Topikin on alkanu viljellä hymiöitä ja kikattelee päivät pitkät tyttöjen kanssa :)
Iivari on vanha hippi ja siksi pitätukkainen.
Iivari on vanha hippi ja siksi pitätukkainen.
Äijät vähissä palstalla
mm
55109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Haittaaks se?
Onko empatiakykysi löytynyt?
Ei oo tullut etsittyä. Kui nii?
Eroa ennen lopullista sekoamista.
Jaa...lieneekö tuo niin vaarallista jos sekoamiseni on havaittavissa vain palstalla. Vai joko se alkaa näkyä IRL:ssäkin? Omasta mielestäni IRL:ssä on mennyt viimeiset pari vuotta huomattavasti paremmin ku muutama niitä edeltänyttä vuotta.
Empatikyvyttömyys on sairautta.
Oisko ehdotuksia miten siitä vois parantua?
Vai onko parahtumaton sairaus, joka johtaa kuolemaan ennemmin tai myöhemmin? Joko sosiaalihuollon olisi korkea aika tulla hakemaan lapset ja aseet talosta?
Pariterapiaa aluksi.
Eikö tuo empatiakyvyttömyys vaatisi kuitenkin psykiatrista hoitoa ennemmin?
Haudotko väkivaltaisia ajatuksia?
Empatiakyvyttömyys on eräänlainen aivovamma.
Siksi teidän on aivan turha odottaa, että tunteettomalta vaikuttava läheisenne tulisi joskus järkiinsä ja alkaisi ymmärtää teidänkin kantaanne asioihin. Oli kyse sitten puolisosta, omasta vanhemmasta tai ystävästä.
Niin että nyt ois niinku sopiva hetki ensimmäiselle istunnolle?
(Asettuu sohvalle makamaan...)
En. Edes itsetuhoisia ajatuksia ei ole ollut vuosikausiin.
Menkää pariterapiaan, jos empatiakyvyttömyys johtuu parisuhteestasi.
Kyllä se on ihan synnynnäistä, ellei jopa perittyä laatua.
Minusta empatia on enempi naisten juttu. Miehille on ylensä täyden työn ja tuskan takana tuntea edes sympatiaa.
Neurotieteen professori Christian Keysers selvittää kirjassaan ”The Empathic Brain”, miksi näin tapahtuu. Mitä tapahtuu aivoissa?
Keysers etsii selitystä aivojen peilisoluista. Italialaiset tutkijat 90-luvulla paikansivat ensimmäisinä uuden solutyypin simpanssien aivoista. Peilisolujen löytymistä on pidetty psykologian piirissä samanlaisena läpimurtona kuin DNA:n löytymistä biologiassa.
Keysersin mukaan pärjääminen ihmissuhteissa riippuu kyvystämme lukea toisten ihmisten tunteita ja mielentiloja. Peilisolut virittyvät tiedostamatta imitoimaan toisten tunnetiloja ja toimintaa. Toisten tunteet tulevat koetuiksi sisällämme. Tämä ei vaadi tahdonalaista ponnistelua, vaan näin tapahtuu itsestään.
Peilisolujen on ajateltu olevan kaiken sosiaalisuuden perusta. Keysersin mukaan valmius empatiaan on syvällä aivojen arkkitehtuurissa. Mielemme on rakennettu virittymään toisiin. Peilisolut edistävät ymmärrystä, oppimista ja kommunikaatiota.
Arjen tilanteissa vanhemmat ilmentävät kasvonilmeillään lapsensa tunnetilaa. He hymyilevät iloiselle lapselle tai näyttävät huolestuneilta tämän itkiessä. Keysersin mukaan tämä vahvistaa lapsen kykyä virittyä toisiin peilisoluillaan. Peilisolujärjestelmä ei ole syntymässä valmis, vaan kokemus muokkaa sitä.
Keysersin kirja on huipputiedettä, mutta ymmärrettävässä muodossa. Kirjoitustyyli on henkilökohtainen ja havainnollinen. Kirja ei juuri vastaa siihen, miksi toisen mielen ymmärtäminen on usein vaikeaa – peilisoluista huolimatta.
Tietokoneet peittoavat ihmisen matematiikassa. Samanlaiseen laskennan nopeuteen ja tarkkuuteen eivät ihmisaivot pysty. Koneet taas eivät alkuunkaan ymmärrä ihmisen mielentiloja ja tunteita. Toisin kuin koneet, ihmiset ovat ällistyttävän herkkiä vaistoamaan toistensa tunteita – myös silloin, kun niitä yritetään peittää.
”Mikä tekee ihmismielen ymmärtämisestä aivoille niin paljon helpompaa kuin koneille?”, haastaa Keysers.
Peilisolututkimus muuttaa länsimaista käsitystä ihmisestä. Se kyseenalaistaa ajatuksen tarkasti rajautuvasta yksilöstä. Läpäisemme toisemme. Keysers käyttää jopa termiä ”jaetut hermoverkot”. Peilisolut selittävät intuitiivista ymmärrystä. Nykytutkimus valottaa ilmiöitä, joista arjessa puhutaan ”naisen vaistona” tai ”samalla aaltopituudella olemisena”.
Intuitio on tärkeä tiedonlähde, mutta altis virhepäätelmille. Toisia tulkitaan aina itsen, omien tunteiden ja kokemusten kautta. Sijoitamme usein omat mielentilamme virheellisesti muihin.”Intuitio on erehtyväinen, mutta järki suojelee intuition virheiltä”, toppuuttelee Keysers.
Keysers tarjoaa kirjassa muutamia näkökulmia siihen, miten empatiakykyä voi parantaa.
”Esitietoista peilisolujärjestelmää voi täydentää tietoisella havainnoinnilla”, pohtii Keysers. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, miltä kehossa tuntuu. Tätä kautta voi saada tuntumaa siitä, miltä toisesta tuntuu – jos osaa erottaa omat tunteensa toisen tunteista. Hän kannustaa tietoisesti harjaannuttamaan empaattista mielikuvitusta.
Tutkimusten mukaan ihmisillä, jotka kokevat itsensä empaattisiksi, peilisolujärjestelmä toimii vahvemmin. Keskittymällä myös vähiten empaattiset tutkittavat saivat peilisolunsa aktivoitumaan normaalisti. Hermosolujen välisiä yhteyksiä on Keysersin mukaan vaikea muuttaa, mutta huomion kohdentaminen ajaa saman asian. Yritys olla empaattinen aktivoi peilisoluja voimakkaasti.
Lotta Heiskanen
Psykologi
Väestöliiton parisuhdekeskus
Onko täällä istunnolla muitakin yhtä aikaa?
Sopiihan tänne, mutta mä en kyllä maksa täyttä hinta....
Hyvä terapiantoivottelija, realisoin hieman ajatuksiasi. Terapia prosessina vaatii niin asiakkaan kuin terapeutinkin sitoutumista asian äärelle ja tässä tapauksessa vähintäänkin parin yhteistä halua&motivaatiota työskennellä parisuhteensa eteen ja sen pelastamiseksi.
Mihinkään terapiaan ei vaan mennä ovesta sisään kävellen, sellainen on paskaterapiaa ja eroaminen toimii parhaiten.
Ymmärsit ajatukseni.
Nonih ja seuraavaksi saat kuulla, että sinun parisuhtees on mennyt siks perseelleen kun sulta puuttuu empatia emäntääs kohtaan. Niin tai näin susta tehään syyllinen. :)
Etkä sä varmaan ihan kyvytönkään empatiaan ole. Veikkaanpa että ei ole mahdollista olematta psykopaatti. ;)
Ai säkin oot mukana tällä istunnolla...
Mulla ei oo aikaisempaa kokemusta näistä terapiaistunoista, niin vähän jännittää minkälainen loppudiagnoosi sieltä tulee. Voi olla oikeassa.
No mä huomasin, että täällä on nettineuvo paikalla taas. Joten päätin taas avata kurjan suuni minäkin. :)
Mut ei mitään jatkakaa, diagnoosiin kannattaa suhtautua no kyllä sä tiedät varauksella. :)
Häivy tyhmä trolli!
narsistinen luonne...narsistilla ei ole minkään sortin empatia kykyä..
Topissakin on se pehmee puoli :)
Kaikissa on, toiset vaan on piilottanut sen kovan kuoren alle. Yleensä ne herkimmät hankkii suojakuoren. :)
Toi on tosi :) Monella vaikeeta tunnustaa pehmeytensä :)
Tää nykymaailman meno taitaa suosia kovuutta tai siis se on in asia.
Luulen, en tiedä mutta luulen et monelle vaan on sattunut joskus kipeitä asioita joiden vuoksi on hankittu se kova kuori suojelemaan jatkuvalta sattumiselta ja kivulta. Jota elämässä saattaa tulla paljonkin vastaan?
Onhan se sisin silti siellä jossain alla jemmassa. Pelkäämässä kipua. Tietysti kyllä itsensä voi turruttaakin, niin ettei paljonkaan pääse sisään asti.
http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=6UKD6srCJHo&NR=1
Tai nykyään sitä suojakerrointa tarvitaan enemmän, koska ihmisistä on tullut toisiaan kohtaan tunteettomampia? Ihmiset tavoittelee niin hanakasti ensin omaa etuaan, ettei jalkoihin jäävät kestä ilman itseänsä suojaavaa kuorta.
Myös perheissä on kilpailua.
Tuo kirjoittamassasi on varmaan ihan tottakin monessa tapauksessa.
Se herkkyys on siellä jokaisen sisällä :)
Ja tulee esiin kun oikea hetki on :)
Luulen, että se oikea hetki on vieläpä riippuvainen "oikeasta ihmisestä" jolle sen voi avata ja näyttää. :)
Joka herättää luottamusta ja tarjoaa sisimmälle rauhaa kaikessa elämän levottomuudessa. Tuollainen herkkä sisin taas varmaan käpertyy entistäkin tiukempaan kippuraan, jos häntä sattuu taas kovemmin sen jälkeen kun on johonkin luottanut ja avautunut.
Mä luulen, että kyynisyys on yksi merkki siitä, kun elämä on kolhinut.
Huonompaan suuntaan on yleisesti menty :(
Samoista aineksistahan ihmiset on tehty kuin entiseen aikaankin, mutta maailma on vaan muuttunut kovemmaksi ja ihmiset muovautuneet senmukaisiksi :(
Toisaalta kyllä ihmisistä poikkeuksiakin löytyy :)
Toiset sopeutuu muutoksiin paremmin, kuin toiset. :)
Toi pitää paikkansa. :)
Harva elämässä pääsee ilman kolhuja ja ihminen on niistäkin johtuen arempi . Mikä täysin ymmärrettävää. :)
Ihmisen herkintä aluetta sisin :)
Ja onneksi tässä kilpayhteiskunnassa eivät kaikki menetä pehmeitä arvojaan :)
Onneksi, tykkäisin kyllä jos mahdollisimman monet saisi tuntea luottamusta ja löytäisi sen jolle voi olla omaitsensä ilman kovia rooleja ja kuoria. Että ihminen saisi olla ihminen myös herkkyydessään, ilman kovaa roolia. :)
Vaikka ymmärrän hyvin sen kuorenkin tarpeellisuuden.
Harvapa hyvinkin. Jokaisella on omat ristinsä kannettavanaan.
Joskus kun omat murheet tuntuu olevan maailman suurimpia ja niihin hukkuu, niin on hyvä muistaa, että vaikka jollain ei ole sun murheitasi, sillä on omansa. :)
Ihmiset vertailee omia murheitaan myöskin paljon ja onhan se totta että toisilla tuntuu olevan enemmän kapuloita rattaissa, kun toisilla. Ehkä kaikki sekin tulee kyvystä luovia murheiden kanssa?
Tai toisia se sitten kasvattaa vahvistaen ja toisista tekee entistäkin hauraampia? Toiset nostaa uudelleen päänsä ja jatkaa eteenpäin onnellisina selviämisestään, kun joku lannistuu ja katse maassa katkeroituu.
Eli mikä ei tapa se vahvistaa ei tosiaan aina pidä paikkaansa.
Toivotaan, että pehmeät arvot nousevat niiden ansaitsemaan arvoonsa :)
Ilman, että siitä täytyy jonkun proffan tehdä väitöskirja ja sitten se uutisoida tv-uutisissa :)
Toi sun viimeksi kirjoittamasi lause kiteyttää asian :)
Se on kuin hiihtäisi suksilla elämän latua, suksi pitää, lipsuu ja voitelu ei aina onnistu, välillä mennään kuperkeikkaa suksilla, mutta eteenpäin pitää yrittää mennä :)
Sitä minäkin toivon ja sitä ettei ihmiset halua toisistaan tehdä muovia, jota voi käsitellä kuin elotonta materiaa.
Vaikka me ollaankin kuinka erilaisia tahansa, niin meillä on jokaisella oikeus elää ja nautia elämästä polkematta muita jalkoihin. Kaikki ei halua tavoitella samoja asioita ja sen vuoksi ei ketään pitäs talloa maan rakoon. :)
Kaikki ei halua juosta kilpaa, osa haluaa kävellä ja valita itse suuntansa. Hyvä niinkin.
Tota sun viimoista lausetta taas voisi pitää kannustimena. Mutta haluhan lähtee itsestä. :) Kukaan toinen ei voi olla elämänhalun alulle laittaja, vaikka muusana voikin toimia. Ja innovaattorina. :)
Totta. Kaikki on lopulta ihan ihmisestä kiinni. Toisaalta muusasta ei haittaakaan ole, saapi uskoa elämään takaisin :)
Se, että elämä antaa valinnanvaihtoehtoja on osa sen rikkautta.
Ei ole haittaa ei. Toinen ihminenhän se voi toiseen valaa luottamusta ja uskoa parempaan huomiseen. Joskus ihan ilman henkilökohtaisia sanojakin, joku voi tietämättäänkin antaa uuden kipinän ja valonpilkkeen elämään.
Joskus hymykin voi riittää, hetki kun kaikki valkenee. :)
Se voi olla niin pienestäkin kiinni.
Ollaanpas me taas juteltu pitkään, kello on kiiruhtanut jo melkein kymmeneen! Täytyy alkaa hipsiä yöpuulle, huomenna on menoa taas ja täytyy pysyä aikataulussa oikeen. :)
Kiitos taas ja toivottelen hyviä öitä. Työniloa samassa syssyssä. Tuskin aamulla tänne eennätänkään. :)
Kiitti ja kiitti ajatustenvaihdosta :) Hyvät yöt sullekkin ja kaikkee hyvää huomiselle :)
Kiitos. :)
En jaksa enää kirjautua.
Ai kikattelee.. :O
No aina kun et ole palstalla, niin täällä on kato ihan ihme meininki. Nauratan naisia ku joku... naisten naurattaja.
Johtuisko sun kyvystä...kikatuttaa :o
Ei kun kikattelet naisten kanssa. Se o eri asia kuin naurattaa naisia.
Niin mä ajattelin joo ;D Onneks et tiiä mitä ite teen ku en oo netissä ;)
Mä en ymmärrä tätä toteamusta, sillä palsta on täynnä äijiä, sillä muutamat naisetkin täyttävät nämä kriteerit.
(analyyttistä toteamusnaurua)
.
Papukin on 157 senttinen äijä
Har!
.
Mutsis kävi palstalla ennen kun sut sai!