Kun on ollut paljon keskustelua korkeakoulujen valintakokeiden mahdollisesta poistumisesta, niin onko oikeustieteellisen tiedekunnan kohdalla tämä kuinka todennäköistä?
Luulisi, ettei se olisi kovinkaan pertusteltua koska oikeustieteellisiä asioita ei ole lukiossakaan paljoa käsitelty ja täten lähtötiedot on joka hakijalla lähes samaa tasoa ennen kuin ryhtyy kokeisiin valmistautumaan.
Valintakoe poistumassa?
miten on
18
810
Vastaukset
- ????
Uskon, että Suomi on ennemmin osa Venäjää kuin oikeustieteellisen (tai lääke-) valintakoe poistuu. Tiedekuntien vastuuhenkilöt ovat tyytyväisiä valintakokeisiin.
Pääsykokeet poistunevat korkeintaan niiltä aloilta, joilla ne jo nyt ovat lähes turhia, näitä ovat alat joihin pääsee jo nyt sisään esim. ylioppilaskirjoitusten tietyn aineen magnalla tai eximialla ja pääsykokeen kautta otetaan vain esim. 10% uusista opiskelijoista. - 10+7
Ainakin omalla kohdallani pääsykoe mittasi valmiuksia opiskeluun, enkä koskaan ajatellut siitä olevan erityistä hyötyä itse opinnoissa. Jos koe poistettaisiin niin oikikseen tulisi pilvin pimein porukkaa joilla on loistavat arvosanat lukiossa mutta jotka eivät ehkä kuitenkaan pysty siihen työmäärään minkä opiskelu vaatii.
- 446623
Komppaan täysin edellistä, en usko pienimmässäkään määrin että esimerkiksi oikeustieteellisen tai lääketieteellisen pääsykokeet olisivat menossa mihinkään. Esimerkiksi juuri oikiksen pääsykokeessa pääsee jo osittain tutustumaan armottomaan lakitekstin lukemisen määrään mitä itse koulussa on edessä todella paljon, ja uskon että pääsykoe on muutenkin erinomainen mittari ainakin opiskelumotivaatiota silmällä pitäen.
- 1878
Myöskään Neuvostoliiton hajoamiseen ei uskottu vielä 1980-luvulla vaikkakin sitä toivottiin monelta taholta.
Miksei Ruotsin tai esim. Tanskan malli kelpaa? Aloittaako näissä maissa pilvin pimein porukkaa oikikisissa siellä pärjäämättä?
Vai onko kyse ainoastaan ennakkoluuloista?
Olisi aiheellista ainakin kokeilla kiintiötä esim. pelkän kirjoitusten ylioppilastodistuksen perusteella.- 316
jos jotakin niin avoimen kautta sisäänotto tullee lisääntymään. eiköhän kaikki ole huomanneet suosituimmille aloille muodostuneen ongelman, eli sisään pääsee lähinnä kympin tyttöjä (osalla on toki munat vaikkei uskoisi). näissä tytöissä on paljon hyvää mutta pari huonoa puolta.
1. eivät luo uutta kun eivät riko rajoja. koko koulunkäynti on ollut opettajan miellyttämistä ja sama jatkuu loppuun asti. ristiriitaista sikäli, että yliopistossahan nimenomaan kuuluisi kyseenalaistaa kaikki.
2. haalarihommat eivät kelpaa. kuitenkin ns. paremmillakin aloilla suurin osa töistä on rutiinia ja vieläpä sellaista että joutuu tekemisiin kaikenlaisten moniongelmaisten kanssa.
- 15+3
Mihin 316 perustat väitteesi?
Itse asiassa lääkiksessä opiskelee monia hyvinkin keskinkertaiset tai jopa heikot yo-paperit omaavia. Monelle alanvalinta ei ole ollut lukiossa mitenkään selvä.
Tänä vuonna Helsinkiin päässeistä n. 20% oli uusia abeja,
lopuilla 80%:lla aloittavista on usein runsaastikin työkokemusta ja jopa aiempi tutkinto "haalarialoilta" jos nyt ei-akateemisia aloja noin haluaa nimittää.
Opiskeluaikana monet tulevat lääkärit sijaistavat lähihoitajia, vammaisavustajia, välinehuoltajia, osastosihteerejä, näytteenottajia jne.- niin tuo lääkis
tuskin on paras esimerkki. jokainen varmaan ymmärtää että siellä joutuu haalarihommiin ihan kaikki. eihän ne edes kulje (jakku)puku päällä.
- Pois vaan kokeet
Kyllä ne pääsykokeet voisi ihan hyvin poistaa Suomessakin. Porukka kyllä karsiutuisi itsestäänkin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja myös motivoitunein ja parhaiten sopiva aines jäisi jäljelle paremmin kuin pääsykoemenettelyllä. Se on vaan siinä, että opettajat haluaa päästä vähemmällä ja opettaa pienempiä, valikoituja ryhmiä heti alusta lähtien.
Jos pääsykoetta ei olisi, niin opetusryhmät olisi alussa isoja, joten suurin osa asioista pitäisi opettaa alussa massaluentoina, kirjatentteinä ja verkkokursseina. Näinhän useissakin ulkomaisissa yliopistoissa on. Pienempiä ryhmiä tulee sitten kyllä jo toisena vuonna kun vuosikurssi karsiutuu.
Pääsykokeen poistaminen vähentää nuorten syrjäytymistä, kun kukaan ei jää ilman opiskelupaikkaa. Nyt Suomessa 2/3 uusista ylioppilaista ei saa korkeakoulupaikkaa ensimmäisenä vuonna ja nuorten työttömyys ja syrjäytyminen on iso ongelma. Turha jauhaa ilmaisesta opiskelusta, kun paikkoja ei ole kuitenkaan läheskään kaikille. Varsinkin ruuhka-Suomessa asuvat ovat heikommassa asemassa opiskelupaikkojen suhteen.- Poromies Junan tuoma
Luultavasti pääsykokeita puollustaa kaikkein eniten he, joilla on jo opiskelupaikka ja vastustaa ne, joilla se on vielä edessä.
Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään ja uskottelen aina kuuluneeni. Suomessa on loistavaa siinä, että meillä voi periaatteessa kuka tahansa hakeutua yliopisto-opiskelijaksi.
Väitän, että pääsykokeet poistamalla ei saada lainkaan aikaan nuorten syrjätymisen estämista, vaan saadaan nuoret ja / tai sisään tulleet (suomessahan yliopisto-opinnoilla ei ole ikärajaa ja kukin saa suorittaa periaatteessa niin monta maisteri tutkintioa i-l-m-a-i-s-e-k-s-i kuin haluaa).
Pääsykokeiden poistamisella (usein siis vain yhden ainoana koepäivänä asemasta) kilpaileminen opiskelupaikasta vain siirtysi.
Kuka oikeasti haluaisi käyttää ensimmäisen tai ensimmäiset opiskeluvuodet kilpailemiseen toisten opiskelijoiden kanssa? Jos vain "parhaat" seuloituisi jatkoon, niin eikö olisi houkutus esimerkiksi olla lainaamatta luentomuistiinpanoja kaverin kanssa? Houkuttaisiko se kenties vain eristäytymään sen sijaan että innostaisi tutustumaan tuleviin mahd. kolleegoihin? Kannattaisiko ainejärjestötoiminta heittää romukopppaan, koska sehän ajaa opsikelijoiden (huomaa monikko) eikä välttämättä kykenisi ajamaan jokaisen opiskelijan etua. Eikö olisi houkutus muuten keksiä hieman jäyniä, ettei muut pääse etenemään opinnoissa, kun täreämpää on päästä itse etenemään? Ihmettelen miten niin "motivoitunein ja parhaiten sopiva aines jäisi jäljelle paremmin kuin pääsykoemenettelyllä?
Pääsykoe tavallaan etukäteen mittaa sen kuka on sopiva opiskelijaksi. Oikisen pääsykoe on vielä siinä armollinen, että siihen riittää yleensä vain puhdas lukeminen; ei tarvitse olla erityisen luova tai pelätä haastatteluja saati psykologisia testejä.
Pääsykoe ei vaikeudeltaan ole sen kummempi kuin mikään muukaan tiedekunnassa järjestettävä tentti vaikeusasteeltaan, jolloin ei liene liikaa sanottu, jos sanon että kuka selviää pääsykokeesta niin selviää kyllä muistakin opinnoista ennemmin tai myöhemmin. (Jälkeenpäin sitä ihmettelee, että kuinka paljon siihen tulikaan paukutettua, mutta toki samalla unohtaa, että opiskelujen edetessä on, saattanut oppia jotain).
Minusta on hienoa, että pääsykokeen suorittaneita yhdistaa osin yhteinen päämäärä heti ensimmäisestä opiskelupäivästä. Ei selkään puukottaminen tai kilpailu, siitä kuinka nujerran n-ajassa vastustaja opiskelijani, niin että minä (ainakin) olen se, jokea pääsee jatkoon.
En silti väitä, etteikö pääsykokeita voitaisi koskaan poistaa, mutta paras ratkaisu ei mielestäni ole se, että ensimmäiset opiskeluvuodet kisataan siitä kuka sisään kävelleistä "menestyy" opinnoissaan parhaiten. En toisaalta toivo myöskään "kallonkutistajia" suorittamaan valintoja. Ja vaikka viikko sitten HS:n artikkeli antoi hiljattain (17.9?) ymmärtää, että "akateemisuus peryityy" niin tuskin kannattaa etsiä oikeanlaista geeeni-ainesta hakijoiden joukosta.
Lienen hivenen konservatiivi kun puollan nykyisen valintakoeseulan jatkavan, jolle pikantin lisän tuo se, että samoja aineita voi kuka tahansa opiskella (/harjoitella) avoimen yliopiston puolella ja siirtää "harrasteensa" myöhemmin osaksi tutkintoa. Mutta toki avoimenkiintiössä taitaa vuosittain aina joku saavan sen varsinaisenkin opiskelupaikan, mutta seula on tiukka. Sopii niiden(/kin) yrittää, jotka uskovat, että pääsykoe on turha.... - Poromies Junan tuoma
Poromies Junan tuoma kirjoitti:
Luultavasti pääsykokeita puollustaa kaikkein eniten he, joilla on jo opiskelupaikka ja vastustaa ne, joilla se on vielä edessä.
Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään ja uskottelen aina kuuluneeni. Suomessa on loistavaa siinä, että meillä voi periaatteessa kuka tahansa hakeutua yliopisto-opiskelijaksi.
Väitän, että pääsykokeet poistamalla ei saada lainkaan aikaan nuorten syrjätymisen estämista, vaan saadaan nuoret ja / tai sisään tulleet (suomessahan yliopisto-opinnoilla ei ole ikärajaa ja kukin saa suorittaa periaatteessa niin monta maisteri tutkintioa i-l-m-a-i-s-e-k-s-i kuin haluaa).
Pääsykokeiden poistamisella (usein siis vain yhden ainoana koepäivänä asemasta) kilpaileminen opiskelupaikasta vain siirtysi.
Kuka oikeasti haluaisi käyttää ensimmäisen tai ensimmäiset opiskeluvuodet kilpailemiseen toisten opiskelijoiden kanssa? Jos vain "parhaat" seuloituisi jatkoon, niin eikö olisi houkutus esimerkiksi olla lainaamatta luentomuistiinpanoja kaverin kanssa? Houkuttaisiko se kenties vain eristäytymään sen sijaan että innostaisi tutustumaan tuleviin mahd. kolleegoihin? Kannattaisiko ainejärjestötoiminta heittää romukopppaan, koska sehän ajaa opsikelijoiden (huomaa monikko) eikä välttämättä kykenisi ajamaan jokaisen opiskelijan etua. Eikö olisi houkutus muuten keksiä hieman jäyniä, ettei muut pääse etenemään opinnoissa, kun täreämpää on päästä itse etenemään? Ihmettelen miten niin "motivoitunein ja parhaiten sopiva aines jäisi jäljelle paremmin kuin pääsykoemenettelyllä?
Pääsykoe tavallaan etukäteen mittaa sen kuka on sopiva opiskelijaksi. Oikisen pääsykoe on vielä siinä armollinen, että siihen riittää yleensä vain puhdas lukeminen; ei tarvitse olla erityisen luova tai pelätä haastatteluja saati psykologisia testejä.
Pääsykoe ei vaikeudeltaan ole sen kummempi kuin mikään muukaan tiedekunnassa järjestettävä tentti vaikeusasteeltaan, jolloin ei liene liikaa sanottu, jos sanon että kuka selviää pääsykokeesta niin selviää kyllä muistakin opinnoista ennemmin tai myöhemmin. (Jälkeenpäin sitä ihmettelee, että kuinka paljon siihen tulikaan paukutettua, mutta toki samalla unohtaa, että opiskelujen edetessä on, saattanut oppia jotain).
Minusta on hienoa, että pääsykokeen suorittaneita yhdistaa osin yhteinen päämäärä heti ensimmäisestä opiskelupäivästä. Ei selkään puukottaminen tai kilpailu, siitä kuinka nujerran n-ajassa vastustaja opiskelijani, niin että minä (ainakin) olen se, jokea pääsee jatkoon.
En silti väitä, etteikö pääsykokeita voitaisi koskaan poistaa, mutta paras ratkaisu ei mielestäni ole se, että ensimmäiset opiskeluvuodet kisataan siitä kuka sisään kävelleistä "menestyy" opinnoissaan parhaiten. En toisaalta toivo myöskään "kallonkutistajia" suorittamaan valintoja. Ja vaikka viikko sitten HS:n artikkeli antoi hiljattain (17.9?) ymmärtää, että "akateemisuus peryityy" niin tuskin kannattaa etsiä oikeanlaista geeeni-ainesta hakijoiden joukosta.
Lienen hivenen konservatiivi kun puollan nykyisen valintakoeseulan jatkavan, jolle pikantin lisän tuo se, että samoja aineita voi kuka tahansa opiskella (/harjoitella) avoimen yliopiston puolella ja siirtää "harrasteensa" myöhemmin osaksi tutkintoa. Mutta toki avoimenkiintiössä taitaa vuosittain aina joku saavan sen varsinaisenkin opiskelupaikan, mutta seula on tiukka. Sopii niiden(/kin) yrittää, jotka uskovat, että pääsykoe on turha....Ja heti tyylikkäästi kolmannessa kappaleessa huomaan taas kirjoittaneeni itse (hivenen) metsään...
mutta tarkoitukseni oli kai sanoa jotain sellaista kuin, että väitän, että pääsykokeet poistamalla ei saada lainkaan aikaan nuorten syrjätymisen estämista, vaan saadaan nuoret ja / tai sisään tulleet (suomessahan yliopisto-opinnoilla ei ole ikärajaa ja kukin saa suorittaa periaatteessa niin monta maisteri tutkintioa i-l-m-a-i-s-e-k-s-i kuin haluaa). - kilpailemaan entistä raivoisammin.... - että näin
"Kyllä ne pääsykokeet voisi ihan hyvin poistaa Suomessakin. Porukka kyllä karsiutuisi itsestäänkin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja myös motivoitunein ja parhaiten sopiva aines jäisi jäljelle paremmin kuin pääsykoemenettelyllä. Se on vaan siinä, että opettajat haluaa päästä vähemmällä ja opettaa pienempiä, valikoituja ryhmiä heti alusta lähtien.
Jos pääsykoetta ei olisi, niin opetusryhmät olisi alussa isoja, joten suurin osa asioista pitäisi opettaa alussa massaluentoina, kirjatentteinä ja verkkokursseina. Näinhän useissakin ulkomaisissa yliopistoissa on. Pienempiä ryhmiä tulee sitten kyllä jo toisena vuonna kun vuosikurssi karsiutuu."
Sinä joka kirjoitit näin, et ilmeisesti ainakaan Helsingin oikeustieteellisessä opiskele. Ensimmäisten vuosien opiskelut nimenomaan ovat niitä massaluentoja, joissa on parisaata opiskelijaa kerrallaan.
Pienemmissä ryhmissä opiskelua tulee vasta, kun pakolliset opinnot alkavat olemaan kasassa... - corpusiuriscivilis
"Kyllä ne pääsykokeet voisi ihan hyvin poistaa Suomessakin. Porukka kyllä karsiutuisi itsestäänkin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, ja myös motivoitunein ja parhaiten sopiva aines jäisi jäljelle paremmin kuin pääsykoemenettelyllä"
reply:
Siis sama kilpailutilanne kuin pääsykokeessa, tällä kertaa vain nipistettäisiin yliopistojen jo valmiiksi niukoista resursseista suuren opiskelijamäärän takia eikä tehtäisi yliopistolle rahaa pääsykoekirjojen avulla? Entä, jos sairaistuisit tai elämänvaihe olisi jostain muusta itsestäsi riippumattomasta syystä helvetin paha sen ensimmäisen vuoden aikana? Ei olisi mahdollisuutta pyrkiä uudelleen, niin kuin pääsykokeella.
"Jos pääsykoetta ei olisi, niin opetusryhmät olisi alussa isoja, joten suurin osa asioista pitäisi opettaa alussa massaluentoina, kirjatentteinä ja verkkokursseina."
Reply
Jep, jep... Tälläkin hetkellä ja useilla tieteenaloilla monen tutkijan työ ja väikkärin tekeminen myöhästyy sen OPETTAMISEN takia, kun professoreita on LIIAN VÄHÄN ja merkittävä osa heidän ajastaan menee HALLINNOLLISIIN tehtäviin. Lisäksi rahoitus on edelleen NIUKKA. Sama paskakierre varmaan vain lisääntyisi ja suomalainen tutkimus varmaan vain heikkenisi. Voidaan pitää hiljainen mietintähetki ja kumpi on yliopistolaitoksen tehtävä a) tuottaa tietoa vai b) sylkeä liukuhihnalta valmistuneita työelämän rattaisiin.
"Pääsykokeen poistaminen vähentää nuorten syrjäytymistä, kun kukaan ei jää ilman opiskelupaikkaa."
reply:
Missä tämä on osoitettu?
"Turha jauhaa ilmaisesta opiskelusta, kun paikkoja ei ole kuitenkaan läheskään kaikille. Varsinkin ruuhka-Suomessa asuvat ovat heikommassa asemassa opiskelupaikkojen suhteen. "
reply:
Kuinka niin? Käsittääkseni "ruuhkasuomalaisena" voin hakea yhtä hyvin minnekäpäin tahansa Suomea opiskelemaan yhtä hyvin kuin kuka muukin suomalainen. Nytten houkuttelee Rovaniemi. Pää pois perseestä! Mikäli Opiskelupaikkakunta on tärkeämpi asia kuin tutkinnon saavuttaminen niin minkä takia edes vaivautua tai miten voi edes motivoitua oikeustieteen opintoihin, joiden vaikeustasosta tuskin enään tarvitsee mainita.
Itse olen karkeasti tulkiten saanut tällaisen mielikuvan: Aikaisin valmistunut opiskelija takoo kokonaismääränä isommat verotulot valtiolle kuin pätkäduunia tehnyt ja myöhemmin valmistunut. Kaikki siis mukaan putkeen.
Olen itse tehnyt paskahommia, ollut työtön ja jäänyt tiukasti vaille opiskelupaikkaa. Mitään en varsinaisesti kadu, vaikka vitutttaahan se ja useasti, mutta enemmän melkein vituttaa kun monet ihmiset tuntuu elävän jossain jenkkileffojen värittämässä todellisuudessa... Pitäisi saada hyvä opiskelupaikka ja mahdollisimman helpolla, juoda punaisista muovimukeista ja viettää helvetin helppoa elämää kuitenkin saadeen hyvin arvosanoja ja loistava, hyvin palkattu työ. Töissä -niissä koulutusta vaatimattomissa- kokoonuttaan porukoiksi ja valitetaan on niin "kurjaa" ja AMK:ssa neppaillaan: "En mä ois tänne halunnut, oli vaan pakko saada joku opiskelupaikka"
Haavemaailman ja todellisuuden eroa sitten puretaan tällä trendikkäällä masennuskortilla. Työttömyys ja joutilaisuus on aina ongelma eikä hyväksi kenellekään, mutta ei sitä ongelmaa varsinaisesti poisteta lisäämällä opiskelijoita ja työttömiä valmistuneita. Kauhea stressi ja ensimmäisenä vuonna karsiutuminen tuskin lisäisi kenen onnellisuutta. Voit miettiä vähän aikaa onko ne 2000 karsiutuvaa oikkaria parempi laittamaan nostamaan opintotukea vuodeksi vai tekemään pääsykokeiden jälkeen työtä ja osa valitettavasti nostamaan työttömyystukea. Vajaan vuoden oikisopinnot tuskin hyödyttää yhteiskuntaa ja valtiota pätkääkään.
- 8
Jos pääsykokeet poistetaan, tarkoittaako se sitä, että muilta kuin lukiolaisilta viedään käytännössä katsoen viimeisetkin mahdollisuudet hakeutua yliopisto-opiskeluiden pariin? Tällä hetkellä ahkeralla ammattikoululaisella - esim. sellaisella, joka on vahingossa hakeutunut jonnekin muualle kuin lukioon tai joka ei ole ymmärtänyt potentiaaliaan akateemisten opintojen suhteen vasta kuin liian myöhään - on mahdollisuus näyttää osaamisensa pääsykokeiden välityksellä. Jos pääsykokeet poistetaan, miten on asian laita tulevaisuudessa?
- Poomies Junan tuoma
Ei tarkoita. Tai ei ainakaan automaattisesti tarkoita. He, jotka haluaisivat poistaa pääsykokeet (ei allekirjoittanut) luultavasti haluaisivat saattaa opiskelupaikan kaikille, jotka ovesta astuvat sisäänj a/ tai paikalle saapuvat mukanaan oletettu halu opiskella, jonka jälkeen vapaasti kilpailtaisiin määrätty aika -usein puhutaan vuodesta, tai kahdesta, joiden jälkeen tai minkä aikana "opinnoissa heikoimmin menestyneet" (katso aimpi viestini, mitä tällöin oikeastaan opiskelu saattaa olla..) karsittaisiin pois. Ja vastaavasti ne, jotka menestyisivät paremmin saisivat jatkaa. Tällöin kai olisi luonnollista, että ei pitäisi olla väljä, mitä opiskelemaan hakeutunut on aiemmin tehnyt.
Toinen asia on sitten se, että opiskelijat valittaisiin nykyisten pääsykokeiden asemasta, esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten keskiarvon peruteella, tällöin toki mm. ammattikoulun käyneillä olisi nykyistä vaikeampi päästä sisälle, sillä ammattikoulututkintojen arvottamin yo-kirjoitusten tavoin on paljon vaikeampaa.,
Olisi tietysti mahdollista, myös palata vanhaan; lähtökohtaisesti kaikki yliopistoon kelpuutettavien täytyy ensiksi olla kirjoittanut ylioppilaaksi-
Nykyaikaistettaisiin tai monipuolistettaisiin mahdollisuuksia, siten että sisällytettän oma (luultavasti vain pieni) kiintiönsä niille, jotka eivät ole yo-kokeita suorittaneet. Ja heidän joukosta valinta suoritetaan jollain sellaisilla epämääräisemmillä testeillä /kokeilla kuin soveltuvuustesteillä ja haastatteluilla. - No ei poistu
Jos muutosta tulee, niin tulee isot kiintiöt uusille ylioppilaille ja vanhemmat pyritään ajamaan tieltä pois avoimen yliopiston ts. maksullisen opiskelun piiriin. Sillä ainoa pyrkimys sisäänoton uudistamisessa olisi nuorempana sisään ja nopeammin ulos.
- YksiOpiskelija
Miten syrjäytyminen ja pääsykokeiden poistaminen liittyvät toisiinsa?
Kaikilla on mahdollisuus opiskella itsensä sisään korkeakouluun, jos haluaa. Toki monet tarvitsevat enemmän apua kuin muut, mutta tämän takia on olemassa muut ihmiset, joita voi lähestyä esimerkiksi internetin välityksellä.
Minusta pääsykokeet ovat hyvä asia. Itse opiskelen kemiaa ja arvaa ärsyttää, kun ensimmäisillä laboratoriokursseilla on opiskelijoita, jotka vaan pyörivät siellä hillumassa. Haluavat varmaan opiskelemaan muualle. Kemiaa nimittäin pääsee verrattain helposti opiskelemaan. En halua edes ajatella, jos viimeisetkin karsinnat poistettaisiin, niin millaista porukkaa korkeakouluissa sitten pyörisi.
Oikeasti pääsykokeiden tarkoitus on olla esitietokin opiskelijalle, että onko tervetullut vai opiskele/kasva lisää.- 29
"Kemiaa nimittäin pääsee verrattain helposti opiskelemaan."
Pitääkö tuo paikkansa? Itse en opiskele kemiaa, mutta minulla oli sellainen mielikuva, että kemiaa ei mennä opiskelemaan tuosta vain. - jyväskylän yo
29 kirjoitti:
"Kemiaa nimittäin pääsee verrattain helposti opiskelemaan."
Pitääkö tuo paikkansa? Itse en opiskele kemiaa, mutta minulla oli sellainen mielikuva, että kemiaa ei mennä opiskelemaan tuosta vain.kemiaa pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta todella helposti, riittää kun kirjottaa C:n
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485356
- 483728
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963376- 313136
- 592894
- 582746
- 532400
- 381854