eli onko tää enemmän sääntö kuin poikkeus kaikilla arabimiehillä tuo kavereiden kanssa oleilu ja "ulkoilu"??? ja liittyykö siihen poikkeuksetta toiset naiset???
arabimiesten "kahvittelureissut"
tapakulttuuriako???
28709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kliffaa HEI !
Ei siihen välttämättä liity toiset naiset vaan tekemisen puute, kun ei töitäkään ole ja ei jaksa opiskella.
olet matkustellut tai asunut arabimaassa, niin aika nopeasti huomaa, että miehet kokoontuvvat tapaamaan toisiaan kahviloihin sekä teehuoneisiin. Eikä siellä juurikaan sikäläisiä naisia näy istuskelemassa.
Tällaiset tavat ovat juuri niitä, jotka seuraavat mukana uuteen maahankin muutettaessa. Mietipä omalta kohdaltasi, jos asut vieraassa maassa, niin eikö aina silloin tällöin tule kaipuu puhua omalla äidinkielellään omien maamiestensä/naistensa kanssa. Siloin on mietittävä, mistä näitä ihmisiä todennäköisimmin löytyisi.
Joten ei se nyt mikään hirveä pahe kuitenkaan liene. Saattaa tietty ärsyttää, kun senkin ajan voisi käyttää tehokkaammin - vaikka töitä etsiessä. Toisaalta korostetaan verkostoinnin merkitystä työpaikan löytämisessä, joten jos tässä kahvilla istuvassa porukassa on sellaisia, jotka ovat jo työllistyneet, saatta kahvitteluhetkistä olla apua siinäkin asiassa. Ja muutenkin ryhmästä saa vertaistukea, asettuminen uuteen maahan ja kulttuuriin kun ei aina ole välttämättä pelkästään helppoa.
Joo, hyvää verkostoitumista tuollainen varmaan on ja auttaa ihan h-e-l-v-e-t-i-s-t-i työnhaussa ja kotoutumisessa. Sitähän verkostoitumisella yleensä tarkoitetaan: nyhjäämistä omissa porukoissa. Vai kannattaisiko ne verkot heittää kuitenkin vähän toisaalle, jos haluaa saada duunia tai kotoutua? Ihan vain tällainen villi idea.
tai ei, mutta itse tunnen useampiakin maahanmuuttajia, jotka ovat nimenomaan työllistyneet omien maanmiestensä avulla. Varmaan vieläkin tehokkaampaa olisi, jos olisi suomalaisia ystäviä, jotka pystyisivät auttamaan. Työvoimatoimistosta kun ei juurikaan apua saa. Siellä suhtaudutaan perusnihkeästi ulkomaalaisten työllistymismahdollisuuksiin, joten oma apu on paras apu.
On itsestä kiinni saako työkkärissä apua. Heti kun tulee Suomeen niin voi aika äkkiä mennä työharjoitteluun vaikkei suomea osaisi. Heti laittaa hakemuksen suomen kielen kurssille. Kuitenkin uuden kielen on pakko oppia.
Jotkut haluavat heti töihin ja saman tien täytyisi olla miljonääri. Olisi pakko saada auto, rahaa ja upeet kuteet. Ei malteta odottaa ja oppia uusi kieli, opiskella ammatti ja sitä tietä saada kunnon töitä.
Sitten todella se ryhmä, ei kiinnosta mikään. Maleksia päivät pitkät kaupugilla ja sossun elättinä. Katellinen kaikille, kun itsellä ei mitään laiskuuden vuoksi.
ei ihan noinkaan! Työkkärin asiakkaaksi voi hakeutua vasta kun on oleskelupa ja sen myötä hetu.
Kielenopiskelun suhteen olet aivan oikeassa. Se pitää aloittaa mahdollisimman nopeasti. Oma puolisoni aloitti jo omassa kotimaassaan, ja jatkoi omakustanteisesti heti Suomeen muutettuaan. Kun oleskelupa ja hetu oli saatu, hän meni työkkäriin, ja pääsi kotouttamissuunnitelman mukaiselle suomenkielenkursille. Hän kuitenkin piti sitä kohtuullisen turhauttavana, ja palasi takaisin maksamaan opetuksen omasta pussistaan.
En tiedä mikä on tilanne muualla Suomessa, mutta ainakin palvelu työkkärissä Helsingissä oli vailla vertaansa. Puolisoni ainakin koki palvelun hyvin yliolkaiseksi, ja työllistyikin aivan omin avuin.
Ei ollut mitään harhoja tyyliin päivässä miljonääriksi tai muutakaan sellaista. Omia säästöjä oli sen verran, että vuoden päivät olisi pystynyt elelemään ihan mukavasti, vaikkei töitä olisi löytynytkään. Vaan löytyi, ja hyvä niin. Mitään ammattiinopiskelua ei hänen kohdallaan tarvittu, sillä hänellä on oppututkinto suoritettuna.
Upeat kuteet? Missä maailmassa oikei elät? Luuletko, että kaiki tänne saapuvat maahanmuuttajat ovat jotain rääsyläisiä?
P,S Uusi autokin tuli taas juuri hankittua, ja ihan omilla, itse ansaituilla rahoilla :) Siis hänen antsaitsemillaan rahoilla.
"En tiedä mikä on tilanne muualla Suomessa, mutta ainakin palvelu työkkärissä Helsingissä oli vailla vertaansa. Puolisoni ainakin koki palvelun hyvin yliolkaiseksi, ja työllistyikin aivan omin avuin."
Kyllä ne on yhtä tympeitä siellä ihan kantiksiakin kohtaan. Vanhojen kokemuksieni perusteella voin tämän kertoa. Onneksi ei ole enää tarvinnut asioida.
arabimaissa miehet ja naiset seurustelevat omissa porukoissaan.Miehen käsitys perhe-elämästä ja vasttuusta poikkeaa radikaalisti suomalaisesta vastaavasta.Kannattaa miettiä millaista parisuhdetta ja perhe-elämää haluaa itse viettää.Itse valitsen suomalaisen tavan.
20v tunisialaisen kanssa naimisissa olleena voin sanoa, että kahvittelureissut kuuluvat ihan normaaliin arkeen, ei niihin välttämättä naisia kuulu...pelaavat korttia, olen useasti ollut mukana mutta monen tunnin jälkeen väsyneenä lähtenyt kotiin...mieheni soittaa kyllä näiltä kahvireissuilta kotiin eikä todellakaan pidä puhelinta kiinni, joten saan hänet kiinni koska vaan...ovat normaaleja nämä kahvittelureissut, myös Tunisiassa miehet kokoontuvat kahviloihin juttelemaan, pelaaman korttia ym. olen sen nähnyt kuudella Tunisian reissullani. Ei hätää :)
Olet ollut 20v naimisissa tunisialaisen kanssa ja vain 6 käynyt tunisiassa??? Ja tunisialaiset miehet eivät tasan ota vaimojaan mukaan kun menevät miespuolisia kavereitaan tapaamaan! Eri asia jos tavataan yhtä kahta kaveria vaimon kanssa mutta ukkoporukkaan eivät varmasti vaimojaan ota mukaan! Olen itse ollut 8vuotta tunisialaisen kanssa naimisissa ja 2 vuotta niistä asuttu tunisiassa. Mieheni käy tapaamassa arabi kavereitaan n. 1-2 vkossa, käyvät kahvilla, katsovat jalkapalloa yms... Ja kaikki heistä ovat töissä tai opiskelemassa!
ja tunisialaiset miehethän ovat homogeeninen ryhmä, ja kaikki käyttäytyvät samalla tavalla, eikö vaan?
Jos näin olisi, niin varmasti sitten kaikki tunisialaiset miehet pettävät vaimojaan, koska yksi tuntemani tunisialainen mies tekee näin. Mies on kahden lapsen isä, ollut pitkään naimisissa vaimonsa kanssa, ja siinä sivussa hänellä on ollut jo 7 vuoden ajan sama vakkari tyttöystävä. Välillä hän liikkuu yhdessä vaimonsa ja perheen kanssa, väliin tyttöystävänsä kanssa, ja väliin ihan miesporukoissa.
Jos SINUN tunisialainen puolisosi ei huoli SINUA mukaansa tavatessaan arabikavereitaan, niin se ei yksioikoisesti tarkoita sitä, että KAIKKI muut arabit toimisivat samalla tavalla. Sitä en tosin tiedä, kuinka montaa naista ihan oikeasti kiinnostaisi katsoa futismatsia esim. tunisialaisten miesten kanssa. Sen mitä itse olen nähnyt, niin aika tunteella ja kovaäänisesti tuntuvat osallistuvan käytävään matsiin.
Kuten kirjoitin, olen asunut 2 vuotta tunisiassa eli nähnyt aika läheltä kuinka muutkin tunisialaiset miehet toimii ja usko pois, naisia ei miesten peli-illoissa tai kahvilla näy ;)
Se on yksinkertaisesti kunnioitus vaimoa kohtaan, koska jos joku toisi vaimonsa mukaan, muut puhuisivat heistä varmasti selän takana pahaa ja sitä ei kukaan vaimoaan kunnioittava mies vaimolleen halua.
Tämä on maan tapa eli ei ole miehestä kiinni haluaako vaimoaan mukaan miesten tapaamisiin.
Suomessa toki käytäntö on hieman eri koska meiltä ei yksinkertaisesti löydy paikkoja joissa viettää useampi tunti kaveriporukassa korttia pelaten,kahvia juoden ja shishaa poltellen joten miehet tuppaavat kokoontumaan toistensa luona ja silloin ei tietenkään ajeta vaimoa pois kotoaan. Tunisiassa ei ikinä kukaan mies veisi kotiinsa ryhmää miehiä jos vaimo on kotona.
Jos edelleen haluat tähän väittää vastaan niin suosittelen vaikka kysymään tätä itse tunisialaiselta mieheltä :)
Ja mitä pettämiseen tulee, niin valitettavan moni, varsinkin suomessa tekee sitä... Tunisiassakin sitä tapahtuu muttei niin paljon kuin täällä, koska siellä se ihan olosuhteiden takia on hankalampaa kuin suomessa, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
tavat kohtuullisen hyvin asuttuani (pitempään kuin 2 vuotta) ja matkailtuani paljon etenkin Lähi-idän maissa. Mutta ap:n kohdalla tuskin oli kysymys siitä mitä miehet kotimaissaan tekevät, vaan uskoisin hänen 'ongelmansa' olevan täällä Suomessa kahvittelureissuilla viihtyvä kumppani.
Suomessa käytäntö tosiaankin poikkeaa paljonkin miesten tavasta käyttäytyä kotimaissaan. Täällä jopa tyttöystävä tai vaimo voidaan ottaa mukaan, jos naispuolisella osapuolella on kiinnostusta tulla mukaan. Yleensä näyttää tosin muutama kerta riittävän, sillä mikäpä on sen tylsempää kuin kuunnella miesten jorinoita omalla kielellään tuntitolkulla.
Joten lopputulema on se, että Tunisiassa käyttäydytään yhden kaavan mukaisesti, mutta käytöskin voi muuttua kun asutaan pitemmän aikaa toisessa kulttuurissa. Näin tapahtuu myös arabien kanssa, joten turha takertua siihen miten miehet ovat aikoinaan toimineet omassa, perinteiden säätelemässä ympäristössään.
Kunnioituksesta vaimoa kohtaan? hmmmm...Taitaapi olla naisen paikka kotona lasten kanssa,siivousta kokkaamista lastenkaitsemista ja mpnesti huolehtimista esim.isovanhemmista.Nainen on kotona ,mies on vapaa meneään oman aikataulunsa ja halunsa mukaisesti.Tämä elämäntyyli ja tapa on heidän arkeaan,siis hiukan erilainen mihin suomalainen on tottunut tai olettaa.
Mun mieheni on Vietnamista ja on varsinkin alkuvaiheessa viettänyt paljonkin aikaa kavereidensa kanssa. Tosin Vietnamissa kahvilakulttuuri ja kavereiden tapaaminen ei ole niin sukupuolten mukaan eriytynyttä kuin arabimaissa. Täällä Suomessa vietnamilaiset tapaavat toisiaan paljon koko perheen voimin (ja usein kotosalla), vaikka miehillä ja naisilla sitten olisikin osittain omat juttunsa.
En ole yhtään epäröinyt "päästää" miestäni kavereitaan tapaamaan jonkun kotiin tai kaupungille. Kännykkä pysyy päällä, tosin miesten mielestä on vähän noloa, jos tyttöystävä/vaimo soittelee perään. Vaikka olisi asiaakin, se helposti tulkitaan niin, että vaimo "kiskoo kotiin" ja epäillään, onko mies tossun alla. Mitä itse olen nähnyt, mahdolliset naisasiat hoidetaan muissa yhteyksissä.
Suomalaisen naisen on vaikea hyväksyä, jos mies viettää enemmän aikaa kavereidensa kuin tyttöystävänsä/vaimonsa kanssa. Eikä sitä tarttekaan hyväksyä, jos ei halua. Jos yhdessä ollaan, molempien pitää kuunnella toisen näkemyksiä ja tarvittaessa joustaa. Eri asia sitten, voiko ylipäätään luottaa siihen, mihin mies sanoo menevänsä. Toista ei voi koko ajan vahdata.
Näitä "tossun alla" epäilyjä harrastaa kantiksista enää toivottomimmat juntit. Not cool. Mutta onhan se ihan kiva tuulahdus menneestä tietty.
No siis mua ja miestäni lähinnä naurattaa nää jutut, mutta joidenkin vietnamilaisten miesten pahin pelko tuntuu olevan, että kaverit luulevat miehen "pelkäävän vaimoaan" - ihan näillä sanoin. Tuulahdus menneestä juu, mutta minkäs sitä muiden asenteille voi. On paljon muutakin, mihin me suhtaudumme huvittuneesti. Voin siis ihan hyvin soittaa miehelleni, ei hän välitä, jos joku siitä kiusoitteleekin.
Miehet on panemassa ;D ja uskotte selityksen "nolottaa jos vaimo soittaa perään", no ohan se toki noloa kun illan daami sängyllä ja vaimo sattuu soittamaan...
nähty on ja MONIA. näistä ei vaan ilmeisimmin tykätä puhua, ehkä siksi että viestinviejä saa helposti vihan niskoilleen.
Huoh. Joku voi käyttää kahvittelua tekosyynä, kun oikeasti menee vain panemaan toista naista. Tekosyitähän riittää. Mutta miehet voivat ihan oikeasti käydä vaikkapa kahvilla vain tapaamassa toisiaan.
Kyllä sitä suomimiehetkin kavereitaan näkevät..
Ja niin suomimiesten kuin arabien kaveri-iltamat kyllä voivat päätyä vieraisiin sänkyihin, vaikkei se sinänsä kavereiden tapaamisen ja illanistujaisten pääpointti olekaan.
tarjoavat joillekin suomimiehille päiväkahvien merkeissä,näin kaupungilla huhutaan...
Arabimiehet useimmiten ovat seksisuhteessa molempiin sukupuoliin,siinä syy heidän kahvittelu tuokioihinsa.
Joskus yli kymmenen vuotta luin tutkimuksen Egyptiläisten miesten seksuaalisesta suuntautumisesta,ja se osoitti asian todeksi,että n. 90% heistä on ollut seksisuhteessa miespuolisen kanssa.
Siis jos ulkkis lähtee "kavereiden kanssa kahville", sillä on joko toinen nainen ja jos ei naista, niin toinen mies, niinkö? Suomessako ei voi viipyä ilman puolisoaan pidempään poissa kotoa ilman, että epäilykset heräävät?
Jos suomalainen menee Espanjaan, niin hän sopeutuu paikalliseen elämänrytmiin ja syö esim. päivällistä myöhemmin illalla kuin Suomessa tekisi, etenkin jos on vaikka espanjalainen mies. Jne..
Eikö näiltä miehiltä ole järjen ja sopeutumattomuuden puutetta pitää itsepintaisesti kiinni ns. omasta kulttuuristaan, vaikka ovat vapaaehtoisesti toisella puolen maailmaa? Kuka tahansa psykologiaa vähääkään lukenut voi sanoa, että normaali yksilö pyrkii sopeutumaan valtaväestön tapoihin ja integroitumaan siihen, tämä on ainoa keinoa sopeutua yhteiskuntaan. Sen sijaan jäykällä, omia tapojansa vain noudattavalla ei ole tulevaisuutta. Miksi muslimi luulee, että voi tulla tänne elämään ja olla muuttamatta elämäntapojaan? Ei mikään muu kansallisuus maailmalla toimi niin eikä se ole normaalia käytöstä. Juuri tämän vuoksi esim. aasialaisten ja kaikkien muiden etnisten ryhmien työllisyys ja sopeutuminen on korkeampaa kuin muslimien.
On ihan tutkimuksia olemassa, esim. maahanmuuttajalapsien sopeutumisesta. Kaikkein parhaiten sopeutuvat ne, joilla on suomalaisia ystäviä.
Mun mieheni kulttuuriin kuuluu ystävien tapaaminen melkoisen tiheästi, eikä se ole sulkenut pois sopeutumista tai työnsaantia. Ja ainakin näiden aasialaisten keskuudessa verkostoitumisella on merkitystä myös työllistymisessä. On meillä suomalaisiakin ystäviä.
On tapoja, jotka voi vallan hyvin säilyttää Suomessakin ilman ihmeempiä vaikeuksia ja joiden jopa toivoisi leviävän Suomeen. Esim. kahvi maistuu suomalaisillekin, vaikka se ole täältä kotoisin :)
Siis mitä? Ei saa tavata kavereitaan, koska Suomessakaan kaikilla ei ole kavereita?
Kyllä minä Espanjassakin mielelläni saunassa kävin, vaikka juuri kukaan espanjalaiskaverini ei käynyt. Söin kyllä myöhemmin, mutta jos joskus kotonani laitoin ruokaa aiemmin, tuskin siitä kukaan pahastui. Tai en tiedä, kai sielläkin omat sinunlaisesi ovat, jotka kitisevät jos ulkomaalainen tekee jotain erilailla, vaikkei se heidän omaan elämäänsä mitenkään liitykään tai ketään häiritse.
Lisään vielä tuohon "jos on espanjalainen mies", että ulkomaalaisen kanssa Suomessa seurustellessani en kyllä edellyttänyt täyttä "sopeutumista" Suomeen niin, että kaikissa tavoissa olisi pakko olla täysin suomalainen. Osaan minä puolisoni vuoksi itsekin joustaa, ihan sama missä maassa ollaan. Jos espanjalaisen kanssa Suomessa seurustelisin, niin ihan hyvin voisin syödä illallisen iltakymmeneltä hänen kanssaan. Itseasiassa niin teen espanjan tuliaisena nykyisinkin joskus.