Olettteko pyöräilijänä olleet mukana onnettomuudessa tai nähneet sellaisen? Mitkä ovat yleisimmät vaaratilanteet?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012080915935487_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012080915935487_uu.shtml
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pidin vuosikausia lehtileikekirjaa, johon keräsin kaikki pyöräilyonnettomuudet (kuolemat). Kokoelma on "jossakin", mutta niistä kuolemista oli ihan valtaosa yli kuuskymppisille tapahtuneita. Tyypillinen oli pyöräiljän kääntyminen vasemmalle auton eteen ja toinen kun autoilija kääntyy oikealle suoraa ajavan päälle. Hyvin vähän muita onnettomuuksia. Itselleni on sattunut eläissäni yksi auton kanssa tapahtunut "kontakti": auto kääntyi eteeni kun itse ajoin suoraan. Törmäsin tähän kääntyneeseen taksiin ja lensin katon yli. Ei sattunut kuinkaan. Olin silloin n. 14 vuotias. Yksi vakava törmäys paikallaan olleeseen esteeseen ja yksi kaatuminen, jossa olkapää vaurioitui. Siinä kymmenien vuosien saldo mm. kilpapyöräilijänä.
Miksi teet näitä kyselyjä, mitä iloa on tietää toisten onnettomuuteen joutumisesta.
Voihan siitä olla hyötyä jos ei itse tajua mitä pitäisi varoa.
Yleisin syy pyöräilijän onnettomuuteen on ilman muuta eteen kääntyvä auto. Useimmin ne tulevat takaa, mutta myös kohtalaisen usein edestä kääntyessään vasemmalle.
Seuraavaksi eniten sattuu kai pyöräilijän omasta toiminnasta johtuvia tyyliin juurikin tuo linkin onnettomuus. Äkkitilanteessa jarrutus epäonnistuu ja pyörä lähtee alta, niin kai tuossa juuri tapahtui. Jutusta ei voi tarkkaan päätellä. Myös törmäily kaikenlaisiin esteisiin on merkittävä loukkaantumisten lähde.
Seuraavaksi sitten on erilaiset eteen ilmestyvät asiat. Auton ovet, muut pyöräilijät, jalankulkijat, pysäköidyt autot jne. Jos ei pidä silmiään auki, näitä tulee useammin kuin varautuneille pyöräilijöille.
Itselleni pahin kaatuminen on tullut Helsingissä Hietalahden torin reunalla. Turistitytöt tulivat Bulevarden pyörätielle niiden torin reunan lehmusten takaa niin äkkiä ettei ehtinyt kuin jarruttaa täysillä välttääkseen törmäyksen. Fillari lähti alta ja luistelin kyynärpääni varassa kanttikiven reunaa pitkin. Tuli aika härskin näköinen käsivarsi mutta selvisin ilman luiden rikkoontumista. Onneksi toinen tytöistä uhrasi heti vesipullonsa sisällön haavan puhdistamiseen hiekasta.
Kahdella pyörällä kulkevan ajoneuvon huono puoli on että kun ajat paljon, joskus kaadut. Se vain menee niin.
Minulla on kokemuksia paljon pyöräilystä olen harrastanut kuntopyöräilyä 25 vuotta. Onnettomuuksiin olen joutunut kolme kertaa ja ne kaikki ovat sattuneet pyöräilytapahtumissa. Kolarit ovat johtuneet siitä, että ei osata ajaa ryhmässä. Itse en ole aiheuttanut yhtään kolaria, koska seurassa olen opetellut ryhmässä ajon niksit. Pelkkä kunto ei riitä, vaan täytyy myös osata ja ottaa huomioon muut pyöräilijät.
Eihän kukaan meistä ole aiheuttanut kolaria. Niitä vain sattuu. Tai kuten minulle, sattuu kun väistän muita tunaroijia.
Viimeisin sattui alikulkutunnelissa. Siellä tuli yksi mamma vastaan niin leveästi, ettei millään puolella ollut tilaa väistää ajamalla. Jarrutin ja sielläpä olikin mutaa sen tunnelin pohjalla. Eturengas lähti alta, minä kyljelleen mutta en osunut siihen vastaantulijaan.
Mamma siinä sitten taivastelee että "kuinka sinä nyt tolleen!". En viitsinyt alkaa avautua, ei se olis kuitenkaan mitään tajunnut.
Näistä matameista on varmasti kaikilla aktiivipyöräilijöillä kokemusta;)
Itse olen törmännyt (ihan sananmukaisesti) muutamaan mammaan jotka tulivat mutkan takaa vasentapuolta vastaan.
Onneksi ilman suurempia kolhuja.
Olen nähnyt useitakin kertoja kahden pyöräilijän kolarin jotka johtuivat vain siitä että toinen ei erota vasenta oikeasta.
Tässä syy miksi en sunnuntaisin aja, kaikki sunnuntaiajelijat ovat liikkeellä;)