”Major Portions in Climate Change: Physical Approach”, Jyrki Kauppinen, Jorma Heinonen, and Pekka Malmi, International Review of Physics,Vol.5 N.5, 260 -270,(2011)) mukaan maapallon keskilämpötila nousisi vain noin 0,22 °C, jos ilmakehän CO2-pitoisuus kaksinkertaistuisi. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC arvio on noin 3,2 °C, mikä on noin 14-kertainen tulokseemme verrattuna. IPCC olettaa, että viimeisen sadan vuoden lämpötilan nousu 0,8 °C on lähes kokonaan kasvihuonekaasujen, pääasiallisesti hiilidioksidin, absorption kasvun aiheuttamaa. Tutkimuksemme osoittavat, että lämpötila voi muuttua, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuudet ja auringon säteily pysyvät vakioina.
Matemaattisesti voidaan esittää (jatkuu seuraavassa vastauksessa)
http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2176
Ja näin Kauppinen vertaisarvioidussa kokeellisessa tutkimuksessaan.
"Jyrki Kauppinen
15.7.2012 22:57
-7
Martti Tiurin kirjoitus on hyvä. Todellakin aurinko aktiivisuudellaan vaikuttaa oleellisesti ilmastoon. Se tapahtuu pääasiallisesti aurinkotuulen vaikutuksesta pilvien muodostukseen. Pilvet ovat suurin, ehkä 90 prosenttisesti, ilmaston lämpötilaa muuttava tekijä. Lue tarkemmin allaolevasta jäähyväisluennostani, joka ei ole kuitenkaan kirjoitettu tätä kommentia varten.
Heikki Nevanlinna on kirjoituksessaan hakoteillä ja yrittää vakuutella IPCC:n politiikkaa. Muutenkin Ilmatieteen laitoksen yksisilmäisyys ilmastonmuutoksessa ihmetyttää. CO2- raportissa ilmatieteen laitos toteaa tieteellisesti ala-arvoisella tavalla ” Havaittua nopeaa lämpötilan nousua ei ole kyetty selittämään mitenkään muuten kuin ottamalla huomioon kasvihuonekaasujen määrän kasvu..” Sitä en ihmettele, jos ilmatieteen laitoksen tutkimustaso on näin vaatimaton. Mutta kummallista on se, etteivät ne 2000 tiedemiestä, joihin usein mediassa viitataan, ole kyenneet parempaan. Ilmatieteen laitoksen ilmasto-oppaassa kohdassa ”Pilvisyys muuttuu” kerrotaan kuinka ilmastomalleissa ns. sirkulaarimalleissa pilvisyyden vaikutus on hyvin epämääräinen. Edes vaikutuksen suuntaa eivät mallit pysty laskemaan. Näitä teoreettisia malleja on julkaisu noin 60 kpl, jotka ovat keskenään ristiriitaisia.Ilmaston herkkyydelle saadaan lähes mitä arvoja tahansa valitsemalla sopiva malli!
Osa jäähyväisluennostani
Vuonna 2001 syntyi ajatus soveltaa fotoakustista ilmiötä spektroskopiaan. Moduloidun valon kulkiessa absorboivassa kaasussa syntyy kaasuun sekä lämpö- että paineaalto. Aikaisemmin paineaallon mittaamiseen oli käytetty normaalia audiomikrofonia. Mikrofoni oli kuitenkin liian epäherkkä tässä sovelluksessa. Keksimme käyttää taipuisaa piiläppää mikrofonina. Paineaallon taivutellessa läppää mitattiin sen vapaan pään liikettä laserinterferometrillä alle pikometrin (10-12 m) tarkkuudella. Näin syntyneeseen erittäin herkkään mikrofoniin perustuen olemme kehittäneet useita fotoakustiseen ilmiöön perustuvia kaupallisia kaasumittareita spin-off-yrityksenä vuonna 2004 syntyneen Gasera Oy:n kanssa.
Fotoakustinen ilmiö, jossa säteilyn absorptio kaasuun kohottaa kaasun lämpötilaa, on sama kuin kasvihuoneilmiö ilmakehässä. Ilmastossa kasvihuonekaasut ja vesihöyry absorboivat maasta lähtevää infrapunasäteilyä noin 326W/m2 (Q), mikä nostaa maapallon alailmakehän lämpötilaa noin 34 °C eli -18°C:sta 16°C:seen. Fotoakustisen kammion toiminnan fysikaalinen ratkaiseminen innoitti ratkaisemaan vastaavan ilmiön ilmakehässä. Osoittautui, että ratkaisu oli jopa hivenen yksinkertaisempi kuin edelläesitetyssä sovelluksessa..
Tutkimuksemme (”Major Portions in Climate Change: Physical Approach”, Jyrki Kauppinen, Jorma Heinonen, and Pekka Malmi, International Review of Physics,Vol.5 N.5, 260 -270,(2011)) mukaan maapallon keskilämpötila nousisi vain noin 0,22 °C, jos ilmakehän CO2-pitoisuus kaksinkertaistuisi. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC arvio on noin 3,2 °C, mikä on noin 14-kertainen tulokseemme verrattuna. IPCC olettaa, että viimeisen sadan vuoden lämpötilan nousu 0,8 °C on lähes kokonaan kasvihuonekaasujen, pääasiallisesti hiilidioksidin, absorption kasvun aiheuttamaa. Tutkimuksemme osoittavat, että lämpötila voi muuttua, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuudet ja auringon säteily pysyvät vakioina.
Matemaattisesti voidaan esittää (jatkuu seuraavassa vastauksessa)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Matemaattisesti voidaan esittää
T-To = 34 °C = Rav Q , (1)
jossa keskimääräinen herkkyys välillä (To ,T) on Rav = 0.104 °C m2/W (34/326 °C m2/W) , Q = 326 W/ m2 ja To = 255K on vakio. Lämpötilan T muutos saadaan differentioimalla yhtälö (1) eli
ΔT = RavΔQ + ΔRavQ . (2)
Jos käytetään herkkyyden Rav sijasta todellista herkkyyttä R = 0,058 °C m2/W (=dT/dQ) derivaattaa nykyisessä piteessä T, niin yhtälö (2) saa tarkemman muodon
ΔT = RΔQ + ΔRQ = ΔTQ + ΔTG = R3,78 W/m2 + ΔR247 W/m2 , (3)
koska kuljetaan käyrää T(Q) eikä suoraa myöten To:sta T:hen.
Hiilidioksidin pitoisuuden kaksinkertaistuessa absorptio kasvaa IPCC:n mukaan 3,78 W/m2 eli ΔQ = 3,78 W/m2 . Koska ensimmäisessä termissä on kertojana 3,78 W/m2 ja toisessa termissä 247W/m2, niin 1,5% muutos herkkyydessä antaa saman lämpötilan muutoksen kuin hiilidioksidin pitoisuuden kaksinkertaistaminen. Toinen termi sisältää kaikki mahdolliset lämpötilan muutokset.Vain toisen termin avulla voidaan selittää ilmastonmuutokset, jotka ovat suurempia kuin 0,1 °C. Jos yritetään selittää viime vuosisadan lämpötilan nousua 0,8 °C pelkästään ensimmäisellä termillä kuten IPCC tekee, on selvää, että herkkyyden R on kasvettava kertoimella 14 verratuna meidän tulokseen R = 0,058 °C m2/W. Jos vain absorptio kasvaisi eli vain ensimmäinen termi olisi nollasta eroava, niin suhteelinen kosteus olisi vakio ja absoluuttinen kosteus ja pilvisyys kasvaisivat ilmakehässä määrällä (dp/pdT) noin 6,4 %/°C.Tämän oletuksen tekevät ns.cirkulaarimallit, joita IPCC käyttää. Siis käytetään vain ensimmäistä termiä, mikä johtaa vääriin tuloksiin. Satelliittidatat viimeisen 25 vuoden ajalta osoittavat, että sekä absoluuttinen kosteus että pilvisyys ovat laskeneet muutamia prosentteja! Siis kokeellisten mittausten mukaan IPCC:n oletus on väärä!
Uusimman tutkimuksemme mukaan herkkyyteen R vaikuttavat negatiivisen takaisinkytkennän kautta pilvet 63%, veden höyrystyminen maan pinnalta 28% ja vesihöyry 9% , joiden muuttokset antavat herkkyyden R muutoksen ΔR. Olemme laskeneet toisen termin antaman lämpötilan muutoksen. Sekä R että ΔR ovat määritetyt kokeellisista ilmastoparametreistä. Mikään ei perustu pelkästään teoreettisiin laskuihin. Tuloksen mukaan prosentin pieneneminen pilvisyydessä nostaa lämpötilaa 0,13 °C. Edellämainituista satelliittidatoista voimme todeta, että kertomalla pilvisyyden muutosta prosenteissa -0,13:lla saadaan lämpötilanmuutos mittaustarkkuuden rajoissa. Siis pilvisyys on lähes täydellisesti säätänyt ilmastonmuutosta ainakin viimeiset 25 vuotta. Hiilidioksidin eli ensimmäisen termin osuus on vain muutama prosentti pilvisyyden vaikutuksesta.
Tutkimuksemme osoittaa, että hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen osuus ilmastonmuutoksessa on hyvin marginaalinen ja IPCC:n arvio hiilidioksidin osuudesta on suuresti liioiteltu.