Nokian epälooginen(?) käyttäytyminen markkinoilla

HEI!

Nyt haluan tietää sen, että miten ihmeessä myyntitapahtuma voi olla sellainen, että vasta tällöin voi syntyä Lisäarvo. Kerropa nyt meille kaikkille oman keksintönne ihanuus ja kurjuus Herra Antipunikki. Voiko Teidän AP mielestänne tyhjästä nyhjäistä, ja jos voi, niin miten ihmeessä?

Eihän tuossa nyt ole mitään epäloogista.Aika sekaisin sinä näytät nyt taas olevan.

Siinähän nyt vain toimitaan yritys nimeltä nokialla täysin kapitalistisen markkinatalouden ehdoilla.Kun ei ole mitään muuta mahdollisuuksia edes olemassa.
Kas kun sinä et tätä faktaa ole huomannut tai ymmärtänyt.

Nyt kun kerran rahat on loppu nokialta.

Ei ole nokialla varaa enää palkata ainakaan mitään ahkeria suomalaisia työntekijöitä
Kun se ahkera suomalainen työntekijä jostain syystä kumminkin aina haluaa tekemästään työstään sen kunnon työehtosopimuksen mukaisen korvauksen, jolla tulee työntekijä toimeen ja pystyy elättämään perheensä.

Kaukoidässähän kapitalisti pääsee paljon halvemmalla kun se käyttää todella törkeästi hyödykseen todella halpaa lapsityövoimaa joka tarvitsee vain ruokaa palkakseen etteivät vaan nämä lapsiduunarit kuole nälkään. Ja lopettavat sitten työnteon.

HEI!

Nyt on varmaan hyvä tuoda kehiin pähkinän kuoressa se, että mitä Materialistinen Historiakäsitys tai Pääomakirjan Arvolakimalli pitää sisällään.
Makroteoria on Rahapääoma R-R, Tavararapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo, Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet sekä Raaka- ja Apuaineet, Vaihteleva Pääoma on Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.
Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo, Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset sekä Koneet ja Laitteet, Liikkuva Pääoma on Raaka- ja Apuaineet sekä Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.
Yrittäjän voitto on Lisäarvo miinus lainanhoitokulut, mutta nyt lainanhoitokuluihin ei lasketa mukaan lainan lyhennyksiä vaan Liikeyrityksen Rahapääomaan.
Nyt pitää vielä muistaa se asia, että liiketalouskuvioissa on vielä olemassa Käyttöarvo ja Vaihtoarvo. Niin ja nyt Käyttöarvo on se hyöty, jonka kuluttaja saa ostamastaan tavarasta tai palvelusta, kun taas Vaihtoarvo on kaksijakoinen, siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen.

Nyt pitää vielä huomata se asia, että Materialistinen Historiakäsitys tai Pääomakirjan Arvolakimalli rp:n perusta ja lähtökohta on LUONNON DIALEKTIIKKA eli LD.
Niin ja nyt LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.
LD:n kategoriat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.

PS Nyt Te Antipunikki kysytte sitä asiaa, että miksi NOKIA Oyj ei pestaa lisää väkeä töihin, jotta täten NOKIA pystyisi tappiokierteensä voittamaan. Onko Teille Herra Antipunikki edes selvinnyt se asia, että yksittäiselle yritykselle Työpalkka on kuluerä, vaikka koko elinkeinoelämän kuvioissa Työpalkka on ns Markkinavoima eli maksukykyinen kysyntä. Nyt logiikkakuvio yksittäisen yrityksen tapauksessa työpalkan osalta on se, että mitä halvemmalla työnsankarit ahertavat, niin sitä parempi. Jos nyt esimerkiksi NOKIA Oyj pystyy toimimaan siten, että vain se itse vähentää väkeään, kun taas muut yritykset eivät vähennä tai jopa pestaavat lisää, niin nyt NOKIA Oyj hyötyy palkkaleikkauksensa verran, mutta kuitenkin sillä edellytyksellä, että NOKIA OYJ:n tuotteiden hintataso pysyy entisenlaisena tai jopa vähän kohoaakin.

PS Me voimme vielä saman asian esittää kaavojen avulla. Nyt Tuotantopääoman kaava on R-T...P...T'-R', jossa ensimmäiset R-T pitää sisällään sen asian, että R edustaa RAHA rp:tä, kun taas T edustaa juuri näitä Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuuksia ja jossa P edustaa valmistuksen tarvitsemaa työaikaa. Nyt sitten T'-R' edustavat taas T'-pilkun osalta valmistustoimen tulosta eli tavaroita tai palveluja, kun R'-pilkku edustaa taas Myyntitoimen tulosta, jossa toivon mukaan on ainakin pieni lisäarvon osuus. Nyt pitää vielä sanoa se asia, että aina Talousasioissa pitää puhua aritmeettisista keksiarvoista, ja joka Lisäarvon osalta tarkoittaa sitä kuviota, että joku tai jotkut voivat saada erittäin suuren lisäarvon, kun taas toisilla on jo ongelmia siinä asiassa, että miten saa kasaan markkinoilta edes Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoma osuuden.

PS Te Herra ehkä myös ymmärrätte sen, että Pysyvän Pääoman osuus ei jousta juuri ollenkaan lyhyellä tähtäimellä, siis varastokuvioissa, kun taas Vaihteleva Pääoma joustaa aina, siis työpalkat. Jos nyt yritys kuten NOKIA haluaa Lisäarvo-osuuttaan kasvattaa, niin helpoimmin yritystasolla tähän päästään, kun yrityksen työvoimakustannukset esimerkiksi puolitetaan irtisanomisten avulla tai vastaavilla keinoilla. Kuvitellaan siten, että NOKIA Oyj:n Pysyvä Pääoma 150E ja Vaihteleva Pääoma 60E sekä Lisäarvo 35E, jos nyt esimerkiksi NOKIA potkaisee Katutyöväen Liitto rp:hen väkeä 25E:n verran, niin nyt tilanne on 150E 35E 60E tai on mahdollista säilyttää entinen lisäarvo, siis 150E 30E 35E, joten erilaisia vaihtoehtoja on useita.

HEI!

Nyt pitää muistaa Herra Antipunikki se asia, että yritysmaailmassa pitää ottaa huomioon myös se, että jos Te jotain valmistatte, niin jotta tämä olisi tuloa yrityksellenne, niin Teidän pitää pystyä myymään tuotteenne siten, että Te saatte ainakin Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman. Niin ja jos yritys puolittaa työntekijämääränsä, niin tämä ei tarkoita suoraan sitä asiaa, että myös tuotanto puolittuisi. Nyt voi jopa käydä niin, että tavaroiden tuotanto pysyy vähintään entisen suuruisena ja voi jopa kasvaa, niin ja ainoa mikä muuttuu, on se, että mitä yritys joutuu sijoittamaan Vaihtelevan Pääoman osioon. Jos me ajattelemme reaalisesti sitä asiaa, että miksi tavaran tuotanto voi jopa kasvaa, vaikka työvoimatavaran eli Vaihtelevan Pääoman osuutta on alennettu puoleen entisestä, niintämä johtuu osaltaan siitä asiasta, että TEKNOLOGIA muuttuu ja kehittyy jopa ns jättiläisen askelin.

Niin ja Te Antipunikki kirjoititte myös seuraavaa:"Niin, jos työvoimakustannukset puolitetaan työvoima säilyttäen, niin silloin lisäarvo kasvaa." Nyt kysyn sitä, että säilyvätkö markkinatekijät entisenlaisena muulta osin paitsi siten, että työvoimakustannukset puolitetaan. Jos markkinat ovat käytännössä sellaisessa tilanteessa, että mikään ei muutu ja että kysyntää on tarpeeksi yrittäjän haluamalla hintatasolla, niin miksi yrittäjän tälläisessä tilanteessa kannattaa puolittaa työvoimatavaran hinta eli Vaihteleva Pääoma ja saada samalla pahaa verta yrityksensä ilmapiiriin? Nyt kai Tekin AP olette varmaankin sitä mieltä, että jos yrittäjä harkitsee niin radikaalia toimenpidettä, että hän haluaa puolittaa oman yrityksensä työntekijöiden palkkatason, niin tällöin on varmasti kehittynyt sellainen kuvio markkinoilla, että tämän yrityksen tuotteet eivät tahdo käydä kaupaksi sillä hintatasolla, joka on ollut käytäntönä tässä yrityksessämme. Niin ja nyt kai yrittäjä myös huomaa sen asian, että Työläisten Työpalkka ei ole tuloerä yrityksessämme vaan vain ja ainoastaan menoerä. Jos hän yrittäjä pystyy esimerkiksi puolittamaan työvoimakulunsa, niin hän voi menekkiä ja suurempaa kysyntää aikaansaadakseen, niin jopa alentamaan tuotteidensa myyntihintaa. Nyt Teidän AP pitää muistaa myös Tuotantopääoman kaava R-T...P...T'-R' sekä vielä Lisäarvon kaavan MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.

Niin ja Te Herra Antipunikki kirjoititte vielä seuraavaa:"Siis miksi Nokia vähentää työvoimaansa - ja näin myös lisäarvotuotantoaan - yrityksellä mennessä huonosti. Jos lisäarvo syntyy tuotannossa, niin silloinhan Nokian pitäisi palkata lisää väkeä tekemään yritykselle lisää lisäarvoa. Näin se menisi, jos teoria kestäisi logikkatestin, vaan eipä taida kestää." Nyt Te AP varmaankin tiedätte sen, että ei yritys ota työväkeä töihin siitä syystä, että heidän varsinainen tehtävänsä yrityksessä olisi lisäarvon tuotanto, vaan siitä syystä, että yritys pystyy tyydyttämään markkinakysynnän, ja jos taas markkinakysyntä yrityksemme valmistamien tuotteiden kohdalla alenee, niin tällöin taas yritys sopeuttaa työvoimatarpeensa asianomaista markkinatilannetta vastaavaksi. Mehän tiedämme myös sen, että työvoimatavaran eli Vaihtelevan Pääoman avulla sopeuttaminen on paljon helpompaa, koska työvoimatavara joustaa paljon helpommin kuin ne yrityksen osa-alueet, jotka kuuluvat Pysyvän Pääoman yhteyteen eli piiriin.

Onkohan Teidän AP siinä väitteessänne, että jos yrityksemme joutuu markkinoilla vaikeuksiin, niin tähän tilanteeseen olisi lisäarvokuvion kannalta ainoa oikea se ratkaisu, että yritys palkkaa lisää työläisiä lisäarvoa tuottamaan, niin olemassa minkäänlaista järjenhiventäkään? Niin mikähän logiikkakuvio on Teidän AP väitteenne takana, sillä jos tarjontaa lisätään silloin, kun markkinakysyntä alenee, niin tällä on vain hintatasoa ja samalla lisäarvoakin alentava vaikutus.
Nyt kysysin vielä sitä asiaa, että mikä ihmeen logiikkakuvio on Teidän AP seuraavan väitteenne takana: "Jos lisäarvo syntyy tuotannosta, niin silloin Nokian pitäisi palkata lisää väkeä tekemään lisäarvoa. Näin se menisi, jos teoria kestäisi logiikkatestin vaan eipä taida kestää". Niin ja nyt pitää muistaa se asia, että on olemassa Käyttöarvo ja Vaihtoarvo. Nyt Käyttöarvo on se hyöty, jonka kuluttaja ostamastaan hyödykkeestä ainakin uskoo saavansa, ja että Vaihtoarvo on kaksijakoinen, siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen.

Mitähän Teidän AP mielestänne tarkoittaa kaava MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma? Niin ja mitä kaikkea vielä voisi tarkoittaa Tuotantopääoman kaava R-T...P...R'-T'? Nyt ainakin näissä kaavoissa kaikki ovat muuttujia eivät siis vakioita, joten se, että millä keinoin yritystoiminta pitää järjestää, niin on myös ajasta ja paikasta kiinni.

HEI!

Niin ja nyt pitää Teidän AP muistaa se, että on olemassa kaavat MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä vielä R-T...P...T'-R'. Nyt pitää vielä muistaa se asia, että T'-pilkun pitää muuttua aina, jotta tuotanto eli liiketoimi voi yrityksessä jatkua, niin R'-pilkuksi. Niin ja sitten tämä toinen kaava tarinoi jotain sellaista, että Lisäarvo on Myyntihinta miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma, joten se lisärvotaso, jonka yritys voi saada markkinoilta, on Myyntihinnan sekä Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman välinen erotus.

Nyt sitten minä ainakin ihmettelen sitä, että miten pelkästään myyntitapahtuma voi kehitellä kovan tason lisäarvon. Jos tilanne on se, että pelkkä myynti tuo tarvittavan lisäarvon, niin miksi pitää harjoittaa teknistä tuotantoa? Niin ja nyt eikö pelkkä mielikuvamyynti voisi tuoda tarvittan voitto- tai lisäarvotason omistajille?

Minun täytyy tunnustaa se asia, että mitä en tajua sitä, että mitä Te tarkoitatte, kun kirjoititte seuraavasti:"Miksi siinä ei olisi järkeä katsottaessa lisäarvon syntyvän jo tuotannossa - eikä vasta myynnissä? Silloin yritys tuotantoaan lisäämällä saa itselleen lisää lisäarvoa.". Jos pelkkä myynti, ei siis tuotanto, pelkästää saa Teidän AP mielestänne aikaan lisäarvon syntymisen, niin Te olette talousasioissa samoilla linjoilla kuin NALLE PUH, sillä hän väitti jotain sellaista, että jos ei kukaan halua jotain tavaraa, niin tällä tavaralla ei ole myöskään mitään arvoa lisäarvosta nyt puhumattakaan.

Onkohan tilanne todella niin, että arvokehitelmissä ei tarvitse ottaa millään tavalla huomioon tuotantokustannuksia eli Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuutta? Mikähän on Teidän AP vastauksenne kysymykseeni? Olisikohan se oikea päättely lisäarvoasiassamme, että markkinoilla tapahtuu vain ns realisointitapahtuma siinä mielessä, että tällöin T'-pilkku eli varastot pystytään myymään eli saadaan taas R'-pilkku? Onko Teidän AP vaikeata tajuta sitä asiaa, että elinkeinoelämä on systeemi eli järjestelmä ja että siinä on myös jotain sellaista toimintakuviota, joka voidaan esittää matemaattisina malleina vai onko kaikki elinkeinoelämässä vain pelkkää mielikuvamallitusta?

HEI!

Nyt tuotantotoiminta antaa siihen mahdollisuuden, että yritys voisi saada jollain muullakin keinoin rahaa kuin vain erilaisilla mielikuva-asioilla kuten esimerkiksi PÖRSSI-pelin avulla. Niin ja meidän pitää huomata se asia, että tuotantotoimintaa harjoittavan yrityksen pitää saada markkinoilta ainakin tuotantokustannukset eli Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma rp:n, jotta yritys voisi toimia nyt ja myös tulevaisuudessa.

Me voimme ehkä myös tajuta sen asian, että yritystoimintaympäristön toiminnot voi kuvata myös matemaattisilla malleilla kuten esimerkiksi MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä R-T...P...T'-R'. On myös hyvä huomata se asia, että yritykselle ei tule lisäarvo-osio kuin manulle illallinen, vaan kaikki elinkeinoelämän kuvioissa on ilmaistavissa vain aritmeettisina keskiarvoina, joten tuotantotominnan tulosten eli tavaravarastojen myynti eli ts realisointi voi tapahtua myös siten, että yritys ei saa markkinoilta edes tuotantokustannuksia eli Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuutta.

Jos yritystoiminta on niin tappiollista, että yritys ei pysty repimään markkinoilta edes tuotantokustannuksiaan, niin tämä tilanne on sellainen, että jos yrityksen halutaan jatkavan toimintaansa myös tulevaisuudessa, niin tällöin on pakko pystyä alentamaan tuotantokustannuksia siten, että taas yritys kykenee samaan markkinoilta sellaisen myyntihinnaa, että ainakin Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuus eli Tuotantokustannukset pystytään peittämään. Niin ja nyt sitten jos yritys pystyy kehittelemään tuotteidensa myyntityön sellaiseksi, että heillä on mahdollista repiä markkinoilta Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman sekä vielä jonkinlaisen Lisäarvo-osuuden, niin tällöin on yritystoiminta saatu sellaiseen tilaan ja tilanteeseen, että yritys voi pyöriä nyt ja tulevaisuudessa.

Te Herra AP kysytte:"Kerrohan, miten voi havaita lisäarvon syntyvän jo tuotannossa? Miten se näkyy tuotannossa?"
Niin ja Te AP kysytte vielä:"Miksi Nokia valmistaa puhelimia, jotka huomataan jo valmistuksessa tulleen tehdyksi ilman lisäarvoa?"
Nyt tämä tuotantotoiminta on sellaista, että yrittäjä sekä yrittäjän palkkalistoilla olevat insinöörit ja ekonomistit eivät todellakaan huomaa täydellä varmuudella tuotantotoiminnan aikana esimerkiksi tappio- tai lisäarvo-ongelmia vaan vasta silloin tappio- tai voittokuviot paljastuvat täysin, kun on pystytty valmistuksen tulokset eli hyödykkeet myymään eli realisoimaan. Nyt me voimme tutkia valmistusprosessia seuraavien kaavojen kuten MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma lisäarvoasian osalta ja vielä varsinaista valmistustoimintaa Tuotantopääoman kaavan R-T..,P...T'-R' avulla. Nyt tuotantopääoman kaavasta me näemme sen, että kuinka paljon on sijoitettu rahaa tarvittavan Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman ostoon ja myös valmistustoiminnan vaatima työaika näkyy P-kirjaimen takana olevista tilastoista. Niin ja nyt sitten T'-pilkku osoittaa sen, että kuinka paljon on pystytty valmistamaan hyödykkeitä varastoon sekä sitten R'-pilkku kertoo sen rahamäärän, jonka yritys on pystynyt repimään markkinoilta oman myyntityönsä tuloksena. Nyt siten yritys toivoo sitä, että R'-pilkku on sellainen, että pilkkuosio on korkeampi kuin nolla. Niin ja voi nyt R'-pilkkuosiossa pilkkuosio olla jopa miinusmerkkinen ja tämä nyt tarkoittaa sitä asiaa, että yritys ei ole pystynyt tuotantotoiminnastaan saamaan kassatilille tuotantokustannuksia eli Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuutta rahassa ilmaistuna.

Niin ja nyt haluan sanoa vielä sen, että yritys ja yrittäjä näkee oman elinkeinotoimintansa tuloksen rahassa ilmaistuna vasta sitten, kun on pystytty T'-pilkku eli varastot realisoimaan eli myymään. Voivathan nyt yrityksen palveluksessa olevat insinöörit seurata niistä tilastoista, joita on valmistusprosessin aikana mahdollista kerätä, sitä asiaa, että missä me menemme tai sitten ei. Kuten Te ehkä huomaatte, niin Kysynnän ja Tarjonnan laki määrää aika pitkälle sen, että mikä on kunkin yrityksen viivanalainen tulos, mutta täydellä varmuudella joko VOITTO tai TAPPIO näkyy vasta sitten, kun yritys on pystynyt myymään valmistamansa hyödykkeet. Te AP ehkä sanotte siten, että Markkinoilla Kysyntä ja Tarjonta ratkaisee sen, että mikä on yrityksen tuotto eli tulos, mutta tämä ns Kysynnän ja Tarjonna Laki ei osoita ainakaan sitä, että Materialistinen Historiakäsitys eli Pääomakirjan Arvolakimalli on virheellinen ja väärä. Miksi on näin näreet ja aidan seipäät? Nyt erään katunarrin ja kulkurin vastaus on se, että Kysynnän ja Tarjonnan Laki jos joku osoittaa sen, että Klassikkomallin lähtökohta siis Identtisyysoletus ei ole voimassa, vaikka pitäisi olla, jos me voimme uskoa siihen, että Klassikkomalli ja MONETARISMI olisi TOTUUS. Niin ja nyt sitten TOTUUS ja vain TOTUUS on Materialistinen Historiakäsitys, sillä tuskin torikauppiaidenkaan keskuudesta löytyy kahta sellaista yritystä, joissa C ja Q olisivat edes suurin piirteinkään yhtä suuria eli identtisiä, joten epäidenttisyysoletus jää voimaan.

Antipunikki on lyöty.