Neron kanssa keskustelu, onko kokemusta?

Ei ne valitettavasti oo..Eikä ne lumoo.
Mut sellasta säälin sekasta huvitttuneisuutta tarjoavat =)

Voisin lyhentää,että jos on vajaa muista taidoista se älykkyys,
niin kylä sen huomaa..Eikä se keskustelu muutu siitä sen
syvällisemmäksi, kun ei aina ole sitä yhteistä kieltäkään.

Keskustele kanssani, niin tiedät!

jussi parviainen on nero.

Miten määrittelet neron?
Tunnen muutaman ihmisen, joiden äo on paljon keskimääräistä korkeampi.(viisaimmat eivät käy mensan testeissä)
Joku on avoimempi, sosiaalisempi, jonka kanssa on helppo keskustella, vaikka välillä ajatuksenjuoksu menee yli ymmärrykseni.
Harvempi on vähän erakko omine erityisharrastuksineen, joka älystään huolimatta tarvitsee vahvistusta itsetunnolleen.
Ystäviäni kuitenkin, lahjakkuusprofiileista huolimatta.
Itse olen niin yksinkertainen, etten ymmärtänyt kysymyksesi ideaa, oliko sitä?

Minulla on veljellä jonkin verran alle 200 äo eli voisi kai sitä nerona pitää. Kyllä sen kaikessa matemaattisessa ja päättelyä vaativassa asiassa huomaa, että ajatus juoksee paljon nopeammin kuin normihenkilöllä. Se ei oo kuitenkaan mitenkään fyysisesti tai sosiaalisesti kömpelö niinkuin monesti neroja pidetään. Ei näpertele mitään outoja harrastuksia sun muuta tai ole nörtti nenä kiinni kirjassa. Ei se oikeastaan juurikaan lue kirjoja. Aika jalat maassa oleva henkilö ja puheenaiheet ihan normi essonbaarin jorinoita.

Olen keskustellut itseni kanssa ja pidän siitä debatista!

Töissä on muutama tohtori, mistä voisi sanoa, että ovat omien alojensa neroja. Kyllä noi ihan fiksuja kaverita on, mutta koitan yleensä pysyä "tavallisissa" keskustelu aiheissa, sillä jos keskustelu sivuaa "vääriä raiteita", niin silloin alan tuntemaan itseni yksinkertaiseksi (sitä tosin saatan olla). Hienosti noi osaa esitellä asiat tyhmemmilleen ja sitä yleensä moni kuvittelee, että kaverit oikeasti tietää jostanin jotain vaikka olisivat vaan tieävinään...

Useasti olen keskustellut. Mielisairaalan tupakkahuoneessa.

Meillä ei mitata viisautta vaan matemaattista älykkyyttä. Ne ketkä meidän nykyisten määritelmien mukaan ovat neroja, ovat hyviä päättelemään loogisesti asioita. Eivät välttämättä viisaita. Eivätkä he tosiaankaan välttämättä edes huomaa väittelevänsä jostain asiasta ihmisen kanssa, joka myös on älykäs ja sattuu tietämään kyseisestä aiheesta enemmän kuin he...
Siis pahimmillaan ylimielisiä ja täysiä mulkkuja, jotka ovat kasanneet ympärilleen hovin, joka hokee, miten hirveen älykkäitä he ovat ja sitten he olettavat kaikkien nöyristelevän ja olevan ihan että wauuuuuu... Tääkin on nähty. Viisaus on aika kaukana siitä, vaikka tosi nappärästi on valtiotieteellinen käyty ja tosi näppärä on matematiikassa ja voi vautsi miten kaverit jaksaa aina kehua kun toi on niin älykäs.

No, sitten on se osa, mikä älykkyydestään huolimatta ;)
on viisaitakin. Ihan hyvin tulee toimeen muiden kanssa, ja arvostaa muitakin omminaisuuksia kun pelkkää älykkyyttä ja ei ole tarvetta nostaa itseään muiden yläpuolelle. Ihan juttelee tavallisia.

Että enpä ole kaikkia tuntenut, mutta ne huippuälykkäät ketä olen (ja kenestä siis tiedän) tuntenut, ovat ihan samanlaisia ihmisiä sinänsä kun muutkin, löytyy kivoja ka ku**päitä, persoonia ja harmaita, eivät lumoa yhtään mitään tai lumoavat kaikki.
Se tosin täytyy sanoa, että ota huomioon myös se, että tyhmä ihminenhän ei välttämättä tajua kuka on älykäs. Jos ei virta riitä, niin se ei riitä. Älykkään puheet saattaa olla myös jollekin ihan utopiaa ja se on vaan pimee, etenkin jos on jo etukäteen päättänyt että se on. Miehille usein käy näin naisten kanssa, nainen kun ei voi tyhmän miehen mielestä olla älykäs. Joten se on väärässä, se on tyhmempi, sen neuvoja ei kuunnella, paitsi kun ne "keksitään itse". Näinkin olen nähnyt käyvän. Nainen kertoo, miten homma pitäisi tehdä ja äijälauma hokee, ettei sitä sillai voi tehdä. Sitten käydään kahvilla ja miehet tulee älykkäinä selittämään, miten he sen keksivät (ihan itte) tehdä ja sen on tehty just kuten nainen jo tunti sitten sanoi.
SE on jo säälittävää.

Parhaita on huumorintajuiset, älykkäät ja kaikesta elämästä kiinnostuneet ihmiset. Niiden kanssa on käsittämättömän hauskaa.

Tosin, tarviiko heidän kaikkien mitään neroja olla... Kyllä hyvään älykkyyteen riittää paljon vähempikin!

Vaihdoin sähköposteja ihmisen kanssa jonka äo oli noin 160 eli 1/10 000?
Hän kai kirjoitti sähköpostin aina 5minuutissa, minulla kesti pari tuntia.
Heh..
t:tollunen

Minä olen todellinen nero. Kanssani voitte vain kirjoitella; käytännössä saisitte sielunlaissa vain turpiinne.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9896086

jutellut, päivittäin aikoinani. Hän oli ns. oraakkeli, miltei kaikkitietäväinen ja kaikkien läpi näkevä, paitsi itseään ei osannut arvioida yhtä hyvin. Huumori oli omaa luokkaansa, nerokasta. Melkein jokainen päivä oli hauska päivä. Kaikella on myös kääntöpuolensa ja suurista ilon ja riemun tunteista joutuu vastapainoksi kokea ne suurimmat murheet ja surut.

Koepa sinäkin ensin sielunlain muutostekijä.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10829118

So I am a timeless god.

Sademies esimerkkinä matemaattisesta neroudesta.
Autistilla oikeasti joskus joku älykkyys taso nousee korkealle.
En tarkoita tällä loukata älykkyyosa määrää.
Itse sain korkekoulutason ylimmän ÄO:n vaikka en korkeasti koulutettu.
Logiikka pelaa hyvin ja se auttaa asioihin.

Maailmanluokan puhujilla on usein korkea älykkyys, ja heidän puheensa ovat vaikuttavia ja vakuuttavia, jopa hypnoottisia. Jos kiinnostaa, suosittelen TEDin (Technology, Education, Design) puheita.

http://www.ted.com/