"Kiimainen uroshirvi tuikkasi sarvillaan auton takalasin rikki, kertoo Aamulehti", kertoo Iltalehti verkkosivuillaan tänään.
Ilmeisesti lopunajat ovat käsillä, kun uroshirvetkin ovat 'kiimassa'. Nettikin on pullollaan 'kiimaisia' miehiä ja 'viriilejä' naisia.
Kiimainen uroshirvi?!
Maailmankirjat sekaisin
32
805
Vastaukset
- Hirveitä juttuja
Ovatko Suomen ja suomen järvet mielestäsi maskuliini- vai feminiinisukuisia?
Sotkamosta löytyvät järvet nimeltä Iso-Kiimanen ja Pieni-Kiimanen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Kiimanen
Vähän lännempänä Paltamossa on sitten Kivesjärvi. Nimi tulee kaiketi verkon alapauloihin kiinnitetyistä painoista, jotka esi-isiemme aikoihin muodostuivat tuohitaskuun kääräistyistä luonnonkivistä. Tuollaisia painoja kutsuttiin sisällön mukaisesti kiveksiksi. Anatomiseen käyttöön kives-sana lienee tullut vasta myöhemmin. Niinpä tuonkaan järven nimeä ei voine kovin maskuliinisena pitää.
Eräs jo edesmennyt, sukupolven verran minua vanhempi tuttavani käytti seksuaalisesti latautuneessa mielentilassa olevasta miehestä termiä ”olla härillään”. Sanonta tuntuu jossain määrin ristiriitaiselta, jos miettii sonnin ja härän välistä eroa.
Kun eräs presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin kuulunut kauppaneuvoskaveri oli varttuneemmalla iällä valloittanut uuden naisystävän, kirjoitti UKK asiasta saunajenginsä kolmannelle jäsenelle jotensakin tähän tapaan: ”Kalle on nyt niin hökötyksissään, että...”- Maailmankirjat sekaisin
Äidinkieleltäni suomenkielisenä en ole ajatellun suomen sanoja tai paikannimiä sukupuolittuneina (mikä sanahirviö!). Vaikka osaan ruotsia, saksaa ja englantia sujuvasti, ruotsin ja saksan kieliopin sukupuolet eivät ole vaikuttaneet siihen, miten äidinkielelläni hahmotan suomen sanat.
Sitäpaitsi kieliopillisella sukupuolella on hyvin vähän tekemistä biologisen sukupuolen kanssa! Useinhan sanan sukupuoli määrittyy ihan päätteen perusteella. Latinassa yleensä a-päätteiset sanat ovat feminiinejä, mutta tunnettuja poikkeuksia ovat nauta (merimies), poeta (runoilija) ja agricola (maanviljelijä), mikä voitaneen ymmärtää ammattien muinaisen miesvaltaisuuden perusteella. Sen sijaan mentula eli membrum virile (miehen elin) on feminiini.
Onko vaikkapa saksan der Schrank (kaappi) maskuliinisempi kuin esim. die Küche (keittiö)? Toki yleensä raamikasta miestä kutsutaan kaapinkokoiseksi, naista onneksi harvemmin. Kaapinkin voi käsittää feminiinisenä 'sisätilana'.
- muu eufemismia
Outoa sekin, että ns. kiima kohdistui auton takalasiin.
- Maailmankirjat sekaisin
Aamulehden toimittaja on varmaan ajatellut, että auton takalasi on jotenkin liittynyt siihen, että uroshirvi on ollut tilassa, jossa munasolun hedelmöittyminen on mahdollista, kuten kiima määritellään. Epäselväksi tietenkin jää, miten auton takalasi olisi voinut hedelmöittää uroshirven munasolun...
Tätä pitää kysyä Aamulehden toimittajalta. - A. Mulehti
Maailmankirjat sekaisin kirjoitti:
Aamulehden toimittaja on varmaan ajatellut, että auton takalasi on jotenkin liittynyt siihen, että uroshirvi on ollut tilassa, jossa munasolun hedelmöittyminen on mahdollista, kuten kiima määritellään. Epäselväksi tietenkin jää, miten auton takalasi olisi voinut hedelmöittää uroshirven munasolun...
Tätä pitää kysyä Aamulehden toimittajalta.Hevosen ja hirven risteytys on varmaankin hirvonen.
- Jospa se
näki heijastuksensa lasista ja piti kilpailijana. Auton äänikin saattaa kuulostaa hiukan uroshirven ääneltä.
Jos tuollaiset ovat lopunajan merkkejä, niin lopunaikaa on kestänyt jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Nykysuomen sanakirja, joka kuvaa lähinnä 1930-luvun kieltä, kuvaa kiiman tavalla, joka ei rajoitu naaraisiin. Se mainitsee sulkeissa ”kotieläimistä: naaraan”, ja tämähän osoittaa, että muutoin kyse voi olla myös uroksen (koiraan) käyttäytymisestä.
Eläintieteellinen kiiman käsite on sitten eri juttu, ja siinä merkityksessä kiima on nisäkäsnaaraiden (ei ihmisen) ajoittainen, hormoniperustainen käyttäytymisen muoto, jolla on selvät ulkonaiset ilmenemismuodot (selvät ainakin lajin uroksille).
Sukukielten vastineiden perusteella arvioiden on mahdollista, että ”kiima” on alkujaan viitannut lintujen soitimeen (ja siinä varmaankin näkyvämpään osaan eli koiraan käyttäytymiseen) ja vasta myöhemmin siirtynyt viittaamaan myös nisäkkäiden parittelukäyttäytymiseen (jota ihminen rupesi todennäköisesti havainnoimaan merkittävästi vasta ruvettuaan pitämään kotieläimiä).
Lehti olisi muuten saanut vaikuttavamman jutun aikaan käyttämällä kansanomaisempaa sanna ”hirvisonni” kuin kliinistä uros-alkuliitettä. Ja ”puski” olisi ollut komeampi kuin sievistelevä ”tuikkasi”. ☺- Eikös vain?
Kieliasiat ja maailmankirjat liittyvät erottamattomasti yhteen.
Torjuihan Jumala voimallisesti maailmakirjojen sekasin menon kieliasetuksellaan ns. Baabel-episodissa. - Aika yleisesti
puhutaan urostenkin kiimasta, eikä sille taida ollakaan oikein hyvää vastinetta lyhyesti ilmaista.
Tuossakin otsikossa "Houkutuspillimies saa naaraat mäkättämään ja urokset kiimaan"
http://yle.fi/uutiset/houkutuspillimies_saa_naaraat_makattamaan_ja_urokset_kiimaan/6174955 - vaadin ja hirvas
Aika yleisesti kirjoitti:
puhutaan urostenkin kiimasta, eikä sille taida ollakaan oikein hyvää vastinetta lyhyesti ilmaista.
Tuossakin otsikossa "Houkutuspillimies saa naaraat mäkättämään ja urokset kiimaan"
http://yle.fi/uutiset/houkutuspillimies_saa_naaraat_makattamaan_ja_urokset_kiimaan/6174955Vahvistan vain viestiäsi lainaten Paliskuntain yhdistyksen oppaan tekstiä:
"Vaadin ja hirvas tulevat kiimaan syksyllä." Näin ollen kiima on molemmilla sukupuolilla, aivan kuin ihmiselläkin. - Maailmankirjanpitäjä
vaadin ja hirvas kirjoitti:
Vahvistan vain viestiäsi lainaten Paliskuntain yhdistyksen oppaan tekstiä:
"Vaadin ja hirvas tulevat kiimaan syksyllä." Näin ollen kiima on molemmilla sukupuolilla, aivan kuin ihmiselläkin.Mielestäni biologisia termejä ei pidä ruveta käyttämään löysästi niiden merkitysten vastaisesti. Eikö muuten vaadin tule kiimaan ja hirvas reagoi siihen?
Jos biologiset merkitykset unohdetaan, sallitaanko sitten myös naisten kutsuminen viriileiksi? Siis niidenkin, joilla ei ole miehistä karvoitusta ja suurentunutta klitorista?
Mielestäni vaatimen kiimaan reagoiva hirvas on ihan kirjaimellisestikin "horny"! Mutta mikä olisi suomeksi kuvaavin sana? Sukupuolisesti halukas tai kiihottunut; kuulostaa aika kliiniseltä... - Miksi pitäisi
Maailmankirjanpitäjä kirjoitti:
Mielestäni biologisia termejä ei pidä ruveta käyttämään löysästi niiden merkitysten vastaisesti. Eikö muuten vaadin tule kiimaan ja hirvas reagoi siihen?
Jos biologiset merkitykset unohdetaan, sallitaanko sitten myös naisten kutsuminen viriileiksi? Siis niidenkin, joilla ei ole miehistä karvoitusta ja suurentunutta klitorista?
Mielestäni vaatimen kiimaan reagoiva hirvas on ihan kirjaimellisestikin "horny"! Mutta mikä olisi suomeksi kuvaavin sana? Sukupuolisesti halukas tai kiihottunut; kuulostaa aika kliiniseltä...urokselle olla eri nimitys? Naaraan kiima saa uroksenkin kiimaan ja pillikin riittää.
Voisihan siihen tietysti olla omakin, mutta ei välttämätön. - Uroksen munasolu
Miksi pitäisi kirjoitti:
urokselle olla eri nimitys? Naaraan kiima saa uroksenkin kiimaan ja pillikin riittää.
Voisihan siihen tietysti olla omakin, mutta ei välttämätön.Kiiman määritelmä sopii aika huonosti uroksiin: Kiima on useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä ilmiö, jolloin eläin on tilassa, jossa munasolun hedelmöittyminen on mahdollista. Kiima-aikana eläin on seksuaalisesti aktiivinen. - Wikipedia
Mielestäsi siis kiimaisen uroksen munasolu voi hedelmöittyä? - Ei vaan
Uroksen munasolu kirjoitti:
Kiiman määritelmä sopii aika huonosti uroksiin: Kiima on useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä ilmiö, jolloin eläin on tilassa, jossa munasolun hedelmöittyminen on mahdollista. Kiima-aikana eläin on seksuaalisesti aktiivinen. - Wikipedia
Mielestäsi siis kiimaisen uroksen munasolu voi hedelmöittyä?kiimaisen uroksen siittiö hedelmöittää munasolun. Eihän tuo lainaus sulje pois mitenkään uroksen kiimaa.
"Keskeytetty yhdyntä ei ole luotettava ehkäisykeino juuri miehen ns. liukastustippojen (kiimatippojen) sisältämien siittiöiden vuoksi."
http://www.tohtori.fi/?page=8034650&id=5860702
Aika yleisesti käytetty miehilläkin tuo "kiima". - Munaskut
Ei vaan kirjoitti:
kiimaisen uroksen siittiö hedelmöittää munasolun. Eihän tuo lainaus sulje pois mitenkään uroksen kiimaa.
"Keskeytetty yhdyntä ei ole luotettava ehkäisykeino juuri miehen ns. liukastustippojen (kiimatippojen) sisältämien siittiöiden vuoksi."
http://www.tohtori.fi/?page=8034650&id=5860702
Aika yleisesti käytetty miehilläkin tuo "kiima".Ymmärrätkö lukemaasi: "Kiima on useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä ilmiö..."?
Se, että sanaa käytetään väärin, on siis mielestäsi syy hyväksyä sanan käyttö väärässä merkityksessä? Samalla periaatteella pitäisi siis hyväksyä, että nainen kutsuu itseään "viriiliksi"? Etkö näe siinä mitään ristiriitaista?
Pitääkö hyväksyä vaikka sanan munaskut käyttö aivan väärässä merkityksessä, missä sitä nykyään yleisimmin käytetään? - Ymmärrän
Munaskut kirjoitti:
Ymmärrätkö lukemaasi: "Kiima on useimmilla nisäkäsnaarailla esiintyvä ilmiö..."?
Se, että sanaa käytetään väärin, on siis mielestäsi syy hyväksyä sanan käyttö väärässä merkityksessä? Samalla periaatteella pitäisi siis hyväksyä, että nainen kutsuu itseään "viriiliksi"? Etkö näe siinä mitään ristiriitaista?
Pitääkö hyväksyä vaikka sanan munaskut käyttö aivan väärässä merkityksessä, missä sitä nykyään yleisimmin käytetään?Ei siinä sanota ettei esiintyisi uroksilla, eikä wikipedia edes ole mikään ehdoton totuus. Kun lääkärikin käyttää kiimatippa nimitystä, niin aika hyväksyttyä on.
Ei kiima sanan käytöllä uroksilla tarvitse hyväksyä tai olla hyväksymättä mitään muuta. - Erikoislääkäri
Ymmärrän kirjoitti:
Ei siinä sanota ettei esiintyisi uroksilla, eikä wikipedia edes ole mikään ehdoton totuus. Kun lääkärikin käyttää kiimatippa nimitystä, niin aika hyväksyttyä on.
Ei kiima sanan käytöllä uroksilla tarvitse hyväksyä tai olla hyväksymättä mitään muuta.Kyllä jokaisen biologian alkeita ymmärtävän pitäisi tajuta, että kiimaa esiintyy vain nisäkäsnaarailla! Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
Jos lääkäri käyttää kansanomaista nimitystä, se ei tarkoita, että nimitys olisi oikein! Sitäpaitsi oikeampi ja käsittääkseni yleisempi nimitys on touhutipat. - Viriili mies
Ymmärrän kirjoitti:
Ei siinä sanota ettei esiintyisi uroksilla, eikä wikipedia edes ole mikään ehdoton totuus. Kun lääkärikin käyttää kiimatippa nimitystä, niin aika hyväksyttyä on.
Ei kiima sanan käytöllä uroksilla tarvitse hyväksyä tai olla hyväksymättä mitään muuta.Jos olet mies ja naimisissa, kuvailisitko vaimoasi viriiliksi?
- Kansanlääkäri
Viriili mies kirjoitti:
Jos olet mies ja naimisissa, kuvailisitko vaimoasi viriiliksi?
Ihan ymmärrettävää käyttää molemmilla sukupuolilla kun kerran eri nimitystäkään ei ole. Naiset tuskin tykkää hirveästi itselläänkään kiima nimityksestä, eläimet taas ei välitä mitä käyttää. Eihän suomen kielessä ole myöskään hän sanaa erikseen miehille ja naisille.
Useammin olen kuullut kiimatipoista kuin touhutipoista.
Jos joku haluaa sanoa naisesta viriili, niin ei se minua haittaa, eikä ole sidoksissa kiima sanan käyttöön. En itse käytä sitä, kuulostaa vähän typerälle.
"Virility refers to any of a wide range of masculine characteristics viewed positively. It is applicable to women but not to negative characteristics. The Oxford English Dictionary (OED1) says virile is "marked by strength or force." Virility is commonly associated with vigour, health, sturdiness, and constitution, especially in the fathering of children. In this last sense, virility is to men as fertility is to women. OED1 also notes that virile has become obsolete in referring to a "nubile"[2] young woman – "a maid that is Marriageable or ripe for a Husband, or Virill."
http://en.wikipedia.org/wiki/Virility - Viriili mies
Kansanlääkäri kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää käyttää molemmilla sukupuolilla kun kerran eri nimitystäkään ei ole. Naiset tuskin tykkää hirveästi itselläänkään kiima nimityksestä, eläimet taas ei välitä mitä käyttää. Eihän suomen kielessä ole myöskään hän sanaa erikseen miehille ja naisille.
Useammin olen kuullut kiimatipoista kuin touhutipoista.
Jos joku haluaa sanoa naisesta viriili, niin ei se minua haittaa, eikä ole sidoksissa kiima sanan käyttöön. En itse käytä sitä, kuulostaa vähän typerälle.
"Virility refers to any of a wide range of masculine characteristics viewed positively. It is applicable to women but not to negative characteristics. The Oxford English Dictionary (OED1) says virile is "marked by strength or force." Virility is commonly associated with vigour, health, sturdiness, and constitution, especially in the fathering of children. In this last sense, virility is to men as fertility is to women. OED1 also notes that virile has become obsolete in referring to a "nubile"[2] young woman – "a maid that is Marriageable or ripe for a Husband, or Virill."
http://en.wikipedia.org/wiki/VirilityViriili tulee latinan sanasta vir, viris eli mies. Viriili tarkoittaa miespuolista, miehekästä, miesmäistä, mieskuntoista. Nainen voi toki kärsiä viriilisaatiosta hormonalisen häiriön seurauksena.
Ilmeisesti sivistyssanoja ymmärtämättömät käyttävät viriili-sanaa merkityksessä virkeä tms. Olenpa netissä törmännyt viriiliin kylään ja jopa viriiliin sekakuoroon! - 8
Erikoislääkäri kirjoitti:
Kyllä jokaisen biologian alkeita ymmärtävän pitäisi tajuta, että kiimaa esiintyy vain nisäkäsnaarailla! Mikä siinä on vaikea ymmärtää?
Jos lääkäri käyttää kansanomaista nimitystä, se ei tarkoita, että nimitys olisi oikein! Sitäpaitsi oikeampi ja käsittääkseni yleisempi nimitys on touhutipat.Millä perusteella sanan biologinen merkitys olisi ainoa oikea? Minusta tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että samalla sanalla on "yleiskielen" ja "erikoiskielen" käyttö, jotka poikkeavat hieman toisistaan.
Yleiskielessä, esimerkiksi sanomalehtitekstissä (jonka aiheena ei ole nimenomaan biologia) on siis täysin oikein käyttää sanaa kiima kuvaamaan seksuaalista kiihoittumistilaa tai jopa vain seksuaalista kiinnostusta. Biologien tieteellisessä tekstissä asia olisi vähän toisin. - Ei-viriilin munaskut
8 kirjoitti:
Millä perusteella sanan biologinen merkitys olisi ainoa oikea? Minusta tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että samalla sanalla on "yleiskielen" ja "erikoiskielen" käyttö, jotka poikkeavat hieman toisistaan.
Yleiskielessä, esimerkiksi sanomalehtitekstissä (jonka aiheena ei ole nimenomaan biologia) on siis täysin oikein käyttää sanaa kiima kuvaamaan seksuaalista kiihoittumistilaa tai jopa vain seksuaalista kiinnostusta. Biologien tieteellisessä tekstissä asia olisi vähän toisin.Onko mielestäsi oikein, että yleiskielessä voidaan käyttää esim. sanoja viriili ja munaskut aivan biologisesti väärissä, jopa luonnottomissa merkityksissä?
Kutsutko kuumaa heinäkuun jaksoa initiaanikesäksi, kuten monet tekevät? Miksi täytyisi pitää kiinni termien alkuperäisistä merkityksistä yleensäkään? Jokainenhan voi itse määrittää käyttämiensä termien merkityksen, elämmehän demokratiassa! Termien ymmärtäminen on kuulijan vastuulla. - Hopi Hopi
Ei-viriilin munaskut kirjoitti:
Onko mielestäsi oikein, että yleiskielessä voidaan käyttää esim. sanoja viriili ja munaskut aivan biologisesti väärissä, jopa luonnottomissa merkityksissä?
Kutsutko kuumaa heinäkuun jaksoa initiaanikesäksi, kuten monet tekevät? Miksi täytyisi pitää kiinni termien alkuperäisistä merkityksistä yleensäkään? Jokainenhan voi itse määrittää käyttämiensä termien merkityksen, elämmehän demokratiassa! Termien ymmärtäminen on kuulijan vastuulla.>Kutsutko kuumaa heinäkuun jaksoa initiaanikesäksi
Ehkä en, mutta initiaalikesäksi tuota voinee monesti kutsua. Heinäkuussahan se kesä useinkin vasta alkaa! - tieteet ja merkitys
8 kirjoitti:
Millä perusteella sanan biologinen merkitys olisi ainoa oikea? Minusta tämä on tyypillinen esimerkki siitä, että samalla sanalla on "yleiskielen" ja "erikoiskielen" käyttö, jotka poikkeavat hieman toisistaan.
Yleiskielessä, esimerkiksi sanomalehtitekstissä (jonka aiheena ei ole nimenomaan biologia) on siis täysin oikein käyttää sanaa kiima kuvaamaan seksuaalista kiihoittumistilaa tai jopa vain seksuaalista kiinnostusta. Biologien tieteellisessä tekstissä asia olisi vähän toisin.Myös tieteiden välillä on samalla sanonnalla merkityseroa:
Erityispedagogiikan "ekologinen näkökulma" tarkoittaa koulu- ja terveydenhuoltohenkilökunnan sekä opiskelijan/oppilaan (alaikäisellä myös hänen vanhempiensa) välistä yhteistyötä, jonka laatu ratkaisee. (Vertaa ekologiseen tasapainoon.)
Ekologian "ekologinen näkökulma" näkökulma liittyy luonnonsuojeluun, ei asiantuntijaverkoston yhteistyöhön. Kaiken lisäksi nämä molemmat ovat tieteitä. - Julli Kullinen
Maailmankirjanpitäjä kirjoitti:
Mielestäni biologisia termejä ei pidä ruveta käyttämään löysästi niiden merkitysten vastaisesti. Eikö muuten vaadin tule kiimaan ja hirvas reagoi siihen?
Jos biologiset merkitykset unohdetaan, sallitaanko sitten myös naisten kutsuminen viriileiksi? Siis niidenkin, joilla ei ole miehistä karvoitusta ja suurentunutta klitorista?
Mielestäni vaatimen kiimaan reagoiva hirvas on ihan kirjaimellisestikin "horny"! Mutta mikä olisi suomeksi kuvaavin sana? Sukupuolisesti halukas tai kiihottunut; kuulostaa aika kliiniseltä...Googletapa hakusanalla "horny woman", niin saat 190 miljoonaa linkkiä! Kyllä nainen voi olla yhtälailla kiimainen kuin mieskin, myös englanniksi!
- 8
Ei-viriilin munaskut kirjoitti:
Onko mielestäsi oikein, että yleiskielessä voidaan käyttää esim. sanoja viriili ja munaskut aivan biologisesti väärissä, jopa luonnottomissa merkityksissä?
Kutsutko kuumaa heinäkuun jaksoa initiaanikesäksi, kuten monet tekevät? Miksi täytyisi pitää kiinni termien alkuperäisistä merkityksistä yleensäkään? Jokainenhan voi itse määrittää käyttämiensä termien merkityksen, elämmehän demokratiassa! Termien ymmärtäminen on kuulijan vastuulla.Sanojen merkitys yleiskielessä muuttuu, on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ei sitä prosessia ole mitään syytä estellä. Siitä muuten saa aika hyvän kuvan vertailemalla suomea ja viroa: monilla sanoilla on viroksi yhä sama merkitys, joka niillä ilmeisesti on suomessa ollut joskus satoja vuosia sitten.
En ole tainnut koskaan itse käyttää sanaa intiaanikesä, muttei minua häiritse sen käyttö tuossa merkityksessä. Eihän sillä itse asiassa suomeksi edes ole muutakaan "oikeampaa" merkitystä.
Myönnän toki, että joskus minuakin ärsyttää sanojen käytön muuntuminen. Oma keppihevoseni on "pouta", jonka meteorologit ovat vääntäneet tarkoittamaan sateetonta säätä, vaikka ainakin minun kielikorvani ja käsityksen mukaan sanan alkuperäisen merkityksen mukaan se tarkoittaa aurinkoista, oikeastaan jopa pilvetöntä säätä. Pienten satunnaisten gallupieni mukaan noin puolet ihmisistä ymmärtää sen minun tavallani ja toinen puoli meteorologien tavalla. - Sanotaan
8 kirjoitti:
Sanojen merkitys yleiskielessä muuttuu, on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Ei sitä prosessia ole mitään syytä estellä. Siitä muuten saa aika hyvän kuvan vertailemalla suomea ja viroa: monilla sanoilla on viroksi yhä sama merkitys, joka niillä ilmeisesti on suomessa ollut joskus satoja vuosia sitten.
En ole tainnut koskaan itse käyttää sanaa intiaanikesä, muttei minua häiritse sen käyttö tuossa merkityksessä. Eihän sillä itse asiassa suomeksi edes ole muutakaan "oikeampaa" merkitystä.
Myönnän toki, että joskus minuakin ärsyttää sanojen käytön muuntuminen. Oma keppihevoseni on "pouta", jonka meteorologit ovat vääntäneet tarkoittamaan sateetonta säätä, vaikka ainakin minun kielikorvani ja käsityksen mukaan sanan alkuperäisen merkityksen mukaan se tarkoittaa aurinkoista, oikeastaan jopa pilvetöntä säätä. Pienten satunnaisten gallupieni mukaan noin puolet ihmisistä ymmärtää sen minun tavallani ja toinen puoli meteorologien tavalla.myös pilvipouta.
- Hirveästi
Maailmankirjanpitäjä kirjoitti:
Mielestäni biologisia termejä ei pidä ruveta käyttämään löysästi niiden merkitysten vastaisesti. Eikö muuten vaadin tule kiimaan ja hirvas reagoi siihen?
Jos biologiset merkitykset unohdetaan, sallitaanko sitten myös naisten kutsuminen viriileiksi? Siis niidenkin, joilla ei ole miehistä karvoitusta ja suurentunutta klitorista?
Mielestäni vaatimen kiimaan reagoiva hirvas on ihan kirjaimellisestikin "horny"! Mutta mikä olisi suomeksi kuvaavin sana? Sukupuolisesti halukas tai kiihottunut; kuulostaa aika kliiniseltä...Hirveä panetti?
- Aina olleet
Tiettyyn aikaan vuodesta.
"Kiimainen hirvi ajoi miehen puuhun"
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288505873996.html- kiima & käytös
Kuten tässä kirjoituksessa (Iltasanomat) tulee julki, syksyllä uroshirvet (ja mm. hirvaat, vuorsot, kunteukset, kosatukset, maakkanat ja urakat) ovat aggressiivisimmillaan ihmisiä kohtaan, koska on kiima- ja rykimävaihe naaraiden (vaatimien, vuoneloiden) kanssa. Kuivakko ja kesukka ovat jo rauhallisempia. Härkä ei ole aggressiivinen.
Rykimävaiheen aikana testataan ihmisen fyysinen kunto eton aikana. - Mihin tarvitaan
kiima & käytös kirjoitti:
Kuten tässä kirjoituksessa (Iltasanomat) tulee julki, syksyllä uroshirvet (ja mm. hirvaat, vuorsot, kunteukset, kosatukset, maakkanat ja urakat) ovat aggressiivisimmillaan ihmisiä kohtaan, koska on kiima- ja rykimävaihe naaraiden (vaatimien, vuoneloiden) kanssa. Kuivakko ja kesukka ovat jo rauhallisempia. Härkä ei ole aggressiivinen.
Rykimävaiheen aikana testataan ihmisen fyysinen kunto eton aikana.noin paljon nimityksiä, mitä tarkoittaa?
"hirvaat, vuorsot, kunteukset, kosatukset, maakkanat ja urakat, vaatimien, vuoneloiden, Kuivakko ja kesukka, Härkä" Kaikki hirvestä? "eton"? - Lainaillaanpa
Mihin tarvitaan kirjoitti:
noin paljon nimityksiä, mitä tarkoittaa?
"hirvaat, vuorsot, kunteukset, kosatukset, maakkanat ja urakat, vaatimien, vuoneloiden, Kuivakko ja kesukka, Härkä" Kaikki hirvestä? "eton"?»Saamessa paljon ilmaisuja porosta ja luonnosta
Jokaisessa kielessä on omat erityisalueensa, joihin se on kehittänyt tavallista runsaammin ilmaisuja. Saamessa näitä ilmaisuja ovat esimerkiksi luontoon ja poroon liittyvät. Luettelossaan poroon liittyvistä nimityksistä Suomen saamelaisalueella T.I. Itkonen luetteli aikanaan yli puolisen tuhatta ilmaisua. Porot erotetaan toisistaan värin, iän ja sarvien muodon perusteella. Professori Pekka Sammallahden mukaan poron nimityksiin liittyy satakunta perusvartaloa, joiden avulla voidaan rakentaa lukemattomia muunnoksia jopa jokaisen poron erottamiseksi. (Veli-Pekka Lehtola: Kieli - todellisuuden kartta).»
»hirvas, sarvis = kolmea vuotta vanhempi urosporo
härkä = kuohittu urosporo, ajoporo
juto = ajoporo
kalppinokka = valkeaturpainen poro
kaskakka = äskettäin purtu poro
kermikkä = poro toisena kesänään, paikoin ensimmäisestä syksystä saakka
kesakko = kesällä syntynyt vasa
kesukka = kesy poro
kippa = sairas poro
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri = pieniä, raihnaita poroja
kosotus, kosatus = poro viidennellä ikävuodellaan
kulvakko = rykimän uuvuttama hirvas
kunteus = poro neljännellä ikävuodellaan
kusikas = poro, joka on perso ihmisen virtsalle
luostakka = valkeakylkinen poro
maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
maanija = arka, ihmistä karttava poro
mutsikki, musikki = tumma poro
nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
pailakka = kuohittu urosporo
peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
piettiö = vaillinaisesti purtu poro
poatsu, poadzu = poro
poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva hyötyeläin
punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
rusakka = ruskeankellertävä poro
tainakka = ikimaho naarasporo
urakka = urosporo toisella ikävuodellaan
vaadin, aldu = kolmea vuotta vanhempi naarasporo
valkko = valkea poro
vasa, vasikka, miessi = poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vieroporo = aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
vuonelo, vuongeli = naarasporo toisella ikävuodellaan vaadin, vaami,
vuorso = urosporo kolmannella ikävuodellaan»
Ilmeisesti ikäperusteiset porojen nimitykset päättyvä kuusivuotiaisiin yksilöihin, koskapa kuutta vuotta vanhempi poro = ”nimiloppu”
http://www.tunturisusi.com/lappi/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406993
- 323948
- 453330
- 402939
- 172726
- 372238
- 162196
- 412143
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482077- 402058