Mököttäminen

täysin turhaa
en mökötä
en edes suhteessa
enkä kavereiden seurassa
joskus joku on mököttänyt, mut yleensä oon onnistunut provosoimaan toisen pois mökötyksestä
ei siitä saa mitää
ei kannata
vittuilen niin kauan et toinen lopettaa mököttämisen ja avautuu

Mököttäminen on aivan liian aliarvostettua, sanon minä. Toivottavasti edes joku on samaa mieltä. Kylmää fakta on kuitenkin se, että realistiset mahdollisuudet mököttämiseen antaa nykyistä tasokkaampi ja laajempi kumppani materiaali. Mökötyskulttuurissa on tapahduttava radikaali muutos. Omalla ajalla tapahtuva harjoittelu kunniaan, ammattitaitoiset mököttäjät ruohonjuuritasolta joka kotiin, mököttäjän ammatin tunnustaminen ihan oikeaksi ammatiksi, mököttäjien ja heidän menttoreiden yhteistyö kotien kanssa paremmalle tolalle jne. Siitä kasvaa yleinen ja terve mökötyskulttuuri, jonka osana voittamisen kulttuuri, mikä tärkeintä opit nujertamaan ja alistamaan toisen oman typeryytesi alle.

Mökötän huomiohakuisuuttani.
Harvemmin mökötän, kun pyrin olemaan tyytyväinen.
Kavereille tuskin koskaan, suhteessa joskus.
Joskus mulle on mökötetty ja yleensä osaan lepyttää, jos viitsin. Riippuen ihmisestä, tuleeko halosta päähän vai saanko sen nauramaan.

Nauratan toista, jos mökötetään.

jos mökötyttää poistun omaan rauhaani mutristelemaan naamaani. Tätä tosin tapahtuu tosi harvoin. Palaa ihmisten ilmoille sit kun "kohtaus" on ohi.
Jos joku mököttää mulle, jätän sen huomioimatta.

Mitä mieltä? Pitääkö mökötyksestäkin olla mielipide:) No Mä en mökötä, mutta muut saavat tehdä sitäkin ihan rauhassa, jos se heitä huvittaa. Jos puoliso mököttäisi, niin kävisin kerran viikossa kurkkaamassa sen mökötyksen edistymistä - että elääkö se vielä.

Yksi tyttöystävä oli mököttämiseen taipuvainen. Kun en maanitellut lopettamaan vaan annoin olla omissa oloissaan, tuli moittimaan että en ymmärrä naisista mitään. What else is new...

Mitä mieltä mököttämisestä? - Lapsellista aikuiselta..

Mökötätkö usein? - En mä avaudun en sulkeudu jos mua pännii..

Suhteessa? - En suhteessakaan ymmärrä mökötystä..


Kavereiden kanssa? - Edellinen pätee tähänkin..

Mökötetäänkö sinulle usein? - Ei usein joskus joku kokeilee, mut saa jäähä ittekseen mököttämään ja tulee sit puhumaan kun on asiaa..mua ei mököttämällä pehmitetä..ei tuu sympatioita

Mitä mököttämisestä "saa"? - Lapsellisen kuvan tyypistä..

Kannattaako se? - Ei mun kanssa ainakaan...

Mitä teet, jos sinulle mökötetään? - annan mököttää, itehän valitsi mäkötyksen puhumisen sijaan..olkoon keskenään sitten kerta haluaa. :)

Häpeäkseni myönnän olleeni parisuhteen mököttävä osapuoli. Se iski päälle mm. silloin, kun tunsin tulleeni huonosti kohdelluksi puolisoni taholta tai minun tekemisiäni tai sanomisiani arvosteltiin negatiivisessa mielessä. Joskus myös lapsiini kohdistunut naputus sai minut jumiutumaan sanattomaksi mököttäjäksi. Aikani kun jurotin ja kelasin tapahtunutta, pääsin asian yli ja mökötys loppui. Pahimmillaan saatoin olla puhumatta useita päiviäkin. Silloin oltiin jo parisuhteen loppumetreillä ja ongelmissa muutenkin.

Mököttäminen oli ja on varmasti vastapuolelle todella ärsyttävää ja inhottavaa. Minä en uskaltanut puhua mieltä painavista asioista vaan vaivuin mykkyyteen. Mökötys ei ollut itselläni tietoista vallankäyttöä vaan todellakin huonoon itsetuntoon liittyvää kyvyttömyyttä käsitellä asioita muulla tavalla. Siihen liittyi hylätyksitulemisen pelkoa, kypsymättömyyttä ym. epätervettä ja vääristynyttä minäkuvaa. En olisi halunnut käyttäytyä noin, mutta aina siihen vaan ajauduin.

Kaverisuhteissani ei ole ollut mökötystä eikä minulle olla juurikaan mökötetty. Se ei todellakaan kannata eikä se edistä mitään hyvää. Itse en varmaan osaisi tehdä edelleenkään mitään, jos minulle mökötettäisiin. Antaisin kai toisen olla rauhassa ja odottaisin josko hän itse leppyisi omine aikoineen.

Mököttäjän lähellä on varmasti todella vaikeaa olla, varsinkin jos ei edes tiedä syytä toisen puhumattomuuteen. Meidän näin käyttäytyvien täytyis kyllä hakea apua ja opetella asiallisia ongelmien ratkaisukeinoja. Jotain on ihmisellä silloin pielessä, jos pitää lapsellisesti mököttää. Sillä lapsellista se todella on.

Mitä mieltä mököttämisestä? Aika hämmentävä tapa "riidellä". En osaa sitä peliä.

Mökötätkö usein? En. En saa pidettyä suutani kiinni riittävän pitkää aikaa.. Nojoo, olen joskus ollut hiljaa tunnin, jopa pari, mutta kumppani ei kestä sitä ollenkaan, menee ihan tolaltaan, joten alkaa se aika pian lipsumaan, tulee sääli toista. Yleensä odotan, että olen rauhoittunut ja saan sanottua asiani järkevästi, rauhallisesti ja perustellusti. Se on yleensä sen "mököttämisen" idea itselläni. Siis kokoan itseni.
Kavereiden kanssa? En. Ei tule sillai oikein riideltyä kavereiden kanssa, niin mökötyskään ei käy mielessä.

Mökötetäänkö sinulle usein? Pidempiaikaiset kumppanit ei ole koskaan olleet mököttäjätyyppiä.Joskus nuoruudessa joku tyttökaveri joskus mökötti jonkun (johonkin kirjoihin liittyvän riidan takia :D) puoli vuotta. Yks lyhyempi suhde-kumppani mökötti joskus niin, että ei vastannut puheluihin. Sitä tais kestää pari päivää.

Mitä mököttämisestä "saa"? Kannattaako se? Mitä teet, jos sinulle mökötetään

En tiedä. Ehkä joskus se hiljaisuus ja ajattelu kannattaa itseä,kunhan ei mitään päiviä kestä. Jos mulle mökötetään, oon vähän ihmeissäni. On kumminkin aika harvinaista. Otan kontaktia, mutta jos ei onnistu, luovutan.

mökötän joskus mutta se menee ohi jos ja kun annetaan olla rauhassa.. saa miettiä ja tulla sitte puhuun jos vielä vaivaa. "teen" saman toiselle.

kumpi on miesten mielestä parempi; mökötys vai räjähdys?