Mistähän sekin sanonta tulee, taitaa olla aika vanha.
Tilhit ainakin päihtyvät pihlajanmarjoista, mutta syövätkö käet jotain päihdyttävää vai kuulostaako kännisen puhe sanonnan keksijän mielestä käeltä.
Itse ainakin alan olla kännissä ja tulee tuhottomasti näppäilyvirheitä.
Nyt keksinkin yhden selityksen. Kännisethän usein jättävät jälkikavunsa toisten hoidettavaksi kuten käet.
Tilhit ainakin päihtyvät pihlajanmarjoista, mutta syövätkö käet jotain päihdyttävää vai kuulostaako kännisen puhe sanonnan keksijän mielestä käeltä.
Itse ainakin alan olla kännissä ja tulee tuhottomasti näppäilyvirheitä.
Nyt keksinkin yhden selityksen. Kännisethän usein jättävät jälkikavunsa toisten hoidettavaksi kuten käet.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onhan siinä hauska alkusointu.
Niin, kännissä kuin käki kuulostaa hyvältä. Ehkä käki on päässyt edustamaan lintua kuin lintua juuri alkukirjaintensa vuoksi. Käyneet marjat jne.
Enemmänkin kiinnostaisi tietää, miksi kännäys on jollekin kohderyhmälle niin riemastuttava aihe. Ehkä kännäystä vaikka näennäiskulttuurin kautta puimalla saadaan jonkinlainen subjektiivinen absoluutio omasta kännäämisestä tai suhteesta kännäämiseen. Eppujen rallatusta hoilattiin pitkin raitteja männävuosina, vaikka sen taiteellinen arvo ei eppujen omassakaan mittakaavassa kummoinen ole, tämä siis eppuja väheksymättä.
Kun vain oivaltaisimme, tekeekö maamme hyväksyvä suhtautuminen dokaamiseen asialle kansallisesti hyvää vaiko pahaa, ts. mihin suuntaan vie.
Halleluuja.
minusta huolissasi, ihan kohtuudessa pysyy. Join vaan muutaman lasillisen tyhjään mahaan )
Kännissä ollaan yleensä riemukkaampia, mieluummin niin kuin räyhääviä. Eput eivät ole olleet koskaan suosikkini, pikemminkin päinvastoin.
Enemmän taitaa kieltolait ja tiukkapipoisuus hallaa tehdä, mutta kyllähän nuoriso juo melkoisesti. Joku tutkimus tosin väitti olevan laskussa, mutta muut huumeet lisääntyy.
Jussi Raittinen vähemmän raittiina:
»Kato, kuule kivat sulle, pane beibi mulle satku
jos et ole täysi natku - totta tosiaan
Olin päissäni kuin käki, senhän tonttukin jo näki
- tuolta metsämökin ikkunasta kurkistaa»
http://lirama.net/song/265966
Kappale oli Syksyn sävel -kilpailun voittaja vuosimallia 1974.
Muuten: tilhi : tilhet (ei tilhit).
Kumpaakin käytetään, kuten luontokuvaajakin tuossa, tilhit.
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=2420
Miksi muuten pitäisi olla juuri tilhet? Luontevammin taipuisi, tilhi, tilhit, tilhien...
yksikön genetiivi tilhen
yksikön partitiivi tilheä
yksikön illatiivi tilheen
monikon genetiivi tilhien
monikon partitiivi tilhiä
monikon illatiivi tilhiin
- Sanovathan jotkut huvikseen myös että otatko vielä viintä, kun tarkoittavat viiniä.
millä PERUSTEELLA sen pitäisi taipua niin? Jos jotain sanaa ei taivuteta johdonmukaisesti, niin se saattaa alkaa puhekielessä taipua johdonmukaisesti ja lopulta päätyä oikeksi taivutuksesi.
Useimmiten i-päätteisissä sanoissa se i säilyy, eikä muutu e:ksi.
Tuossa ei särähdä korvaan kumpikaan muoto, mutta esim. kolvi ja polvi taivuvutetaan aina eri tavalla.
Millä perusteella osaat taivuttaa kolvin ja polven? Taivutus vain on niin, ja jos ei korva sitä sano, asia pitäisi oppia muuten, esim. koulussa tai lukemalla kirjallisuutta.
Kielen normeja ollaan löyhennetään ohjelmallisesti. Ainakin nykyään on vallalla sellainen asenne, että mitäpä tuosta, millaisia muotoja (esim. oppilaat) käyttävät, kunhan asia tulee selväksi ja ilmaisu on luovaa. Tekstari kieli on siis tod niin rikast!
Suokaa anteeksi, mutta seuraavaksi oppilaat syljeskelevät seinille ja sitä sanotaan kuvaamataidoksi.
kirjallisuudessakin sanoja taivutetaan eri tavalla, kun niihin ole yhdenmukaista sääntöä. Onhan suomenkieli muuttunut paljon Runebergin ajoista ja pääasiassa hyvään suuntaan. Tuosta sanasta en ota kantaa, kummin pitäisi taivuttaa, olen käyttänyt varmaan molempia, mutta esim. ketä kuka-sanan tilalla en hyväksy. Silti "sivistyneet" julkisuuden henkilötkin käyttävät sitä.
Ihmetyttää tosiaan miten hyviä arvosanoja koulussa saavat äidinkielessäkin, vaikka monikaan asia ei tunnu olevan hallussa. Paljon ehtinyt unohtua itseltäkin, kuten sijamuotojen nimet, harvemmin tarvitsee missään. Saisivat muuten ollakin suomenkielisiä.
http://www.kookas.fi/articles/read/45
"Genetiivi (omanto) ilmaisee omistajan, mutta sillä on myös muita tehtäviä. Sen pääte on yksikössä -n , monikossa on paljon vaihtelua, pääte voi olla joko -en, -in, -den, -tten, -ten. Samalla sanalla voi olla myös useampi monikon genetiivin muoto."
On siinä ulkomaalaisilla opettelemista.
Älkää raiskatko Äidin kieltä, vaan äiti!