Niin... miten pidätte stressin loitolla... tai hankkiudutte siitä eroon?
Miten torjutte stressin?
sininen_sitruuna
50262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Mahdotonta.
Stressi on osa elämää. Ilman stressiä me olisimme kasviksia.
(naurua luontaistuotekaapista)
Stressihän on muistaakseni ristiriitatilanne, jossa psyyke etsii tietä tasapainoon. Buddha älysi ensimmäisenä tämän koko laajuudessaan, mutta tulokset jäivät vain hänen nautittavakseen.
Tasapaino on ehkä haastavin sana mitä tiedän. Esmes elimistömme kamppailee jatkuvasti saman o0ngelman äärellä, koska se ei pääse epätasapainon aiheuttajasta eroon, eli meistä.
(fiksua naurua)
Mutta ksoka on olemassa tasapaino, niin miksi sen häiritseminen on joillekin kuin eutanasiaa kompostille?
(vielä fiksumpaa naurua)
http://www.youtube.com/watch?v=-jfgryvs-zU
Ja koska tämä on fakta, on ajateltava asiaa uudelta kantilta.
Minuun ei oikein vaikuta mikään mikä ei muistuta minua elämän sisimmän olemuksen fataalista arkipäiväisyydestä.
Elämä jyllää, et sinä.
(tätä nyt sitten pitää vähnä pohtia, että mikä on kuka ja kuka on mikä -naurua)
Tekemällä mitä täytyy tehdä... Tai siis jos puran... Voin toki sysätä syrjään ja stressata myöhemmin kaksi kertaa kauheammin.
Ja ei siis pitänyt olla vastauksena tuohon kommenttiin vaan aloitukseen...
Entäpäs sitten kun asioita on moooonta...? Sysäät syrjään... mutta unohdatko asioita? ;)
En tietenkään unohda, niitä pitää aktiivisesti olla sitten ajattelematta.
Olemalla stressaamatta. Ottamalla lungisti.
Tules synkkyyn niin kerron
Mut oikeasti--ilman stressiä ihminen kuolee, kun ei viitsi edes syödä ja juoda
Liika stressi johtuu kortisolihormoonista ja sitä poistuu elimistöstä kyynelissä itkemällä-naisillehelppoa E Leino" Kyyneltenarmo, syntymälahjoista laupein"
Kova fyysinentreeni pilkkoo kortisolia
Ja shit lääkkeet ja terapeuttinen keskustelu
Ainakin lukemalla kirjoja viikonloppuisin.
Kirjavinkkini:
http://avain.net/julkaisut/tietokirjat/hiljaiset-introverttien-manifesti.html
Hyvä konsti, mutta pahassa stressissä ei pysty kekittymään lukemiseen
Psykokirurgian tiedekuntaa ei taida olla missään:D
Ei muuten toimi mulla, sitten kun on oikeasti stressaantunut... niin teen niitä tekemättömiä asioita vaan konemaisesti... että tulevat tehtyä.. ;) Ei puhettakaan, että voisin heittäytyä sohvan nurkkaan lukemaan...
Ressin yleisin aiheuttajahan on tekemättömät työt/asiat joten pyrin olemaan ahmaamatta niitä liikaa.... Täytyy kyllä sanoa, että olen aika huono siinä vielä ja ressaan jatkuvalla syötöllä.
Sellanen jatkuvassa ressissä eläminen on mulle sellanen normaali olotila, jos ei oo ressiä mistään niin sitä tulee saamattomaksi.
Hmph.. mullahan taitaa olla sellainen ongelma, että niitä tekemättömiä hommia vaan tulee... Ja vaikka yritän takoa niitä tehdyiksi kauhealla vauhdilla... niin kas, niitä tulee lisää... Ajoittain ne jopa stressaavat, vaikka uskallankin väittää, että oma stressinsietokyky on aikas hyvä.
Hiljalleen toivon, että vois olla pieni hetki, että ois tasasta ja seesteistä... Tosin, taidan olla niin tottunut siihen... että en sitten tiedä, että jos olisi sellainen hetki että ei olisi yhtään mitään... olisiko se sitten ihan jotain järkyttävää.
Shittikseni---Aivojen pitää levätä välillä--ota kerran viikossa aivoloma
siis vältä kaikkea mikä ei huvita ja tee vain sellaista mitä haluat -mene kävelylle
palstaile, katso koominen leffa, ota pikkuisethömpsyt siis ½meditoi
muutenvoit päättyä exhaustio gravis--rankka henkinen läkähtyminen
Levon aikana aivokemia korjaantuu ja paranet
Tämän neuvonsain neuropsykiatrian professorilta
Juu... Kyllä mulla on semmoinen aivokooma välillä iltaisin... että ei tosikaan. ;)
Mutta on sekin totta.. että kummasti saa enemmän aikaan.. kun välillä nollaa päänsä. Rentoutuu... ja nauttii olostaan.
Tuo on niin taivahan tosi, että ilman ressiä ei synny mitään valmista, vain keskeneräistä ja keskinkertaista.
Uimal, lukemal, piirtämäl, musiikil, huviajelul, frendien kaa relaamist, teatteris, nukkumal.
Yksinkertaisesti elämällä hetkessä.
Ei murehdi menneitä, koska sitä ei voi muuttaa. Tulevaa turha murehtia, koska sitä ei kuitenkaan voi tietää.
Tässä hetkessä voin tehdä valintoja, ja pyrkiä siihen, että valinnat vievät minua haluamaani suuntaan :)
Kun näin oppii elämään, osaa yleensä helpommin antaa virheet anteeksi ja samalla oppii niistä. Kehittyy ja kasvaa, menee elämässä eteenpäin.
Valintojen vaihtoehdot.
"Teen näin. Teen myöhemminkin näin, koska tämä toimi."
"Teen näin. En tee enää näin, koska ei toiminut."
Toki vois valita vielä enemmän ristiin, mutta sehän ois vaan tyhmää. Toki sitäkin tulee tehtyä joskus. Elämää ja ihmisyyttä, ei sen enempää eikä vähempää.
No tohon ei paljon voi enää lisätä. Tuossa oli kaikki oleellinen hyvin tiivistettynä. :)
Onx vooposkalla toukkvaihstressiä ku jo aamukaffel on??
Noinhan se menee... Jos ei toimi, niin ei tuu tehtyä uudstaan.. Jos toimii.. niin saletisti.
Tai sitten oikein hankalasti; mun tavalla.. ;)
Pieni stressi pitää ihmisen tehokkaana, mutta patoutuessaan vaatii alkoholin kanssa nollauksen. Muutoin on parempi yrittää rentouttaa itseään vaikka liikunnalla, hyvällä ruoalla, saunalla, seurassa. Ratkaisemalla asiat kun ne ovat ajankohtaisia.
Takaraivossa voi olla myös sellainen stressi joka aikaa myöten kuormittaa niin ettei siitä pääse irti. Pahimmillaan voi joutua hoidattamaan itseään ammattiauttajalla, joka antaa eväät asioiden muuttamiseen.
Just niin, mutta liikaa hosuva vain luulee olevansa tehokas, mutta voi olla jopavaarallinen työturvallisuudessa--hyin levännyt pystyy keskittymään paremmin
"hyvin suunniteltuon puoliksi tehty-Tehollinen työaika on 6h tai 4h töitä ja 2h päikkärit ja tulee uudet4tehotuntia.
Havaitsin eräällä ruotsinlautalla miehistökeittäjä (kokki on aina mies)
viikko-viikko vuorottelulla toisella oliaina horioppia ja pytteli auttamaan kiiressa
ruoka oli surkea
Toinen istuskelitupakkahuoneessa rauhassa janäytti etteitee mitään
mutta eitarvinnutapua jaruoka onnistui aina
Aloitus on hyvä ja ajankohtainenkin, syksyn pimetessä taas.
Torjun stressiä kävelemällä ulkona ja samalla kuuntelen hyvää musiikkia, teen kunnon lenkin ja siinä 19.00 aikoihin. Sitten päälle kunnon lämmin suihku ja ja ne iltatoimet hellin itseäni laittamalla jotakin hyväntuoksuista rasvaa ihooni.
Sitten teen pari voileipää ja kuumaa juotavaa, rentoudun katselemalla uutiset tai jonkun muun ohjelman. Tietokonetta en avaa enään 19.00 jälkeen missään nimessä, se vaikuttaa minun yöuniini ellei ole aivan pakko, hoitaa jokin asia.
Sitten yöpuulle.
Eroon mä pääsen siten että, pakotan ajattelemaan että mulla on oikeus ja lupa vaan olla, ja ne työt kotona myös lepää.
Kyllä sitä tollainen stressailu on iänmyötä jäänyt pois. Se keretään tekemään mitä keretään ja loput tehään sitten sitä mukaan kun keretään.
Ihminen ei ole mikään tunteeton tuotantokone :(
Esim. ulkoilu eri muodoissa esim. lenkkeily työpäivän jälkeen nollaa hyvin päivän :)
Normaalissa elämäntyyli/rytmissä seikkaileva kanssalainen joutuu ajoittain stressin ahdistamaksi, ei sitä voi vältää, mutta sen kanssa voi elää jos on oppinut tunnistamaan sen oireet. Yksi hyvätapa poistaa stressiä on käydä vieraissa, pudottaa kumppanin omaisuutta parvekkeelta tai ikkunasta kadulle.
Itsesuggestiolla.
Kun ei ole mitään tekemsitä, ei siitä stressaannut. Mikäli tulee, odottelen kaikessa rauhassa stressin menevän ohitse.
Stressin torjunta ja siitä eroon pääseminen ei ole ihan yksinkertainen juttu.
Jos mahdollista, teen säännöllisesti irtiottoja, vaihdan rutiineja.
Käyn harrastamassa, liikun, tapaan ystäviä, teen jotain tavallisesta poikkeavaa. Yritän siirtää ajatuksia muualle.
Parhaani mukaan otan aikaa itselleni.
kuuluu elämään, sen avulla jäätiin joskus henkiin, selviydyttiin tänne asti. Liika elinvoimaa tuhoava stressi ei tietenkään ole hyvästä, mutta tehdäkseen sille jotain, on osattava tunnistaa se, ja sitä ihmiset ei vaikuta osaavan. Eikä se olekaan helppoa.
Mulla ei ole stressiä, mistä kärsisin. Teen välillä tietoisesti asioita, mistä nautin, asioita mitä haluan, otan välimatkaa kaikkeen. Näytän tunteeni, ihan kaikki, kun saan tilaa. En patoa vaatimuksia, odotuksia, pakkoa. Annan olla. Olen laskenut rimaa, eikä tarkkuus ole enää se juttu mitä tavoittelen. Joskus asioista kuormittuu, mutta se on normaalia. Kotikonstit ja itsensä kuuleminen auttaa parhaiten.
Unohdin vallan että aika varma keino, on se kun mies ja nainen "leikkii" yhden illan.
Kyllä stressi lähtee.
Vaikea kysmys, koska ilman deadline-stressiä jätän monet asiat viime tinkaan ja jos niitä asioita on vähän, niin homma toimii ja saa tehokkaasti asiat loppuun mutta jos asioita viime tinkaan jätettynä on liikaa ( yllättävät lisätapahtumat joka sekoittavat suunnitelmia) niin stressitaso aiheuttaa ongelmia kyllä...
Se, että osaa priorisoida ja jättää vaan suosiolla jotkut asiat retuperälle vähäksi aikaa kun keskittyy stressaaviin asioihin on ainoa keinoa mulle selvitä silloin siitä. Pitäisi oppia tekemään asiat ajoissa, mutta sitä tahtotilaa en ole vielä koskaan saavuttanut, ja se haittaakin pidempiaikaisten suunnitelmien toteuttamisessa kun ei pääse alkuun niissä (kun deadline on oikeasti vain se oma henk.koht. "deadline")
Kun tietää, että pahin mitä voi tapahtua on kuoleminen ja harva stressinaiheuttaja kuitenkaan johtaa siihen jos mokaa, niin se auttaa viimeistään asettamaan asiat tärkeysjäjestykseen. Stressi itsessään kun varmaan on se pahin tappaja...
Vonkaan munaa sarjaraiskaaja miehiltä!
Kanasutra tossa jo kiteyttikin kaiken tärkeimmän. Fiksu nainen.
Lisäksi kun laittaa asioita tärkeys- ja aikajärjestykseen, niin tarpeettomat kiireet voi tipahtaa itsestään kokonaan pois?
Tai jotain..
vittumikä mielistelijä!
Kyllä ne vaan voi... :) Totta sekin on.
Poistamalla stressin syitä. Ei töissä stressaa työn tekeminen vaan tekemättömät työt. Eli ei kun härkää sarvista. Lisäksi stressin torjunnassa hyviä apukeinoja minun tapauksessani on känni, seksi, sauna, ulkoilu ja liikunta.
Eli sinun tapauksessa painit kuminuken kanssa auttaa? =)
Miten muuten kännääminen poistaisi stressiä?
Toisilla poistaa, toisilla ei. Minä kuulun ensimmäiseen, sinä kaiketi toiseen porukkaan.
Stressi saa usein ajatukset junnaamaan paikallaan. Tilanteeseen ei tunnu löytyvän kunnon ratkaisua. Viina vissiin saa tuon junnaamisen loppumaan. Ainakin minusta tuntuu nousuhumalassa, että on sitä ennenkin ojasta noustu. Ja niinhän sitä sitten aina noustaankin.
.
Ojan vetovoimaa ei voi vastustaa
Me kuulumme kaikki ojaan
Har!
.
Vetämällä ämpärin viinaa naamariin.
mikä ylivoimaisesti eniten aiheuttaa stressi. näyttäisi olevan duuni. Siis se tekemätön duuni. Mikä siinä stressaa niin pahasti? En tajua. Ehtii ne tekemättömät työt tekemään myöhemminkin, jos ei ihan heti ehdi tai onnistu. Ja miksi ihmeessä ahnehditte itsellenne enemmän töitä mitä jaksatte tehdä? Tai onko kyse sittenkin siitä, että kun on kunnon stressi päällä tunnette elävänne täysillä?
Sen takia te olette hyvin helposti hallittavia ja manipuloitavissa ylemmille, päättäjille jne... Pysähtykää joskus miettimään, että kummat tarvitsee ketä enemmän. Mihin ylemmät kykenee tai mitä ne osaa ja mitä ei. Pysähtykää oikeasti joskus miettimään sitä että ylemmät, työnantajat, päättäjät whatever tarvitsevat teitä huomattavasti paljon enemmän kuin te heitä. Opetelkaa sanomaan ei ja olkaa joskus jouten. Joutenolo on aika ajoin mukavaa. Olla vaan tekemättä mitään. Mutta eihän se teiltä stressierkeiltä kuitenkaan onnistu.
Töillä näyttää olevan tapa kasaantua. Välillä on paljonkin luppoaikaa ja sitten pitäisi yhtäkkiä saada monta asiaa kerralla valmiiksi. Ja kyllä, minä haluan olla lojaali esimiestäni kohtaan, koska hänkin puolestaan antaa minun velttoilla silloin kun ei ole kiire.
...kitara.... =)
Millaista se on muuten tulla haaremina hyppimään puskiin? Vähentääkö stressiä? :D
Voisin kuvitella, että aika ahdistuneita ihmisiä olette.