Varsin erikoiselta näyttää Kolarin lukion tilanne:
http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/lukiolaiset-barrikadeille-lukujarjestyksesta.html
Itse toimin viime lukuvuoden aikana Kolarin lukion matemaattisten aineiden opettajana. Johtava rehtori Ulla Vesala pyysi keväällä meiltä opettajilta esityksiä siitä, miten eri kurssit tänä vuonna lukujärjestykseen sijoitettaisiin. Luoteis-Lapin kirjoituksen perusteella näyttää siltä, että näitä esityksiä ei ole lainkaan huomioitu. Haluankin näin julkisesti ilmoittaa, että allekirjoittaneella ei tällaisen lukusuunnitelman kanssa ole mitään tekemistä. Tässähän tilanne on se, että yritetään latvasta nousta puuhun.
Itse olen aina ollut sitä mieltä, että matematiikan opiskelussa erittäin tärkeää on asioiden oikea käsittelyjärjestys. Derivointi pitää opiskella ennen integrointia. Derivoinnin ymmärtäminen vaatii puolestaan raja-arvon käsitteeseen perehtymistä. Ja ennen sitä algebrallisen laskennan peruskäsitteiden ja –tekniikoiden tulee olla omaksuttuina. Lukion pitkän matematiikan kurssi 12 sisältää mm. numeerista derivointia ja integrointia. Ennen sitä pitäisi siis sekä kurssin 7 (Derivaatta), että kurssin 10 (Integraalilaskenta) olla suoritettuina. Muuten syventävän kurssin 12 (Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä) sisältöä on mahdotonta täysin ymmärtää ja sisäistää.
Luoteis-Lapin kirjoituksessa kerrotaan myös, ettei toisen vuoden opiskelijoiden kahteen ensimmäiseen jaksoon ole sijoitettu lainkaan matematiikan kursseja. Tässäkään ei liene mitään järkeä. Näin menetetään tärkeätä etsikkoaikaa. Ja heikoiksi jääviä matematiikan opintoja voidaan tuskin yhdellä ryntäyksellä korjata kolmen viimeisen jakson aikana. Varsinkin, kun se lukuvuoden viimeinen jakso näyttää oppilailta menevän useinkin jo tulevan kesän odotuksen merkeissä.
Ja puutteellisista matematiikan tiedoista ja taidoista kärsivät myös muiden matemaattisten aineiden, fysiikan ja kemiankin opinnot.
Matematiikan opiskelu vaatii yleensä tasaista etenemistä ja opittujen asioiden kypsyttelyä. Pitkä tauko matematiikan opiskelussa näin tärkeässä vaiheessa, toisen vuoden alussa, johtaa helposti opiskeluhalujen ja osaamisen tason täydelliseen romahtamiseen. Erityisesti tämä koskee heikoimpia ja huonoimmin motivoituneita oppilaita.
Lukujärjestyksen laatinut Ulla Vesala on koulutukseltaan tietääkseni matemaattisten aineiden opettaja. Mutta onkohan hän kuitenkin hiukan etääntynyt näiden aineiden käytännön opetustyöstä?
http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/lukiolaiset-barrikadeille-lukujarjestyksesta.html
Itse toimin viime lukuvuoden aikana Kolarin lukion matemaattisten aineiden opettajana. Johtava rehtori Ulla Vesala pyysi keväällä meiltä opettajilta esityksiä siitä, miten eri kurssit tänä vuonna lukujärjestykseen sijoitettaisiin. Luoteis-Lapin kirjoituksen perusteella näyttää siltä, että näitä esityksiä ei ole lainkaan huomioitu. Haluankin näin julkisesti ilmoittaa, että allekirjoittaneella ei tällaisen lukusuunnitelman kanssa ole mitään tekemistä. Tässähän tilanne on se, että yritetään latvasta nousta puuhun.
Itse olen aina ollut sitä mieltä, että matematiikan opiskelussa erittäin tärkeää on asioiden oikea käsittelyjärjestys. Derivointi pitää opiskella ennen integrointia. Derivoinnin ymmärtäminen vaatii puolestaan raja-arvon käsitteeseen perehtymistä. Ja ennen sitä algebrallisen laskennan peruskäsitteiden ja –tekniikoiden tulee olla omaksuttuina. Lukion pitkän matematiikan kurssi 12 sisältää mm. numeerista derivointia ja integrointia. Ennen sitä pitäisi siis sekä kurssin 7 (Derivaatta), että kurssin 10 (Integraalilaskenta) olla suoritettuina. Muuten syventävän kurssin 12 (Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä) sisältöä on mahdotonta täysin ymmärtää ja sisäistää.
Luoteis-Lapin kirjoituksessa kerrotaan myös, ettei toisen vuoden opiskelijoiden kahteen ensimmäiseen jaksoon ole sijoitettu lainkaan matematiikan kursseja. Tässäkään ei liene mitään järkeä. Näin menetetään tärkeätä etsikkoaikaa. Ja heikoiksi jääviä matematiikan opintoja voidaan tuskin yhdellä ryntäyksellä korjata kolmen viimeisen jakson aikana. Varsinkin, kun se lukuvuoden viimeinen jakso näyttää oppilailta menevän useinkin jo tulevan kesän odotuksen merkeissä.
Ja puutteellisista matematiikan tiedoista ja taidoista kärsivät myös muiden matemaattisten aineiden, fysiikan ja kemiankin opinnot.
Matematiikan opiskelu vaatii yleensä tasaista etenemistä ja opittujen asioiden kypsyttelyä. Pitkä tauko matematiikan opiskelussa näin tärkeässä vaiheessa, toisen vuoden alussa, johtaa helposti opiskeluhalujen ja osaamisen tason täydelliseen romahtamiseen. Erityisesti tämä koskee heikoimpia ja huonoimmin motivoituneita oppilaita.
Lukujärjestyksen laatinut Ulla Vesala on koulutukseltaan tietääkseni matemaattisten aineiden opettaja. Mutta onkohan hän kuitenkin hiukan etääntynyt näiden aineiden käytännön opetustyöstä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nythän tuo Kolarin lukion tilanne näyttää saaneen entistä enemmän julkisuutta, kun sanomalehti Lapin Kansa kertoi tilanteesta tiistain 28.8.2012 lehdessä otsikolla "Lukujärjestys kuumentaa tunteita Kolarissa".
En malta olla kommentoimatta asiaa vielä lisää, koska em. Luoteis-Lapin artikkelissa todettiin mm. seuraavaa: "Tämä johtuu johtavan rehtorin mukaan siitä, että kaikki opettajat eivät ole käytettävissä Kolarissa kaikissa jaksoissa, ja kakkosryhmä joutui siksi sijaiskärsijän asemaan." Pitkässä matematiikassa minulla itselläni oli viime vuonna varsin pieni mutta lupaava kolmen ensimmäisen vuoden oppilaan ryhmä. Nämä oppilaat ovat nyt edellä mainittuja toisen vuoden opiskelijoita. Väistämättä tästä tuleekin mieleen, että tuon ryhmän kokoa olisi käytetty perusteena sille, että heidän matematiikan kurssinsa voitaisiin 'lukujärjestysteknisistä syistä' hiukan mielivaltaisesti syltätä kolmeen viimeiseen jaksoon. Mutta tällainen 'vähemmistön sortaminen' enemmistön ehdoilla on täysin väärin näitä hyvin käyttäytyneitä ja koulutyöhönsä vakavasti suhtautuneita nuoria kohtaan.
En malta olla kommentoimatta myöskään tuon pakollisen historian kurssin asemaa. Tilannehan on nähdäkseni sellainen, että vaikka lukio on muuttunut nykyään kurssimuotoiseksi, se on pääsääntöisesti ensisijaisesti kolmivuotinen oppilaitos. Tämä tarkoittaa sitä, että lukion opetussuunnitelmat on laadittu kolmen vuoden täysipäiväistä opiskelua silmällä pitäen. Tästä syystä oppilailla pitäisi olla mahdollisuus suorittaa normaaliin tahtiin opiskellen kaikki pakolliset kurssinsa ennen kolmannen vuoden keväällä aloitettavia ylioppilaskirjoituksia. Ylioppilaskirjoitusten aloittaminen jo kolmannen vuoden syksyllä on mahdollista, jos kirjoitettavien aineiden kaikki pakolliset kurssit on tätä ennen suoritettu. Mitään velvollisuutta kaikkien pakollisten aineiden kurssien järjestämiseen ennen tätä oppilaitoksella ei käsittääkseni ole. Tässä tuleekin sitten esille suurten ja pienten lukioiden välinen ero. Suurissa lukioissa kursseja voidaan järjestää useammin ja oppilaiden on mahdollista tiivistää opiskelutahtiaan. Pienissä lukioissa tähän harvemmin on mahdollisuuksia. Pakollisen historian kurssin järjestämiseen ensimmäisessä jaksossa ei lukiolla siis ole mitään velvollisuutta. Kokonaan toinen asia on siinä tapauksessa, jos näin on keväällä asiasta vastuullisten henkilöiden toimesta oppilaille luvattu. Tällainen lupaus on sitova, koska siitä poikkeaminen voi aiheuttaa oppilaille ylioppilaskirjoituksia ajatellen kohtuuttomia vaikeuksia esim. suorituskertojen menettämisen vuoksi.
Jatkoa tarinaan näyttäisi taas löytyvän paikallislehti Luoteis-Lapin sivuilta: http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/lukiolaiset-marssivat-kunnanhallituksen-puheille.html
Jutussa kerrotaan mm. seuraavaa: "Onko nämä teidän omia mielipiteitä, vai ovatko jotkut opettajat manipuloineet teitä? Anna-Liisa Keskitalo (sd) kysyi lukiolaisilta.
Keskitalo oli saanut koululta puhelinsoiton, jonka mukaan näin saattaisi olla ja halusi varmistaa asian."
Ihmettelen, kuka tällainen opettaja voisi olla? Jos tarkoitus on viitata allekirjoittaneeseen, voin vakuuttaa, että viime kevätlukukauden päätyttyä en ole ollut missään yhteyksissä Kolarin lukion oppilaisiin.
Kolarin lukion matemaattisten aineiden lehtorin paikan täytön olen kyllä vienyt Rovaniemen hallinto-oikeuteen, mutta tämän syynä on se, ettei allekirjoittanutta ole oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdeltu viran täytön yhteydessä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi antaa oikeutta julkisesti esitettyihin ilkeämielisiin vihjailuihin, vaan asioita tulisi hoitaa miehekkään jämäkästi ja asiallisesti.