Ja mitä vastasit kosintaan?
Onko sua koskaan kosittu?
mä vaan
44155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Juna meni!
On. En muista kuinka monta kertaa mutta kerran vastasin myöntävästi. Enkä mä sillonkaan ollut tosissaan. Sillä oli jo sormus valmiina niin vastasin siksi kyllä. Erään baarin eteisessä (sattui muuten olee strippi-baari) yksi mies meni polvilleen ja kosi mua ihan tippa linssissä :D Sanoin sille että nouse nyt hyvä mies ylös, sä olet kännissä. Tai oishan voinut tietenkin mennä "leikkiin mukaan" kun se kuitenkin tuhannen päissään oli että sille olis tullut hyvä mieli :) Ei se kuitenkaan seuraavana päivänä olis muistanut yhtään mitään.
Olin silloin 19 täyttänyt ja nyt olen jo 30 . Mies sanoi että jos en ota sormusta ei olla yhdessä, jos ei voi luvata. Koko suhde oli kauhea ja mies negatiivinen. Minua 8v vanhempi mies siihen aikaan.
Sormus lensi jonakin päivänä lattialle, heitin sen pois. Onneksi erokin tuli joskus, vaikka surku toisen kannalta. Hän on nykyään naimisissa muualla tietääkseni.
Suoranaisesti ei, epäsuorasti kyllä.
Ensimmäinen sano "Mennään puolen vuoden kuluttua naimisiin" toinen "Voisin sukunimesi vuoksi mennä naimisiin kanssasi".
Epäsuoriin ei tarvitse vastata, eihän?
Vai että sukunimesi vuoksi. Mikäs Von Lichtenstein siellä oikein on?
Ei mitään aatelissukua.
Ei oo eikä tuu
Tsoukilla on kosittu. Suostuin mutta tsoukilla. Kosin itse eikä mies kieltäytynyt. Niin pääsin naimisiin joka kuitenkin ajautui eroon.
Kyllä tsoukkiavioliitto aina pakkoavioliiton voittaa.
Lisäys ed. kirjoitukseen etten enää mene naimisiin tässä elämässä=) Tiedoksi kosijoille. Heehheehheeeee. (ei pelkoa)
Ehto lapsien aikaan saamiseksi oli juurikin avioliitto. Jota lykättiin ja lykättiin. Miehelle se oli pakkoavioliitto. Itselle keino saada lapsia. Olisi kannattanut vaihtaa mies niin olisin saanut lapsia nuorempana ja ehkä enemmän. Toivoin aina paljon lapsia. Nyt olen liian vanha lisääntymään eikä flaksi ole käynyt muutamaan vuoteen. Sikäli se aika on mennyt ohi. Nyt olisi löydyttävä yh isä jolla lapsia. Rakkautta jaettavana...
Miksi se avioliitto... Oletko uskis?
Et ole ainoa, joka kerran epäonnistuttuaan moista vannoo. Vaan miksi se on niin kauhea ajatus?
Miehen tahto oli avio ennen lapsia.. Seurakunnassa olen mutta uskon mihin uskon.
Ei ole kauhea ajatus mutta kaukainen ja hyvin hyvin epätodennäköistä. Mahdollista seuraavassa elämässä.
Oletko päättänyt ryhtyä ikisinkuksi? Jos et, niin entä jos tapaisit uuden miehen, jonka kanssa synkkaisi? Ja joka haluaisi jossain vaiheessa naimisiin ja ei olisi koskaan ollut? Miksi se olisi niin vastenmielinen ajatus?
Ei ole. Vastasin silti myöntävästi.
Filippiineillä kymmenisen vuotta sitten kohtasin vuorella naisen, joka kutsui minua Gabrieliksi ja pyysi kanssaan naimisiin.
En suostunut.
Mun ois pitänyt kosia tänä vuonna, mut jätin väliin, siis mieshän ei olisi suostunut mut ei se kyllä hamekangastakaan ois mulle ostanut. Ja oikeesti parempi näin, etten menny kosimaan.
Monesti on meinattu kosia, mutta tekosyy aina sama :
"Jos olisin yhtään nuorempi, viesin alttarille sinut."
Mistähän tää kertoo... Ei ollut kysymys, tiedän itsekin, jos joku valopää keksii vastata tähän.
Tänä vuonna? Ai. No ei ole valoja ny... Eli en nyt keksi mitään hauskaa.
Nii, ku karkausvuosi ja naisella lupa ois kosia. Ois ollut siis. Kato sillee.
Oisin kosinut, jos hamekankaan siltä oisin saanut.
Muita en uskaltanut kosia, koska vastaus ois saattanut jopa olla joo ja oisin joutunut hamekankaan sijaan naimisiin.
Nii...
Mä voi tulla kosii sua heti. En halua olla yksin enään
Näoit irti siitä. Olen siltä saanut jo vissiin kuudet pakit, mutta se on silti jo yhtä hyvä ku varattu.
Siis mähän en naimisiin mee ku miehen kanssa, joka tajuaa, että naimisiinmenon ei ole tarkotus muuttaa varsinaisesti mitään vaan se on puhdas rakkaudenosotus siinä missä kukkakimppukin tai joku pusu. Tai toki isompi sellanen, mut anyway.
Ehkä vähän lakisääteinenkin se avioliitto, mutta niin..
heh on jokseenkin kaikki S24 naikkoset jo kosineet mua ja sekös dazua v.ituttaakin hehehee
mutjoo odotan vielä Jonnan kosintaa, palsatan ainoa aito poslari
Jonnalle voin vanhat koinsyömät verhoni antaa hamekankaaksi
Mä luulen, että mun kosinnat menee johonkin toiseen osoitteeseen. :P
Vastasin joo joo. eikä siitä mitään hyvää seurannut. Ei olis kannattanut seukkaan niin pitkään, mut olen hidas parisuhteissa: Suurin kiihko on mennyt jo ohi :C
Hmmm... Mites tuo oikein sit toimii... Säilyykö kiihko paremmin, jos sen hoitaa aikasemmin? Vai siis vaan tarpeen vaihtaa säännöllisin väliajoin.
No en kyllä tiedä :) Sinänsä lopputulos on ihan sama miten teet. Kai se vaan kaikki riippuu sun omas luonteesta: et jaksat sä tota vaikka kuinka monta vuotta, vaikka kaikki muut on vieraat naiset on s-i-n-a kiinnostavampia :)
Miksi ne naiset kiinnostavat sitten minua enemmän ku ollaan oltu vähän aikaa yhes? Sulla on jotain ongelmia sitoutumisen kanssa kyl.
No sinä olet kyllä ihan ok :) En osaa nyt selittää. Ei mulla mitään ongelmia, haluan vaan jonkun jolla olisi ns. kisakestävyyttä, mut ei se mikään tavoite :)
Tarkoitat varmaan turnauskestävyyttä tai jotain vastaavaa ja sitä en tiedä mitä sillä taas tarkoitat...
Mä en oo varma. Toista kertaa olen naimisissa ja itse en ole kosinut kertaakaan.
Miten hitossa noin? Mua taas on kosittu useammankin kerran enkä silti ole vieläkään päässyt naimisiin. Tässä on nyt jotain outoa...
Eipä ole semmoista tapahtunut omalla kohdalla :)
Juu, jos vielä joskus joku tuollaista sanoisi niin kyllä varmistaisin, että se olisi kohdistettu juuri minuun :)
Ei ihan suoraan mutta silleen että erehtymisen mahdollisuutta ei ollut. Vaihdoin puheenaihetta.
Jaa-a...epäsuorasta ainaki. Vastasin varmaan epäsuorasti jotain kielteistä ellen peräti negatiivistä. Ei jaksa muistaa.
...eiku on mua kosittu ihan suoraankin. Muistaakseni vastasin jotain, että eiköhän nyt oo vähä turhan aikasta alkaa tuollasia suunnittelemaan.
Kihloihin on pyydetty, naimisiin ei. Taino ei ainakaan vakavissaan, semmosia pilanpäin kosio juttuja on vastaan tullut.
Olen vastannut sekä kyllä että ei onnistu.
Muutamia, enemmän ja vähemmän potentiaalisia kosijoita on pyörinyt jaloissa, ei kuitenkaan ruuhkaksi asti.
Vastaukset on vaihdelleet sen mukaan.
Kahdesti. Vastasin ensimmäiselle kysyjälle kieltävästi ja toiselle myöntävästi. Onneksi en kuitenkaan joutunut alttarille asti.
Minä olen kosinut kerran ja rukkaset tuli. Nyt ei siis auta kuin ootella.
Kaks kertaa pyydetty kihloihin. Ekan kohdalla kieltäydyin, vaikka oltiin seurusteltu pitkään. Tokan kohdalla vastasin myöntävästi.Sitä tokaa kihlausta ennenkin tavallaan oli "kosittu", saman henkilön toimesta, ensi tapaamisella, siitä vuosi taaksepäin. Kihlausta seurasi sit parin vuoden päästä avioliitto, en muista oliko siitä erillistä kosintaa.
Sit juu taksissa ja ravintoloissa tms. on kosittu muutamia kertoja...Eri tahoilta.